Pentti Hakkarainen, johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot Suurten kaupunkien talous- ja rahoitusjohtajien tilaisuus Vantaa 6.8.2015 6.8.2015 Julkinen 1
Maailmantalous kasvaa epäyhtenäisesti Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 Prosenttimuutos edellisestä neljänneksestä 2008 2010 2012 2014 2016 Lähteet: US Bureau of Economic Analysis, Eurostat, ESRI, Kiinan tilastovirasto ja Euroopan komission ennuste. BKT:n % muutos 2015 2016 Kiina 7,0 6,8 US 3,0 3,1 EA 1,5 1,9 JPN 1,1 1,4 Julkinen 2
Deflaation uhka väistynyt euroalueella 3 2,5 Osto-ohjelma pysäytti inflaatio-odotusten hiipumisen % 5 vuotta 5 vuoden jälkeen 3 vuotta 3 vuoden jälkeen 1 vuosi 1 vuoden jälkeen 22.1, päätös EAPP-ohjelmasta 2 1,5 1 0,5 0 2012 2013 2014 2015 Lähde: Bloomberg. 1v/1v, 3v/3v ja 5v/5v johdettu inflaatioswapeista. 3 päivän liukuvia keskiarvoja. Julkinen 3
Inflaatio hidasta 10 Euroalue USA Japani Kiina Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8 6 4 2 0-2 -4 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähteet: Eurostat, BLS, Bloomberg Julkinen 4
105 Ennusteet: kasvu Suomessa jää euroalueen keskiarvoa hitaammaksi Bruttokansantuote Suomi Euroalue Määrä, indeksi, 2008I = 100 100 95 90 2008 2010 2012 2014 2016 Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja EKP (euroalue). Lähteet: Eurostat, Suomen Pankki ja EKP. 31729 Julkinen 5
Kesä ei ole tuonut kasvua talouteen 120 BKT, ennuste ja suhdannekuvaaja Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja Bruttokansantuotteen volyymi SP:n ennuste, kesäkuu 2015 Indeksi, 2005 = 100 115 110 105 100 95 90 2004 2009 2014 Kausipuhdistettuja lukuja. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennuste). Julkinen 6
72 Työmarkkinoilla tilanne heikkenee Työllisyysaste, 15 64 vuotiaat, trendi Työttömyysaste, 15 74 vuotiaat, trendi (oikea ast.) % % 12 70 10 68 8,0 66 6,0 64 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet). 4,0 Julkinen 7
Kulutus on pitänyt yllä kysyntää Kysyntäerien kehitys vuosina 2007-2014 Kulutusmenot Kiinteän pääoman bruttomuodostus Tavaroiden ja palvelujen vienti 110 indeksi, 2007 = 100 105 100 95 90 85 80 2007 2009 2011 2013 Lähde: Tilastokeskus Julkinen 8
Kotimaista kysyntää on rahoitettu velkaantumalla: Kotitaloudet ja julkinen talous tuntuvasti alijäämäisiä Rahoitusjäämä sektoreittain % BKT:sta 15,0 Yritykset ja rahoituslaitokset Julkisyhteisöt Kotitaloudet Vaihtotase 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Julkinen 9
120 110 100 90 80 70 60 50 Kotitalouksien velka-aste noussut vaikka luottojen kasvu hidastunut Kotitalouksien lainakannan kasvu ja osuus käytettävissä olevista tuloista % Lainakanta Lainakannan kasvuvauhti 16 14 12 10 8 6 4 2 40 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kaikki valuutat. Lähde: Suomen Pankki. 0 Julkinen 10
Kotitalouksien korkoherkkyys lisääntynyt velkaantumisen myötä 200 Velkaantuneiden kotitalouksien keskimääräinen velka- ja korkorasitus Suomessa % Velat, % käytettävissä olevasta rahatulosta (vasen asteikko) Korkomenot, % käytettävissä olevasta rahatulosta (oikea asteikko) % 10 160 8 120 6 80 4 40 2 0 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Julkinen 11
Asuntomarkkinat eri suhdannevaiheissa Pohjoismaissa Asuntojen reaaliset hinnat Pohjoismaissa Suomi Ruotsi Norja Tanska 225 Indeksi, 2000/I = 100 200 175 150 125 100 75 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Asuntojen nimelliset hinnat on muunnettu reaalisiksi kuluttajahintaindeksiä (YKHI) käyttäen. Lähteet: Tilastokeskus, Euroopan keskuspankki, Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. Julkinen 12
Suurimmat asuntovelat keskittyvät kasvukeskuksiin Asuntovelan määrä kunnittain asuntovelallista kotitaloutta kohti Yli 112 700 euroa (5 % kunnista) 89 100 112 700 euroa (20 % kunnista) 71 200 89 100 euroa (25 % kunnista) 60 100 71 200 euroa (25 % kunnista) 47 600 60 100 euroa (20 % kunnista) Alle 47 600 euroa (5 % kunnista) Asuntovelkaluokat on muodostettu jakauman 5. prosenttipisteen alakvartiilin, mediaanin, yläkvartiilin ja 95. prosenttipisteen perusteella. Tiedot ovat vuoden 2013 tilanteesta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Julkinen 13
Asuntovelkojen tapaan myös asuntojen hinnat eriytyneet alueellisesti 210 Asuntovelkaantuneisuus ja asuntojen hinnat kunnittain Tuhatta euroa 180 150 120 90 60 30 600 1 400 2 200 3 000 3 800 Euroa/neliömetri Pystyakselilla keskimääräinen asuntovelan määrä asuntovelallista kotitaloutta kohti (tuhatta euroa) ja vaaka-akselilla asunto-osakehuoneistojen keskimääräinen kauppahinta (euroa neliömetri) vuonna 2013. Pisteen halkaisija kuvastaa asuntovelan kokonaismäärää kunnassa. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Julkinen 14
Julkisen talouden velka-asteen nousu nopeaa Julkinen velka 80 70 60 50 40 30 20 10 Julkisyhteisöt % BKT:stä Valtio 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet). Julkinen 15
Kuntien velka-aste on noussut voimakkaasti Kuntien velka (EDP) % BKT:sta 10 % 8 6 4 2 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tilastokeskus Julkinen 16
Globaalit rahoitusmarkkinat tuntemattomilla vesillä Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän runsas likviditeetti ohjautunut pitkälti finanssisijoituksiin Pitkään matalina pysyneet korot kannustavat tuottojen metsästykseen ja riskinoton kasvuun Kansainvälisten varallisuushintojen hyvin voimakkaat vaihtelut voisivat välittyä myös Suomen talouteen Kreikka on erikoistapaus, jonka suorat tartuntavaikutukset vähäiset mutta epävarmuuden tilassa epäsuorat vaikutukset voivat olla voimakkaita Julkinen 17
Kotimaisten luottolaitosten myöntämät lainat julkisyhteisöille (pl.valtio), kanta 16000 Milj. EUR 12000 8000 4000 0 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Julkinen 18
3000 Suomalaisten julkisyhteisöjen (pl.valtio) liikkeeseen laskemat velkapaperit, kanta Milj. EUR 2000 1000 0 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Tilastokeskus Julkinen 19
Suomen pankkisektorin kannattavuus ja vakavaraisuus ovat pysyneet hyvinä vaikeassa toimintaympäristössä Suomen pankkisektori on yksi euroalueen keskittyneimmistä riippuvainen kansainvälisiltä markkinoilta hankittavasta rahoituksesta voimakkaasti yli maiden rajojen kytkeytynyt asuntoluotonantoon voimakkaasti suuntautunut Finanssivalvonnan johtokunta määritti Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittäviksi luottolaitoksiksi Nordea Pankki Suomi Oyj:n, OP Ryhmän, Danske Bank Oyj:n ja Kuntarahoitus Oyj:n. Johtokunta asetti 6.7.2015 näille pankeille lisäpääomavaatimuksen joka pitää täyttää ydinpääomalla (Common Equity Tier 1) 7.1.2016 alkaen Julkinen 20
Pankkisektorin vakavaraisuus vahvistunut ja täyttää nyt jo asetetut lisäpääomavaatimukset Pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluvut 20 % Kokonaisvakavaraisuussuhdeluku Tier 1 -vakavaraisuus Ydinvakavaraisuussuhdeluku 18 16 14 12 10 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Finanssivalvonta. Julkinen 21
Talouspolitiikalla kovat haasteet Julkisen talouden sopeuttaminen Viennin kilpailukyvyn parantaminen Rakenteelliset uudistukset Julkinen 22
Hallitusohjelma edistää toteutuessaan talouden vakauttamista Julkisen talouden sopeuttamistoimia tarvitaan, jotta menotaso saadaan mitoitettua aiempaa hitaammin kasvavaan rahoituspohjaan Kustannuskilpailukyvyn kohentamiseksi tarvitaan maltillisia palkkaratkaisuja ja muita toimia Maltillisen palkkaratkaisut parantavat yksin kustannuskilpailukykyä hyvin hitaasti Suomen hinta- ja kustannustason sopeuduttava suhteessa euroalueen keskiarvoon Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan välttämättä, mutta niiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua ja vaikutusten koko on tänään epävarma 6.8.2015 Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 23
Yhteenveto Suomen ongelmat suuria, eikä voimakas elpyminen vielä käsillä Ongelmien syvyys ymmärretään laajasti Nyt tulee pitää tavoitteet korkealla ja edetä ratkaisuihin ja toimeenpanoon Julkinen 24
Kiitos! Julkinen 25
Lisäkalvot: Yritysten rahoituksen näkymistä Julkinen 26
Vuosikasvu Suomessa ja euroalueella Lainat euroalueen yrityksille ja asuntoyhteisöille, euromääräiset Suomi Euroalue 20 % 15 10 5 0-5 -10 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähteet: Suomen Pankki ja EKP. 6.8.2015 Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 27
Vuosikasvu Suomessa ja euromaissa Lainat euroalueen yrityksille ja asuntoyhteisöille, kaikki valuutat Euroalue Suomi Espanja Portugali Alankomaat Ranska Saksa Itävalta 15 % 10 5 0-5 -10-15 -20 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähteet: Suomen Pankki ja EKP. 6.8.2015 Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 28
Yrityslainat, vuosikasvu Lainat euroalueen yrityksille ja asuntoyhteisöille, euromääräiset Yritykset ja asuntoyhteisöt, vuosikasvu Asuntoyhteisöt, vuosikasvu Yritykset, vuosikasvu 25 % 20 15 10 5 0-5 -10 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Suomen Pankki. 6.8.2015 Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 29
Uudet yrityslainasopimukset kuukausittain Lainat (pl. tililuotot) euroalueen yrityksille ja asuntoyhteisöille, euromääräiset 2015 2014 2013 2012 2011 2010 8 000 Milj. euroa 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lähde: Suomen Pankki. 6.8.2015 Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 30
Uudet yrityslainasopimukset lainakoon mukaan Rahalaitosten euromääräiset lainat (pl. tili- ja korttiluotot) euroalueen yrityksille ja asuntoyhteisöille, yrityslainat enintään 250.000 EUR 2015 2014 2013 2012 2011 600 Milj. euroa 500 400 300 200 100 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lähde: Suomen Pankki. 6.8.2015 Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 31