Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto



Samankaltaiset tiedostot
Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät , Robert Utter

Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ILMASTOPOLITIIKKA & PÄÄSTÖKAUPPA

Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa

EUROOPAN PARLAMENTTI

ILMASTO-OIKEUTTA. Luennon rakenne 3/19/2019. Taustaa. Ilmasto-oikeuden tasot. Keskeiset instrumentit. Kansainvälinen EU:n Kansallinen

EUROOPAN PARLAMENTTI

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti

KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN. Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano

Ilmasto-oikeutta. Luennon rakenne 3/20/2018. Taustaa. Kansainvälinen ilmasto-oikeus. EU:n ilmastotavoitteet ja keinot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Ympäristöministeriö PL Valtioneuvosto s-posti:

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. tammikuuta 2015 (OR. en)

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

3) vahvistaa eduskunnan ja yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikan suunnitteluun.

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

EUROOPAN PARLAMENTTI

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 42/2006 vp. hallituksen esityksen laiksi päästökauppalain. muuttamisesta JOHDANTO.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

EUROOPAN PARLAMENTTI

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Päästökauppaa kansantajuisesti -seminaari Juha Ruokonen analyytikko. GreenStream Network Oy.

Hyvä tietää päästökaupasta

S u o m e n y m p ä r i s t ö. Kimmo Ollikka. EU:n päästökauppajärjestelmän ja Kioton hankemekanismien yhdistäminen HELSINKI 2005

Ehdotusten käsittely alkaa neuvoston ympäristötyöryhmässä

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

Erkki J. Hollo Tuomas Kuokkanen Robert Utter ILMASTO-OIKEUS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Päästökaupan toimintaperiaate

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Bryssel COM(2016) 618 final KOMISSION KERTOMUS

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Kööpenhaminan ilmastokokous

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita Martti Kätkä

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

HE 206/2005 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Ilmastonmuutokset skenaariot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.

Loppuraportti. 60K03436-Q f KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN JA ENERGIANSÄÄSTÖTOIMET OULUSSA

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Päästökaupan käytännön järjestelyt Suomessa

EUROOPAN PARLAMENTTI

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden ratifiointi.

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

EUROOPAN PARLAMENTTI

Ehdotus päästökauppadirektiivin muuttamisesta. Ympäristövaliokunta

Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM EOS Siikavirta Hanne(TEM) EI JULKINEN. Suuri valiokunta

A7-0047/33. Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta

EUROOPAN KOMISSIO ILMASTOTOIMIEN PÄÄOSASTO TIEDONANTO

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Euroopan unionin virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava)

Lentoliikenteen päästökauppa ETS. Komission asetusehdotus jatkokaudeksi Janne Mänttäri

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 37/2006 vp. hallituksen esityksen laiksi Kioton mekanismien. käytöstä JOHDANTO.

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos ja kehitysmaat

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

HE 108/2006 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kioton mekanismien ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Päästökauppa. Luennon aiheet. YE2 - Ympäristöpolitiikka Suomessa ja Euroopan unionissa Juha Ruokonen 11/16/2008

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden ratifiointi LISÄYS

HE 84/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan päästökauppalakia muutettavaksi. Esityksellä pantaisiin täytäntöön

Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, HELSINKI, puh. (09) , faksi (09)

U 3/2014 vp. (Kioton pöytäkirjan Dohan muutos) Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Kasvihuonekaasut 2007

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Julkaistu Helsingissä 2 päivänä marraskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Suurelle valiokunnalle

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

60. Energiapolitiikka

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Suurelle valiokunnalle

Eduskunnan suuri valiokunta

Kansainvälinen ratkaisu lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmä CORSIA

AJANKOHTAISTA PÄÄSTÖOIKEUKSIEN ILMAISJAOSTA KAUDELLA

Transkriptio:

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi

Tunnistaminen Muutokset globaalissa ympäristössä Esim. ilmaston muutos Vesihöyry, hiilidioksidi, metaani ja muut ilmakehän kasvihuonekaasut lämmittävät maapalloa samalla periaatteella kuin lasiseinät kasvihuonetta; sekä lasi että kasvihuonekaasut päästävät lävitseen lyhytaaltoista auringonvaloa mutta pidättävät kasvihuoneen sisältä tai maapallon pinnasta säteilevää pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Maapallon ilmasto on muuttumassa. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusimmassa arviointiraportissa todetaan, että lämpeneminen on nyt kiistaton tosiasia. Maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,74 astetta viimeisimmän sadan vuoden aikana. Myös merenpinnan on mitattu nousseen, ja jää- ja lumipeitteet ovat kaventuneet. Lämpeneminen johtuu hyvin todennäköisesti pääosin maapallon kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Kasvihuoneilmiö on voimistunut, koska ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. (Lähde: Ympäristöhallinto www-sivu.) Sääntely: kasvihuonepäästöjen lähteet ja nielut Muita: esim. biodiversiteetin väheneminen

Sääntelyn tasot a Kansainvälinen EU-oikeudellinen Kansallinen

Sääntelyn tasot b Kansainvälinen oikeus Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien PUITESOPIMUS (Rio de Janeirossa vuonna 1992, voimaan vuonna 1994) Kioton pöytäkirja (hyväksyttiin 11 päivänä joulukuuta 1997) Kioton pöytäkirjassa määritellään teollisuusmaille sitovat sekä ajallisesti että määrällisesti täsmälliset kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoitteet ensimmäiseksi sitoumuskaudeksi 2008 2012. Vähentämissitoumus koskee kaikkiaan kuutta kaasua tai kaasuryhmää, hiilidioksidia (CO2), metaania (CH4), typpioksiduulia (N2O), fluorihiilivetyjä (HFC -yhdisteet), perfluorihiilivetyjä (PFC - yhdisteet) ja rikkiheksafluoridia (SF6). Vähennysvelvoitteet ovat teollisuusmaille erisuuruisia. Sitoumuskaudella 2008 2012 Euroopan yhteisön ja EU:n viidentoista jäsenvaltion Kioton pöytäkirjan mukainen vähennysvelvoite vuoden 1990 päästöjen määrästä on keskimäärin 8 prosenttia vuodessa. Suomen kasvihuonekaasujen vuotuisten päästöjen tulisi olla keskimäärin vuoden 1990 tasolla. (Lähde: Kokko, Melkas, Mononen 2006)

Kioton pöytäkirjan osapuolet voivat täydentää kansallisia päästövähennystoimiaan ns. Kioton mekanismien avulla. Joustomekanismeja on kolme: yhteistoteutus (Joint Implementation, JI), puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM) ja päästökauppa (Emissions Trading, ET). (Lähde: ympäristöhallinnon www-sivu.)

Yhteistoteutuksessa teollisuusmaa rahoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäviä tai nieluja lisääviä hankkeita toisessa teollisuusmaassa, käytännössä useimmiten siirtymätalousmaassa. Samalla teollisuusmaa saa siirtää käyttöönsä hankkeesta saatuja päästövähennysyksiköitä. Esimerkiksi Suomi on rahoittanut Virossa tuulipuiston rakentamista ja kaukolämpölaitosten uudistamista biopolttoaineelle sopiviksi. Suomi voi lukea hankkeesta saadut päästövähenemät hyväkseen täyttäessään Kioton pöytäkirjan velvoitettaan. Puhtaan kehityksen mekanismissa teollisuusmaa rahoittaa päästövähennyshankkeita tai nieluja lisääviä hankkeita kehitysmaassa ja saa siirtää käyttöönsä hankkeesta saadut päästövähennykset. Hankkeiden tulee samalla edistää kestävää kehitystä kohdemaassa. Suomi on tukenut pienvesivoimalaa Hondurasissa ja voi näin käyttää tästä saadut päästövähenemät hyväkseen täyttäessään Kiotovelvoitettaan. Puhtaan kehityksen mekanismi käynnistettiin muita mekanismeja aikaisemmin jo vuonna 2001. Päästökaupassa sallitun päästömääränsä ylittänyt teollisuusmaa voi ostaa toiselta, sallitun päästömääränsä alittaneelta teollisuusmaalta päästöyksiköitä. (Lähde: ympäristöhallinnon www-sivu.)

Sääntelyn tasot b EU-oikeus Päästökauppadirektiivi (2003/87/EY), joka luo yhteisön laajuiset markkinat päästöoikeuksille, hyväksyttiin heinäkuussa 2003, ja se tuli voimaan saman vuoden syksyllä. Direktiivin mukainen yritysten välinen päästökauppa on EU:n sisäinen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiskeino, ja sillä valmistaudutaan Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sitoumuskauden velvoitteiden eli vuosien 2008 2012 toteuttamiseen. Päästökauppadirektiiviä ei ole sidottu Kioton pöytäkirjan voimaantuloon, vaan kaupankäynti on alkanut jo vuoden 2005 alussa, mutta vuosien 2005 2007 päästökauppa koskee ainoastaan hiilidioksidia. Toinen kausi on käynnistymässä. Päästökauppadirektiiviä on sittemmin muutettu ns. linkkidirektiivillä, joka avaa päästökauppasektorin toiminnanharjoittajille mahdollisuuden täyttää osa päästövelvoitteestaan yhteistoteutus- ja puhtaan kehityksen mekanismin hankkeilla tuotetuilla päästövähennysyksiköillä tai sertifioiduilla päästövähennyksillä. (Lähde: Kokko, Melkas ja Mononen 2006) Myös muuta ohjausta.

Sääntelyn tasot c - kansallinen implementointi Kansainväliset sopimukset ovat kaksivaiheisen prosessin jälkeen voimassa olevaa kansallista oikeutta. EU-oikeuden, päästökauppadirektiivin tulkintavaikutus ja suoravaikutus Päästökauppalaki

Päästökauppajärjestelmä perustuu vaihdannan piirissä oleviin päästöoikeuksiin. Kioton pöytäkirjan ja EU:n taakanjakosopimuksen mukainen kasvihuonekaasujen rajoittamisvelvoite sekä direktiiviin säännökset asettavat reunaehdot sille, kuinka paljon päästöoikeuksia voidaan Suomessa jakaa päästökauppajärjestelmään kuuluville laitoksille. Päästöoikeuksien jakamiseksi lain soveltamisalaan kuuluvien laitosten toiminnanharjoittajille laaditaan päästökauppakausittain (2005 2007, 2008 2012 jne.) kansallinen päästöoikeuksien jakosuunnitelma, joka on ilmoitettava komissiolle. Komissio voi esittää jakosuunnitelmaan muutoksia tai hylätä sen. Vuosia 2005 2007 koskevasta Suomen jakosuunnitelmasta komissiolla oli huomautettavaa vain siltä osin, kun eräiden Ahvenanmaalla sijaitsevien laitoksien päästöoikeusmäärät oli jätetty ilmoittamatta. Komission käsittelyn jälkeen päästöoikeudet myönnetään valtioneuvoston päätöksellä laitosten toiminnanharjoittajille. (Lähde: Kokko, Melkas ja Mononen 2006.)

Toiminnanharjoittajan on palautettava vuosittain päästöoikeuksia laitoksen edellisen vuoden päästöjä vastaava määrä. Jos toiminnanharjoittajalla on päästöoikeuksia vähemmän kuin päästöjä, sen on ostettava päästöoikeuksia toisilta toiminnanharjoittajilta tai markkinoilta. Jos taas toiminnanharjoittajalla on päästöoikeuksia enemmän kuin todellisia päästöjä, se voi myydä päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien hinta määräytyy yhteisön laajuisilla markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. (Lähde: Kokko, Melkas ja Mononen 2006.) Kansallista lähinnä: Päästöoikeuksien jakoperusteet (mallit) Päästöoikeuksien jaon kohtuullistaminen, KHO 2005:46

Lopuksi Kansallinen ympäristöpolitiikka toteuttaa nykyisin myös globaaleja ympäristötavoitteita. Paitsi politiikan tavoitteet myös ohjauskeinot tulevat eri sääntelytasoilta. Miten kansalliset erityispiirteet tulevat huomioon otetuksi? Paikallinen taso? Perusoikeusulottuvuus? Ohjausperiaatteet? Vastuun jakautuminen?