Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Transkriptio

1 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

2 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen ilmakehään 16 % Absorboituminen pilviin 3 % Johtuminen ilmaan 7% Absorboituminen maahan ja mereen 51% avaruuteen pilvistä ja ilmakehästä 64 % 6 % Suora säteily maasta avaruuteen Säteilyä absorboituu ilmakehään 15% Veden höyrystymiseen sitoutunut latenttilämpö 23 % Lähde: Nasa, Atmospheric Science Data Center

3 Vesihöyry eli H 2 O Hiilidioksidi eli CO 2 Metaani eli CH 4 Dityppioksidi eli N 2 O Perfluoratut yhdisteet eli PFC:t Fluoriyhdisteet eli HFC:t Rikkiheksafluoridi eli SF6 Kasvihuonekaasut Otsoni eli O 3 Bromiyhdisteet eli halonit, esim. CF3Br Freonit eli kloorifluoratut hiilivedyt eli CFC:t

4 Jääkausien ja lämpimien kausien vaihtelut ovat kulkeneet samassa vaiheessa ilmakehän hiilidioksidin ja metaanin kanssa

5 SANASTO Sää Ilmasto Ilmasto-oppi Ilmastojärjestelmä Ilmastonmuutos Ilmastonsuojelu Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

6 Luonnollinen ilmastonmuutos Ilmasto vaihtelee Miljoonien vuosien aikaskaalassa: Vuorten syntyessä paljastuu rapautuvaa maaperää, johon sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia Mannerlaattojen siirtyminen muuttaa merivirtoja aikaskaalassa: Maapallon aseman vaihtelut kiertoradallaan 1-10 vuoden aikaskaalassa: Auringon säteilyn intensiteetin vaihtelut Tulivuorten purkaukset El Nino, Pohjois-Atlantin vaihtelu

7 Ihmisen toiminnan vaikutus - Kasvihuonekaasujen määrän kasvu -> lämmittävä vaikutus - Hiukkaspäästöt lisäävät auringonsäteilyn heijastumista ilmakehässä -> viilentävä vaikutus - Hiukkaset toimivat pilvipisaroiden tiivistymisytiminä ja lisäävät pilvisyyttä -> viilentävä tai lämmittävä vaikutus - Noki- ja pölypäästöt pienentävät lumen ja jään albedoa -> lämmittävä vaikutus - Havumetsien hävittäminen lisää albedoa -> viilentävä vaikutus - Metsien hävittäminen vähentää metsän nieluvaikutusta -> lämmittävä vaikutus

8 Hiilen sitoutuminen meriin ja biosfääriin Metsien nieluvaikutus Takaisinkytkentä -ilmiö Le Quéré et al. 2009, Nature-geoscience

9 NOOA ESRL GDM

10 Tiedon laatu Säteilypakote(W/m²) 2,0 1,0 0,0-1,0 heijastuskyky lentokoneet H 2 O pienhiukkaset Ihmisen toiminta Auringonsäteilyn muutos -2,0 Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti

11 IPCC:n 4. arviointiraportti lätkämaila

12 Stern, Nicholas Stern Review on the Economics Of Climate Change. Executive Summary, s. 5.

13 Ilmakehän pitoisuuksien seuranta

14 Mallintaminen

15 Skenaariot A2-skenaario edustaa pessimististä tulevaisuudennäkymää. Sen kuvaamassa maailmassa teollisuus- ja kehitysmaitten tulo- ja kehityserot säilyvät suurina. Tällöin väestönkasvu jatkuu kehitysmaissa nopeana ja maapallon väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti. Myös siirtyminen fossiilisista polttoaineista päästöttömiin energianlähteisiin on hidasta. B1-skenaario taas on varsin optimistinen. Siinä oletetaan teollisuus- ja kehitysmaitten hyvinvointierojen tasaantuvan, mikä saa väestönkasvun talttumaan kehitysmaissakin. Kestävä kehitys on arvossaan, ja ympäristölle ystävällisen teknologian kehittäminen ja käyttöönotto on nopeaa. A1B-skenaario edustaa näitten kahden ääripään välimuotoa.

16 Maailman kasvihuonekaasupäästöt (CO 2, CH 4, N 2 O, HFC:t, PFC:t ja SF6) vuonna 2005, yksikössä Gg CO 2 -ekvivalenttia 10x10 km ruutua kohti

17 Globaali kasvihuonekaasupäästöjen jakauma (UNECCC 2011) 8 % 5 % 3 % 21 % energiantuotanto teollisuus metsätalous 13 % maatalous liikenne 14 % 17 % 19 % rakennukset fossiilisten polttoaineiden hankinta jätteet

18 Suomen kasvihuonekaasupäästöt Ilmatieteen laitos

19 Maakunnan ilmastotyö Päijät-Hämeen energiaperusteiset CO2-päästöt vuonna 2008 Maakuntakaava Varataan alueet eri energiantuotantomuodoille. Lisätään maakuntakaavan ohjausvaikutusta yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Priorisoidaan vähäpäästöisiä liikkumismuotoja. Selvitetään raideliikenteen lisäämisen edellytyksiä. Rahoitusinstrumentit Tuetaan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä hankkeita. Energia- ja ilmastoneuvontaan osallistuminen Kuluttajien energianeuvonta Päijät- Hämeessä

20 Lahden seudun ilmastotyö 2013 Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen työryhmä

21

22 140% Suurten haasteiden edessä 120% 100% Vuoden 1990 taso 80% 60% 40% Lahden kaupungin strategia -50% 1990 tasosta Päijät-Hämeen tavoite -70% 2008 tasosta 20% Ilmastopoliittinen selonteko -80% 1990 tasosta 0%

23 KANSAINVÄLISEN JA KANSALLISEN TASON SOPIMUKSET JA STRATEGIAT YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (tuli voimaan 1994) Kioton pöytäkirja (laadittiin 1997 ja tuli voimaan 2005) Kansainväliset ilmastokokoukset (19 kokousta vuodesta 1995) EU:n ilmasto- ja energiapaketti (hyväksyttiin komissiossa 2008) Direktiivi Euroopan laajuisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestämisestä (2003/87/EY) EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2002/91/EY) Direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (2006/32/EY) Valtioneuvosto hyväksyi uuden kansallisen pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi 2005 ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian.

24 ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN TASON STRATEGIAT, SOPIMUKSET JA SUOSITUKSET Hämeen ympäristöstrategian tarkistus Lahden kaupungin strategia 2025 Hollola Lahti Nastola yhteinen ympäristöstrategia Lahden kaupungin energiatehokkuussopimus työ- ja elinkeinoministeriön kanssa 2008 Lahden kaupunki on allekirjoittanut Aalborgin sitoumukset 2004 Kuntaliitto on julkaissut 2006 suosituksia siitä, miten kunta voi vähentää kasvihuonepäästöjään Lahden kaupunki osallistuu kuntien ilmastonsuojelukampanjaan (2008)

25