EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0173(COD) 27. tammikuuta 2004 ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun direktiivin 2003/.../EY muuttamisesta Kioton pöytäkirjan hankemekanismien osalta (KOM(2003) 403 C5-0355/ /0173(COD)) Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta Esittelijä: Alexander de Roo PR\ doc PE

2 PR_COD_1am Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistukset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään teknisten yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asianomaiset tekniset yksiköt. PE /14 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY...4 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI 5 PERUSTELUT TEOLLISUUS-, ULKOMAANKAUPPA-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO... PR\ doc 3/14 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 29. heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan mukaisesti ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun direktiivin 2003/.../EY muuttamisesta Kioton pöytäkirjan hankemekanismien osalta (KOM(2003) /0173(COD)). Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 1. syyskuuta 2003 lähettäneensä kyseisen ehdotuksen asiasta vastaavaan ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokuntaan sekä lausuntoa varten teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokuntaan (C5-0355/2003). Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta nimitti kokouksessaan 2. lokakuuta 2003 esittelijäksi Alexander de Roon. Valiokunta käsitteli komission ehdotusta ja mietintöluonnosta kokouksessaan (kokouksissaan).... Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja), Alexander de Roo (esittelijä),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja.... (... valiokunnan (ja... valiokunnan) lausunto (lausunnot) on (ovat) tämän mietinnön liitteenä.) (... valiokunta päätti... olla antamatta lausuntoa.) Mietintö jätettiin käsiteltäväksi.... PE /14 PR\ doc

5 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun direktiivin 2003/.../EY muuttamisesta Kioton pöytäkirjan hankemekanismien osalta (KOM(2003) 403 C5-0355/ /0173(COD)) (Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003) 403) 1, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0355/2003), ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, ottaa huomioon ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan mietinnön ja teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A5-0000/2004), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. Komission teksti Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 4 KAPPALE (4) Kioton pöytäkirjan hankemekanismeista saatavat hyvitykset tulevat voimaan vasta, kun Kioton pöytäkirja tulee voimaan. Sen lisäksi, että yhteisö ja jäsenvaltiot sekä yritykset ja yksittäiset henkilöt yhteisön järjestelmän ulkopuolella käyttävät Kioton hankemekanismeja, nämä mekanismit olisi (4) Sen lisäksi, että yhteisö ja jäsenvaltiot sekä yritykset ja yksittäiset henkilöt yhteisön järjestelmän ulkopuolella käyttävät Kioton hankemekanismeja, nämä mekanismit olisi kytkettävä yhteisön järjestelmään sellaisella tavalla, että varmistetaan johdonmukaisuus sekä Kioton pöytäkirjan ja sen perusteella tehtyjen 1 EYVL / EUVL C. / Ei vielä julkaistu EUVL:ssä. PR\ doc 5/14 PE

6 kytkettävä yhteisön järjestelmään sellaisella tavalla, että varmistetaan johdonmukaisuus sekä Kioton pöytäkirjan ja sen perusteella tehtyjen päätösten että yhteisön järjestelmän tavoitteiden ja rakenteen ja direktiivin 2003/ /EY säännösten kanssa. päätösten että yhteisön järjestelmän tavoitteiden ja rakenteen ja direktiivin 2003/ /EY säännösten kanssa. Perustelu Kaksi seikkaa puoltaa Kioton pöytäkirjan voimaantuloehdon poistamista. Jos EU pitää kiinni ko. ehdosta, olemme riippuvaisia Venäjän presidentistä Putinista. Toinen argumentti on se, että päästökauppadirektiivissä ei edellytetä Kioton pöytäkirjan voimassaoloa. Meidän on toimittava ikään kuin Kioton pöytäkirja tulisi voimaan. Maapallon ilmasto lämpenee, eikä meillä ole aikaa hukattavaksi. Myös Euroopan teollisuuden on tiedettävä, miten käsitellä ilmaston lämpenemisen ongelmaa. Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 7 KAPPALE (7) Kioton pöytäkirjan ja sen perusteella tehtyjen päätösten mukaisesti ydinvoimahankkeista saatavia päästövähennyksiä ei tulisi käyttää Kioton pöytäkirjaan perustuvien sitoumusten täyttämisessä. Maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätalouden toimenpiteistä saatavia päästöhyvityksiä ei tulisi muuntaa tämän direktiivin mukaisiksi päästöoikeuksiksi, koska niiden avulla ei vähennetä pysyvästi päästölähteistä peräisin olevia päästöjä. (7) Kioton pöytäkirjan ja sen perusteella tehtyjen päätösten mukaisesti ydinvoimahankkeista saatavia päästövähennyksiä ei tulisi käyttää Kioton pöytäkirjaan perustuvien sitoumusten täyttämisessä. Maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätalouden toimenpiteistä saatavia päästöhyvityksiä ei tulisi muuntaa tämän direktiivin mukaisiksi päästöoikeuksiksi, koska niiden avulla ei vähennetä pysyvästi päästölähteistä peräisin olevia päästöjä. Suurista vesivoimahankkeista saatavat päästövähennykset saisi muuttaa tämän direktiivin mukaisiksi päästöoikeuksiksi vain siinä tapauksessa, että hankkeet täyttävät Maailman patokomission vahvistamat ehdot ja suuntaviivat, jotta vältetään varsinkin paikallisiin yhteisöihin, biologiseen monimuotoisuuteen ja luonnollisiin elinympäristöihin kohdistuvat merkittävät sosioekonomiset ja ympäristövaikutukset. PE /14 PR\ doc

7 Perustelu Toisin kuin nielut suuret vesivoimalat voivat edistää pysyvästi ilmastonmuutoksen torjuntaa, mutta niihin liittyy myös todellisia sosiaalisia ongelmia. Ihmisiä ja kokonaisia kyliä joudutaan usein siirtämään patojen alta. Asiaan liittyy myös ympäristöongelmia, koska jos veden alle jää paljon kasvillisuutta, se mätänee ja muodostaa metaania, joka on 32-kertaa voimakkaampi kaasu kuin hiilidioksidi. Siksi ehdotuksessa on noudatettava YK:n Maailman patokomission suosituksia. Tarkistus 3 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 a artiklan 1 kohta (direktiivi 2003/.../EY) 1. Kioton pöytäkirjan tultua voimaan jäsenvaltiot voivat tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti muuntaa toiminnanharjoittajan pyynnöstä hanketoiminnoista saadut päästövähennysyksiköt ja sertifioidut päästövähennykset käytettäviksi yhteisön järjestelmässä kunakin tämän direktiivin 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna kautena. Tällöin jäsenvaltio myöntää yhden päästöoikeuden yhdestä päästövähennysyksiköstä tai sertifioidusta päästövähennyksestä, joka kansallisessa rekisterissä on merkitty kyseiselle toiminnanharjoittajalle. 1. Jäsenvaltiot voivat tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti muuntaa toiminnanharjoittajan pyynnöstä hanketoiminnoista saadut päästövähennysyksiköt ja sertifioidut päästövähennykset käytettäviksi yhteisön järjestelmässä kunakin tämän direktiivin 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna kautena. Tällöin jäsenvaltio myöntää yhden päästöoikeuden yhdestä päästövähennysyksiköstä tai sertifioidusta päästövähennyksestä, joka kansallisessa rekisterissä on merkitty kyseiselle toiminnanharjoittajalle. Perustelu Kaksi seikkaa puoltaa Kioton pöytäkirjan voimaantuloehdon poistamista. Jos EU pitää kiinni ko. ehdosta, olemme riippuvaisia Venäjän presidentistä Putinista. Toinen argumentti on se, että päästökauppadirektiivissä ei edellytetä Kioton pöytäkirjan voimassaoloa. Meidän on toimittava ikään kuin Kioton pöytäkirja tulisi voimaan. Maapallon ilmasto lämpenee, eikä meillä ole aikaa hukattavaksi. Myös Euroopan teollisuuden on tiedettävä, miten käsitellä ilmaston lämpenemisen ongelmaa. Tarkistus 4 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 a artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 2003/.../EY) 1 a. Tämän artiklan 1 kohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti muuntaa toiminnanharjoittajan pyynnöstä PR\ doc 7/14 PE

8 Perustelu hanketoiminnoista saadut sertifioidut päästövähennykset käytettäviksi yhteisön järjestelmässä tämän direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna kautena. Tällöin jäsenvaltio myöntää yhden päästöoikeuden yhdestä sertifioidusta päästövähennyksestä, joka kansallisessa rekisterissä on merkitty kyseiselle toiminnanharjoittajalle. Jäsenvaltioiden on mitätöitävä sertifioidut päästövähennykset, jotka on vaihdettu tämän direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna kautena voimassa oleviksi päästöoikeuksiksi. Komissio on ehdottanut, että CDM-hankkeista saatuja hyvityksiä voitaisiin käyttää vasta vuodesta Tarkistuksella varmistetaan, että CDM-hankkeita aletaan laskea Tällä kannustetaan teollisuutta turvautumaan näihin mahdollisuuksiin mahdollisimman pian. Myös YK:ssa ollaan sitä mieltä, että CDM voidaan ottaa käyttöön aikaisemmin ja että meidän tulisi toimia ikään kuin Kioton pöytäkirja olisi jo voimassa. Tarkistus 5 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 a artiklan 2 kohta (direktiivi 2003/.../EY) 2. Mikäli hanketoiminnoista saatujen ja yhteisön järjestelmässä käytettäväksi muunnettujen päästövähennysyksiköiden tai sertifioitujen päästövähennysten määrä nousee kuuteen prosenttiin jäsenvaltion kyseiselle kaudelle myöntämien päästöoikeuksien kokonaismäärästä, komissio suorittaa välittömästi tarkistuksen. Komissio voi harkita tämän tarkistuksen perusteella, olisiko 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen otettava käyttöön enimmäisraja, joka olisi esimerkiksi kahdeksan prosenttia jäsenvaltioiden kyseiselle kaudelle myöntämien päästöoikeuksien kokonaismäärästä. Poistetaan. PE /14 PR\ doc

9 Perustelu Tämä on komission kömpelö yritys valvoa ns. linkkidirektiivin CDM- ja JI-hankkeita. Tarkistusmekanismia sovelletaan vain, kun markkinat saavuttavat 6 prosenttia myönnettyjen päästöoikeuksien määrästä. Ei voida tietää, milloin taso saavutetaan. On parempi ottaa käyttöön näiden kehittyvien markkinoiden vuotuinen seuranta (ks. 1 ARTIKLAN 9 KOHTAAN ehdotettu tarkistus). Komission mukaan voitaisiin ehdottaa absoluuttista enimmäismäärää, joka olisi 8 prosenttia päästöoikeuksien määrästä. Tällöin syntyy täydentävyysongelma. Jotkut maat voivat sallia 8 prosenttia yritysten CDM- ja JI-hankkeita ja suuren määrän julkisen tahon CDM- ja JIhankkeita. Yhteenlaskettuna maa rikkoisi Kioton pöytäkirjan täydentävyysperiaatetta. EU on Bonnin ja Marrakeshin sopimuksissa ja itse päästökauppadirektiivissä tehnyt selväksi, että se haluaa pitää kiinni ajatuksesta, että 50 prosenttia ponnisteluista kasvihuonekaasujen vähentämiseksi voisi tapahtua EU:n ulkopuolella ja että vähintään 50 prosenttia kasvihuonekaasuvähennyksistä tapahtuisi kotimaassa (ks. myös 1 ARTIKLAN 9 KOHTAAN ehdotettu tarkistus). Tarkistus 6 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 a artiklan 3 kohdan a ja b alakohta (direktiivi 2003/.../EY) (a) Kioton pöytäkirjan ja sen perusteella tehtyjen päätösten mukaisesti, ydinvoimahankkeet; sekä (b) maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalouden toimenpiteet. (a) Kioton pöytäkirjan ja sen perusteella tehtyjen päätösten mukaisesti, ydinvoimahankkeet; (b) maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalouden toimenpiteet; sekä (b a) vesivoimatuotanto, jossa tuotantoteho on yli 20 MW ja joka ei täytä Maailman patokomission vuoden 2000 loppuraportissa vahvistettuja ehtoja ja suuntaviivoja. Perustelu Toisin kuin nielut suuret vesivoimalat voivat edistää pysyvästi ilmastonmuutoksen torjuntaa, mutta niihin liittyy myös todellisia sosiaalisia ongelmia. Ihmisiä ja kokonaisia kyliä joudutaan usein siirtämään patojen alta. Asiaan liittyy myös ympäristöongelmia, koska jos veden alle jää paljon kasvillisuutta, se mätänee ja muodostaa metaania, joka on 32-kertaa voimakkaampi kaasu kuin hiilidioksidi. Siksi ehdotuksessa on noudatettava YK:n Maailman patokomission suosituksia. PR\ doc 9/14 PE

10 Tarkistus 7 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 19 artiklan 3 kohta (direktiivi 2003/.../EY) "Asetuksessa on annettava säännöksiä myös päästövähennysyksiköiden ja sertifioitujen päästövähennysten muuntamisesta käytettäväksi yhteisön järjestelmässä sekä tällaisen muuntamisen laajuuden seurannasta." "Asetuksessa on annettava säännöksiä myös päästövähennysyksiköiden ja sertifioitujen päästövähennysten muuntamisesta käytettäväksi yhteisön järjestelmässä ja niiden tunnistamisesta sekä tällaisen muuntamisen laajuuden seurannasta." Perustelu Täydentävyysperiaatteen nimissä hyvitysten alkuperän pitää olla jäljitettävissä. Tarkistus 8 1 ARTIKLAN 8 A KOHTA (uusi) 25 artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 2003/.../EY) Perustelu 8 a. Lisätään 25 artiklaan 1 a kohta seuraavasti: "1 a. Ennen kuin Kioton pöytäkirjan liitteessä B luetellut kolmannet maat ratifioivat Kioton pöytäkirjan, kyseisten maiden alueellisten viranomaisten kanssa voidaan tehdä sopimuksia päästöoikeuksien keskinäisestä tunnustamisesta yhteisön järjestelmän ja kasvihuonekaasujen sellaisten pakollisten päästökauppajärjestelmien välillä, joissa kyseiset viranomaiset ovat asettaneet päästöille absoluuttiset enimmäismäärät." Tarkistuksessa otetaan huomioon Australian ja Yhdysvaltain poliittinen tilanne. Neljä Australian osavaltiota haluaa asettaa kasvihuonekaasupäästöille absoluuttisen ylärajan Kioton pöytäkirjan mukaisesti. Sama tilanne on Yhdysvaltain koillisessa osavaltiossa New Yorkin ympäristössä ja kolmessa länsirannikon osavaltiossa eli Kaliforniassa, Washingtonissa ja Oregonissa. Tarkistuksella annetaan niille poliittista tukea, koska maiden hallitukset eivät toistaiseksi ole suostuneet allekirjoittamaan Kioton pöytäkirjaa. Liitteessä B luetelluilla mailla, jotka eivät ole vielä ratifioineet Kioton pöytäkirjaa, ei ole kansallisia yksiköitä, joilla olisi merkitystä pöytäkirjan ratifioineille maille. Kyseisten maiden pakollisista järjestelmistä ei voida myydä kansallisia yksiköitä EU:n järjestelmään, elleivät maat ratifioi pöytäkirjaa. Yhteyden luomisella voitaisiin kuitenkin sallia järjestelmien hankkia PE /14 PR\ doc

11 päästöoikeuksia EU:n järjestelmästä, minkä ansiosta ne voisivat täyttää absoluuttiset tavoitteensa kustannustehokkaammin ja lisätä osuuttaan kansainvälisissä ponnisteluissa ilmastonmuutoksen estämiseksi. Komission on laadittava tekniset yksityiskohdat siitä, miten maailman eri alueiden päästökauppa voitaisiin kytkeä yhteen. Sääntöjä tarvitaan myös EU:n kiintiö- ja kauppajärjestelmän kytkemiseksi Kanadan ja mahdollisesti Japanin järjestelmiin. Tarkistus 9 1 ARTIKLAN 9 KOHDAN B ALAKOHTA 30 artiklan 3 kohta (direktiivi 2003/.../EY) (b) ja poistetaan 3 kohta. (b) ja poistetaan 3 kohdan ensimmäinen ja toinen virke ja lisätään 3 kohtaan seuraavat virkkeet: "Varsinkaan jäsenvaltioiden käyttämien yhteisön järjestelmän ulkopuolelta saatujen Kioto-yksikköjen ja toiminnanharjoittajien järjestelmän puitteissa vaihtamien sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksiköiden määrä ei saa ylittää 50 prosenttia jäsenvaltion ponnisteluista päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Kunkin jäsenvaltion on julkistettava vuosittain tällaisten hyvitysten suunniteltu ja todellinen käyttö ja muuntaminen ja raportoitava asiasta komissiolle. Komissio raportoi asiasta päätöksen 2004/XX/EY [yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seurantajärjestelmästä ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanosta] nojalla antamassaan vuosittaisessa edistymiskertomuksessa ja tekee asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia sen varmistamiseksi, että mekanismin käyttö täydentää kotimaisia toimia." Perustelu Euroopan parlamentti on saanut päästökauppadirektiiviin säännöksen, jonka mukaan EU kunnioittaa täydentävyyssääntöä. Vähintään 50 prosenttia kasvihuonekaasujen vähentämisponnisteluista toteutetaan kotimaassa ja enintään 50 prosenttia EU:n ulkopuolella. Komissio ehdottaa tämän säännöksen poistamista ja sen korvaamista hankalalla kynnysmekanismilla, joka olisi 6 ja 8 prosenttia yritysten CDM- ja JImarkkinoilla. Tätä ei voida hyväksyä. Siksi on säilytetty päästökauppadirektiivin teksti ja lisätty siihen kohta, jolla varmistetaan kotimaisen ja ulkomaisen osuuden 50 prosentin säännön noudattaminen. PR\ doc 11/14 PE

12 PERUSTELUT EU:n hiilitalous globalisoituu Euroopan parlamentti hyväksyi juuri ennen kesää 2003 päästökauppadirektiivin. Siitä päästiin yksimielisyyteen neuvoston kanssa toisessa käsittelyssä entisen kollegamme Jorge Moreira da Silvan johdolla. Nyt pyritään saamaan ensimmäisessä käsittelyssä aikaan sopimus ns. linkkidirektiivistä, jolla muutetaan päästökauppadirektiiviä. Sen ansiosta EU-alueen yritykset voivat korvata ponnistelujaan kasvihuonekaasujen vähentämiseksi käyttämällä puhtaan kehityksen mekanismia (CDM) ja yhteistoteutusta (JI). Ensimmäisessä käsittelyssä aikaansaatu sopimus olisi ihanteellinen alkuasetelma Euroopan teollisuudelle ja osoittaisi muulle maailmalle, että Kioton sopimus on meille tärkeä ja että toimimme ikään kuin se olisi jo voimassa. Meidän on toimittava hyvin ja oikein, koska haluamme luoda noin miljardin euron markkinat ensimmäiselle velvoitekaudelle. Jos EU sitoutuu Saksan ja Ison-Britannian hallitusten ehdottamaan 30 prosentin vähennykseen kasvihuonekaasuissa vuoteen 2020 mennessä, markkinat moninkertaistuvat! Esittelijä ehdottaa kahta EU-alueen teollisuuden toivomaa tarkistusta: On poistettava ehto, jonka mukaan tämä linkkidirektiivi otetaan käyttöön vasta Kioton pöytäkirjan ratifioimisen jälkeen. Muuten olemme riippuvaisia Venäjän presidentistä Putinista (tämä vain nostaa hintaa...). Se merkitsee myös epävarmoja aikoja EU:n teollisuudelle. Päästökauppadirektiivi ei ole riippuvainen Kioton pöytäkirjan voimaantulosta, joten yritysten olisi vaikeampi täyttää päästökauppadirektiivin velvoitteet. Osaa ympäristöliikkeestä ratkaisu tyydyttäisi, mutta varsinkin espanjalaiset yritykset lobbaisivat entistä kovemmin force majeure -lausekkeeseen turvautumisen puolesta päästökauppadirektiivistä eroon pääsemiseksi. On käynnistettävä CDM-hyvitykset vuonna 2005 eikä vasta 2008, kuten komissio esittää. Milanossa pidetyssä sopimuksen osapuolten konferenssin istunnossa (COP9) kävi selväksi, että YK haluaa toimia ikään kuin Kioton pöytäkirja olisi jo voimassa. Meidän pitäisi toimia samoin. Lisäksi esittelijä ehdottaa ympäristöliikkeitä tyydyttävää tarkistusta: Komissio sallii nyt suuret sähköä tuottavat patolaitokset, mutta niihin liittyy sosiaalisia ja ympäristöongelmia. Niiden rakentaminen edellyttää ihmisten ja kylien muuttoa, ja kun niitä rakennetaan erämaihin, kaikki kasvillisuus jää veden alle, alkaa mädäntyä ja erittää metaania (erittäin voimakas kasvihuonekaasu, joka on teholtaan 32-kertainen hiilidioksidiin verrattuna). Siksi esittelijä ehdottaa palaamista sanamuotoon, jota komissio ehdotti aiemmassa linkkidirektiiviluonnoksessa ja jonka mukaan suurista vesivoimahankkeista voi syntyä hyvityksiä, kunhan noudatetaan YK:n maailman patokomission suosituksia. PE /14 PR\ doc

13 Nielut Komissio ehdottaa nielujen käytön kieltämistä EU:n päästökauppajärjestelmässä. Hallitukset voivat silti käyttää tätä vaihtoehtoa julkisen tahon CDM-järjestelmän muodossa. Nieluja on vaikea mitoittaa; Milanossakaan ei kyetty ratkaisemaan kaikkia teknisiä yksityiskohtia. Nielut eivät ole pysyvä ratkaisu. Mitä tapahtuu, jos metsä palaa? Saadaanko hiilihyvitykset silloin takaisin? Todentaminen on hyvin vaikeaa. Uuden-Seelannin ympäristöministeri sanoi Milanon COP9-kokouksessa, että nielujen laskennassa on 40 prosentin poikkeamia. Ympäristöargumenttien lisäksi (so. Kioton pöytäkirjan ekologinen yhtenäisyys vesittyisi) asiassa on taloudellisia argumentteja. Nieluista tulisi niin suuria (vuoden 2012 jälkeen), että hiilen hinta ei olisi noin 10 euroa tonnilta, vaan vain 2 tai 3 euroa. Tämä tarkoittaisi, että menetetään taloudellinen kannustin teollisuuden saamiseksi ympäristöystävällisemmäksi. Meidän on tajuttava, että Kioton 8 prosentin tavoite on vasta alkua ja että tarvitaan paljon suurempia vähennyksiä. Tarkistusmekanismi ja mahdollinen enimmäismäärä Suurin kiistakysymys on komission ehdottama 6 prosentin kynnys ja mahdollinen 8 prosentin enimmäismäärä. Tässä mietinnössä ehdotetaan yritysten JI- ja CDM-markkinoiden seurantaa vuosittain eikä vain silloin kun saavutetaan 6 prosentin raja. Neuvoston työryhmä on samoilla linjoilla. Nykyisen enimmäismäärän suhteen neuvosto on jakaantunut. Parlamentti on Jorge Moreira da Silvan (PPE-DE) johdolla saanut aikaan sen, että "EU:n lakikirjassa" päästökauppadirektiivissä sanotaan, että Kioton mekanismi voi olla vain täydentävä tekijä kotoisille toimille, ns sääntö. Sääntöä pitäisi käyttää enemmän, jotta se olisi tehokas. Alueellisten kauppajärjestelmien yhteys Euroopan päästökauppajärjestelmään Milanossa Euroopan parlamentin valtuuskunta oli yhteydessä Kioton sopimusta kannattaviin amerikkalaisiin. He kertoivat, että Yhdysvaltain senaatti kaatoi päästökaupan käyttöönottoa koskevan McCainin ja Liebermanin lain äänin 43 55, mutta kuusi republikaanista senaattoria äänesti lain hyväksymisen puolesta. Tänä keväänä tehdään uusi yritys, ja tuloksesta toivotaan tasapainoisempaa. Amerikkalaisedustajat kertoivat myös, että osavaltioita New Yorkin ympäristössä ja kolme länsirannikon osavaltiota (Kalifornia, Washington ja Oregon) harkitsevat vakavissaan absoluuttisen enimmäismäärän ja kauppajärjestelmän käyttöönottoa alueillaan. Lisäksi neljä osavaltiota Australiassa haluaa tehdä samoin hallituksensa vastustuksesta huolimatta. On ehdotettu sellaista muutosta, että heidän alueelliset kauppajärjestelmät voitaisiin kytkeä Euroopan päästökauppajärjestelmään. Tämä auttaisi niitä poliittisesti ja jonain päivänä myös taloudellisesti saavuttamaan kasvihuonekaasujen vähenemisen mahdollisimman tehokkaasti. Kiotoon kuulumattomat hankkeet, ns. kansallinen yhteistoteutus Osa teollisuudesta haluaa toteuttaa ns. kansallisia yhteistoteutushankkeita Euroopan unionin sisällä ja myydä hiilihyvityksiään. Ajatus ei ole hyvä, koska a) Kiotoon kuulumattomat hankkeet heikentävät Kioton pöytäkirjaa, ja b) päästökauppajärjestelmän ulottaminen koskemaan esimerkiksi liikennettä on Euroopan parlamentin kannattama ajatus, mutta se on toteutettava kunnolla kaikilla PR\ doc 13/14 PE

14 liikenteen osa-alueilla (ensin EU:n sisäiset lennot ja sitten muu kuljetusala) eikä vain yksittäisinä hankkeina siellä täällä. Näiden kansallisten yhteistoteutushankkeiden valvonta merkitsisi myös byrokratian lisääntymistä. Minkä tyyppisiä hankkeita toteutetaan JI- ja CDM-muodossa? Eurooppalaiset yritykset auttavat nykyaikaistamaan esimerkiksi Kiinan hiiliteollisuutta, jonka tehokkuus on nyt vain 23 prosenttia. Tanskan hiilialan laitosten tehokkuus on 46 prosenttia. Hiilitalouden tehokkuuden lisääminen merkitsee hiilihyvityksiä. Sama pätee siirtymiseen hiilestä kaasuun ja luonnollisesti myös uusiutuvien energianlähteiden luomiseen. Avoimet jätteenkaatopaikat erittävät paljon voimakasta kasvihuonekaasua metaania. Toimilla metaanin käyttämiseksi hyödyllisesti saadaan myös hiilihyvityksiä. PE /14 PR\ doc