Ilmastonmuutos ja kehitysmaat

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Kehitysmaainstituutti Outi Berghäll Ympäristöministeriö KASVIHUONEILMIÖ Auringon säteily heijastuu maan pinnasta lämpösäteilynä avaruuteen. Kasvihuonekaasut pidättävät osan avaruuteen heijastuvasta säteilystä, mikä lämmittää maan pintaa. Tämä on kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiön ansiosta lämpötila maapallolla on +15 astetta. Ilman kasvihuoneilmiötä se olisi 18 astetta. Hanna Ahonen/YM Ilmastojärjestelmä Muutoksia ei voida selittää kuin huomioimalla ihmiskunnan vaikutus ilmakehän koostumukseen Source: IPCC WG I SPM, 2001 ESIMERKKEJÄ ILMASTONMUUTOKSEN MAHDOLLISISTA VAIKUTUKSISTA Sadot pienenevät useimmilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Kuivuus pahenee erityisesti Keski-Aasiassa, Välimeren alueella, Australiassa ja eteläisessä Afrikassa. Vesipula pahenee alueilla, joilla on niukat vesivarat. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät lämpenemisen ja sateisuuden muutosten vaikutuksesta. Luonnon monimuotoisuus ja joidenkin lajien selviytyminen ovat uhattuina eläinten ja kasvien elinympäristön ja olojen muuttuessa. Taudinaiheuttajien, kuten malarian, esiintymisalueet voivat levitä. Poikkeukselliset sääilmiöt saattavat lisääntyä ja voimistua. People at risk from sea-level rise The number of people at risk and areas vulnerable to wetland loss by the 2080s for a 44 cm sea-level rise scenario and constant (1990s) protection, showing the YSource: MPÄRISTÖMINISTERIÖ UK-DETR (1997)

2 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Ihmistoiminta Ilmastonmuutoksen HILLITSEMINEN rajoittamalla päästöjä ja kasvattamalla nieluja VAIKUTUKSET ILMASTONMUUTOS ja ilmaston vaihtelevuus Altistuminen Vaikutukset ja seuraukset Omaehtoinen sopeutuminen Nettovaikutukset Ilmastopoliittiset toimenpiteet HAAVOITTAVUUS Suunnitelmallinen SOPEUTUMINEN vaikutuksiin ja haavoittavuuteen Ilmastonmuutos on globaali ongelma Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin maihin. Ilmastonmuutoksen syynä on ihmiskunnan yhteisvaikutus. Vastuu ilmastonmuutoksesta sekä sen vaikutukset jakaantuvat epätasaisesti. Vaikutukset eivät välttämättä kohdistu niihin, joilla vastuu: haavoittuvuus, sopeutumisvalmiudet. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii globaaleja ponnistuksia vrt alueelliset ympäristönsuojelutoimet: vaikuttavuus, toteutuskelpoisuus. NEUVOTTELUJEN KULKU Ongelman tiedostaminen n WMO ja UNEP perustavat IPCC:n Kansainväliset (INC) neuvottelut 2/1991 5/1992 YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus (UNFCCC) avataan allekirjoituksille Rio de Janeirossa 6/1992 Ilmastosopimus astuu voimaan 3/1994. Neuvottelut Kioton pöytäkirjasta alkavat, ensimmäinen osapuolikonferenssi (COP1), ns. Berliinin mandaatti 1995 Kioton pöytäkirja hyväksytään: COP3 Kioto 1997 Neuvottelut Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöistä alkavat: COP Poliittinen läpimurto COP6bis 7/ avoimien kysymysten ratkaisuperiaatteet Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöt hyväksytään: Marrakeshin sopimukset COP7 11/2001. Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus UNFCCC Tavoite: vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään. Välitavoite: vakauttaa teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Kaikilla osapuolilla velvoite laatia ja toteuttaa ilmastonmuutosta hillitseviä ja ilmastonmuutokseen sopeuttavia toimia sekä seurata kasvihuonekaasupäästöjä. Osapuolten jako kahteen ryhmään: teollisuusmaat ja kehitysmaat, teollisuusmailla velvoite tukea kehitysmaiden toimia. Hyväksyttiin Riossa 1992, voimaan osapuolta on ratifioinut. Toimeenpanosta vastaavat osapuolten konferenssi (COP, Conference of Parties) ja sopimuksen sihteeristö. KIOTON PÖYTÄKIRJA Määrälliset tavoitteet: teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 5,2% vuoden 1990 päästötasosta. Tavoitteesta on johdettu sitovat päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille. Keinot valittavissa: kotimaiset toimet, joustomekanismit (päästökauppa, yhteistoimeenpano, puhtaan kehityksen mekanismi), hiilinielujen käyttö, kehitysmaiden tukeminen, teknologian siirto jne. Voimaantulon ehdot: pöytäkirja astuu voimaan, kun vähintään 55 ilmastosopimuksen osapuolta on ratifioinut sen ja näistä teollisuusmaita on oltava niin paljon, että päästöt kattavat vähintään 55% teollisuusmaiden yhteispäästöistä Laillisesti sitova: tultuaan voimaan pöytäkirja on laillisesti sitova ja voimistaa siksi merkittävästi ilmastosopimusta Noudattamista valvotaan: päästöjen seuranta + valvontajärjestelmä. Marrakeshin sopimukset Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöt: esim. nielut, Kioton mekanismit, päästöjen seuranta ja raportointi jne. Myös ilmastosopimuksen toimeenpanoa tehostavia päätöksiä (kehitysmaiden tukeminen) Merkitys: osapuolet voivat arvioida toimeenpanon kustannuksia käynnisti teollisuusmaiden ratifioinnin käynnisti Kioton pöytäkirjan toimeenpanon CDMhankkeet.

3 Ilmastosopimukset jakavat maat kahteen ryhmään Ilmastosopimus jakaa maat kahteen ryhmään: I liitteen maat ja I liitteen ulkopuoliset maat I liitteen maat = teollisuusmaat eli OECD:n alkuperäiset jäsenmaat ja KIE-maat (AI-maat) I liitteen ulkopuoliset maat = kaikki muut eli periaatteessa kehitysmaat. Lisäksi II liitteen maat eli avunantajamaat (NAI-maat) UNFCCC:n mukaan kaikkien osapuolien tulee toteuttaa ilmastotoimia ja raportoida. AI-mailla kvantitatiivisia velvoitteita ja tiukemmat raportointisäännöt. NAI-maiden velvoitteiden täyttäminen sidottu AII-mailta saatuun apuun. Jaon perusteena historiallinen vastuu ilmastonmuutoksesta sekä voimavarat toimenpiteisiin. Jako on kuitenkin mielivaltainen. KIOTON PÖYTÄKIRJAN VELVOITTEET JA TOTEUTUSKEINOT PERUSURA: Päästöt ilman erityisiä ilmastopoliittisia toimia PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT KANSALLISET POLITIIKAT JA KIOTON MEKANISMIT NIELUT TOIMET (PAMs) Pakolliset Energia Yhteistoteutus (JI) metsitys metsänhävitys Liikenne Jätehuolto Puhtaan kehityksen Valinnaiset mekanismi (CDM) metsänhoito Maatalous maatalousmaan hoito kasvillisuuden jne. Päästökauppa (ET) palauttaminen Merkittävä osa Täydentävät Kioton pöytäkirjan velvoite: Päästöt ,2% alle v tason Kioton pöytäkirja 1. askel pitkällä tiellä Ilmastosopimuksen tavoite edellyttää huomattavia päästövähennyksiä maapallonlaajuisesti. Kioton pöytäkirja käynnistää tekemällä oppimisen Velvoitteet tiukkenevat jatkossa: vrt 6 EAP Hallitusohjelma: tavoitteena kaikki maat maat kattava neuvottelukierros EU:n tavoite: seuraava neuvottelukierros käynnistyy heti KP:n tultua voimaan, neuvottelukierroksen valmistelu käynnissä. Ilmastosopimuksen lopullinen tavoite (2 artikla) Ilmastosopimuksen lopullisena tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallisia vaarallisia häiriöitä ilmastojärjestelmässä. Tämä taso tulisi saavuttaa aikavälillä, joka sallii ekosysteemien sopeutua ilmastonmuutokseen luonnollisella tavalla, varmistaa, ettei elintarvikehuolto ole uhattuna, ja mahdollistaa kestävän taloudellisen kehityksen. Tavoitteen saavuttaminen ei onnistu ilman NAI-maiden panosta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaurioihin liittyviä riskejä Riskien hallinnan osa-alueita Riskien hallinta Riskien arviointi = riskin suuruuden arviointi ja suhteuttaminen Suosituksia Tietoa Riskien hallinnan toimet = toimenpiteet riskien vähentämiseksi Riskien hallinnan organisointi = Lainsäädäntö Vastuunjako Tehtävänjako

4 Kioton pöytäkirja on 1. askel - ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päästöjä on vähennettävä edelleen Ilmastopolitiikan kustannukset pienempi suurempi ilmastonmuuoksen vaikutusten hinta ilmastonmuutoksen hillitseminen Hillitsemisen, sopeutumisen ja vaikutuksen yhdistelmä Ilmastonmuutoksen hillitsemisen hinta pienempi suurempi Ei toimintaa Sopeutuminen pienempi ilmastonmuutoksen suurempi sopeutumisen hinta (Holdridgen kaavio) Fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt vuosina Teollisuusmaat ja kehitysmaat (miljoonaa hiilitonnia) Kohtuudenmukaisuuden ulottuvuudet Kohtuudenmukaisuuden ulottuvuudet Lähteet: Carbon Dioxide Information Analysis Center (CDIAC) ja International Energy Agency (IEA) Lähde : Simo Kyllönen SLL: alustus Keke-toimikunnassa Kehitysmaat poikkeavat toisistaan Kehitysmaat eli ilmastosopimuksen I liitteen ulkopuoliset osapuolet (Non Annex I Parties= NAI) Neuvotteluissa NAI-maat = G77/Kiina G77:n sisällä monia ryhmiä, joiden valmiudet ja edut eroavat: Maantieteelliset ryhmät LDC AOSIS OPEC Ryhmillä on myös erilaiset neuvotteluvalmiudet,vrt OPEC.

5 1,80 Hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista tuhatta BKT-dollaria kohden Kehitysmaiden sitoutumisen reunaehdot CO2 tn / 1000 USD 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Russian Federation China India United States United Kingdom Spain Germany Finland France Japan Sweden Tasapuolisuuden käsite: teollisuusmaiden vastuu ja voimavarat vs välttämättömyys, tasapuolisuuden määrittely? Kehitysmaiden motivaatio ottaa velvoitteita: miten löytää kannustimia: ilmastosopimuksessa vähän tartuntapisteitä kestävä kehitys ensisijainen tavoite: miten löytää win-win ratkaisuja Poliittinen hyväksyttävyys sekä teollisuus- että kehitysmaissa Institutionaaliset valmiudet Kustannukset Ilmastonmuutoksen hillitseminen vs siihen sopeutuminen arvot ja asenteet 0, Mahdollisia ratkaisumalleja Uutta tekniikkaa tarvitaan kansainvälinen sopimusjärjestelmä on yksi tekniikan kehittymisen moottoreista. päästöjen vähentäminen ja lähentäminen malli, ilmakehä julkinen hyödyke, jonka käyttöön kaikilla tulee olla oikeus, lopputulemana kaikilla mailla samat per capita päästöt kaikille päästöjen vähentämis tai rajoittamisvelvoitteita. velvoitteiden eriyttäminen: maan päästökehitys ja valmiudet huomioon velvoitteiden luonne voi vaihdella: absoluuttinen vs. suhteellinen velvoite, pakollinen vs vapaaehtoinen velvoite, kokonaisvaltainen vs sektorivelvoite jne. taakanjaon eriyttäminen kynnysarvot erilaisten velvoitteiden piiriin siirtymiselle? TUTKIMUS HALLINTO POLITIIKKA ML KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET Markkinoiden veto pilotit kaupallistaminen leviäminen/ Tuotteen / teknologian työntö levittäminen SIJOITUKSET LIIKETOIMINTA JA SIJOITTAJAT KULUTTAJAT Lähde: High-Level Transatlantic Dialogue on Climate Change (Introduction Paper) Alkuperäislähde: Foxon (2003) (mukailtu) LOPUKSI: YM:n kotisivut: Ilmastosopimuksen sihteeristö: Sihteeristön oppaita: Ilmastotiedettä (IPCC): YM:n julkaisut Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöt : ja Mitä Kioton jälkeen : pitkän aikavälin kansainvälisen ilmastopolitiikan haasteita ja vaihtoehtoja