HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA

2 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2014 Euran kunta 1.

3 Yleistä Euran kunnan henkilöstöraportissa kuvataan kunnan henkilöstövoimavaroja. Osaava, motivoitunut ja työkykyinen henkilöstö on avainasemassa organisaation menestyksessä ja tuloksellisuuden saavuttamisessa. 2.1.1 Palkat tulosalueittain Viime aikoina yleisellä tasolla ovat ajankohtaistuneet keskustelut työvoiman saatavuudesta ja työurien pidentämisestä sekä julkisen talouden kestävyysvajeesta. Henkilöstöraporttia vuodelta 2014 on kehitetty ottaen huomioon kunnan henkilöstöresurssit voimavarana, investointina sekä keskeisenä kustannuksena kunnan palvelutoiminnan kokonaisuudessa. Uutena tarkasteluosiona on myös henkilöstön aikaansaannoskyky, jossa tärkeimpänä näkökulmana on tunnistaa, mitä työhyvinvoinnin tunnusluvut kertovat henkilöstön terveydestä, työturvallisuudesta, osaamisesta, yhteisöllisyydestä ja keskinäisestä luottamuksesta, sitoutumisesta ja aloitteellisuudesta. Ensimmäinen työhyvinvointikysely koko henkilöstölle toteutettiin marraskuussa 2014 ja se toistetaan samaan aikaan vuonna 2015. Tämän henkilöstöraportin tiedot on il moitettu pääsääntöisesti 31.12. tilanteen mukaan. Vertailua on tehty pääosin vuosiin 2012 ja 2013. 2. Henkilöstökulut ja henkilöstön määrä 2.1 Henkilöstökulut Palkkakustannukset milj. euroa muutos 2012 25,3 2,8 % 2013 26,7 5,5 % 2014 27,5 3,0 % Henkilöstökulut milj. euroa muutos 2012 32,9 2,8 % 2013 34,8 5,7 % 2014 35,8 2,9 % 2.2 Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön 31.12.12 31.12.13 31.12.14 lukumäärä vakinaiset 626 614 639 määräaikaiset 213 243 247 työllistetyt 4 4 8 oppisopimus 1 3 11 yhteensä 844 864 905 2.3 Vakinaisen henkilöstön määrä, tulosalue Tulosalue 2013 2014 osuus % Kuntajohtaminen 62 61 9,5 Perusturvapalvelut 231 248 38,8 Kasvatus- ja opetuspalvelut 224 236 36,9 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalv. 17 17 2,7 Tekniset palvelut 80 77 12,1 Yhteensä 614 639 100,0 2.4 Määräaikaisen henkilöstön määrä, tulosalue Tulosalue määräaikaiset sijaiset Kuntajohtaminen 18 10 Perusturvapalvelut 123 80 Kasvatus- ja opetuspalvelut 51 11

4 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalv. 48 2 Tekniset palvelut 7 1 Yhteensä 247 104 2.5 Johtopäätökset ja toimenpiteet Euran kunnan henkilöstöpoliittisen ohjelman (2012) painopistealueina vuonna 2014 ovat olleet työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 henkilöstö- ja koulutussuunnitelman vuodelle 2015, jossa on linjattu henkilöstömäärätavoitteet vuodelle 2015. Vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut hieman. Valtuusto perusti vuoden aikana kolme virkaa, ja kunnanhallitus päätti kahdeksan uuden toimen perustamisesta. Täyttölupapäätöksiä toimien/virkojen täyttämiseksi apulaiskunnanjohtaja teki 19 päätöstä, jotka koskivat yhteensä 26 toimen/viran täyttölupaa. Määräaikaisten osuus on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut (v. 2013 28 %) vuonna 2014 prosenttiosuuteen 38 %, joka on huomattavasti valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella (noin 22 %). Yhteisenä tavoitteena tulee edelleenkin olla vähentää määräaikaisen ja tilapäisen henkilöstön määrää. Tilapäisen henkilöstön palkkaaminen on perusteltua vain kausitöihin sekä määräaikaisiin projekteihin. Edellä oleva ohje on säilytetty tulosalueita sitovana. 3 Henkilöstön rakenne 3.1 Osa-aikaiset (vakinaiset) Henkilöstön rakenne osa-aikaiset (vakinaiset) henkilöä Tulosalue 2013 2014 Kuntajohtaminen 4 5 Perusturvapalvelut 10 14 Kasvatus- ja opetuspalvelut 24 25 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut 1 1 Tekniset palvelut 7 4 Yhteensä 46 49 Osittaisella osa-aikaeläkkeellä on 19 henkilöä. Kunnan käyttötalouden menoihin kohdistuu kovia paineita, ja menoleikkauksia tulisi saada aikaan. Käyttömenojen kasvu tulee rajata ainakin lähivuosiksi noin 2 %:n tasolle. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma kulkee ajallisesti yhteydessä talousarvion valmisteluun. Uudet virat ja toimet tulee linjata kummassakin asiakirjassa. Määräaikaisen ja tilapäisen henkilöstön palkkaamiseen pitää aina löytyä työsopimuslain mukainen peruste. Määräaikaisen kehittämisja projektihenkilöstön tehtävien siirto on suunniteltava pääsääntöisesti siirrettäväksi vakinaiselle henkilöstölle ja jatkossa käynnistettävä pääsääntöisesti vakinaisen henkilöstön osaamista kehittäen. 3.2 Sukupuolirakenne Vakinaisen henkilöstön sukupuolirakenne nainen mies 2013 2014 2013 2014 Kuntajohtaminen 57 54 7 7 Perusturva 218 238 10 10 Kasvatus- ja opetuspalvelut 190 202 35 34 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut 15 14 2 3 Tekniset palvelut 52 47 28 30 532 555 88 84 Naisten osuus Euran kunnan koko henkilöstöstä on 86,9 % (v. 2013 85,9 %). 3.3 Ikärakenne Vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keski-ikä oli n. 46,0 vuotta, joka

5 vastaa täsmälleen myös Euran kunnan koko henkilöstön keski-ikää vuodelta 2014. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli n. 48,5 ja määräaikaisten 40,7 vuotta. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaita oli 51,5 %. Vakinaisen henkilöstö suurimmat ikäryhmät ovat 40-49 sekä 50-59 -vuotiaat. Vakinaisen ikärakenne Ikäryhmittäin henkilökunnan 2012 2013 2014 alle 30 25 35 26 30-39 110 107 110 40-49 166 180 174 50-59 233 233 240 60-64 74 58 82 yli 65 1 1 7 yht. 609 614 639 3.4 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2014 siirtyi eläkkeelle 25 henkilöä. henkilö ä Tulosalue 2013 2014 Kuntajohtaminen 4 4 Perusturvapalvelut 3 7 Kasvatus- ja opetuspalvelut 8 4 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut 0 1 Tekniset palvelut 2 9 Yhteensä 17 25 Kuntien eläkevakuutus on arvioinut Euran kunnan eläkkeelle siirtymisten määrän seuraavan kuvion mukaiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän on arvioitu olevan 7-9 henkilöä per vuosi, mikä on ollut ylimitoitettu luku viime vuosina ainakin Euran kunnan osalta. Kuntien Eläkevakuutuksen on myös laatinut taulukon eläkepoistumasta ammattiryhmittäin. Euran kunnasta vuosina vuoteen 2015 asti eniten eläkkeelle siirtyviä on ammattiryhmässä kokit ja keittäjät (38,1 %), palkanlaskijat, toimistotyötä tekevät ym, (35,4 %) ja sosiaalialan hoitajat (34,9 %). 3.5 Johtopäätökset ja toimenpiteet Eläketapahtumien suunnittelulla on jatkossa organisaatiossa tärkeä merkitys. Tähän osaltaan liittyvät ratkaisut työtehtävien sisällöllisestä sekä osa-aikaisten eläkejärjestelyjen mahdollisuudesta. Osa-aikaeläke on yksi keino pi dentää työssäoloaikaa henkilökohtai seen elä keikään. Osa-aikaeläkejärjestelyihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niin, että jär jestelyt ovat myös tehtävän hoidon kan nalta tarkoituksenmukaiset. Osittainen työkyvyttömyyseläke on kustannusten kannalta edullinen työnantajalle, koska siitä ei aiheudu varhe-maksua. Työnantaja on velvollinen maksamaan varhaiseläke menoperusteista ns. varhe-maksua, mikäli työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyt tömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläk keelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai työnte kijä saa kuntoutustukea eli määräaikaista työ kyvyttömyyseläkettä. Varhe-maksua makse taan 36 kuukauden ajalta kutakin eläketapah tumaa kohti. Kustannukset kohdistuvat aina siihen toimintayksikköön, jossa työntekijä on viimeksi työskennellyt. Euran kunta kuuluu ns. keskisuurten työnantajien maksuluokkaan ja joutuu osallistumaan

6 varhe-maksuun myös yhteisvastuullisesti koko kuntakenttää ajatellen. Varhe-maksujen osalta kehitys maksujen suuruus on ollut noin 200 000 euroa vuodesta 2009 lukien. Perusturva- sekä kasvatus- ja opetuspalvelut ovat huo lehtineet henkilöstönsä lakisääteisestä täyden nyskoulutuksesta. Koulutuskustannusten vuotuiseksi määräksi Euran kunnassa on arvioitu n. 150.000 euroa. Näiden kustan nusten lisäksi koulutuk seen useasti liittyy myös matka- ja majoituskustannuksia, jotka eivät tähän summaan sisälly. 4.3 Johtopäätökset ja toimenpiteet Osaamisen kehittäminen ja ammattitaidon ylläpito jatkuvassa muutoksessa on korostunut erityisen tärkeäksi asiaksi. Lakisääteisestä täydennyskoulutuksesta on huolehdittu. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Aktiivinen varhainen tuki, ammatil linen kuntoutus, työhyvinvoinnin edistäminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla työnantaja ja työntekijät yhdessä voivat vaikuttaa siihen, että työssä jaksetaan omaan henkilökohtai seen eläkeikään saakka. Työkyvyn varhaisen tuen malli on päivitetty ja hyväksytty käyttöönotettavaksi koko organisaatiossa. Työkyvyn ylläpitäminen on yksi oleellinen osa henkilöstöpoliittista ohjelmaa. 4 Osaaminen, sen kehittäminen ja johtami nen 4.1 Koulutustaso Kehityskeskustelujen yhteydessä käydään henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa linjatuin tavoin vuosit tain läpi myös yksittäisen työntekijän täydennyskoulutustarve, jotta osaaminen pysyy ajan tasalla. Suunnitelma tukee organisaation järjestelmällistä kehittämistä. 5 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvin vointi 5.1 Poissaolot Kaikkia poissaoloja kuvaava taulukko: Henkilöstön koulutustasosta ei tietojärjestelmistä saada tietoja. Systemaattista kou lutustietojen keräämistä ei vielä tietojärjestelmiin si sälly. 4.2 Osaamisen kehittäminen Sähköisen toimintatavan mukaisten web-ohjelmien koulutusta on järjestetty omana sisäisenä koulutuksena.

7 Työterveyshuolto Käynnit kpl 2012 2013 2014 Työterveyshuolto lääkäri 166 99 137 terveydenhoitaja 86 136 155 fysioterapeutti 2 - - psykologi - - - laboratorio 454 583 714 muut tutkimukset - - - Sairaanhoito lääkäri 1078 1173 916 terveydenhoitaja 385 363 284 fysioterapeutti 45 22 37 erikoislääkärit 2 3 3 tutkimukset 1136 1874 2135 Eräät poissaolot kalenteri päivinä per vakinainen työntekijä: sairau s työtap. perhevapa a muu vapaa Kuntajohtaminen 21,4 0 10,8 16,0 Perusturvapalvelut 27,5 0,9 25,0 8,9 Kasvatus- ja opetuspalvelut 11,9 0,5 17,5 7,2 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut 32,2 0 0,7 15,2 Tekniset palvelut 18,2 1,2 3,0 2,5 Kaikki yhteensä (639) 20,2 0,7 17,6 8,3 55.1 Sairauspoissaoloat Sairauspoissaolot työpäivinä ja kalenteripäivinä työpvt kalenteripv t 2013 5148 11774 2014 5615 12896 Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2014/ 122.034 euroa (v. 2013/ 129.464 eu roa). Kela korvaa hyväksyttävistä kustannuk sista ehkäisevän työterveyshuollon osalta 60 % ja sairaanhoidon osalta 50 %. I korvausluokassa vuosi kustannus 2012 41.435 2013 44.208 2014 47.824 II korvausluokassa vuosi kustannus 2012 74.451 2013 85.255 2014 74.210 Sairauspoissaoloja oli yhteensä vuonna 2014 12896 kalenteripäivää, joka tarkoittaa n. 14,2 kalenteripäivää/työntekijä. 5.2 Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalveluja kunnan henkilöstölle ostettiin Euran kunnan työterveyshuollosta ja lääkärikeskus Minervalta.

8 5.3 Työhyvinvointikysely Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi toteutuu, jos työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Kysely toteutettiin Kevan työhyvinvoinnin pohjaa hyödyntäen ja lisättyinä avoimilla kysymyksillä. Kyselyyn vastattiin sähköisesti ja niille, joilla tämä ei ollut mahdollista lähetettiin paperilomake. Kyselyn vastausprosentti oli 60,2 %. Osa-alue Keskiarvo (asteikko 1-6) Työ ja osaaminen 4,3 Esimiestyö ja 4,4 johtaminen Työyhteisö 4,2 Oma työhyvinvointi ja 4,6 työkyky Työhyvinvointikyselyn tulokset on käsitelty tai käsitellään alkuvuoden 2014 aikana koko henkilöstön info-tilaisuudessa, yhteistyötoimikunnassa, esimiespäivässä (2015), tykytyöryhmässä ja tulosalueilla. 5.4 Työsuojelu ja yhteistoiminta Euran kunnan työsuojeluryhmään kuuluivat vuonna 2014 työsuojelupäällikkö Markku Nurmi, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Atte Penttilä, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Leena Pohjalainen ja Euran kunnan henkilöstön työterveyshoitaja Aulikki Kalli. Kaikki työsuojeluryhmän jäsenet ovat käyneet työsuojelutoiminnan peruskurssin ja osa on kouluttautunut työsuojeluun liittyviin asioihin myös laajemmin. Marraskuussa koko työsuojeluryhmä ja kunnan hallinto- ja henkilöstöpäällikkö osallistuivat Turussa olleeseen työsuojelun psykososiaaliseen koulutuspäivään. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut osallistuivat vuoden aikana työsuojelutoimikuntana toimivan kunnan yhteistyötoimikunnan kokouksiin, missä käsiteltiin yhteistyösopimuksen mukaan myös työsuojelutoimintaan liittyvät asiat. Työsuojeluryhmä kokoontui omiin kokouksiinsa Euran pääkirjastoon, JHL:n toimistoon ja Euran terveyskeskukseen kuusi kertaa vuonna 2014. Työsuojeluryhmä teki vuonna 2014 työpaikkakäynnin Kauttuan koululle, Sorkkisten koululle, Euran yhteiskoululle, Kiukaisten yhteiskoululle ja Panelian terveysasemalle. Neljä ensimmäiseksi mainittua työpaikkakäyntiä tehtiin osana kouluterveydenhuollon vetämää moniammatillista kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuskäyntiä. Työpaikkakäyntien tarkoituksena on tutustua Euran kunnan eri toimipisteiden työskentelyolosuhteisiin, antaa henkilöstölle tarvittaessa tietoa työskentelyolosuhteiden parantamisesta ja tehdä tarvittaessa korjausehdotuksia työskentelyolosuhteisiin. Työpaikkakäynneistä laadittiin käyntiraportit, joihin kirjattiin havaitut puutteet, korjausehdotukset ja esitettiin korjausaikataulu. Työsuojeluryhmä teki tarkastuskäynnin (työpaikkakäynti tehty jo aikaisemmin) vuonna 2014 palvelukoti T u u l e n p e s ä ä n / J o e n p e s ä ä n, ryhmäperhepäiväkoti Tuutikkiin Naarjoelle, Euran pääkirjastoon, Euran ulkoalueiden huoltoon ja Euran toimintakeskukseen. Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät vuonna 2014 työsuojelun valtakunnalliseen valvontahankkeeseen liittyen tarkastuskäynnin Euran terveyskeskussairaalaan, Euran kirjastoon, vanhainkoti Osmanrinteeseen sekä Euran kotihoitoon Kauttuan alueen ja Kotipiirin toimipisteisiin. Lisäksi aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja teki

9 uusintatarkastuskäynnin Euran yhteiskouluun ja Panelian kouluun. Tarkastuskäynteihin liittyen työsuojelutarkastaja teki henkilökunnalle erillisen Valmeri-työhyvinvointikyselyn. Vuonna 2014 järjestettiin kunnan henkilöstölle keväällä kaksi yhden päivän pituista hätäensiapukoulutustilaisuutta. Ensiapukoulutustilaisuudet järjestettiin kunnanviraston valtuustosalissa. Ensiapukoulutustilaisuuksiin osallistui vuonna 2014 yhteensä 32 henkilöä Euran kunnan eri työpisteistä. Läheltä piti -ilmoituksia tuli työsuojeluryhmälle vuoden aikana 18 kappaletta (vuonna 2013 kuusi kappaletta). Suurin osa läheltä piti -ilmoituksista koski edelleen palvelukodeissa tapahtuneita asiakasväkivaltatilanteita. Kaksi läheltä piti -ilmoitusta koski uhkausta, jotka kohdistuivat kunnan henkilöstöön. Läheltä piti -tilanteisiin pyrittiin keksimään sellainen ratkaisu, että kyseiset tilanteet eivät enää toistuisi. Läheltä piti -tilanteiden lisääntyminen edelliseen vuoteen verrattuna ei välttämättä merkitse sitä, että läheltä piti -tilanteet ovat lisääntyneet. Läheltä piti -ilmoitusten tekemisen merkityksestä muistutettiin monta kertaa vuoden aikana, joten sekin on voinut olla syy tietoon tulleiden läheltä piti -tilanteiden lisääntymiseen. Euran kunnan sisäilmatyöryhmään kuuluivat työsuojelupäällikkö Markku Nurmi, rakennusmestari Seppo Aho 1.1. - 31.10.2014, rakennusmestari Simo Saarenmaa 1.11.2014 alkaen, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Atte Penttilä ja Euran kunnan henkilöstön työterveyshoitaja Aulikki Kalli. Sisäilmatyöryhmän oma kokous pidettiin vuonna 2014 viisi kertaa. Sisäilmatyöryhmälle tuli vuoden aikana neljä haittailmoitusta työpaikan sisäilmasta. Sisäilmatyöryhmä tutustui yleensä työpaikkoihin, joista haittailmoitus oli tehty ja antoi tämän jälkeen ohjeet työpaikan sisäilmatilanteen parantamiseksi. Vuoden aikana sisäilmatyöryhmä käsitteli Wäentuvan, kasvatus- ja opetustoimiston, Euran yhteiskoulun, Euran lukion voimistelusalin, fysioterapian väistötilan (entinen Käräjäsali), Kauttuan koulun ja Käräjämäen päiväkodin sisäilma-asiaa. Euran kunnan henkilökunnalle tapahtui vuonna 2014 yhteensä 40 työtapaturmaa (vuonna 2013 yhteensä 69 työtapaturmaa). Työpaikalla tapahtui 34 tapaturmaa ja työmatkalla 6 tapaturmaa. Työpaikalla tapahtuneista tapaturmista vakuutusyhtiö korvasi 170 päivää ja työmatkalla tapahtuneista tapaturmista 61 päivää. Vakuutusyhtiö maksoi työpaikalla tapahtuneista tapaturmista tapaturmakorvauksia yhteensä 17 077. Eniten tapahtui henkilön liikkumiseen ja esineiden käsittelemiseen liittyviä sekä erittelemättömän tekijän aiheuttamia tapaturmia. Työtapaturmien vammoista yleisimpiä olivat sijoiltaanmenot, nyrjähdykset, venähdykset ja haavat sekä erittelemättömät vammat. Vakuutusyhtiöltä saatujen tilastojen mukaan työpaikalla tapahtuneet työtapaturmat vähenivät yli kolmanneksella ja työmatkatapaturmat n. puolella. Vakuutusyhtiön tapaturmatilaston perusteella henkilökunnan työturvallisuus parani vuoteen 2013 verrattuna paljon. Myös vuoteen 2012 verrattuna tapahtui työtapaturmissa vähennystä. Työsuojeluryhmä osallistui pyydettäessä oman työsuojelukäyntiohjelmansa lisäksi myös muiden työsuojelun toimialaan kuuluvien asioiden käsittelyyn. Vuonna 2014 tuli uutena työsuojeluongelmana esiin työikäisen väestön henkilökuntaan kohdistamat väkivaltauhkaukset. Uhkaukset otettiin tosissaan ja tarpeellisiin toimiin henkilökunnan työturvallisuuden turvaamiseksi ryhdyttiin. Työsuojelusuunnitelmassa tavoiteltua olotilaa, jossa kaikkien on hyvä olla työssä, ei täysin saavutettu. Työsuojelutarkastuskäynneillä nousi esiin useassa työpaikassa psykososiaalisen kuormituksen lisääntyminen. Psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen on jatkossa paneuduttava usealla työpaikalla yhteistyössä

10 työpaikan esimiesten johdolla. Työpaikkakohtainen työsuojelun toimintaohjelma piti olla valmis 31.8.2014 mennessä kaikilla Euran kunnan työpaikoilla. Tämä ei kuitenkaan toteutunut. Niiden työpaikkojen, missä työsuojelun toimintaohjelmaa ei ole vielä päivitetty, onkin se päivitettävä mahdollisimman nopeasti. Työsuojelutoiminta oli Eurassa edelleen toimivaa ja havaittuihin työsuojelullisiin ongelmiin etsittiin yhteistyössä ratkaisua työpaikan henkilökunnan kanssa. Työsuojelulliset ongelmat saatiin yleensä aina yhteistyössä korjattua, vaikka joskus se vei odotettua enemmän aikaa. Työsuojelun toimintaedellytykset olivat Eurassa edelleen kiirettä lukuun ottamatta hyvät. Yhteistyö eri hallintokuntien kanssa toimi pääsääntöisesti edelleen hyvin. Työhyvinvoinnin lisäämistä koskevat keskustelut toteutetaan koko organisaatiossa työhyvinvointikyselyn tulokset läpikäymällä. Työhyvinvointia kohentavia toimenpiteitä tehdään samanaikaisesti useilla eri tasoilla. Työkyvyn varhaisen tuen malliin kiinnitetään enenevästi huomiota koko or ganisaatiossa. Ohjeistus on vakiinnutettu ja toimintamallit luotu. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa linjataan nykyisen henkilöstön ja työhyvinvoinnin kehittäminen keinoiksi vastata haasteisiin vuonna 2015. 5.5 Tyky- ja virkistystoiminta Tyky- ja virkistystoimintaa järjestävänä ryhmänä on ns. tyky -työryhmä. Ryhmä on järjestänyt tuettuna toimintana mahdollisuu den käydä laajasti erilaisissa kuntoilumahdollisuuksissa. Vuonna 2014 on järjestetty koko henkilöstön tykyjumppa kerran viikossa Kirkonkylän koululla, kunnan oma sählyvuoro kerran viikossa Sorkkisten koulun liikuntasalissa sekä liikuntailtapäivät syksyllä. Liikuntailtapäiviä oli kaksi eri viikoilla, jotta useimmat pääsisivät osallistumaan. Ohjelmassa oli 8 km:n kävely, 16-20 km:n pyöräily, vesijumppa, vesijuoksu, kuntopiiri, kehonhuolto sekä mahdollisuus omatoimiseen kuntosalikäyntiin, uintiin ja vesijuoksuun. Määrärahoja tyky- ja virkistystoimintaan käytettiin 33.929 vuonna 2014 eli 53,09 euroa/vakituinen työntekijä (64 euroa vuonna 2013). Kuntosetelien osuus määrärahoista oli 32.536 euroa. 5.6 Johtopäätökset ja toimenpiteet Sairauspoissaolopäivien määrä on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna.

11 Valtuusto 31.3.2014: Kaksi erityisluokanopettajan virkaa, ensimmäisenä sijoituspaikkana Ahmasojan koulu 29.9.2014 Koulukuraattorin viran perustaminen Kunnanhallitus 31.3.2014: Kaksi psykiatrisen sairaanhoitajan tointa (30HOI030) 1.5.2014 lukien. 14.4.2014: Ohjaajan toimen perustaminen vanhus- ja vammaispalveluiden vastuualueelle 1.4.2014 lukien Hammashoitajan toimen perustaminen terveyspalvelujen vastuualueelle Fysioterapeutin toimen perustaminen terveyspalveluiden vastuualueelle LIITE. Perustetut virat ja toimet: Koulunkäyntiohjaajan toimen perustaminen 1.8.2014 alkaen (1. sijoituspaikka Hinnerjoen koulu) Koulunkäyntiohjaajan toimen perustaminen 1.8.2014 alkaen (1. sijoituspaikka Ahmasojan koulu) 11.8.2014: Koulupsykologin toimen perustaminen