Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö
SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus ei riitä - tietoa nykytilasta Mihin tarvitaan työhyvinvointia Työhyvinvointi pääomana Mitä voimme tehdä? Yhteenveto 2 19.1.2015
Työn ja työelämän muutos Työn ja työelämän sirpaloituminen siirtymät katkonaisia työttömyys, työ, yrittäjyys vaihtelevat kokonaiskuormitus, monta työnantajaa Uudet työt ja työnteon tavat biotalous, terveysteknologia ym paikasta riippumaton työ, 3D-tulostus lähellä asiakasta konsortiot, työ verkostoissa ja verkottumalla Teknologinen muutos uudet mahdollisuudet ja riskit digitalisoituminen, robotismi, nanoteknologia, big data 3 19.1.2015
Miksi ahkeruus ei riitä - tietoa nykytilasta Väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen muutos v. 2030 Suomessa on arviolta n 70 vanhusta ja lasta 100 työikäistä kohden, v. 2010 se oli hieman yli 50 (Väestötilastot, Tilastokeskus 2012) väestön ikääntyminen Palkansaajilla oli vuonna 2012 yhteensä 20 193 000 sairauspoissaolopäivää (Tilastokeskus). Sairauspoissaolojen aiheuttama menetetyn työpanoksen kustannus on noin 3,4 miljardia. Yhtä palkansaajaa kohden summa on noin 1 590 (Rissanen 2014). Presenteismistä arviolta miljardien eurojen kustannukset vuosittain 4 19.1.2015
Miksi ahkeruus ei riitä - tietoa nykytilasta Suomessa sattui vuonna 2013 yhteensä 124 947 työtapaturmaa (TVL Tilastojulkaisu 2014) Työtapaturmien kokonaiskustannukset 2 2,5 mrd ja ammattitaudeista maksettavat kustannukset n. 100 milj (Rissanen 2014). Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyjä v. 2012 n. 4 404 tapausta (Ammattitaudit 2012, TPSR, TTL) Työkyvyttömyyseläkettä v. 2013 sai 182 500 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 383 henkilöä. (Eläketurvakeskuksen Taskutilasto 2014). Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista johtuva potentiaalisen työpanoksen menetys vuonna 2012 oli 8,0 miljardia (Rissanen 2014). 5 19.1.2015
Miksi ahkeruus ei riitä - tietoa nykytilasta Euroopan Työterveys- ja Työturvallisuusviraston mukaan työperäinen stressi on toiseksi yleisin työterveysongelma Euroopassa tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen. Noin 50-60 % menetetyistä työpäivistä johtuu työperäisestä stressistä. Mielenterveyden häiriöt v. 2012 mielenterveyden häiriöt syynä 73 %:ssa kaikista 18-34 -vuotiaiden alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä (Suomen Lääkärilehti 50-52/2014, Ahola, Joensuu ym). Marraskuun 2014 työttömyysaste Suomessa oli 8,2 % (Tilastokeskus 23.12.2014). 6 19.1.2015
Mihin tarvitaan työhyvinvointia Inhimillinen, eettinen ja hyvä työelämä -> vaikutus hyvinvointiin myös työelämää laajemmin Hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus Taloudellinen toimeentulo Syrjäytymisen estäminen Organisaatioiden toiminnan tuottavuus ja jatkuvuus Innovatiivisuus edellyttää kannustusta ja rohkeutta 7 19.1.2015
Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet STM:n työympäristön ja työhyvinvoinnin linjausten tavoite: Elinikäinen työssäoloaika pitenee keskimäärin kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2010 (työurien alusta, keskeltä, lopusta) Keinoja: Työpaikkatapaturmien taajuus* alenee 25 % Ammattitautien määrä vähenee 10 % Koettu fyysinen kuormitus vähenee 20 % Koettu psyykkinen kuormitus vähenee 20 % * Työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden 8 19.1.2015
Työhyvinvointi pääomana Työhyvinvointi: työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä (Työterveyslaitoksen määritelmä) Menestyvissä yrityksissä on pääomaa: aineellinen ja aineeton pääoma Työhyvinvoinnista syntyy työhyvinvointipääomaa Yrityksen arvo mitataan esim. yrityskaupoissa, due diligence-prosessi, jossa yrityksen tiedot avataan Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden, rahoittajien ja työntekijöiden luottamus -> kilpailukyky ja jatkuvuus 9 19.1.2015
Mitä voimme tehdä? Hyvä lainsäädäntö ja sen tehokas viestintä Käytännön keinot, mallit ja tuki työpaikoille yhden luukun periaatteella. Työpaikkojen vertaistuki (esim. Työhyvinvointifoorumi, www.tyohyvinvointifoorumi.fi ja Työelämä 2020 verkostot) Asioiden tekeminen työpaikalla yhdessä ja yksinteoin (esim. pienten yritysten PIRA-malli, TTL, työsuojeluja työterveysasioihin) Työterveyshuolto ennakoivasti työpaikan tukena Työsuojeluvalvonta (www.tyosuojelu.fi) 10 19.1.2015
Mitä voimme tehdä? On katkaistava myös sukupolvien yli jatkuvat syrjäytymisketjut, tuettava kaikin tavoin työkykyä, työllistymiskykyä ja työllistymistä. On vahvistettava inhimillisen pääoman voimavaroja (esim. itsetunto, tulevaisuudenusko, sitkeys, optimismi, yhteisöllisyys) lapsesta lähtien poikkihallinnollisesti (yhteistyö perheet, neuvola, koulut, työelämä) 11 19.1.2015
Mitä voimme tehdä? On vaikutettava työn ja perheen yhteensovittamiseen (Esim. STM:n Työ ja perhe-ohjelma). Työlämävalmiuksien valmennus Työsuojelu- ja työterveysasioiden osaamisen lisääminen Osatyökykyisten työllistäminen ja tukeminen työelämään (esim. STM:n Osatyökykyiset työssä - ohjelma) Hankintalainsäädännön antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen (esim. sosiaaliset kriteerit tarjouskilpailuissa: vaikeasti työllistettävien työllistäminen, sijoitukset työhyvinvointiin) 12 19.1.2015
Mitä voimme tehdä? Oppimisvaikeuksiin saatava tukea varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti kaikilla koulutustasoilla sekä työelämässä Johtamiskoulutuksissa moninaisuuden johtaminen ja työkyvyn johtaminen Stressin hallinta: työperäinen stressi on työyhteisön asia, ei yksilön heikkoutta! (Euroopan Työterveys- ja Työsuojeluviraston kanssa toteutettava kampanja) 13 19.1.2015
Tykkää meistä! Twiittaa meistä! Osallistu Stressi hallinnassa! -kampanjaan somessa: Facebook https://www.facebook.com/stressihallinnassa Twitter @STM_stressi
Yhteenveto Työhyvinvointiin sijoittaminen kannattaa. Se on työpaikan, yksilön ja yhteiskunnan etu. Rakennetaan yhdessä hyvä työelämä, jotta voimme huolehtia hyvillä mielin myös läheisistämme!. Kuva Kristiina Kontoniemi 15