ARTTU-Alueseminaari HOLLOLA 25.10.2012
Paras-uudistuksen tarve ja tavoite > (liian) monisanainen kuvailu puitelaissa
- Kunnat eivät tulevaisuudessa selviä nykyisillä rakenteillaan tehtävistään tai selviytyvät huonosti Miksi? a. Kuntalaisten palvelutarpeiden kasvu (menot) tulevaisuudessa on käytettävissä olevien voimavarojen kasvua (tulot, palveluresurssien hankinta rahoitetaan tuloilla) nopeampi. b. Kuntien eriytyvä kehitys toiset kasvavat, toiset taantuvat kasvavilla seuduilla tarvetta panostaa toimintojen sijoitteluun MAL - Tavoitteena toimiva kunta- ja palvelurakenne > elinvoimainen kunta millainen se on?
Kunta a. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Talouden tasapaino Kunta b. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Talouden tasapaino Vaalit, muu vaikuttaminen MAL Elinkeino- ja asuntopolitiikka Vaalit, muu vaikuttaminen MAL Elinkeino- ja asuntopolitiikka Verot, maksut ja valtionosuudet Tulot Palvelut Menot Verot, maksut ja Valtionosuudet Tulot Palvelut Menot Kunta a. paikallisyhteisönä: Kuntalaiset Yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt Kunta b. paikallisyhteisönä: Kuntalaiset Yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt Työssäkäynti- tai asiointialue tahi muu toiminnallinen kokonaisuus: elämä yli kuntarajojen - pendelöinti, palvelun käyttö, muuttoliike... Lähde: Meklin ja Paatelainen 2006 täydentäen.
ARTTU tutkii Parasta!
OM (1) Ae 6 yliopistoa (29) Eri tahojen edustus ARTTU-ohjelmassa Lukumäärät 7.3.2011 tilanteen mukaan 40 tutkimuskuntaa: (80) Kuntaliitto (46) O, P, A Ohjausryhmä (O) Keva (3) O, A Kuntaliitto: 46 Muut tahot: 33 Tutkimuskunnat: 80 Yliopistot: 29 Yht. noin 190 hlöä VM (8) O, P, A Muita tahoja: (4) Ae MMM (2) O, A O: ohjausryhmä P: projektiryhmä A: asiantuntijaryhmä Ae: edustus erillishankkeessa LVM (2) O, A Projektiryhmä (P) TEM (4) O, A ARTTU Asiantuntija- Ryhmät (A) YM (2) O, A OKM (3) O, A STM (5) O, A KL / mps 7.3.11
TUTKIMUSKUNNAT: PARAS-ARTTU TUTKIMUSKUNNAT 2008-2012 kuntarajat: Tilastokeskus. Mustasaari Vaasa Pori Harjavalta Kemiönsaari Vöyri Vimpeli Lapua Äänekoski Seinäjoki Lieto Halsua Uurainen Mänttä-Vilppula Turku Lempäälä Salo Pudasjärvi Haukipudas Karkkila Pello Varkaus Jyväskylä Hämeenlinna Hollola Sipoo Raasepori Kirkkonummi Sodankylä Oulu Kajaani Kuusamo Juuka Siilinjärvi Kuopio Hirvensalmi Hamina Kotka Kitee Lappeenranta 1. Halsua 2. Hamina 3. Harjavalta 4. Haukipudas 5. Hirvensalmi 6. Hollola 7. Hämeenlinna 8. Juuka 9. Jyväskylä 10. Kajaani 11. Karkkila 12. Kemiönsaari 13. Kirkkonummi 14. Kitee 15. Kotka 16. Kuopio 17. Kuusamo 18. Lappeenranta 19. Lapua 20. Lempäälä 21. Lieto 22. Mustasaari 23. Mänttä-Vilppula 24. Oulu 25. Pello 26. Pori 27. Pudasjärvi 28. Raasepori 29. Salo 30. Seinäjoki 31. Siilinjärvi 32. Sipoo 33. Sodankylä 34. Turku 35. Uurainen 36. Vaasa 37. Varkaus 38. Vimpeli 39. Vöyri 40. Äänekoski
PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMAN (ARTTU) MODUULIT JA TUTKIJATAHOT PALVELUT ERILLIS- HANKKEET: UUDISTUKSEN KIELELLISET VAIKUTUKSET (SpråKon) HY/SSKH & ÅBO AKADEMI Stefan Sjöblom UUDISTUKSEN TASA-ARVO- VAIKUTUKSET ÅBO AKADEMI Sari Pikkala UUDISTUKSEN TOIMEENPANON SUUNNITTELUVAIHEEN ARVIOINTI LAPIN YLIOPISTO (päättynyt 3/09) Jari Stenvall ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Vuokko Niiranen, Juha Kinnunen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, Koulutuksen tutkimuslaitos Jouni Välijärvi TALOUS TAMPEREEN YLIOPISTO, Johtamiskorkeakoulu Jarmo Vakkuri YHDYSKUNTA- RAKENTEEN TOIMIVUUS AALTO-YLIOPISTO Teknillinen korkeakoulu, YTK Raine Mäntysalo HENKILÖSTÖ TAMPEREEN YLIOPISTO, Työelämän tutkimuskeskus Tuula Heiskanen DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN ÅBO AKADEMI Julkisjohtamisen laitos Siv Sandberg KUNTALIITTO Kuntakehitys ja tutkimus Marianne Pekola-Sjöblom 12
1. Millaisia päätöksiä ja toimenpiteitä kunnat ovat tehneet Paras-uudistuksen aikana tai mitä kunnissa on tapahtunut? 2. Millaisia vaikutuksia kuntien toimenpiteillä ja tapahtumilla on eri tutkimusmoduulien näkökulmista? 3. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Paras-uudistuksen erilaiseen etenemiseen eri kunnissa? 4. Miten valtionohjaus on tukenut Parasuudistuksen toimeenpanoa kunnissa?
a. Kyselyt Kuntalaiset: 2008 ja 2011 Päättäjät: 2010 Henkilöstö: 2009 ja 2011 b. Haastattelut c. Tilasto- ja asiakirja-aineisto
Paras-uudistuksen keinoluokitus, Paras-ARTTU-luokitus: kuntaliitoskunnat, syvenevän yhteistyön kunnat, muut kunnat, kaupunkiseutukunnat Kuntakokoluokitus: (max 7 lk) Alle 2000, 2000-5000, 5001 10 000, 10 001 20 000, 20 001 50 000, 50 001 100 000 ja yli 100 000 asukkaan kunnat Tilastokeskuksen tilastollinen kuntaryhmitys kaupunkimaiset kunnat taajaan asutut kunnat maaseutumaiset kunnat Kasvavat vs supistuvat kunnat 25.10.2012 15
I Modulikohtaiset ARTTU-tutkimusraportit kuntien lähtökohtatilanteesta Henkilöstö Kuntalaiset Sotepalvelut Paikallisja kuntatalous Koulutuspalvelut Kuntavaalit Yhdyskuntarakenteen toimivuus Kielelliset vaikutukset Tasa-arvovaikutukset Kokoomaraportti: Parasta Artun mitalla II Kokoomaraportti lähtökohtatilanteesta 2010 kesällä III. Modulikohtaiset raportit seurantavaiheessa; Väliraportit joulukuussa 2011 Johtamisjärjestelmän kokonaisuus Palvelujen kokonaisuus IV. Kaksi osakokonaisuus - raporttia 2011-12 V. Modulikohtaiset loppuraportit 2012 lopussa LOPPURAPORTTI kokoomaraportti seurannan tuloksista VI. Loppuraportti 2012 loppuun mennessä
Jonne Hytönen, Ilona Akkila, Raine Mäntysalo (toim.) (2011): Kaupunkiseutujen kasvukivut. Alisa Puustinen ja Vuokko Niiranen (2011): Rakenteet, päätöksenteko ja toiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Olavi Kallio, Jari Tammi, Pentti Meklin ja Jarmo Vakkuri (2011): Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa. Jouko Mehtäläinen, Hannu Jokinen ja Jouni Välijärvi (2011): Koulutuspalvelut ARTTU-kunnissa. Esa Jokinen, Tuula Heiskanen (2012): Kuntien henkilöstö uudistusten pyörteissä. Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Marianne Pekola-Sjöblom (2012): Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsijoina. www.kunnat.net/arttu > Tutkimusraportit LOPPURAPORTIT LOPPUSYKSYN 2012 AIKANA, Viimeistään päätösseminaariin 13.12.2012
Vuosi 2012 lähenee loppuaan, on tulosten aika -Paras-uudistus -ARTTU-tutkimusohjelma
Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Johtamisjärjestelmä rakenne ja toiminta Keinoina 4 -Kuntaliitokset -Yhteistoiminnan lisääminen yhteistoimintaalueet Tarjoavat kehittämispotentiaalia Kunnan toiminta 1. Palvelujen järjestäminen 2. Paikallisyhteisön kehittäminen
Kuntien määrä 2007 Kuntien määrä 2013 431 kpl 320 kpl
Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse: 91 kuntaa, väestöstä 60 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä : 63, kuntia 229, väestöstä 40 % Kuntayhtymiä 33, kuntia 140 Vastuukuntamallin yt-alueita 30, kuntia 89 Terveyskeskukset yhteensä: 154 Kuntien 91 Kuntayhtymien 33 Vastuukuntien 30 Terveyskeskukset: Alle 20 000 asukasta 77 Yli 20 000 asukasta 77 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää Karttapohja: Tilastokeskus 2011-2012 9.10.2012