Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto



Samankaltaiset tiedostot
Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta

Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Hyvinvointikatsaus Hyvä Elämä

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Lectio praecursoriansa

Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Yhdessä olemme enemmän

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Elämän eliksiirit iäkkäänä

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Turvallisuus osana hyvinvointia

Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA!

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Mielekästä ikääntymistä

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Kansalaisuuden kynnykset

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

Lähes päivittäin 41,0 30,2 29,0 35,6 42,0 33,2 34,2 37,5 36,6 Muutaman kerran 31,0 28,4 22,4 28,6 34,0 36,6 35,3 35,1 32,1

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

oman hyvinvoinnin parantamiseksi

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Psyykkinen toimintakyky

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Aktiivisena eläkkeellä

IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen POSKEn seminaari

Transkriptio:

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Vanheneminen Suomessa Yli 65-vuotiaista 2/3 pitää itseään terveenä Eläkeikäisistä 50%:lla sairaus, joka vaikeuttaa arkipäivän elämää. Haurastuminen ja raihnautuminen alkaa 75-80 vuoden iässä. Laitoshoidon uhka kasvaa 80 ikävuoden jälkeen. 80-vuotiaista 9/10 sairaus, ja > 85v:sta vain 1% täysin terveitä.

Hyviä uutisia kolmatta ikää eläville! - Elinaikaodote kasvaa, enemmän ihmisiä elää korkeaan ikään - Paremmat mahdollisuudet elää hyvässä fyysisessä, psyykkisessä ja henkisessä kunnossa - Elämänhallinta, tyytyväisyys ja optimismi iäkkäillä kasvaa

Ongelmat ovat yleisiä Dementiaa sairastaa 120 000 suomalaista Depressiosta kärsii 150 000 >65v:sta Yksinäiseksi itsensä kokee 39% >74v:sta Kävelyvaikeuksia 1/3 >75v:sta Autonomia ja valinnanmahdollisuudet, mielekkäät roolit, mahdollisuudet ihmissuhteisiin kaventuvat haurastumisen ja toiminnanvajeiden myötä

Mitä hyvinvointi on ikääntyneillä?

Läheissuhteet Terveys Emotionaalinen hyvinvointi Tuottava hyvinvointi Merkitykselliset roolit Elämänlaatu ja hyvinvointi Aineellinen hyvinvointi

Ikääntyneiden hyvinvoinnin vahvuudet ja ongelmat: VAHVUUKSIA: ONGELMIA: TERVEYS: Sairauksia on mutta oma kokemus terveydentilasta useimmalla hyvä AINEELLINEN HYVINVOINTI: useimmilla tyydyttävä vanhukset vertaavat miten elämänaikana ollut ja ovat tyytyväisiä nykyiseen EMOTIONAALINEN HYVINVOINTI vahvuus sopeutuminen, tyytyväisyys, kokemuksien suhteuttaminen elämänaikaisiin kokemuksiin LÄHEISSUHTEET kokemus välittämisestä, tarpeellisuudesta äärimmäisen tärkeä mutta monilta puuttuu tähän mahdollisuus TUOTTAVA HYVINVOINTI merkitykselliset roolit, arvostus, autonomia, elämänhallinta puutteellista. Vanhuksia ei arvosteta.

Mitä näyttöä ikääntyneiden terveyden edistämisestä?

Tämän hetkinen näyttö perustuu pitkälti tunnetuille terveyden edistämisen keinoille Liikunnan edistäminen Rokotukset (influenssa, keuhkokuume) terveellinen ruokavalio (aliravitsemuksen ehkäisy!) Kaatumisten, luukadon ja murtumien ehkäisy (D-vitamiini) Sydän- ja verisuonitautiriskitekijöiden vähentäminen aloitettava jo keski-iässä! (verenpaine, kolesteroli, lihavuus, diabetes, tupakointi) IKÄÄNTYNEIDEN PREVENTIO TULEE OLEMAAN TULEVAN VUOSIKYMMENEN SUURIN TERVEYDENHUOLLON HAASTE!

Liikunta terveyden edistäjänä Toimintakyky iäkkäänä on suoraan verrannollinen siihen, miten hyvän kunnon on saavuttanut elämänsä aikana, mutta koskaan ei ole myöhäistä aloittaa Lihasvoimaa ja massaa voi kasvattaa missä vaiheessa vain vielä vanhainkodissakin

Liikunta näyttöä ja käyttöä Liikunta ehkäisee ja parantaa sairauksia mm. sepelvaltimotautia, verenpainetta, diabetesta, sydämen vajaatoimintaa, keuhkosairauksia Vähentää kipuja ja parantaa toimintakykyä nivelrikkopotilailla Ehkäisee luukatoa, vähentää kaatumisia Ehkäisee dementiaa Parantaa mielialaa vähentää haurastumisen riskiä ja todennäköisesti intensiivisenä parantaa myös toimintakykyä

Miten edistää ikääntyneiden liikuntaa? Mahdollisuus omiin ryhmiin, erilaisiin tätä ikäryhmää kiinnostaviin liikuntamuotoihin moninaiset, eri ryhmiä kiinnostavat, eri tasoiset liikuntamuodot Kuljetukset ryhmäliikuntaan Ympäristön turvallisuus Kotifysioterapiaa erityisryhmille Laitoshoitoon fysioterapiaa, ryhmävoimistelua

Aineellinen ja emotionaalinen hyvinvointi suomalaisilla vanhoilla ihmisillä

Taloudellinen hyvinvointi ja ympäristön hallittavuus >75v kokemus taloudellisesta toimeentulosta 23% hyvä 73% kohtalainen 3% heikko Kuitenkin osalla vanhuksista heikko taloudellinen tilanne estää hankkimasta tarpeellisia lääkkeitä Lisäksi oman kodin ympäristön hallittavuus voi olla este osallistumiselle ja liikkumiselle

100 Psyykkinen hyvinvointi >75v:lla (N=4113) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tyytyväisyys elämään Tarpeellisuuden tunne Elämänhalu Tulevaisuuden suunnitelmia Turvattomuus Positiivinen elämänasenne Onnellisuus

Lapsuus ja nuoruus elettiin niukkuudessa... Nykyiset vanhussukupolvet ovat kokeneet pula-ajan, kieltolain, aikakauden jolloin keuhkotauti ja infektiot tappoivat läheisiä ympäriltä. Lapsikuolleisuus oli korkea, ja perheet suuria. 30% orpoutui!

Sota-aika ja sen traumaattiset kokemukset ovat osa tämän sukupolven vanhusten kollektiivista muistia

Suomen jälleenrakentaminen ja sotakorvausten maksu loivat perustaa yhteisille arvoille

Asiat ovat hyvin nyt, koska Enemmän aineellista hyvinvointia kuin koskaan pystyi lapsuudessa kuvittelemaan Saa elää rauhan aikaa Työt on tehty - ja niiden tulokset näkyvät hyvinvointina ympärillä

Läheissuhteet ja merkitykselliset roolit ikääntyneiden hyvinvoinnin heikko kohta

Ihmissuhteiden harventuminen ja tarkoituksettomuuden tunne altistavat depressiolle Vanhuuteen liittyvät menetykset Puolison kuolema Ystävät ja sosiaalinen verkosto harvenee Sairastamisen ja haurastuminen vaikeuttaa osallistumismahdollisuuksia ja sosiaalisia, mielekkäitä rooleja Vanhuus altistaa depressiolle työikäisistä <10% käyttää mielialalääkkeitä avohoidon vanhuksista 15%:lla mielialalääke laitoshoidossa asuvista 45%.lla mielialalääke

YKSINÄISYYS 39% >75v kärsii NAISSUKUPUOLI YKSIN ASUMINEN MASENTUNEISUUS LESKEYS HEIKKO KOULUTUS, HEIKKO SOSIAALINEN ASEMA TARPEETTOMUUDEN TUNNE HEIKENTYNYT TERVEYDENTILA JA TOIMINTAKYKY, MUISTIN HEIKKENEMINEN YSTÄVIEN TAPAMISIIN LIITTYVIEN ODOTUSTEN TOTEUTUMATTOMUUS

Yksinäisyyden seuraukset MASENNUS YKSINÄISYYS SOSIAALINEN ISOLAATIO HAURAUS (FRAILTY) HEIKENTYNYT TOIMINTAKYKY DEMENTIA AVUN TARVE LAITOSHOITO

YSTÄVÄPIIRI -kuntoutus Vanhustyön keskusliiton Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke: Mukana 235 ikääntynyttä henkilöä jotka kärsivät yksinäisyydestä Keski-ikä 80v Tutkittavat arvottiin satunnaisesti kuntoutus- (N=117) ja kontrolliryhmiin (N=118)

Ryhmäkuntoutus tapahtui.. 8 hengen ryhmissä 12 kertaa, 3kk (N=117) Sisältöinä: liikunta, taide tai omasta elämästä kirjoittaminen Tavoitteena sosiaalinen aktivoituminen, ystävystyminen ryhmätapaamisten itsenäinen jatkaminen

Kuntoutuksen tuloksia Merkitsevästi suurempi osa hoito- kuin vertailuryhmistä sai uusia ystäviä (45% vs 32%) 40% ryhmistä jatkoi itsenäisesti kokoontumisiaan virallisen ryhmätoiminnan loputtua Psyykkinen hyvinvointi parani Muistitoiminnat paranivat

Terveydentila parani Pitää itseään terveenä tai melko terveenä Lähtötilanne Kontrolli Interventio 1v 0 20 40 60 80 100 %

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset vähenivät Kokonaiskustannukset kuntoutusta saaneilla merkitsevästi vähäisemmät kuin kontrolleilla (hoitoryhmä 3122 E/henkilövuosi vrt 4752 E/henkilövuosi, p=0.02). Säästö oli niin merkittävä, että se kompensoi ryhmäkuntoutuksen kustannukset.

Miksi ryhmäkuntoutus parantaa hyvinvointia, terveyttä ja kognitiota? Yhteisöllisyys; ihminen elää toisista ihmisistä ja toisille ihmisille Merkityksellisten roolien, elämänhallinnan ja aktiivisen toimijuuden löytyminen Stressin väheneminen, myönteisten tunteiden lisääntyminen immunologian parantuminen, stressihormonien väheneminen?

Ystäväpiiri Ystäväpiiri on Vanhustyön keskusliiton ja RAY:n mahdollistamaa ikäihmisille suunnattua tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa ollaan yhdessä mukavassa ja turvallisessa ilmapiirissä. Katso, missä ryhmiä kokoontuu tällä hetkellä! Ryhmätoiminnan tavoitteena on ikääntyneiden ryhmäläisten ystävystyminen, yksinäisyyden tunteen lievittyminen ja jakaminen sekä yhdessä tekeminen ja kokeminen. Ryhmää ohjaavat koulutetut ryhmänohjaajat. Vanhustyön ammattilaisena voit kouluttautua Ystäväpiiri -ryhmänohjaajaksi ja näin osaltasi lievittää ikäihmisten yksinäisyyttä. Koulutusmallin tavoitteena on opettaa koulutettavat ammattilaiset suunnittelemaan, toteuttamaan ja ohjaamaan tavoitteellisia suljettuja ikäihmisten ryhmiä, joissa käytetään sisältöinä taidetta, kulttuuria, liikuntaa ja keskustelua. Koulutuksia järjestetään ympäri Suomen. Lue lisää koulutusmallista. Ystäväpiiri -ryhmämalli perustuu Vanhustyön keskusliiton Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Toiminnan taustaa - sivulla kerromme hankkeesta enemmän.