työryhmä: TOIMINTAMALLIN SOVELTAMINEN SUOMESSA - TARPEET JA MAHDOLLISUUDET 30.9.2016 klo 11-16, THL MUISTIO Puheenjohtajat: Leena Männistö, HUS ja Marketta Raivio, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Sihteeri: Pia Lahtinen, Pesäpuu ry Mistä keskusteltiin? 1. KUULUMISKIERROS JA TYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA työryhmässä mietittiin toimintamallin konkreettista soveltamista suomalaiseen lastensuojeluun, sekä sitä, miten malli liittyy käynnissä oleviin SOTEmuutoksiin. Todettiin, että joillakin alueilla uutta Hackneyyn perustuvaa toimintamallia voisi alkaa soveltaa jo nyt. käsiteltiin lyhyesti työryhmän työsuunnitelmaa ja hyväksyttiin se. 2A-työryhmässä rakennetaan lastensuojelun moniammatillisen toimintamallin ideaalia. Jokainen toimintamallia pilotoiva alue tai maakunta voi soveltaa mallia omaan toimintaympäristöönsä. 2. HACKNEYN MALLIN SOVELTAMINEN SUOMESSA Katarina Fagerstöm esitteli tutkimuskatsauksen Hackneyn mallista (julk. 10/2016) Keskeisiä havaintoja: Kieli on olennaisessa asemassa systeemisessä ajattelussa. Hackneyn mallissa dokumentit ovat tärkeä työväline. koordinaattori kirjaa asiakasdokumentointia kokonaisiksi tarinoiksi, ei muistilistoiksi. Tärkeää dokumentoinnissa on asiakasnäkökulma tekstin tulee olla asiakkaalle ymmärrettävää.
Keskusteltiin suomalaisesta lastensuojeludokumentoinnista ja dokumenteista: asiakasdokumentit ovat sirpaloituneet eri paikkoihin, ja kokonaiskuvaa lapsen ja perheen tilanteesta voi olla vaikea saada. laajasta asiakaskertomustekstistä voi olla vaikea löytää olennaisia asioita tekstimassaa on paljon. asiakassuunnitelmatekstit ovat usein jäsennellympiä kuin muut lastensuojelun dokumentit. lapsen asiakirjakokonaisuudesta ei rakennu eheää tarinaa, narratiivia. Perheterapiakoulutuksen vaikutus lastensuojelutyöhön Jaana Kivistö (2015, 34) on pohtinut perheterapiakoulutuksen vaikutuksia lastensuojelutyöhön. Kivistö tarkasteli, mitä työlle tapahtuu perheterapiakoulutuksen jälkeen: o työskentelytahti hidastuu ja työntekijällä on enemmän aikaa pysähtyä asiakkaan äärelle. o työntekijä laittaa enemmän itseään likoon. o työntekijä pystyy asettumaan paremmin ei-tietämisen -tilaan. Täydennyskoulutuksen tarve Katarina Fagerstöm on kartoittanut terveyskeskuslääkäreiden täydennyskoulutusta systeemiseen ajatteluun ja tarkastellut, mitä mallintamiseen tarvitaan (vrt. sosiaalityöntekijöiden täydennyskoulutuksen tarve systeemiseen ajatteluun). Tärkeää on toteuttaa koulutus siten, että siinä voi harjoitella käytännössä asiakkaiden kanssa systeemistä lähestymistapaa tai koulutus, jossa käydään asiakascaseja läpi. Lisälukemistoa: Larivaara, Pekka & Lindroos, Sirpa & Heikkilä, Taina (toim.) 2009. Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto. Helsinki: Duodecim. Hackneyn mallin soveltaminen eri näkökulmista Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollossa moninäkökulmaisuus, moniäänisyys ja monitoimijaisuus on ollut jo pitkään käytäntöä. Asiakas ja perhe ovat aina neuvotteluissa paikalla. Mäntsälä Mäntsälässä on satsattu paljon perustyöhön: neuvolassa on perheterapeutti, kotihoitoon on lisätty työntekijöitä, perhesosiaalityö on eriytetty lastensuojelutyöstä. Tuloksena huostaanotot ja sijoitukset ovat vähentyneet. Nyt Mäntsälässä pohditaan, mitä on lastensuojelun erityisyys, kun asiakkaiden määrä on vähentynyt. Kokemusasiantuntijuus Hackneysta tehdyssä vaikuttavuustutkimuksessa ei ole arvioitu mallia asiakkaiden/palvelunkäyttäjien näkökulmasta. Suomalaisena vahvuutena nähtiin kokemusasiantuntijuus. Ehdotettiin, että suomalaisessa lastensuojelussa kokemusasiantuntija tai vertainen voisi kertoa perheelle toimintamallista, jolloin asiakkaiden olisi helpompi ymmärtää sitä ja päästä kiinni työskentelystä.
Perhehoito ja SISUKAS-malli tärkeää olisi tarjota apua jo ennen isoja ongelmia, esim. SISUKAS-malli tarjoaa lapsen kannalta arviointia, tukea ja tiimin tuen ennakoivasti. Terveydenhuolto Terveydenhuollossa tällä hetkellä pinnalla ovat lyhytaikaiset ja kognitiivis-behavioraaliset terapiat. Systeeminen teoria ei ole ollut vuosikymmeniin pinnalla. Lastensuojelu yleensä Lastensuojelussa asiakkaiden ongelmista on vaikea saada kiinni. Lastensuojelussa on paljon harmaata aluetta, joka ei kuulu kenellekään. Siksi on tarve päästä pois rajavalvonnasta ja monenlaisten raja-aitojen rakentamisesta. Toisaalta lastensuojeluun kaatuu edelleen asioita, jotka eivät kuulu muille. Yhteenvetoa keskustelusta Johtaminen Systeemisen ajattelun tulee ulottua myös lastensuojelun johtamiseen, pelkkä reflektiivisesti toimiva tiimi ei riitä, eikä toimintamalli tuota tavoiteltuja tuloksia. Managerialismin tilalle tarvitaan työnohjauksellista ja reflektiivistä johtamista. Toimintamallin käyttöönotossa tarvitaan johdon ja esimiesten tukea, jossa vuorovaikutustyölle jää aikaa ja mahdollisuutta. Mallin käyttöönoton edellytyksenä on, että johto ymmärtää, mitä systeemiseen ja reflektiiviseen toimintamalliin siirtyminen edellyttää. Arviointi ja mittaaminen Miten toimintamallin tuloksia ja vaikutuksia mitataan? Lastensuojelun asiakastapauksen määrä tai väheneminen ei yksin ole ratkaiseva, vaan myös niiden laatu. Asiakaslähtöisyys Asiakas ei ole kohde, vaan subjekti ja oman tilanteensa määrittelijä yhdessä työntekijöiden kanssa. Suhdeperusteisuus ja kohtaaminen Hackneyn mallin työ on suhdeperusteista työtä; toimintamalli perustuu siihen, että kyseessä on ihmisten välinen toiminta. Tietoperusteisuus Tietoon perustuva malli - teoriaperusteisuus Työryhmän näkemyksen mukaan systeemisen ajattelun pitäisi ulottua kaikkeen LAPE-työhön!
Hackneyn malli ja suomalaisen lainsäädännön puitteet Todettiin, että varsinaisia lainsäädännöllisiä esteitä Hackneyn mallin käyttöönotolle ei Suomessa ole. Suomi Suomessa hallinnollinen ja juridinen puoli sekä tietäminen sosiaalityössä painottuvat enemmän. lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija ja sosiaalihuollon johtava viranhaltija sekä heidän tehtävänsä määritellään lastensuojelulain 13 pykälässä. Suomessa on periaatteessa vain yksi sosiaalityöntekijä voi olla lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. sijaisvanhempien sosiaalityöntekijä on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. laki ei määrittele syntymävanhempien sosiaalityöntekijää. Hackney suomalaista johtavaa viranhaltijaa vastaa Hackneyssa useiden tiimien esimies, ryhmäjohtaja (ei konsultoiva sosiaalityöntekijä). vaikka perheen asioita hoitaa koko tiimi, lopullinen juridinen vastuu työstä on konsultoivalla sosiaalityöntekijällä. Pohdittiin, vastaako suomalaisen lastensuojelulaki 14 Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä Hackneyssa resurssipaneelia. Resurssipaneeli on korkeamman tason johtajista koostuva, viikoittain kokoontuva ryhmä, joka tekee vaativaa riskiarviota esim. huostaanottotilanteissa. Tiimin rakenne, rooli ja toimintatavat Keskusteltiin toimintamalliin kuuluvan tiimin rakenteesta ja toimintatavoista: mistä moniammatillisuus syntyy siitäkö, että tiimiin kutsutaan eri alojen asiantuntijoita vai siitä, että tiimissä on mukana/sisällä eri alojen asiantuntijoita? Case Mäntsälä: mukana tiimissä on neljä lastensuojelun sosiaalityöntekijää, johtava sosiaalityöntekijä, perheneuvolan psykologi, perheneuvolan perheterapeutti-sosiaalityöntekijä, yksi työntekijä päihde- ja mielenterveyspalveluista = kolme ns. kliinikkoa tiimin tukena. Tiimissä ei ole koordinaattoria, vaan lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kirjaa tiimin reflektointia lapsen asiakirjoihin. Mäntsälässä on vain yksi lastensuojelun tiimi. Mäntsälän tiimi vieraili viikolla 39 Hackneyssa. Hackneylaisten mukaan isoin muutos on ollut terveydenhuollon työntekijän tuominen sosiaalipalveluihin. 1 ollakseen tiimi sen täytyy olla suhteellisen kiinteä jäsenet eivät voi vaihtua jatkuvasti. Tiimin sisäinen luottamus rakentuu siitä, että tunnetaan tiimin jäsenet - tähän tulee panostaa. Tiimin jäsenillä on tietyt roolit. tiimit voivat olla erilaisia, ne voivat vaihdella eri alueilla. Moniammatillinen tuki tiimin ympärille tulisi voida koota suhteellisen joustavasti lapsen ja perheen tarpeen mukaan 1 2A-työryhmän puheenjohtajat vierailivat Mäntsälässä 3.10.2016.
esim. Suomessa A-klinikka: todellista moniammatillista työtä, jossa hyötyy siitä, että mukana on eri alojen asiantuntijoita. Hypoteesit monipuolistuvat kun toimijat ovat eri aloilta. todettiin kuitenkin, että tiimin kokoaminen asiakkaan ympärille vie paljon aikaa. Ainutlaatuisia asiakkaita ainutlaatuisia ratkaisuja! Keskeistä on systeeminen, toimintakykyinen ote, jonka avulla pystyy rakentamaan systeemisesti parhaan mahdollisen tiimin kunkin lapsen ja perheen ympärille. lastensuojelun vaikeat tilanteet ratkaistaan parhaiten siten, että tiimi on pysyvä, mutta systeeminen ajattelukyky, rakenne ja tiimi tukevat työtä. SIIS: Keskeistä on työntekijöiden kyky ajatella ja toimia systeemisesti. 3. LASTENSUOJELUN MONIAMMATILLISEN TOIMINTAMALLIN PAIKANNUS SUOMALAISISSA KÄYTÄNNÖISSÄ Työskenneltiin kahdessa ryhmässä. 1. Millainen olisi toimiva tiimi? Mihin asiakasprosessin kohtaan tiimi paikantuu? tiimin tulisi olla niin pysyvä, että luottamus työntekijöiden ja asiakkaiden kesken syntyy ja pysyy. tiimillä pitää olla kuitenkin olla yhteys ulkomaailmana konsultoivan sosiaalityöntekijän tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää verkostoja. malli paikantuu lastensuojeluasiakkuuteen avohuoltoon, sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ns. yhdennettyä lastensuojelutyötä, jossa lapsen asioista vastaava työntekijä ja tiimi seuravat lapsen mukana asiakkuuden alusta jälkihuollon päättymiseen tai sitä, että kaikki eriytyneet tiimit työskentelevät systeemiteoreettisen orientaation mukaisesti. Esimerkiksi Mäntsälässä myös sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita tuottava perhesosiaalityön tiimi työskentelee systeemisesti. kokemusasiantuntijan viesti: tärkeintä on se, että on yksi ihminen, joka kohtaa lapsen ja nuoren ja pysyy koko matkan. tiimistä voi valikoitua perheen eri jäsenille "omat" työntekijät, mutta kaikkien ajattelua leimaa systeemisyys myös yksilön kanssa työskennellessä. pidettiin tärkeänä, että tiimissä lapsen oman työntekijän tulee olla koulutukseltaan sosiaalityöntekijä. työnjako ei voi perustua ammattirajoihin, vaan asiakkaan tarpeisiin. kohtaamisosaaminen ja systeeminen ajattelu ovat olennaisempia kuin se, millainen tiimin rakenne täsmälleen on. ammattitaitoisimmat työntekijät ovat etulinjassa ns. etulinjan työ on arvokkainta. Nyt Suomessa osaavimmat katoavat asiakastyöstä. sosiaalista, vuorovaikutukseen perustuvaa ja systeemistä osaamista tarvitaan enemmän kuin teknistä, menetelmiin ja malleihin perustuvaa osaamista.
2. Mallin liittymäpinnat perustason ja erityis- ja vaativan tason palveluiden kanssa? Toimintamallia koskevia yhteistyökysymyksiä tarkasteltiin niin horisontaalisen integraation (yhteistyö erityispalveluiden sisällä) kuin vertikaalisen integraationkin (yhteistyö perus- ja erityistason välillä) näkökulmista. miten perus- ja erityistaso tulee mukaan? Kun lapsi siirtyy lastensuojelun asiakkaaksi, hänellä on jo olemassa verkosto perustasolla. Konsultoiva sosiaalityöntekijä auttaa kokoamaan verkostoja. Lapsen ympärillä voi olla moniakin verkostoja: lapsen oma lähityöntekijä osallistuu lapsen verkostoon, työpari voi tulla lapsen verkostosta. Lapselta tulee kysyä, keitä hän haluaa avukseen. Aikuisen työntekijä kokoaa tukea muusta toimivasta verkostosta. Kuitenkin: tiimi on keskeinen luottamuksen rakentaja suhteessa asiakkaaseen. Mistä sovittiin? Välitehtävä Sovittiin, että ryhdytään yhdessä prosessikirjoittamaan mallin keskeisiä periaatteita eri näkökulmista. Mallinnus esitellään 16.12.2016, mutta jo aiemmin työn etenemistä voi seurata THL:n sivuilta. Mihin kysymyksiin halutaan palautetta/kommentteja? Työryhmä toivoo ideoita ja kommentteja kehittämistyön tueksi siitä, miten aikuispalveluiden, kuten aikuispsykiatrian ja päihdepalveluiden osaaminen ja tiimin osaaminen yhdistetään asiakkaiden tarpeita vastaaviksi? millaista osaamista ja asiantuntijuutta tiimi tarvitsee? miten tiimi pitäisi rakentaa? kuka tiimin kliinikko voisi olla? Millaista osaamista hän tarvitsee ja tuo tiimiin? miten systeeminen ajattelu saataisiin tiimin työkaluksi ja johtamiseen? Missä maakunnissa ja/tai kunnissa on kiinnostusta mallin pilotointiin? Ideoita ja kommentteja voi lähettää ryhmän sihteerille pia.lahtinen@pesapuu.fi
Liite 1. LAPSET JA PERHEET LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN ERITYISPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN TYÖSUUNNITELMA TYÖRYHMÄN TAVOITE Työryhmän tavoitteena on tuottaa syksyn 2016 aikana KUVAUS LASTENSUOJELUN MONIAMMATILLISESTA TOIMINTAMALLISTA 2 JA SEN KESKEISISTÄ TOIMINTATAVOISTA. Tuotettu kuvaus ohjaa ja tukee maakuntien muutostyötä vuosina 2017-2018 ->. Keskeistä on tuottaa uudenlaisia, palveluiden ja ammattilaisten asiakastyötä ja yhteistyötä selkeyttäviä ja helpottavia ratkaisuja. asiakkaiden kohtaamiseen ja laadukkaaseen työskentelyyn sekä eri ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön liittyvät yhteiset ratkaisut, joiden avulla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi vahvistuu. Huomioitavaa siis: lasten, nuorten ja perheiden palveluiden myös tämän toimintamallin - tulee olla organisoitu uudella tavalla, yhteensovitettu muiden palveluiden kanssa o miten eri ammattilaisten välinen yhteistyö saadaan selkeäksi ja sujuvaksi? asiakaslähtöinen o millaisten periaatteiden sekä toiminnallisten uudistusten avulla palveluissa päästään kohti asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluita? Miten tuki saadaan vietyä lähelle asiakkaita oikeaan aikaan? Työryhmän työsuunnitelman laatimisessa on huomioitu THL:n Näkökulmataulukon (jatkossa taulukko ) teemoja ja pyritty käyttämään samoja käsitteitä. Työsuunnitelma mukailee THL:n työpajatyöskentelyn ohjetta. 2 (jatkossa toimintamalli )
PERJANTAI 30.9. KLO 13-16 TOIMINTAMALLIN SOVELTAMINEN SUOMESSA - TARPEET JA MAHDOLLISUUDET 4. KUULUMISKIERROS JA TYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA 5. HACKNEYN MALLIN SOVELTAMINEN SUOMESSA JOHDANTOPUHEENVUOROT Katariinan pohjustus Hackneyn mallista 1) KESKUSTELU TOIMINTAMALLI SUHTEESSA OMAAN TYÖHÖN Teija Horsma: miten Hackneyn mallin soveltaminen Suomessa onnistuu lainsäädännön puitteissa tarvitaanko lainsäädännöllisiä muutoksia? 6. LASTENSUOJELUN MONIAMMATILLISEN TOIMINTAMALLIN PAIKANNUS SUOMALAISIIN KÄYTÄNTÖIHIN Toimintamallia koskevia yhteistyökysymyksiä tulee tarkastella ryhmissä niin horisontaalisen integraation (yhteistyö erityispalveluiden sisällä) kuin vertikaalisen integraationkin (yhteistyö perus- ja erityistason välillä) näkökulmasta. TYÖSKENTELYÄ KAHDESSA RYHMÄSSÄ - > Ryhmätyöskentelyn lopputulos: MONIAMMATILLINEN MALLI JA PALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN (VERTIKAALINEN JA HORISONTAALINEN) 7. ASIAKASNÄKÖKULMA TARPEET JA MAHDOLLISUUDET (jäi myöhemmin pohdittavaksi) Toimintamalliin liittyvät asiakkaiden tarpeet? Nykyisten palveluiden ongelmat, jotka on ratkaistava? Mahdollisuudet/vaihtoehdot tarpeisiin vastaamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi? Loppukeskustelu: Missä on asiakas? Miltä tänään puhuttu näyttää ja kuulostaa asiakkaasta? Välitehtävä: Näkökulmataulukko (sovitaan tarkemmin ryhmässä). Avataan yhteinen työskentelyalusta Docsiin, jonne kirjoitetaan mallinnusta (dl. 12.10. 2016 mennessä).
TIISTAI 18.10. KLO 9:30-16.00 TOIMINTAMALLIN RAKENNE, KANTAVAT IDEAT JA INNOVAATIOT 1. Kuulumiskierros 2. JOHDANTOPUHEENVUOROT Mäntsälän sovellus ja terveiset (Marketta ja Leena) moniammatillisen tiimin rakentuminen, case Nuorten intensiiviohjelma (Leena) 3. RYHMÄTYÖSKENTELY: 1. toimintamallin organisointi 2. osaamistarpeet: millaista osaamista tarvitaan? 3. tiimin rakenne: keitä tiimiin kuuluu? Miten tiimit muodostuvat asiakaslähtöisesti? 4. johtaminen millainen johtaminen vahvistaa toimintamallin käyttöönottoa ja vahvistumista? 4. YHTEENVETOA: TOIMINTAMALLIN KANTAVAT IDEAT JA INNOVAATIOT Välitehtävä: Välitehtävä sovitaan ryhmässä. DL 26.10. TORSTAI 3.11.KLO 13-16 YHTEISTYÖPINNAT, PALVELUN TUTKIMUSPERUSTA JA VAIKUTTAVUUS 1. Kuulumiskierros 2. SUOMALAINEN TOIMINTAMALLI RAKENTUU - KESKEISTEN ELEMENTTIEN TARKASTELUA YHDESSÄ 3. TOIMINTAMALLIN TUTKIMUSPERUSTA JA VAIKUTTAVUUDEN MEKANISMIT Tavoitteena on kestävästi perusteltujen ja tietoon perustuvien palveluiden ja toimintamallien kuvausten tuottaminen. Keskeinen työskentelyä ohjaava periaate on reflektiivinen, eri näkökulmia yhdistävä ja pohtiva keskustelu, jonka avulla tuotetaan ymmärrystä tavoitetilasta kunkin palvelun/toimintamallin osalta. Tämä tarkoittaa, että työskentelyssä on otettava huomioon sekä tutkimus- että kokemustieto. Mallinnustyölle asettuu tavoite sekä kuvata tavoitteena oleva uusi palvelu/toimintamalli että perustella se. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi, että työskentely on syytä dokumentoida siten, että palvelukuvauksesta ilmenee, mihin tutkimus- tai muuhun tietoon, havaintoihin, kehittämistyössä sekä esimerkiksi eettisiin periaatteisiin palvelua tai toimintamallia koskeva kannanotto perustuu. Kysymys (THL): Mitä tutkimustietoa toimintamallin vaikuttavuudesta ja mekanismeista on? (Katarinan tutkimuskatsaus?) Välitehtävä: Välitehtävä sovitaan ryhmässä. DL 23.11. mennessä.
KESKIVIIKKO 30.11. KLO 9.30-16 TOIMINTAMALLIN KUVAAMINEN (KOKO PÄIVÄ!) Kootaan ja työstetään toimintamallin keskeiset elementit: Perusidea Tarpeet Periaatteet Mahdollisuudet Keskeiset ideat ja innovaatiot Tutkimusperusta Lainsäädäntö Toiminta asiakastasolla Taidot, valmiudet Kustannusvaikutukset Riskit Onnistumisen kriteerit Toimijat ja sidosryhmät Implementointi maakunnissa mitä edellyttää? Sovitaan, miten valmis kuvaus tuotetaan päätösseminaariin (missä formaatissa, ketkä esittelevät, miten). Kirjallisen kuvauksen on oltava valmiina 12.12.2016. 16.12. PÄÄTÖSSEMINAARI Kuvaukset valmiina ja esitettävissä.