Mitä vaaditaan hyvältä akuuttihoitajalta? Anu Jalonen, JAMK 2016 Nopea, nätti ja näppärä?? Sisältö Sairaanhoitajan tehtävä Sairaanhoitajan yleinen osaaminen Osaaminen akuuttihoitotyössä: Teoreettinen ja kliininen osaaminen Intuitio/yleinen huoli Dokumentointi Monialainen yhteistyö & kommunikointi Asiakaslähtöisyys Jatkuva kehittyminen 1
Sairaanhoitajan tehtävä Sairaanhoitajan tehtävänä on väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä kärsimyksen lievittäminen. Sairaanhoitaja on toiminnastaan ensisijaisesti vastuussa niille potilaille, jotka tarvitsevat hänen hoitoaan. Hän suojelee ihmiselämää ja edistää potilaan yksilöllistä hyvää oloa. Sairaanhoitaja kohtaa potilaan arvokkaana ihmisenä ja luo hoitokulttuurin, jossa otetaan huomioon yksilön arvot, vakaumus ja tavat. (SH-liitto 2014.) SH:n ammatillinen osaaminen 1) Asiakaslähtöisyys 2) Hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus 3) Johtaminen ja yrittäjyys 4) Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö 5) Kliininen hoitotyö 6) Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko 7) Ohjaus- ja opetusosaaminen 8) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 9) Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus EFN Competences A) Teoreettinen ja kliininen osaaminen B) Yhteistyöosaaminen C) Terveyden edistäminen D) Itsenäinen toiminta hätätilanteissa E) Ohjausosaaminen F) Hoidon laadun arviointi G) Moniammatillinen kommunikaatio-osaaminen H) Oman työn arviointi 2
Teoreettinen ja kliininen osaaminen Hoitajat eivät tunnista merkkejä: Ennenaikaisia kuolemia ja potilaan tilan heikkenemisiä sairaalahoidossa (Osborne ym. 2015, Waldie ym. 2016.) Yli ½ elvytetyistä potilaista: vitaalihäiriöitä tunteja edeltävästi (Sandroni ym. 2007.) Potilaat ovat riippuvaisia hoitajan kyvystä tunnistaa muutoksia potilaan voinnissa. (Ludikhuize ym. 2012.) 50% tehopotilaista saa heikkotasoista hoitoa ennen teho-osastolle pääsyä (McGaughey ym. 2007.) Terveydenhuoltohenkilökunnan tulee tunnistaa hätätila ja kyetä reagoimaan ajoissa (Käypähoito 2016.) Ennakointi Potilaan systemaattinen tarkkailu, trendit (Tirkkonen ym. 2009.) Työkaluja: MET-kriteerit, ABCDE, EWS, GCS, VAS Infektioiden torjunta Sairaanhoitaja vastaa henkilökohtaisesti tekemästään hoitotyöstä Hän arvioi oman pätevyytensä ottaessaan itselleen tehtäviä. (SH-liitto 2014.) Intuitio/Yleinen huoli Yleisin tapa tunnistaa kriittisesti sairas Lääkärin ja hoitajan ensimmäinen käsitys potilaan tilasta ennustaa sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta Hoitaja tuntee potilaan (Thompson ym. 2007, Rohacek ym. 2015.) Perheenjäsenten kuuleminen 3
Dokumentointi Ajantasaisuus, mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen Selkeys, ei lyhenteitä tai slangia Potilaan voinnin ja hoitotyön kannalta oleellista tietoa Esim. yksi tärkeimmistä: hengitystaajuus, dokumentoidaanko? Potentiaaliset riskit ja käytetyt hoitotyön menetelmät Monialainen yhteistyö & kommunikointi Kommunikaatio-ongelmat ovat suuri hoitovirheiden aiheuttaja Hoitajat puhuvat sosiaalista kieltä, lääkärit eivät ymmärrä ISBAR Introduction, Situation, Background, Assessment, Recommendation/Request Kyky pyytää ja antaa apua, koko tiimi vastaa potilasturvallisuudesta Hoitaja-hoitaja konsultaatiot, mentorointi Vuoteenvierusraportointi Sairaanhoitajat kunnioittavat oman ja muiden ammattiryhmien edustajien asiantuntemusta. He pyrkivät hyvään yhteistyöhön muiden potilaan hoitoon osallistuvien työntekijöiden kanssa. (SH-Liitto 2014.) 4
Asiakaslähtöisyys Organisaatiokulttuuri? Dialogitaidot Kuulluksi tuleminen, 4 minuutin sääntö Lasten akuuttihoidossa perhekeskeisyys Hoitajan käytös vaikuttaa potilaan kokemukseen laadukkaasta ja potilasturvallisesta hoidosta: Toiveikkuus Empaattisuus Hienotunteisuus Luottamuksellisuus Ääneen lausuttujen ja lausumattomien tarpeiden täyttäminen Potilas ensinj (Edvardsson ym. 2015.) Jatkuva kehittyminen Tavoitteena tunnistaa kriittisesti sairaat ajoissa ja osata toimia oikein Ammatissa toimivan sairaanhoitajan velvollisuutena on jatkuvasti kehittää ammattitaitoaan Sairaanhoitajakunta vastaa oman alansa asiantuntijuudesta. Sairaanhoitajat huolehtivat ammatin sisällön syventämisestä, koulutuksen kehittämisestä sekä tieteellisyyden edistämisestä. (SH-liitto 2014.) Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen 5
Lähteet Bruton J, Norton C, Smyth N, Ward H & Day S. 2016. Nurse handover. Patient and staff experiences. British Journal of Nursing 25(7), 386-393. Chambers M, Kantaris X, Guise V & Välimäki M. 2015. Managing an dcaring for distressed and disturbed service users. The thoughts and feelings experienced by a sample of English mental health nurses. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing 22, 289-297. Duodecim. 2016. Käypähoitosuositus: Elvytys. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi17010 Luettu 13.11.2016. EFN. 2015. EFN Guideline for the implementation of Article 31 of the mutual recognition fo professional qualifications Directive 2005/36/EC, amended by Directive 2013/55/EU. http://www.efnweb.be/wp-content/uploads/efn-competency-framework-19-05-2015.pdf. Luettu 13.11.2016. Edvardsson D, Mahoney A-M, hardy J, McGillion T, McLean A, Pearce F, Salamone K & Watt E. 2015. Psychometric performance of the English language six-item caring behaviours inventory in an acute care context. Journal of Clinical Nursing 24, 2538-2544. EL Hussein M, Hirst S & Salyers. 2014. Factors that contribute to underrecognition of deliruim by registered nurses in acute care settings. A scoping review of the literature to explain this phenomenon. Eriksson E, Korhonen T, Merasto M & Mosio EL. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen. Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuushanke. https://sairaanhoitajat.fi/wpcontent/uploads/2015/09/sairaanhoitajan-ammatillinen-osaaminen.pdf. Luettu 13.11.2016. Luettu 13.11.2016. Griffith R. 2016. For the record. Keeping detailed notes. British Journal of Nursing 25(7), 408-409. HRQ.2014. Pocket Guide: TeamSTEPPS. http://www.ahrq.gov/teamstepps/instructor/essentials/pocketguide.html#cus Luettu 14.11.2016. Lähteet Ludikhuize J, Smorenburg S, de Rooij S & de Jonge E. 2012. Identification od deteriorating patients on general wards. Measurement of vital parameters and potential effectiveness of the Modified Early Warning Score. Journal of Critical Care 27(4), 424-e7-424. McGaughey J, Alderdice F, Flower R, Kapila A, Mayhew A & Moutray M. 2007. Out-reach and Early Warning Systems (EWS) for the prevention of intensive care admission and death of critically ill adult patients on general hospital wards. Review. Cochrane Database of Systematic Review 18(3), CD005529. Mitchell L, Bury E & Leonard O. 2016. Meeting the learning needs of AMU nurses through collaborative working. British Journal of Nursing 25(6), 314-318. Mortensen J, Olesen Simonsen B, Eriksen SB, Skovby P, Dall R & Elklit A. 2015. Family-centered care and traumatic symptoms in parents of children admitted to PICU. Caring Sciences 29, 495-500. Oksanen J. 2014. Motivointi työvälineenä. PS-kustannus, Juva. Osborne S, Douglas C, Reid C, Jones L & Gardner G. 2015. The primacy of vital signs. Acute care nurses and midwives use of psysical assessment skills. A cross sectional study. International Journal of Nursing Studies 52, 951-962. Peltoniemi H.2014. Peruselintoimintojen häiriöistä kärsivän potilaan tunnistaminen vuodeosastolla ennen kriittistä tapahtumaa. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Kandidaatin tutkielma. 6
Lähteet Rohacek M, Nickel M, Dietrich R & Bingisser R. 2015. Clinical intuition ratings are associated with morbidity and hospitalisation. The International Journal of Clinical Practice 69(6), 710-717. Ross H, Tod AM & Clarke A. 2014. Understanding and achieving person-centered care. The nurse perspective. Journal of Clinical Nursing 24, 1223-1233. Sairaanhoitajaliitto. 2014. Sairaanhoitajien eettiset ohjeet. https://sairaanhoitajat.fi/jasenpalvelut/ammatillinen-kehittyminen/sairaanhoitajan-eettisetohjeet/. Luettu 13.11.2016. Sampaio FMC & Sequeira C. 2015. Nurses knowledge and practices in cases of acute and chronic confusion. A questionnaire survey. Perspectives in Psychiatric care 51, 98-105. Sandroni C, Nolan J, Cavallaro F & Antonelli M. 2007. In-hospital cardiac arrest, incidence, prognosis and possible measures to improve survival. Intensive Care Medicine 33, 237-245. Skar P, Bruce A & Sheets D. 2015. The organizational culture of emergency departments and effect on care of older adults. A modified scoping stydy. International Emergency Nursing 23, 174-178. Tirkkonen J, Jalkanen V, Alanen P & Hoppu S. 2009. Medical Emergency Team (MET) TAYS:ssa. Aikainen puuttuminen potilaan peruselintoimintojen häiriöihin. Finnanest 42(5), 428-433. Waldie J, Day T & Tee S. 2016. Patient safety in acute care. Are we going around in circles. Acute Care 25(3), 747-751. Take home: Tieto Keskinäinen luottamus Tiimityö Soveltamiskyky Tarkkuus Vaikuttavuus Potilasturvallisuus KIITOS! 7