KAAVASELOSTUS OSA 2/(2), ehdotusvaihe KAAVOITUS

16.5.2016 Asemakaavan muutos 6. kaupunginosa Rinteenkenttä KAAVASELOSTUS OSA 2/(2), ehdotusvaihe KAAVOITUS Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla, Pictometry, Blom Oy. 1

LIITE 1 päivitetty 6.5.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos 6. kaupunginosa Rinteenkenttä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos Rinteenkenttä Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla, Pictometry, Blom Oy. Seuraa suunnitteluhanketta: www.rovaniemi.fi/kaavatori

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Rovaniemen maakuntakaava Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti, suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue on Rovaniemen 6. kaupunginosassa sijaitseva Rinteenkenttä ja sen lähiympäristö. Suunnittelualue rajoittuu idässä Alvar Aallon suunnitteleman Tapiolan asuinalueeseen, Etelässä Evakkotiehen ja lännessä Revontultentiehen. Pohjoisessa aluetta rajaa Kulleronkadun pientalotontit. Kuva 3. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta. Suunnittelualue kuuluu vuonna 2001 vahvistettuun Rovaniemen maakuntakaavaan. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue ei kuulu vuonna 2009 hyväksyttyyn Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. Rovaniemen yleiskaava 2015 ASEMAKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITE Asemakaavan tarkoituksena on tutkia, voidaanko suunnittelualueen kehittämistä jatkaa alueelle laadittujen viitesuunnitelmien pohjalta. Asemakaavan tavoitteena on tutkia asuinrakennusten täydennysrakentamisen mahdollistaminen alueella. SUUNNITTELUN TAUSTAA Vapaa-ajanlautakunta on päättänyt kokouksessaan 27.3.2013 ( 10) luopua Rinteenkentän kenttäalueesta ja siirtää Rinteenkentän alue maankäyttötyöryhmälle jatkosuunnitteluun. Rovaniemen kaupunki on omana työnään laatinut viitesuunnitelmat tulevan asemakaavamuutoksen tarkastelun pohjalle vuoden 2014 aikana. Viitesuunnitelmat esiteltiin Rovaniemen kaupungin järjestämässä asumisenseminaarissa 11.06.2015. 2 Kuva 4. Ote Rovaniemen yleiskaava 2015:sta, suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla. Suunnittelualue on oikeusvaikutteisessa Rovaniemen yleiskaava 2015:ssa merkitty Urheilu- ja

virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Asemakaava OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Suunnittelun edellyttämä viranomaisyhteistyö järjestetään suunnittelutyön aikana. Tunnistetut osalliset: Viranomaiset Lapin ELY-keskus Lapin Pelastuslaitos Kaupunginhallitus Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, vapaa-ajanlautakunta, perusturvalautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö Kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kaupunginosayhdistykset Kuva 5. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Voimassa olevassa asemakaavassa alueella on seuraavanlaisia kaavamerkintöjä; lähivirkistysalue (VL), urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU) sekä yleinen pysäköintialue (LP). Suunnittelualueella oleva asemakaava on tullut voimaan 30.10.1986. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Suunnittelualueella on nykyisellään Rinteenkentän kenttäalue, josta vapaa-ajanlautakunta on päättänyt luopua (27.3.2013, 10), yleinen pysäköintialue sekä lähivirkistysalue. MAANOMISTUS JA VUOKRAUS Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. SUOJELTAVAT KOHTEET, RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT Alueella ei ole suojeltuja kohteita. TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT 0: Asemakaavaa ei muuteta 1 Vaihtoehto 1, viitesuunnitelmiin pohjautuva luonnosvaihtoehto VE 1 2 Vaihtoehto 2, viitesuunnitelmiin pohjautuva luonnosvaihtoehto VE 2 Vaihtoehto 3, viitesuunnitelmiin pohjautuva luonnosvaihtoehto VE 3 Muut Napapiirin Vesi ja Energia Oy Alueen teleoperaattorit muut asukkaat ja kaupunkilaiset SUUNNITTELUN VAIHEET Käynnistysvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kahden viikon ajaksi (2.-15.10.2015), jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville kahden viikon ajaksi (vähintään 14 pv), jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja - haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Ehdotusvaihe Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville kuukauden ajaksi (vähintään 30 pv) sekä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymisvaihe 3

Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. TAVOITEAIKATAULU Tavoitteena on, että asemakaavan luonnos on nähtävillä syksyllä 2015 ja asemakaavan muutosehdotus keväällä 2016. Tavoitteena on, että asemakaava tulisi voimaan syksyllä 2016. OAS:N PÄIVITYSHISTORIA - kaavoitusprosessikaavion päivitys 25.9.2015 - tutkittavat vaihtoehdot päivitys 23.10.2015 - kaavoitusprosessikaavion päivitys ja tavoiteaikataulu sekä kaavan nimen tarkennus 6.5.2016 PALAUTTEEN ANTAMINEN Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta sekä muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan Rovaniemen kaupunginhallitukselle osoitteella: Rovaniemen kaupungin kirjaamo, PL 8216, 96101 Rovaniemi. TEKNISET PALVELUT / KAAVOITUS PL 8216, 96101 Rovaniemen kaupunki Käyntiosoite: Hallituskatu 7 kaupunki www.rovaniemi.fi YHTEYSHENKILÖT Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö 016-322 8927, etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi Johannes Jutila Kaavoitusarkkitehti 016-322 6025, etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi 4

KAAVOITUSPROSESSI ALOITE Rovaniemen kaupunki 2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kaavoituspäätös 22.9.2015, 119 VIREILLETULO VALMISTELUVAIHE TEKNINEN LAUTAKUNTA Vireilletulo nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide Kaavaluonnos nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide Esitys kaupunginhallitukselle kaavaehdotukseksi 2.-15.10.2015 17.12.2015-15.1.2016 kevät 2016 KAUPUNGINHALLITUS Kaavaehdotuspäätös kevät 2016 EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotusnähtävillä, mahdollisuus jättää muistutus kesä 2016 KAUPUNGINHALLITUS Esitys kaupunginvaltuustolle syksy 2016 KAUPUNGINVALTUUSTO Hyväksyy kaavaehdotuksen syksy 2016 MUUTOKSENHAKUAIKA Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 30 vrk 5

OTE ROVANIEMEN KAUPUNGIN VOIMASSA OLEVASTA ASEMA- KAAVAKARTASTA Otteen oikeaksi todistaa Rovaniemellä **.*.20** LIITE 2 Etunimi Sukunimi Osviitta palvelupiste 1:2000 0 40 80 120 160 200 m Kiinteistön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta.

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste 23.10.2015 08:53:58 1 (1) Voimassa olevan asemakaavan kaavamerkinnät ja -määräykset Kuva Selitys LÄHIVIRKISTYSALUE. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUALUE. YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE. KAUPUNGINOSAN RAJA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. KAUPUNGINOSAN NUMERO. KADUN, KATUAUKION, TORIN TAI PUISTON NIMI.

LIITE 3 1:2000 0 40 80 120 160 200 m

ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. KORTTELIALUEELLE SAA RAKENTAA YKSI- TAI KAKSIASUNTOISIA ERILLISIÄ TAI KYTKETTYJÄ PIENTALOJA YHTENÄISEN SUUNNITELMAN MUKAAN. RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. KORTTELIALUEELLE SAA RAKENTAA YKSIASUNTOISIA ERILLISIÄ TAI KYTKETTYJÄ PIENTALOJA YHTENÄISEN SUUNNITELMAN MUKAAN. PIHOILLE PÄÄSYÄ VARTEN TULEE JOKAISEN ASUNNON KOHDALLE JÄTTÄÄ KULKUAUKKO. LÄHIVIRKISTYSALUE. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. KAUPUNGIN- TAI KUNNANOSAN RAJA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. SITOVAN TONTTIJAON MUKAISEN TONTIN RAJA JA NUMERO. RISTI MERKINNÄN PÄÄLLÄ OSOITTAA MERKINNÄN POISTAMISTA. KAUPUNGIN- TAI KUNNANOSAN NUMERO. KORTTELIN NUMERO. Rinteenkentäntie KADUN, TIEN, KATUAUKION, TORIN, PUISTON TAI MUUN YLEISEN ALUEEN NIMI. LUKUSARJA, JOSSA EDELLINEN LUKU OSOITTAA SALLITUN ASUNTOKERROSALAN NELIÖMETREISSÄ JA JÄLKIMMÄINEN LUKU SALLITUN AUTOSUOJAN, TALOUS- JA HUOLTOTILOJEN KERROSALAN NELIÖMETREISSÄ. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. ALLEVIIVATTU ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA EHDOTTOMASTI KÄYTETTÄVÄN KERROSLUVUN.

RAKENNUSALA. OHJEELLINEN RAKENNUSALA. TALOUSRAKENNUKSEN RAKENNUSALA, OHJEELLINEN SIJAINTI AUTON SÄILYTYSPAIKAN RAKENNUSALA, OHJEELLINEN SIJAINTI. NUOLI OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KIINNI. LEIKKI- JA OLESKELUALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA, OHJEELLINEN SIJAINTI. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. OHJEELLINEN REITTI. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA, JOLLA TONTILLE/RAKENNUSPAIKALLE AJO ON SALLITTU. TÄLLÄ ASEMAKAAVA-ALUEELLA TONTTIJAKO ON SITOVA. AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA SEURAAVASTI: AR -KORTTELIALUEILLA 1 AP/ASUNTO SEKÄ VIERASPAIKKOJA 1 AP/5 ASUNTOA AP -KORTTELIALUEILLA 1,5 AP/ASUNTO AO -KORTTELIALUEILLA 2 AP/ASUNTO ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUEILLE SAA RAKENTAA AUTOPAIKKOJA VAIN HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJA VARTEN. TONTILLA AUTOSUOJAN EDESSÄ KULKUSUUNNASSA TULEE OLLA VÄHINTÄÄN 5 METRIN PITUINEN VAPAA TILA. PIHA-ALUEILLA ON VARATTAVA RIITTÄVÄSTI TILAA LUMENKÄSITTELYYN JA VARASTOINTIIN SEKÄ HULEVESIEN VIIVYTYKSELLE JA MAHDOLLISELLE IMETYKSELLE. HULEVEDET TULEE JOHTAA PURKUPAIKKAAN VIRANOMAISEN HYVÄKSYMÄN ERILLISSUUNNITELMAN MUKAAN. TÄMÄN ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA 16.5.2016 PÄIVÄTTYJÄ RAKENTAMISTAPAOHJEITA.

LIITE 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 16.5.2016 Kuva 1. Havainnekuva asemakaavan muutosalueesta. 1

OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on ohjata Rinteenkentän alueen rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja omaleimainen kokonaisuus. Rinteenkentän täydennysrakennusalueen tavoitteena on luoda rakentamisajankohtaansa kuvastava moderni, selkeälinjainen sekä tiivis ja matala puutaloalue. Alueen rikas ilme syntyy perusmuodoltaan selkeiden ja kompaktien rakennusten rytmikkäästä sijoittelusta sekä iloisesta, voimakkaasta värityksestä. Ennen rakennussuunnitteluun ryhtymistä tulee tontinhaltijan ja pääsuunnittelijan tutustua alueen asemakaavaan ja sen määräyksiin, tähän ohjeeseen ja Rovaniemen kaupungin rakennusjärjestykseen. KOKO KAAVA-ALUEEN MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET JULKISIVUT JA PUURAKENTAMINEN - Puun käyttö on suositeltavaa julkisivujen jäsentelyssä. - Puujulkisivuissa pyritään moderniin muotokieleen. - Julkisivuissa sallitaan puuverhouksen lisäksi pienillä osa-alueilla muita täydentäviä materiaaleja. - Suora höylähirsi on sallittu julkisivumateriaali vain AP-2, AO-2 ja AO- tonteilla. Pyöröhirren ja pitkänurkan käyttöä ei sallita rakentamisessa. - Erityisesti räystäiden ja nurkkien käsittelyssä on tavoitteena herkkyys ja hienovaraisuus. - Viherseinät ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. KATTO - Alueen rakennusten katemateriaalin tulee olla pelti-, huopa- tai tiilikate. Tiilikattoa jäljittelevää peltikateprofiilia ei sallita. - Viherkatot ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa (viherkatto voi olla loiva pulpettikatto eli ns. tasakatto) PIHARAKENNUKSET - Piharakennusten tulee muodostaa asuinrakennuksen kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja korkeussuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus. - Talousrakennuksen tulee olla alisteinen päärakennukselle (koko, massa, muoto). - Harjakorkeus ei saa ylittää 4 metriä. - Kattomuodon tulee olla pulpetti- tai harjakatto. - Yksikerroksisilla rakennusosilla kuten, autokatoksilla, -talleilla tai katetuilla ulkooleskelutiloilla, kuten pergoloilla voidaan kytkeä asuntoyksiköitä toisiinsa kiinni. PYSÄKÖINTIMÄÄRÄYKSET - AR- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/asunto sekä vieraspaikkoja 1 ap/5 asuntoa. - AP- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 1,5ap/asunto. - AO- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 2ap/asunto. 2

HULEVESIEN HALLINTA JA PINNOITTEET - Piha-alueilla on varattava riittävästi tilaa lumenkäsittelyyn ja varastointiin sekä hulevesien viivytykselle ja mahdolliselle imetykselle. - Hulevedet tulee johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. RAJAUTUMINEN JA LIITTYMINEN KATUTILAAN - AR-, AP-2 ja AO-2 kortteleissa katua vasten saa rakentaa aidan jonka korkeuden tulee olla enintään 1,2 m. Aidan tulee olla kortteleittain yhtenäinen. - Katua vasten saa istuttaa pensasaidan, jonka korkeuden tulee olla enintään 1,6 m. - Tonttien välisistä raja-aidoista on sovittava kirjallisesti naapurien kesken. - Pensasaidat voivat olla sekä leikattuja tai vapaasti kasvavia aidanteita. Rajaistutus voi muodostua eri lajeista, jolloin syntyy vaihteleva ja luonnonmukainen kasvusto. RAJAUTUMINEN LÄHIVIRKISTYSALUEESEEN - Liittyminen virkistysalueeseen tulee toteuttaa pensasaidalla, jonka korkeuden tulee olla enintään 1,6m, tai vapaamuotoisen kasvillisuuden avulla, esimerkiksi suojaavilla pensas- ja puuryhmillä. Olemassa olevaa kasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. - Mikäli rajautuminen lähivirkistysalueeseen tehdään aidalla, tulee aidan olla kortteleittain yhtenäinen ja korkeutta enintään 1,2 metriä. ENERGIA - Tonteille saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Julkisivuihin saa asentaa seinäpinnan suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Katoille saa asentaa katon lappeiden suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Talon energiatalouden kannalta tuulisuutta ja aurinkoisuutta voi säädellä sijoittamalla pohjois- ja itäpuolelle havupuita antamaan talveksi tuulen suojaa ja eteläsivulle lehtipuita, jotka varjostavat kesäaikaan. 3

KORTTELIT AR-KORTTELIT (6090 ja 6094) JULKISIVUT - Rakennusten julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa ja murrettua peittomaalattua puuta. Suora höylähirsi on sallittu julkisivumateriaali, ilman ulkonevia nurkkasalvoksia. - Tehostevärin tulee olla joko vaaleampi kuin päävärin (ei valkoinen) tai puun luonnollinen sävy ja/ tai punainen. - Rakennusten julkisivun värisävyn ja tehostevärin tulee vaihdella tonteittain. - Verhouksen päälle kiinnitettäviä / julkisivuväristä poikkeavia nurkka-, peitetai ikkunapielilautoja ei sallita. KATOT - Asuinrakennusten kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja tai symmetrisiä harjakattoja (ei murrettua harjakattoa / lapekattoa) ja väriltään tumman harmaa. Vesikaton iv-laitteet kootaan rakennuksen hahmoa korostaviksi kattopiipuiksi. - Kattokaltevuus 1:2,5 1:3. Epäsymmetrisessä harjakatossa lyhempi lape voi olla jyrkempi. - Räystäsrakenteen tulee olla alta avoin. Kuva 2. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat Päävärit. 4

AP-2 KORTTELI (6092) JULKISIVUT - Rakennusten julkisivujen tulee olla värisävyltään vaaleaa (valkoinen, harmaa tai ruskea) peittomaalattua puuta. - Tehostevärin tulee olla punaisen, oranssin tai keltaisen värisävyjä tai puun luonnollinen sävy. - Rakennusten julkisivun värisävyn ja tehostevärin tulee vaihdella tonteittain. - Verhouksen päälle kiinnitettäviä / julkisivuväristä poikkeavia nurkka-, peitetai ikkunapielilautoja ei sallita. KATOT - Asuinrakennusten kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja, kaksoispulpettikattoja tai pulpettikattoja ja väriltään tumman harmaita. - Kattokaltevuus 1:2,5 1:3. Epäsymmetrisessä harjakatossa lyhempi lape voi olla jyrkempi. - Räystäsrakenteen tulee olla alta avoin. Kuva 3. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit. Kuva 4. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat tehostevärit. 5

AO-2 KORTTELI (6093) JULKISIVUT - Rakennusten julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa ja murrettua peittomaalattua puuta. Suora höylähirsi on sallittu julkisivumateriaali, ilman ulkonevia nurkkasalvoksia. - Tehostevärin tulee olla joko vaaleampi kuin päävärin (ei valkoinen) tai puun luonnollinen sävy ja/ tai punainen. - Rakennusten julkisivun värisävyn ja tehostevärin tulee vaihdella tonteittain. - Verhouksen päälle kiinnitettäviä / julkisivuväristä poikkeavia nurkka-, peitetai ikkunapielilautoja ei sallita. KATOT - Asuinrakennusten kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja, kaksoispulpettikattoja tai pulpettikattoja ja väriltään tumman harmaita. - Kattokaltevuus 1:2,5 1:3. Epäsymmetrisessä harjakatossa lyhempi lape voi olla jyrkempi. - Räystäsrakenteen tulee olla alta avoin. Kuva 5. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat Päävärit. 6

AO KORTTELI (6091) JULKISIVUT - Rakennusten julkisivujen tulee olla värisävyltään vaaleaa (valkoinen, harmaa tai ruskea) peittomaalattua puuta. Suora höylähirsi on sallittu julkisivumateriaali, ilman ulkonevia nurkkasalvoksia. - Tehostevärin tulee olla punaisen, oranssin tai keltaisen värisävyjä tai puun luonnollinen sävy. - Rakennusten julkisivun värisävyn ja tehostevärin tulee vaihdella tonteittain. - Verhouksen päälle kiinnitettäviä / julkisivuväristä poikkeavia nurkka-, peitetai ikkunapielilautoja ei sallita. KATOT - Asuinrakennusten kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja, kaksoispulpettikattoja tai pulpettikattoja ja väriltään tumman harmaita. - Kattokaltevuus 1:2,5 1:3. Epäsymmetrisessä harjakatossa lyhempi lape voi olla jyrkempi. - Räystäsrakenteen tulee olla alta avoin. Kuva 6. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit. Kuva 7. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat tehostevärit. 7

1 VUOROVAIKUTUSLOMAKE, Asemakaavanmuutos Rinteenkenttä LIITE 5 LIITE Vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo 2.10. 15.10.2015 Mielipide Vastine Erja Liska ja Tiina Vanhanarkaus, 20.10.2015 Haluamme tuoda esille Rinteenkentän uuden asemakaavan suunnittelussa seuraavat seikat: - Pyydämme, että alue pysyisi virkistysalueen ja puistomaisema säilyisi. - Urheilukenttä on erittäin tärkeä alueen asukkaille ja se on ollut kovassa käytössä mm. tänä kesänä. Toivomme, että urheilukenttää hieman kunnostettaisiin, jolloin kentällä olisi vielä enemmän käyttäjiä. Esim. tenniskentät kaipaisivat kunnostusta. - Jos kuitenkin alue kaavoitetaan asumiskäyttöön, vaadimme, että Kulleronkadun rajaava metsäalue ja pyörätie säilyy ennallaan, jolloin Kulleronkadun pientalotonttien rauha ja puistomainen maisema säilyy nykyisellään. Asemakaavamuutos laaditaan Rovaniemen kaupungin aloitteesta. Vapaa-ajanlautakunta on päättänyt kokouksessaan 27.3.2013 ( 10) luopua Rinteenkentän kenttäalueesta ja siirtää Rinteenkentän alue maankäyttötyöryhmälle jatkosuunnitteluun. Vapaa-ajanlautakunnan päätöksen mukaisesti luovutaan alueen käytöstä urheilukenttänä. Alueen läheltä löytyy edelleen virkistys- ja liikunta-alueita. Suunnittelualue rajautuu pohjoispuolella olemassa olevaan virkistysalueeseen, jossa kulkee myös kevyenliikenteen yhteys. Tämä yhteys säilytetään ja samalla säilytetään suunnittelualueen ja Kulleronkadun pientalojen väliin jäävä puistokaistale. Asemakaavatyön pohjalle laadituissa viitesuunnitelmissa on yhtenä lähtökohtana ollut pyrkimys säilyttämään suunnittelualueen puistomaista osoittamalla rakentamisen painopisteen nykyiselle kenttäalueelle jolloin olemassa olevaa viheralueita säilyisi mahdollisimman paljon. Valmisteluvaiheen kuuleminen 17.12.2015 15.1.2016 Mielipide Erja Liska ja Tiina Vanhanarkaus, 5.1.2016 Pyydämme edelleen, että Rinteenkentän alue pysyisi Rovaniemen kaupungin virkistysalueena ja että se kunnostettaisiin mm. palloilulajien käyttöön. Vastine Viittaus vireilletulon vastineeseen. Vapaaajanlautakunta on päättänyt kokouksessaan 27.3.2013 ( 10) luopua Rinteenkentän kenttäalueesta ja siirtää Rinteenkentän alue maankäyttötyöryhmälle jatkosuunnitteluun. Vapaa-ajanlautakunnan päätöksen mukai-

2 sesti luovutaan alueen käytöstä urheilukenttänä. Alueen läheltä löytyy edelleen virkistys- ja liikunta-alueita.

LIITE 6