1 (25) Asianumero 5407/10.02.03/2014 Aluenumero 110703 Veräjäpelto 51., Leppävaara Kortteli 51152, katu ja virkistysalueet (Muodostuu uusi kortteli 51183) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen, joka koskee 21. päivänä tammikuuta 2016 päivättyä, 25. päivänä toukokuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6941. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran Urheilupuiston vieressä Veräjäpellonkadun ja Lintuvaarantien risteyksessä. Suunnittelualue käsittää korttelin 51152 ja osan korttelialueen lounaispuoleista lähivirkistysaluetta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 16.3.2015 16.4.2015.
2 (25) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09 816 21 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Tiina Piironen Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu) etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (25) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 2.1.2 Maakuntakaava... 5 2.1.3 Yleiskaava... 6 2.1.4 Asemakaava... 7 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 8 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 8 2.1.8 Pohjakartta... 8 2.2 Selvitys alueesta... 8 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 8 2.2.2 Maanomistus... 8 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 8 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 13 2.2.5 Suojelukohteet... 14 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 15 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 15 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 15 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 15 3.3 Osallisten tavoitteet... 15 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 4.1.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 15 4.2 Mitoitus... 15 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 15 4.3.1 Maankäyttö... 15 4.3.2 Liikenne... 17 4.3.3 Palvelut... 18 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 18 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 18 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 18 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 18 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 19 4.6 Nimistö... 19 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 20 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 20 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 20 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 21 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 21 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 22 6.1 Rakentamisaikataulu... 22 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 22 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 22 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 23 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 23 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 23 Sivu
4 (25) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Katukartta Ohjeelliset poikkileikkaukset Havainnekuva Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen Meluselvitys (Prometho Oy, 9.11.2015) Leppävaaran koulukeskus hulevesiselvitys (Ramboll 12/2015) Leppävaaran koulu ja koulukeskus rakennushistorian selvitys 2014 (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit oy)
5 (25) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Kaavamuutosalue sijaitsee Leppävaaran Urheilupuiston vieressä Veräjäpellonkadun ja Lintuvaarantien risteyksessä. Suunnittelualue käsittää korttelin 51152 ja osan korttelialueen etelä- ja lounaispuoleista lähivirkistysaluetta. Suunnittelualueella toimii Leppävaaran lukio ja Leppävaaran ja Veräjäpellon koulut. Liikuntahallissa on nuorisotila. Alueella sijaitsee yhteensä 18 erillistä rakennusta, kuusi koulurakennusta, yksi liikuntahalli, viisi talousrakennusta ja yksi asuintalo. Koulukeskuksen rakennukset on rakennettu useiden vuosikymmenten aikana. Uusin rakennus on vastavalmistunut siirtokoulu lukion eteläpuolelle ja vanhin on vuonna 1913 valmistunut asuintalo. Lisäksi alueella on ylipaineurheiluhalli. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan koulukeskuksen laajentuminen sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden rakentaminen alueelle. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 11.3.2015. 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Asemakaavamuutoksella eheytetään yhdyskuntarakennetta mahdollistamalla palveluja ja työpaikkoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyeen. Uusi koulukeskus tukeutuu olemassa olevaan kehittyvään Leppävaaran aluekeskukseen. Asekakaavassa varaudutaan lisääntyviin tulviin rakentamista ja hulevesien käsittelyä ohjaavilla määräyksillä. 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2015. Uudenmaan maakuntakaavasssa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.
6 (25) Ote Uudenmaan maakuntakaavasta, ei mittakaavassa. Lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 10/2015 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06. 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on varattu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta, ei mittakaavassa
7 (25) 2.1.4 Asemakaava Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Leppävaaran keskus pohjoinen II / koulukeskus asemakaava. Kaava on saanut lainvoiman 28.11.1984. Kortteli 51152 on siinä osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, mikä on varattu kaupungin tarpeisiin (YO-k). Voimassa oleva asemakaava sallii asuntojen rakentamisen kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on 15500 k-m 2. Rakennusoikeus on osoitettu kahdelle rakennusalalle. Pohjoisemmalla rakennusalalla on rakennusoikeutta 7000 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennusala rajautuu itäosastaan istutettavaan alueen osaan. Eteläisemmän rakennusalan rakennusoikeus on 8500 k-m 2 ja suurin sallittu kerroluku III. Korttelialueen läpi on osoitettu yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatut alueen osat (pp). Veräjäpellonkadun ja Veräjävahdinpolun välisellä Veräjänvahdinraitin osuudella on sallittu tontille ajo (pp/t). Veräjänvahdinraitti liittyy länsiosasta Veräjänpieli nimiseen katualueeseen. YO-k-korttelin osalta rakennettavaksi vaadittavan autopaikkamäärän määrää rakennuslautakunta rakennuslupahekemuksen yhteydessä annetun selvityksen perusteella. Korttelialueella saadaan rakentaa asuntoja kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. YO-k-korttelin pysäköimispaikka on osoitettu korttelinalueen pohjoisosaan Veräjäpellonkadun varteen. Ajoneuvoliittymää ei saa järjestää Lintuvaarantiehen rajautuvalta korttelinosalta. Leppävaaran urheilupuisto asemakaavan muutos. Kaava on saanut lainvoiman 13.12.2006. Kaavamuutosalue itäinen osa on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL-1), jonka ympäristöä tulee hoitaa siten, että alue pysyy avoimena. Kaavassa on osoitettu kevyen liikenteen väylä, ulkoilureitti tms, joka on sijainniltaan ohjeellinen. VL-1:n Veräjäpellonkadun ja Veräjäpielen puoleiseen reunaan on osoitettu istutettava puurivi. Läntinen osa osoittu lähivirkistysalueeksi (VL). Alueiden halki kulkee Veräjäpellonraitti niminen kevyen liikenteen väylä, ulkoilureitti tms, joka on sijainniltaan ohjeellinen. Osalle Veräjäpellonreittiä on huoltoajo sallittu. Alueella on muuntamon rakennusala (vm). Kaava-alueeseen kuuluu Veräjänpieli niminen katualue. Ote ajantasa-asemakaavasta (10/2015) Espoo kaupunki, ei mittakaavassa.
8 (25) 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako. Kortteli 51152 käsittää kokonaisuudessaan tontin numero 1. 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset Leppävaara koulukeskuksen laajennusta on tutkittu Espoon kaupungin tilakeskuksen hankkeen esisuunnittelussa. Opetus ja varhaiskasvatuslautakunta on 18.11.2015 hyväksynyt Leppävaaran koulukeskuksen tarveselvityksen. 2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella toimii Leppävaaran lukio ja Leppävaaran ja Veräjäpellon koulut. Alueella sijaitsee yhteensä 18 erillistä rakennusta, kuusi koulurakennusta, yksi liikuntahalli, viisi talousrakennusta, jalkapalloilun ylipainehalli ja yksi asuintalo ja siihen liittyvä saunarakennus. Koulukeskuksen alueella sijaitsevat rakennukset on rakennettu useiden vuosikymmenten aikana. Uusimmat rakennukset ovat lukion eteläpuolella sijaitsevat siirtokoulu ja ylipainehalli. Alueen vanhin rakennus on vuonna 1913 valmistunut asuintalo. Ylipainehalli sijaitsee osin viereisten koulujen urheilukentällä sekä osittain puistoalueella. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennuspaikalla ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Ylipainehallilla on 5 vuoden pituinen määräaikainen lupa. Alue liittyy Lintuvaarantiehen ja muuhun liikenneverkkoon Veräjäpellonkadun kautta. 2.2.2 Maanomistus Kaavamuutosalue on Espoon kaupungin omistuksessa. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue muodostaa viereisten urheilurakennusten kanssa tiiviin kouluja urheilukeskittymän, mikä liittyy Pohjois-Leppävaaran asuinkorttelelihin. Suunnittelualue on kävellen ja pyörällä helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lintuvaarantien alittavan Veräjäpellonportin kautta. Suunnittelualueen rakennuskanta on sijoittunut laaksoon. Muutosalueella sijaitsee 18 erillistä rakennusta sekä kesäkaudeksi purettava ylipainehalli.
9 (25) Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella on yksi omakotitalo. Alueella toimivat koulut- ja oppilaitokset ja nuorisotilat työllistävät opetustoimen lisäksi kiinteistönhoidon ja ruokapalvelun henkilökuntaa. Alueella toimivat seurat tarjoavat harraste- ja kilpaurheilutoimintaa. Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalue käsittää toiminnassa olevan opetustoiminnan korttelialueen. Urheilupainoitteinen koulukeskus tukeutuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sekä viereiseen urheilupuiston monipuolisiin toimintoihin. Jo nykyisellään koulukeskus tarjoaa tiloja vapaa-ajantoimintaan kouluajan ulkopuolella. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Pohjois-Leppävaaran asuinalue, johon koulukeskus ja urheilupuisto tukeutuvat. Kaupunkikuva Koulukokonaisuus sijaitsee näkyvällä paikalla Lintuvaarantien ja Veräjäpellontien risteyksessä. Kaupunkikuvallisesti kokonaisuus on jäsentymätön. Pihaalueet ovat sekavat ja ne toimivat paikoin autopysäköintipaikkoina. Laakson pohja on 1950-luvulla ollut avointa peltoa, mutta 1960-luvulla alkaen rakentaminen ja puuston kasvu on sulkenut avoimen laakson. Kuvasarjasta ilmenee alueen, että suunnittelualueen rakentuminen alkoi ennen Leppävaaran pohjoisosan rakentumista asuinalueeksi. ortokartta 1950 ortokartta 1969 ortokartta 2001
10 (25) ortokartta 2013 ortokartta 2015 Rakentaminen painottuu tiiviisti laakson itäosaan muodostaen urheilu- ja opetustilojen keskittymän. Kesäkaudeksi halli puretaan, jolloin alueen yleisilme on avoimenpi. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon. Alue liittyy Lintuvaarantiehen ja muuhun liikenneverkkoon Veräjäpellonkadun kautta. Veräjäpellonkatu on tonttikatu, joka palvelee koulun tontteja, urheilupuistoa ja muutamia asuinkiinteistöjä. Lintuvaarantien liikennemäärää on noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maaliskuussa 2016 on tehty liikennelaskenta Veräjäpellonkadulla lukion pohjoispuolella. Liikennemäärä oli noin 1 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun liittymässä on liikennevalot. Veräjäpellonkadun ajoradalla on hidastetöyssyjä ajonopeuksien hillitsemiseksi. Ajo Veräjävahdinraittia pitkin uimahallille ja urheilustadionille on katkaistu ja liikenne niille tapahtuu Veräjäpellonkadun kautta koulualueiden pohjoispuolelta. Huoltoajo ylipaine hallille on sallittu myös Veräjävahdinraitin puolelta. Kävely ja pyöräily Suunnittelualueelle on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet eri suunnista. Alueelle on turvallinen yhtyes Lintuvaarantien alittavan Veräjäpellonportin kautta. Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun ajoratojen vieressä on jalankulku- ja pyörätiet. Lisäksi urheilupuiston läpi pohjoisesta ja lännestä tulee yhteydet alueelle. Voimassa olevassa asemakaavassa alueen läpi on osoitettu itä-länsisuunnassa jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu Veräjävahdinraitti. Yhteys on alkujaan toiminut urheilupuistoon johtavana katuna. Veräjävahdinraitti on edelleen katumaista ympäristöä, mutta läpiajo ajoneuvoilla on kielletty.
11 (25) Ote Pääkaupunkiseudun pyöräilykartasta, ei mittakaavassa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Korttelialueen pysäköinti on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu korttelialueen pohjoisosaan. Pysäköintialue on toteutettu laajempana kuin kaava olisi mahdollistanut. Tästä huolimatta koulun ja lukion piha-alueita käytetään pysäköintiin. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on yhteensä noin 750 yleistä pysäköintipakkaa. (kuva: 05/2015)
12 (25) (kuva: 03/2015, pysäköinti koulun pihalla) Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääressä. Lintuvaarantietä liikennöin sekä seutulinjoja että Espoon sisäisiä linjoja. Linja 22 liikennöin Leppävaarasta Helmipöllönmäkeen. Linja 23 liikennöi Uusmäestä Painiityn ja Leppävaaran kautta Vitikkaan / Laajalahteen. Linja 231N liikennöi myöhään illalla ja aikaisin aamulla Elielin aukiolta Leppävaaran ja Hämevaaran kautta Järvenperään. Linja 237 liikennöi Leppävaarasta Mäkkylän ja Pitäjänmäen kautta Pajamäkeen. Linja 510 liikennöi maanantaista perjantaihin Martinlaaksosta Leppävaaran kautta Tapiolaan ja linja 510B viikonloppuisin Myyrmäestä Leppävaaraan. HSL on aloittamassa syksyllä 2016 liikennöin arkisin Leppävaarasta uimahallille. Lisäksi Turuntietä ja Vanha Maantietä liikennöi useampi seudullinen että Espoon sisäinen bussilinja. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Lintuvaarantiellä. Leppävaaran asema ja terminaali on noin 800 m päässä. Kuvassa bussireitit, pysäkit, rautatie ja suunniteltu Raide-Jokeri, ei mittakaavassa. Palvelut Alueella toimii Veräjäpellon alakoulu, Leppävaaran liikuntapainotteinen yläkoulu sekä liikuntapainotteinen lukio. Urheiluhallissa on sisäliikuntatilojen lisäksi nuorisotilat. Opetustoiminta hyödyntää urheilupuiston liikuntapaikkoja. Yhdyskuntatekninen huolto Alue on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin.
13 (25) Ote Espoon kaupungin WebMapistä 2015, ei mittakaavassa. Suunnittelualue kuuluu Monikonpuron valuma-alueeseen. Monikonpuro on tulvaherkkä, josta syystä olisi tärkeää ettei rakentaminen lisäisi puron virtaamaa. Nykytilanteessa suunnittelualueen pohjoisen osan hulevedet purkavat hulevesiviemärin kautta länteen Leppävaaran Urheilupuiston läpi. Eteläisen osan hulevedet purkavat kohteen eteläpuolella olevan ojan kautta länteen Leppävaaran Urheilupuiston eteläpuolelta Monikonpuroon. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Suunnittelualueen etelälaidassa kulkee avo-oja. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) on uoman siirtoa koskevassaan lausunnossaan (UUDELY/706/07.00/2013) 20.12.2013 todennut avo-ojasta seuraavasti: Ympäristöhallinnon uomatietojärjestelmän mukaan kyseinen uoman valuma-alue on peinempi kuin 10 km 2. Uoma olisi pienen valuma-alueen vuoksi vesilain 1 luvun 3 :n tarkoittama oja tai noro, jota ei pidettäisi vesistönä. Uomassa saattaa kuitenkin virrata jatkuvasti vettä tai kalankulku saattaa olla mahdollista. Uomaa on oletettavasti suoristettu, joten sitä ei voida pitää luonnontilaisena, vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamana suojeltavan vesiluontotyyppinä.
14 (25) 2.2.5 Suojelukohteet Kaavamuutos alueella sijaitsee rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Leppävaaran koulun vahin rakennus on valmistunut vuonna 1939. Rakennusta laajennettiin lisäsiivellä vuonna 1949. Alkuperäisen rakennuksen ja ensimmäisen laajennuksen suunnittelivat arkkitehdit Kitty ja Lauri E.Hanstén. Kuva: 03/2015, Leppävaaran koulu Veräjäpellonkatu 8:n rakennukset kuuluvat Albergan kartanon maille 1910- luvulla perustettuun huvilayhdyskuntaan, joista Veräjäpellonkadun huviloita suuri osa on jäljellä sen pohjoispuolella. Kuva:03/2015, Veräjäpellonkatu 8 asuinrakennus Suurempi huvila edustaa 1910-luvun hirsirunkoisia asuintaloja, ja pienempi rakennus ajalleen tyypillisiä portinvartijamökkejä, joita saatettiin rakentaa esimerkiksi puutarhurille. Nykyisellään rakennuksessa on pukuhuone, pesutila ja sauna sekä erillinen tupa. Rakennuksessa on todettu lahovaurio, jonka takia lattia on osin pettänyt.
15 (25) 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Kuva: kevät 2015, Veräjäpellonkatu 8 saunarakennus Lintuvaarantien liikenne aiheuttaa kaavamuutosalueen itäosaan liikennemelua ja liikenteen päästöjä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa toimivan ja tulevaisuuden oppimishaasteisiin vastaavan varhaiskasvatus- ja koulukeskuksen rakentaminen alueelle. Lisäksi mahdollistetaan alueen urheilutarjontaa monipuolistavan ylipainehallin pysyvämpi sijoittaminen alueelle. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on korkea käyttöasteinen, monikäyttöinen ja muuntojoustava koulukeskus, missä hyödynnetään Leppävaaran urheilupuiston monipuolisia ulkoilu- ja liikuntatarjontaa. Asukasmielipiteet Veräjäpellon asemakaavan muutoksesta järjestettiin Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 1.4.2015. Tilaisuudessa keskustelua herättivät liikenne- ja pyöräilyasiat sekä rakentamisen aikaiset järjestelyt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 16.3.2015 16.4.2015 ja siitä saatiin yksi mielipide. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutos on voimassa olevan maakunta- ja yleiskaavan mukainen. Koulukorttelin kehittämisellä luodaan edellytykset toimintaansa kehittävälle opettustoiminnalle. Kaavalla mahdollistetaan monipuolinen opetus- ja toimintakeskus palvelemaan kuntalaisia. Monipuolisen toiminnan edellytyksenä on uusien tilojen rakentaminen olemassa olevaa laajenpana kokonaisuutena. Lisäksi kaavalla varaudutaan lukion kasvaviin tilatarpeisiin mahdollistamalla lisärakentaminen. Alueella sijaitsevalle ylipainehalle osoitetaan tätä toimintaa mahdollistava kaavamerkintä, jolla selkeytetään alueen hallinnointia. Nykyisellään halli sijoittuu puoliksi viher- puoliksi opetustoimen korttelialueelle. Kaava-alueelle on tulossa uusia yleisiä pysäköintipaikkoja noin 60. Lisäksi urheilupuiston alueella on ennestään noin 750 autopaikkaa. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 6 ha. Kokonaiskerrosala on noin 29000 k-m 2. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa noin 13 000 k-m 2. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Erillispientalojen korttelialue, johon saa sijoittaa liike-, kahvila- ja ravintolatoimintaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen (AO-1) Korttelialueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää (sr-1). Rakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta 125 k-
16 (25) m 2, olemassa olevan mukaisesti. Kortteliin sallitaan 40 k-m 2 :n kokoisen talousrakennuksen rakentaminen. Korttelialueen pinta-ala on noin 860 m 2. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Kortteli sijaitsee Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun risteyksessä. Kortteliin mahdollistetaan opetustoimen rakentamista IV kerrokseen yhteensä 15 000 k- m 2. Asemakaavalla suojellaan korttelialueen vanha koulurakennus. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Kaava mahdollistaa uudisosan liittämisen suojeltuun rakennukseen kiinni. Rakennusten liittymäkohtaan tulee jättää pääsisäänkäynnin eteen avoin tila. Korttelialue sijaitsee vilkasliikenteisen Lintuvaarantien vieressä, minkä takia kaavassa on rakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä. Korttelin pinta-ala on noin 21 200 m 2. Korttelissa on rakennusoikeutta yhteensä 15 190 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e=0,70. Opetus- ja liikuntatoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1) Alueella sijaitsee opetustiloja ja urheiluhalli. Kortteliin mahdollistetaan rakentamista III kerrokseen yhteensä 9000 k-m 2. Korttelin pinta-ala on noin 20 400 m 2 ja Korttelin tehokkuusluku on e=0,45. Virkistysalueet Lähivirkistysalue (VL) Alueelle on osoitettu hulevesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen varattu alueen osa. Ojaan johdettavat hulevedet tulee viivyttää rakennettavalla kosteikolla tai muulla rakenteella. Ojan käyttämistä osana korttelialueen hulevesien viivyttämistä tulee tutkia huolellisesti huomioiden koko yläpuolisen valuma-alueen hulevesien viivytystarvetta. Avo-ojien reunalla olevaa puustoa tulee säilyttää, sillä puut parantavat uoman ekologista tilaa. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, johon saa sijoittaa ylipaineurheiluhallin (VL-1) Kaavassa mahdollistetaan yksikerroksisen ylipainehallin sekä talousrakennuksen rakentaminen. Alueen pinta-ala on noin 8450 m 2. Rakennusoikeutta on yhteensä 4580 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e=0,54. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Alue osoitetaan korttelien 51152 ja 51183 käyttöön. Ajo alueelle tapahtuu Verjäjäpellonkadulta. Alueen pinta-ala on noin 3700 m 2. Yleinen pysäköintialue (LP) Alue sijoittuu Veräjäpellonkadun länsiosan viereen. Alue täydentää kadun pohjoispuolella sijaitsevaa LP-aluetta. Alueen pinta-ala on noin 1000 m 2. Katualueet Kaavalla muodostuu uusi Veräjäpieli niminen katu. Katualueen mitoituksessa on huomioitu YO-korttelin saattoliikenteen vaatima pysäköinti. Hulevesien käsittely Hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn ja viivyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja lähtökohtana suunnittelualueella tulisi pitää sitä ettei valuma lisäänny nykytilanteeseen nähden. Suunnittelualueesta on laadittu alustava hulevesiselvitys (Ramboll 2015). Hulevesisuunnitelma tulee laatia jatkosuunnitte-
17 (25) lussa yhdessä pihasuunnitelman kanssa. YO-korttelialueen hulevesien viivyttämistä tulee tutkia hajautetusti tontin eri osissa. Hulevesiä tulee ohjata istutuksille ennen liittymistä hulevesijärjestelmään. Hulevesien hallinnan osalta periaatteena on, että vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, - altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden.viivytyspainanteiden, - altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Kaavamääräyksen mukaisesti hulevesiä saa hallitusti ohjata lähivirkistysalueelle (VL), mutta hulevesien viivytys tulisi ensisijaisesti ratkaista korttelialueella. Eteläpuolella olevan VL -alueen hyödyntämistä osana korttelialueen hulevesien viivyttämistä on huomioitava myös ojaan purkava Pohjois-Leppävaaran ja Vallikallion hulevesiviemäri. Viherkattojen käyttöön kannustetaan. Suunnittelualueen tulvareitit tulee tutkia tarkemmassa suunnittelussa. Rakentamisen aikaiset hulevedet tulee käsitellä Espoon ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Monikonpuron luontoarvojen suojelemiseksi kaavamääräyksissä tai kaavaselostuksessa tulee mainita, että avo-uomia muokattaessa veden samentumista tulee välttää, työt tulee mahdollisuuksien mukaan ajoittaa kalojen kutuaikojen ulkopuolelle, työssä noudatetaan luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita ja ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Espoon ympäristökeskukseen ollaan yhteydessä. Kaavaselostuksessa tulee olla maininta, että avo-ojien reunalla olevaa puustoa tulee säilyttää, sillä puut parantavat uoman ekologista tilaa. Lumitilat YO- ja YO-1-korttelialueiden pihasuunnittelussa tulee huomioida lumen sälilytys. Tavoitteena on, ettei alueella synny tarvetta laajamittaiseen lumen poisajoon. VL-1-alueella on ylipainehallin ja alueen aidan välinen tila mitoitettu siten, että se riittää normaalilumisena talvena lumen varastointiin. Poikkeavan lumista talvea varten varauduttu useammalla portilla, joiden kautta on mahdollista kuljettaa lumet alueen ulkopuolelle. 4.3.2 Liikenne Viimeisten liikenne-ennusteiden mukaan Lintuvaarantien liikennemäärä on vuonna 2035 noin 10 000-12 000 ajon/vrk. Veräjäpellonkadun liikennemäärä on puolestaan noin 4 000 ajon/vrk. Ennustearvion mukaan Veräjäpellonkadun liikennemäärä on kesäkaudella suurempi kuin talvikaudella. Veräjäpellonkadun liikennemäärän kasvuun vaikuttaa kaavamuutos, mutta myös urheilupuiston toimintojen lisääntyminen (uimahalli, maauimala jne.). Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun liittymään on tehty liikenteen toimivuustarkastelu, jonka mukaan maankäytön lisääntyminen Urheilupuiston ja koulun alueilla vaikuttaa Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun liittymän toimivuuteen. Tarkastelun mukaan haastavimmat tilanteet ovat iltahuipputunnin aikana Veräjäpellonkadulta suoraan ja oikealle Lintuvaarantielle käännyttäessä sekä myös Lintuvaarantieltä vasemmalle Veräjäpellonkadulle käännyttäessä. Veräjäpellonkadun ajoradasta on reunakivellä erotettu jalankulku- ja pyörätie. Llisäksi ajoradalla on hidastetöyssyjä ajonopeuksien hillitsemiseksi. Kadun ylityksiä varten on järjestetty suojatiet. Kaavalla muodostuu uusi Veräjänpieli niminen katu. Katualueelle on mitoitettu saattoliikenneautopaikkoja ja kadun päähän kääntöpaikka. Kadun varteen on suunniteltu jalankulku- ja pyörätie.
18 (25) Rakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastuslaitoksen raskailla ajoneuvoilla on mahdollista päästä rakennusten läheisyyteen. 4.3.3 Palvelut 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutoksella lisätään julkisten- ja urheilupalveluiden märää suunnittelualueella. Alue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntatekniikan verkkoon. Kunnallistekniikan suunnittelussa tulee huomioida automaattisen sammutuslaitteiston tarvitsema riittävä vesimäärä. Kaavassa mahdollistetaan rakennuksien julkisivujen ja kattotasanteiden hyödyntämistä energiantuotannossa. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavamuutosalueen maaperä on pääasiassa savea tai moreenia minkä päällä on silttiä tai savea. Rakennettavuusluokiltaan alue kuuluu joko luokkaan 2 (normaalisti rakennettava) tai luokkaan 4 (vaikeasti rakennettava alue, edellyttää paaluperustusta). Asemakaavassa määrätään uudisrakentamiselle alin lattiakorko +11.5 (N2000) tulvavaaran takia. Ote Espoon kaupungin WebMapistä 2015, ei mittakaavassa. 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Suunnittelualue on kokonaan rakennettua ympäristöä. Asemakaavalla suojellaan Veräjäpellonkatu 8 asuinrakennus sekä YOkorttelialueella sijaitseva vanhin koulurakennus.
19 (25) 4.5 Ympäristön häiriötekijät Lintuvaarantien liikenteestä aiheutuvien melu ja hiukkaspäästöjen takia kortteliin 51183 kohdistuu rakentamista ja piha-alueiden sijoittelua ohjaavia määräyksiä. Melu Suunnittelualueelle on tehty meluselvitys (Promethor Oy, 9.11.2015), jonka mukaan julkisivun ääneneristävyysvaatimukseksi tulee olla Lintuvaarantien puoleisella julkisivulla 30 db. Tämä ääneneristävyys luokitellaan vaatimustasoltaan normaaliksi. Korttelin 51183 leikki- ja oleskelualueet ovat suunniteltu sen verran kauas Lintuvaarantiestä, että leikki- ja oleskelualueita ei tarvitse erikseen suojata melulta. Leikki- ja oleskelualueen sekä Lintuvaarantien väliin on suunniteltu pyöräpysäköintiä. Ote meluselvityksestä (Promethor Oy, 9.11.2015), ei mittakaavassa. Ilmanlaatu Korttelissa 51183 tulee kiinnittää huomiota ilmanlaatuun Lintuvaarantien liikenteen aiheuttamien ilmanepäpuhtauksien johdosta. Liikennemäärän ollessa 10 000 ajon/vrk herkkien kohteiden minimiestäisyys ajoradasta on 20 m ja suositusetäisyys 40 m. Leikki- ja oleskelualueet tulee näin ollen sijoittaa yli 40 m etäisyydelle Lintuvaarantien ajoradan reunasta. Lisäksi niiden luokkahuoneiden, jotka sijaitsevat alle 20 metrin etäisyydellä Lintuvaarantien katualueen reunasta, lattiataso tulee olla vähintään + 18.5 (N2000). Rakennuksen korvausilmanottoaukkojen sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennus tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla ja tuloilma tulee ottaa mahdollisimman korkealta. 4.6 Nimistö Kaavamuutoksessa hyödynnetään olemassa olevia kadun nimiä. Veräjänpieli Grindposten poistetaan aiemmalta paikaltaan ja siirretään Veräjäpellonkatu 4:n ja 6:n väliin tulevalle uudelle kujalle. Veräjävahdinraitti Grindvaktsstråket jää uuden kujan länsipuoliselle osuudelle, ja lisäksi se ulotetaan länsipäässään Veräjänpielen aiemmalle tarkoitteelle, joka nyt muutetaan katualueesta pp-tieksi (tai pp/h).
20 (25) Veräjävahdinpolku Grindvaktsstigen siirtyy pp-tien siirron myötä hieman läntisemmälle linjalle. Veräjävahdinraitin ja Veräjävahdinpolun ruots. nimet korjataan nyt muotoon Grindvaktsstråket ja Grindvaktsstigen (molemmissa siis -ss-). VU-1-alueella olevaa pallokenttää (jolla on talvella kuplahalli) kutsutaan Veräjävahdinkentäksi. Merkitään nimi Veräjävahdinkenttä Grindvaktsplanen kaavaan. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueella sijaitsee opetus- ja liikuntatoimen tiloja. Kaavamuutoksella mahdollistetaan laajamittaista uudisrakentamista, jonka myötä oppilas- ja työntekijämäärät kasvavat. Alue sijaitsee kuitenkin sekä hyvien jalankulku- ja pyöräilyreittien että joukkoliikenneyhteyksien äärellä, joten liikenteelliset vaikutukset eivät ole nykyiseen verrattuna merkittävät. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Liikenne-ennusteiden mukaan Lintuvaarantien liikennemäärä on vuonna 2035 noin 10 000-12 000 ajon/vrk. Veräjäpellonkadun liikennemäärä on puolestaan noin 4 000 ajon/vrk. Ennustearvion mukaan Veräjäpellonkadun liikennemäärä on kesäkaudella suurempi kuin talvikaudella. Veräjäpellonkadun liikennemäärän kasvuun vaikuttaa kaavamuutos, mutta myös urheilupuiston toimintojen lisääntyminen (uimahalli, maauimala jne.). Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun liittymä on valo-ohjattu. Liittymään on tehty liikenteen toimivuustarkastelu, jonka mukaan maankäytön lisääntyminen Urheilupuiston ja koulun alueilla vaikuttaa Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun liittymän toimivuuteen. Tarkastelun mukaan haastavimmat tilanteet ovat iltahuipputunnin aikana Veräjäpellonkadulta suoraan ja oikealle Lintuvaarantielle käännyttäessä sekä myös Lintuvaarantieltä vasemmalle Veräjäpellonkadulle käännyttäessä. Veräjäpellonkadulta poistuvan liikenteen sujuvuutta on mahdollista helpottaa esimerkiksi muuttamalla kaistajärjestelyitä siten, että oikealle/ etelään Lintuvaarantielle voidaan kääntyä molemmilta kaistoilta (Lintuvaarantiellä on nykytilanteessa kaksi vastaanottavaa kaistaa).
21 (25) Kuvissa huipputuntien keskimääräiset viivykset ennustetilanteessa, ei mittakaavassa. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Maisemaan ja kaupunkikuvaan kohdistuu vähäisiä muutoksia purettavien ja tilalle rakennettavien rakennusten johdosta. Rakennusten massoittelulla ja arkkitehtuurilla voidaan vaikuttaa kaupunkikuvallisiin muutoksiin ja siihen miten ne sopeutuvat ympäristöön. Kaavassa määrätään, että rakennuksien julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Julkisivujen tulee kuvastaa rakennuksen julkista luonnetta. Asemakaavan mukainen toteutus vaikuttaa todennäköisesti hulevesien määrän lisääntymiseen suunnittelualueella läpäisemättömien pintojen lisääntymisen vuoksi. Alueen hulevedet laskevat Monikonpuroon, joka on tulvaherkkä. Tästä syystä hulevesien valumamäärät eivät saisi kasvaa hallitsemattomasti ojissa ja muissa hulevesijärjestelmän osissa. Hulevesien viivyttämiseen suunnittelualueella tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Riippuen hulevesien hallintajärjestelmistä, niistä saattaa aiheutua kaupunkikuvallisia muutoksia eteläosaan sijaitsevaan virkistysalueeseen. Hyvin suunniteltuina ratkaisut kuitenkin on mahdollista saada sovitettua ympäristöön. Luonnonympäristöön ei aiheudu vaikutuksia, sillä koko suunnittelualue on rakennettua ympäristöä. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavalla mahdollistetaan kokonaisuudeltaan hallitun ja ympäristön häiriötekijät huomioivan opetustoimen tilojen rakentamisen huonokuntoisten rakennusten tilalle. Muutoksella parannetaan piha-alueiden sijoittumista suhteessa kouluun ja
22 (25) 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset katuverkostoon. Kaavassa on huomioitu korttelialueen sisäinen jalankulku - ja pyöräilyverkosto osana ympäröivää verkostoa. Laajemman ja eri toimintoja yhdistävän kokonaisuuden lähtökohtana on ollut toimintojen tehostaminen sekä laadukkaan toimintaympäristön mahdollistaminen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Alustavan rakennusaikataulun mukaan koulukseskus tulisi olla valmis vuonna 2020. Lukion eteläpuolella sijaitseva siirtokoulu tulee toimimaan rakentamisaikana väistötilana. Piha-alueina mahdollisesti hyödynnetään urheilupuistoa. Luonnos pihojen vaiheittainen käyttöstä, ei mittakaavassa. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 11.3.2015.
23 (25) Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 16.3.2015 16.4.2015. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Arkkitehdit Frondelius+ Keppo+Salmenperä Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Tiina Piironen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 19.12.2014 Asemakaavan muutoshakemus. 25.2.2015 Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman 11.3.2015 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. 16.3.2015 16.4.2015 osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi kirjallinen mielipide ja saatiin yksi lausunto. Mielipiteessä esitettiin vanhimman koulurakennuksen säilyttämistä sekä ajoneuvoliikenteen vähentämistä Veräjäpellonkadulta. Lausunnossa Caruna Espoo oy ilmoitti alueella sijaitsevan maakaapeloitua jakeluverkkoa ja sen mahdollinen siirtokustannus veloitetaan ainakin osittain siirtoa pyytäneeltä taholta. 20.1.2016 KSL Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville muutoksin: Asemakaavaehdotuksen kaavakarttaan muutetaan siten, että korttelin 51183 rakennusalan rajaa laajennetaan noudattamaan korttelialueen rajoja. Muutoksen takia 30dB merkintä jatketaan käsittämään korttelialueen koko läntisen rajan pituudelta.
24 (25) 8.2.-8.3.2016 Asemakaavaehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme muistutusta ja xxxx lausuntoa tai kannanottoa. Muistutuksissa huomautetaan lisääntyvästä liikeneteestä Veräjäpellonkadulla ja esitetään liikenteen ohjaamista Vanhan Maantien kautta uimahallille. Ympäristökeskus esitti lisäyksiä asemakaavaselostukseen. Sivistystoimi ilmoitti, että asemakaavoitusta on tehty yhteistyössä ja kaava luo edellytykset koulunkeskushankkeelle ja lukion laajentamiselle. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ilmoitti, että vesijohdot ja viemärit ovan rakennettu valmiiksi, eikä muutosehdotus edellytä lisärakentamista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- aja ympäristökeskus (ELY), ilmoitti kaavassa huomioidun asianmukaisesti suojeluasiat: Lisäksi melu ja ilmanlaatu sekä hulevesiasia on otettu hyvin huomioon. Ääneneristävyys vaatimukseen esitettiin muutosta. Espoon kaupunginmuseolla ei ole huomauttettavaa. Caruna Espoo Oy, Asset Management esitti puistomuuntamon kaavamuutosaluelle. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos muistutti pelastusteistä sekä sammutuskaluston tarvitsemasta vesimäärästä. Tekninen keskus, Katu- ja viherpalvelut esitti 4 :n tarkistusta lattiakoron suhteen sekä huomauttivat VL-alueen liian kapeasta kohdasta Veräjävahdinpolku ja Veräjäpellonreitin kohdalla. Asemakaavan muutosta on tarkistettu lausuntojen ja kannanottojen pohjalta muuttamalla 4 :n ensimmäistä kappaletta muotoon: Uudisrakentamisessa alin suositeltava lattiakorkeus on +12,5 ja suositeltava rakentamiskorkeus, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja, on N2000 +11,5 metriä. Lisättiin 9 : Muuntamo Alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa kiinteistöihin tai talousrakennuksiin. Tiloihin tulee olla sujuva pääsy yleiseltä alueelta. Tilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Muuntamotilat ja laitteet tulee sovittaa rakennuksen yleisarkkitehtuuriin. Hulevesimerkintää tarkastettiin. Kaavakarttaa tarkistettiin muuttamalla osa lähivirkistysalueella sijainnutta Veräjävahdinpolun osuutta jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueen osaksi. Lisättiin liikuntaesteisten autopakkamääräys. AO-1 korttelin asuinrakennukselle osoitettiin rakennusoikeutta sen olemassa olevan rakennusoikeuden mukaisesti 125 k-m 2. Asemakaavaan tehtiin teknisiä korjauksia. Lisäksi asemakaavaselostusta tarkistettiin kannanottojen mukaisesti. 25.5.2016 KSL Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti ehdottaa kaupunginhallitukselle asemakaavan muutoksen hyväksymistä.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Piironen Kaavoitusarkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö