Biodiversiteetti ja talous MTT:n MONIMUOTOISUUSSEMINAARI 05.04.2006 Jokioinen Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus jaakko.heikkila@mtt.fi
ESITYKSEN RAKENNE Talous ja monimuotoisuus monimuotoisuus ja talous? Monimuotoisuuden taloudellinen arvo lajit, vakuutus, informaatio, olemassaolo Taloudellinen ongelma monimuotoisuudessa negatiiviset ulkoisvaikutukset, suojelun julkishyödykeluonne Esimerkki: monokulttuuri ja tuholaisriskin kasvu
KAKSISUUNTAINEN VUOROVAIKUTUS The first law of ecology is that everything is related to everything else - Barry Commoner - TALOUS LUONNON MONIMUOTOISUUS Taloudellinen toiminta vaikuttaa monimuotoisuuteen taloudellinen toiminta perustuu luonnonvarojen käyttöön taloudellinen toiminta muovaa käyttämiään resursseja taloudellinen toiminta lisää uhkia: taudit ja tuholaiset Monimuotoisuus vaikuttaa taloudelliseen toimintaan monimuotoisuus tarjoaa taloudelliselle toiminnalle raaka-aineita monimuotoisuus tarjoaa kestävän pohjan taloudelliselle toiminnalle
TALOUDELLINEN ARVO What is a cynic? A man who knows the price of everything and the value of nothing. - Oscar Wilde - Ekosysteemituotteet ja palvelut (ruoka, energia, virkistys) - lajien tuottamia, ei välttämättä niinkään monimuotoisuuden Vakuutusarvo - tuotteiden ja palveluiden tarjonnan varmistaminen - osakemarkkinoiden portfolioefekti: ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin - sopeutuminen ympäristöllisiin tai tuotannon aiheuttamiin muutoksiin - epävarmuus on merkittävä tekijä vakuutusarvossa Tietoarvo - tieto jonka saatamme saada tulevaisuudessa - mahdollista vain jos emme hävitä monimuotoisuutta sitä ennen - Arrown informaatioparadoksi Olemassaoloarvo - kulttuurinen, esteettinen, uskonnollinen, hengellinen ja moraalinen arvo sekä lajien itseisarvo - arvotus vaikeaa
HOUSTON, ONKO MEILLÄ ONGELMA? Jos annamme näkymättömän käden ohjata kohtaloitamme, jossakin vaiheessa luonnonympäristön näkymätön jalka tulee ja antaa meille navakan potkun persuksiin. - Matti Wuori - Biodiversiteetin vähenemiseen liittyy ns. ulkoisvaikutuksia - markkinat eivät toimi - kustannukset jäävät muiden maksettaviksi ja niitä ei huomioida päätöksenteossa Monimuotoisuuteen ylläpito on ympäristöllinen julkishyödyke - ei voida sulkea ketään pois, joten kannuste vapaamatkustukseen - kulutus ei vähennä tuotteen määrää (ei kannustinta tuottaa lisää) Suuret maantieteelliset ja ajalliset mittakaavat ja kokonaisuudet - päätöksenteko hajanaista (kasvit, eläimet, ympäristö, kauppa) - lainsäädäntö käsittelee vain yhtä saastuttajaa - biodiversiteetti ei kunnioita valtionrajoja
TULOKASLAJIT / VIERASLAJIT
ESIMERKKITAPAUS Esimerkki: monokulttuuri ja tuholaisriskin kasvu homogenisaation aste määrittää tuholaisinvaasion todennäköisyyden useiden tuottajien päätökset voivat johtaa alueen erikoistumiseen tuottamaan tiettyä kasvia Maatalouden näkökulmasta helppo nähdä ongelma monimuotoisuus korottaa kykyä vastustaa invaasiota invaasio voi vaikuttaa usein eri tavoin
Saalistus ja herbivory koloradonkuoriainen FYYSISET VAIKUTUKSET Kilpailu bioottisista (ravinteet) tai abioottisista (tila, valo, mineraalit) resursseista hukkakaura (Jalli ja Paju 2002) Tautien levittäminen ihmisten, eläinten tai kasvien tautien vektorit parasiitit ruostehappomarja ja mustaruoste (Nummi 2000) Tilletia indica sieni ja Karnal bunt vehnätauti, etelänjauhiainen Risteytyminen keltamatara ja paimenmatara (Nummi 2000) Rakenteelliset vaikutukset joko ihmisrakenteisiin tai ekosysteemeihin villikaniini (Jaksic ja Fuentes 1991) Ei mahdollista ennustaa kaikkia tulokaslajien vaikutuksia varmuudella vaikutuksia uusilla alueilla ei voi ennustaa kotoalueen vaikutusten tai suljettujen kokeiden avulla epävarmuus asialle tyypillistä
TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tuotantotappiot maatalous, puutarhatalous, metsätalous, kalatalous, turismi, liikenne, energiantuotanto ja -siirto, jne. Torjuntakustannukset Kansalliset markkinavaikutukset Kansainväliset markkinavaikutukset tuonti, vienti Terveys-, ympäristö- ja kulttuurivaikutukset (Terrorismi)
Laji Aiheuttaa Paikka Arvioitu kustannus Aavikkoheinäsirkka Sahel, Lähi-Itä, $500 milj. vuosina 1987 96 Satotappiot (Schistocerca gregaria) P. Afrikka torjuntakustannuksiin Citrus canker -tauti Satotappiot Kalifornia Etelänjauhiainen (Bemisia tabaci) Fasaani (Phasianus colchicus) Golden apple snail (Pomacea canaliculata) Kanadanhanhi (Branta canadensis) Kenttätyräkki (Euphorbia esula) Mango mealybug (Rastrococcus invadens) Peltokierto (Convolvulus arvensis) Red imported fire ant (Solenopsis invicta) Tilletia indica Villikaniini (Oryctolagus cuniculus) Levittää kasviviruksia, jotka aiheuttavat tomaatin satotappioita Vahingot vihannesmaille, viinitarhoille ja viljapelloille Englanti ja Wales Saksa Ex ante arvotus: $1.8-2.4 miljardia (NPV), sisältää CS ja PS -vaikutukset 11.5 milj. Noin DEM 2.5 milj. vuosittain Vahingot riisin taimille Filippiinit $28-45 milj. vuosittain Maataloustuhot (laidunnustappiot ja peltojen talloutuminen) Rikkakasvi Mangon satotappiot vähentyneen yhteyttämisen kautta Saksa Montana, P. & E. Dakota, Wyoming Benin DEM 1-3 milj. vuosittain (kanadanhanhi ja kotoperäiset hanhet) $130 milj. vuosittain Satotappiot Kansas $40 milj. vuosittain Vahingot kastelujärjestelmille ja mekaanisille laitteille, terveysvaikutukset, biodiversiteetti Aiheuttaa vehnän Karnal bunt -tautia, joka aiheuttaa laatutappioita, ulkomaankauppa Kalifornia Meksiko, Eurooppa Vältetyt biologisen torjunnan kustannukset $50 milj. vuosittain, PV 20 vuoden aikana $531 milj.. $387-989 milj. vuosittain $7 milj. vuosittain luoteis-meksikossa, 1.5-34 milj EU:ssa ensimmäisenä vuonna Talvivehnän satotappiot Iso-Britannia 6.50/kaniini (koeolosuhteissa) Vahingot maa- ja metsätaloudelle. Kolot vahingoittavat myös esim. puistoja ja kiitoteitä Saksa DEM 10 milj. vuosittain 1970-luvun lopulla, nykyään enemmän
KUSTANNUKSIA Maatalousjärjestelmissä tappiot tulokaslajeille maailmanlaajuisesti arviolta USD 55-248 miljardia vuosittain USA:ssa noin neljännes maatalouden tuotosta kuluu tulokaslajien aiheuttamiin tappioihin tai niiden torjuntaan Suomesta arvioita vain muutamien yksittäisten lajien osalta Vertailun vuoksi: 2005: maatalouden ympäristötuki n. 320 miljoonaa euroa 2002: 2-3% ensisijaisesti monimuotoisuutta edistäviin toimenpiteisiin noin 6.4-9.6 miljoonaa euroa vuoden 2005 tuesta Viljelykasvivalikoimaa ja geneettistä monimuotoisuutta lisäämällä voidaan pienentää suurten tuhojen mahdollisuutta tai invaasion todennäköisyyttä Maatalouden heterogenisaatio voidaan saavuttaa - suojakaistoja ja -vyöhykkeitä käyttämällä - tuotantokasvivalikoimaa laajentamalla
POLITIIKKAINSTRUMENTIT Ajatusleikki monimuotoisuutta edistävistä politiikkainstrumenteista Command & Control Säädellään monimuotoisuutta esim. minimi- tai maksimirajoilla Monimuotoisuustuki / Homogeenisuusvero Tuetaan eri lajikkeiden tuotantoa sen perusteella, mikä on yhteiskunnan kannalta parasta - otetaan huomioon mm. tuotteen hinta mutta myös vaikutukset monimuotoisuuteen Kun kasvin i osuus tietyllä tuottajalla on sama kuin yhteiskunnallisesti optimaalinen osuus, tuki on nolla - jos osuus on pienempi on tuki positiivinen - jos osuus on suurempi on tuki negatiivinen (eli se on homogeenisuusvero) Kaupattavat tuotanto-oikeudet Omistusoikeudet Oikeus tuottaa tiettyä lajiketta, oikeus voidaan kaupata tuottajien kesken Joka tuottaja saa tuotanto-oikeuksia esim. suhteessa tuotanto-alaan siten että niiden yhteenlaskettu määrä on sosiaalisesti optimaalinen. Jos joku haluaa tuottaa enemmän, tulee ostaa lisää oikeuksia. Jos taas tuottaa vähemmän voi myydä ylimääräiset oikeudet pois. Ongelmallista olisi määritellä järjestelmän maantieteelliset rajat, etteivät esim. kaikki oikeudet valuisi yhdelle tietylle alueelle, jolloin ko. alueesta voisi teoriassa tulla puhdas monokulttuuri - rajoitukset omistukselle