Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213
1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä, rakenteesta, henkilötyövuosien määrästä, työpanoksesta, koulutuspäivistä, sairauspäivistä, työtapaturmista sekä henkilöstö- ja toimintakuluista. Vuoden 212 tunnuslukuja verrataan aikaisempiin vuosiin kehityssuunnan havainnollistamiseksi. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky julkaisee joka vuosi koko kuntayhtymää koskevan henkilöstökertomuksen. Tässä henkilöstöraportissa ei ole tarkoitus käsitellä kaikkia samoja asioita kuin kuntayhtymän henkilöstökertomuksessa. Tämän raportin tarkoitus on täydentää kuntayhtymän kertomusta esittämällä röntgenliikelaitoksen henkilöstöön liittyvät tunnusluvut, joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa, toiminnan suunnittelussa sekä mahdollisten korjaavien toimenpiteiden kohdistamisessa oikein. Vuosittain toistuva henkilöstötunnuslukujen seuraaminen antaa tietoa siitä, onko tehdyillä toimenpiteillä ollut vaikutusta ja millaisia vaikutukset ovat olleet.
2 Sisällysluettelo Yleistä... 1 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 3 1.2 Kokoaika-/osa-aikatyö... 4 1.3 Henkilöstön sukupuolirakenne... 5 1.4 Henkilöstön ikärakenne... 5 1.5 Henkilöstön vaihtuvuus... 6 2 Työaika ja työpanos... 6 2.1 Työn tuottavuus... 7 2.2 Henkilötyövuodet... 8 3 Osaaminen ja sen kehittäminen... 9 3.1 Koulutus... 9 3.2 Kehityskeskustelut... 1 4 Terveydellinen toimintakyky... 1 4.1 Sairauspäivät... 1 4.2 Työtapaturmat... 12 5 Henkilöstön työhyvinvointi... 13 6 Henkilöstökulut... 13
3 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1 Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.212 röntgenliikelaitoksen henkilöstömäärä oli 73. Tässä luvussa on mukana kaikki henkilöt, joilla oli voimassa oleva työsopimus 31.12. Henkilöstömäärän keskiarvo koko vuoden osalta oli 7,25. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna sekä radiologien että röntgenhoitajien osalta. Radiologien osalta henkilömäärän kasvua selittävät lyhyet määräaikaiset palvelussuhteet, joita on hyödynnetty viikonloppupäivystyksissä. Röntgenhoitajien määrässä tapahtunutta kasvua selittävät röntgenliikelaitoksen kaksi uutta terveyskeskusyksikköä sekä perhevapaalla olevia sijaistavat sijaiset. Vuoden 212 alussa röntgenliikelaitos ja onkologian yksikkö perustivat yhteisen fyysikon viran. Fyysikon työpanoksesta 6 % on röntgenliikelaitokselle ja 4 % sädehoitoyksikölle. Osastonsihteereitä röntgenliikelaitoksessa työskenteli vuonna 211 seitsemän. Vuoden 212 lopussa määrä oli viisi. Taulukossa 1 on esitetty henkilöstömäärät ammattiryhmittäin vuosina 211 212. TAULUKKO 1. Röntgenliikelaitoksen henkilöstömäärä* ammattiryhmittäin vuosina 211 212 *(henkilöstömäärä 31.12) Ammattiryhmä 212 211 Lääkäri 15 12 Fyysikko 1 Hoitohenkilöstö (oh,aoh,rh,ph) 52 47 Järjestelmäasiantuntija 2 2 Kehittäjä 1 1 Hallinto (kehittämispäällikkö ja klinikkasihteeri) 2 2 YHTEENSÄ 73 64 Suurin osa henkilöstöstä on toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa. Toistaiseksi voimassa olevien virka- tai työsuhteiden osuus laski vuodesta 211 (kuvio 1). Määräaikaisessa työsuhteessa oli kuusi röntgenhoitajaa ja yksi erikoislääkäri.
% henkilöstöstä 4 Palvelussuhteen luonne vuosina 25-212 Vakinaisia Määräaikaisia 1 8 6 4 2 13 19 14 4,1 6,3 9,4 4,7 9,7 87 81 86 95,8 93,7 9,6 95,3 9,3 25 26 27 28 29 21 211 212 Kuvio 1. Röntgenliikelaitoksen henkilöstön (n= 72) palvelussuhteen luonne vuosina 25 212. 1.2 Kokoaika-/osa-aikatyö Osa-aikatyötä tekevien osuus pysyi samana (14 %) vuoteen 211 verrattaessa, vaikka ammattityhmien sisällä tapahtui vaihtelua osa-aikaisuuden suhteen. Osaaikaisuutta tekevien osuus kasvoi röntgenhoitajien ammattiryhmässä. Koko - ja osa-aikatyötä tekevien osuudet on esitetty ammattiryhmittäin taulukossa 2. Osaaikatyötä tekevistä 25 % oli osittaisella hoitovapaalla ja 75 % osa-aikatyössä muun syyn takia. TAULUKKO 2. Henkilöstöstä 31.12 osa-aikatyötä tekevien osuus ammattiryhmittäin vuosina 211 212. Ammattiryhmä Kokoaikatyössä % ammattiryhmästä Osa-aikatyössä % ammattiryhmästä 212 211 212 211 Lääkärit 93 75 7 25 Fyysikko 1 Röntgenhoitajat 86 91 14 9 Järjestelmäasiantuntija 5 5 5 5 Perushoitaja 1 1 Kehittäjä 1 1 Hallinto 1 1 YHTEENSÄ 86 86 14 14
% henkilöstöstä 5 1.3 Henkilöstön sukupuolirakenne Röntgenliikelaitoksen sukupuolirakenteessa miesten osuus pieneni hieman vuodesta 211 (kuvio 2). Lääkäreistä miehiä oli 64 % ja röntgenhoitajista 16 %. Röntgenliikelaitoksen sukupuolirakenne vuosina 25-212 1 8 6 4 2 82,9 78,7 74,1 72,6 71,4 7,3 71,9 72,4 17,1 21,3 25,9 27,4 28,6 29,7 28,1 27,6 25 26 27 28 29 21 211 212 Naisia Miehiä Kuvio 2. Röntgenliikelaitoksen sukupuolirakenne vuosina 25-212. 1.4 Henkilöstön ikärakenne Röntgenliikelaitoksen henkilöstön keski-ikä on 43,58 vuotta. Keski-ikä on hieman matalampi kuin vuonna 211 (44 vuotta). Kuviossa kolme on esitetty naisten ja miesten ikäjakaumat. Naisten keski-ikä on 43,5 vuotta ja miesten 43,8 vuotta. Röntgenliikelaitoksen henkilökunnan keski-ikä vastaa koko kuntayhtymän henkilöstön keski-ikää, joka oli 44 vuotta vuonna 211.
Lukumäärä 6 Röntgenliiklelaitoksen ikäjakauma 212 12 3 1 2 8 4 4 3 6 2 Miehet 2 9 4 8 Naiset 7 6 5 5 5 2 4 3 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6 Kuvio 3. Röntgenliikelaitoksen henkilöstön ikäjakauma vuonna 212 (n=72). Yli 55-vuotiaiden suhteellinen osuus röntgenliikelaitoksen henkilöstöstä on 2,8 %. Vuonna 211 vastaava osuus oli 21,8 %. Alle 3-vuotiaiden suhteellinen osuus henkilöstöstä on 18 %. Vuonna 211 osuus oli 12,5 %. Määrällisesti suurin ikäluokka on 45 49- vuotiaat (12 hlö). 1.5 Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 212 aikana röntgenliikelaitokseen palkattiin yksi uusi erikoislääkäri avoinna olleeseen virkaan sekä yksi erikoistuva lääkäri. Lisäksi yksi erikoislääkärin virka muutettiin apulaisylilääkärin viraksi. Virkojen- ja toimien määrä kasvoi kahdella. Uutena virkana perustettiin fyysikon virka vuoden 212 alussa yhteistyössä onkologian yksikön kanssa. Fyysikon virka on ollut määräaikaisesti täytettynä elokuun alusta lähtien. Lieksan kaupungin kanssa tehdyn liikkeenluovutussopimuksen myötä röntgenhoitajien vakanssien määrä kasvoi yhdellä Lieksan kaupungin palveluksessa olleen röntgenhoitajan siirryttyä röntgenliikelaitoksen palvelukseen. Yksi erikoistuva lääkäri lopetti työskentelyn röntgenliikelaitoksessa vuonna 212 siirryttyään erikoistumisjaksolle yliopistolliseen sairaalaan.
Lukumäärä 7 2 Työaika ja työpanos 2.1 Työn tuottavuus Röntgenliikelaitoksessa on seurattu työn tuottavuutta vuodesta 24 lähtien. Työn tuottavuusmittarissa eri tutkimuslajit muutetaan yhteismitalliseksi tutkimuslajikohtaisten kertoimien avulla. Näin saatu painotettu tutkimusmäärä jaetaan tehtyjen työviikkojen määrällä. Tulos kertoo kuinka monta natiivitasoista tutkimusta röntgenliikelaitoksessa tehdään yhtä työntekijää kohden viikossa. Kuviossa 4 on kuvattu työn tuottavuutta vuosina 26 212. Työn tuottavuuslaskelmassa ei ole mukana jononpurkutyönä tehdyt tutkimukset. 61 6 Tutkimuksia/työviikko/hlö 26-212 6,57 6,42 59,64 59 58,65 58,67 58,77 58,82 58 57 26 27 28 29 21 211 212 Kuvio 4. Tutkimuksia/työviikko/hlö vuosina 26-212 Vuonna 212 röntgenliikelaitoksen tutkimusmäärä oli 116 334 tutkimusta. Tutkimusmäärä kasvoi 3,7 % (4189 tutkimusta) vuoteen 211 verrattuna. Tutkimusten tekemiseen käytettiin 97 82 tuntia. Tehtyjä työtunteja oli 3997 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tehdyt työtunnit kasvoivat sekä lääkäreiden että hoito- ja avustavan henkilökunnan ammattiryhmissä. Tutkimuksista 545 tehtiin jononpurkutöinä virka-ajan ulkopuolella. Jononpurkutöiden määrä kasvoi 24 % edellisvuodesta. Jononpurkutyönä tehtiin lähinnä magneetti- ja tietokonetomografiatutkimuksia. Alla on kuvattu lääkäreiden ja röntgenhoitajien työpanoksessa tapahtuneita muutoksia henkilötyövuotta kohden tarkasteltuna vuosina 21 212 (kuvio 5).
8 Radiologien ja röntgenhoitajien painotettu tutkimusmäärä/htv vuosina 26-212 Radiologit Röntgenhoitajat 15 1 5 13 882 1 636 1 789 11 594 11 694 12 636 13 2 3182 3343 3246 3559 3294 3285 3117 26 27 28 29 21 211 212 Kuvio 5. Lääkäreiden ja hoitajien työpanos vuosina 21-212 2.2 Henkilötyövuodet Röntgenliikelaitoksessa tehtyjen henkilötyövuosien määrä kasvoi ainoastaan 3,8 henkilötyövuodella vuodesta 211, vaikka vuoden viimeisen päivän henkilövahvuustilaston mukaan henkilöstön lukumäärässä kasvua oli yhdeksän henkilön verran (kuvio 6). Henkilötyövuodet 23-212 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 71,5 71,9 66,7 61,2 61,8 64,5 54,7 57,3 58,9 6,7 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Kuvio 6. Palkatun henkilöstön määrä keskimäärin/pv vuosina 23 212
9 Alla olevassa taulukossa on henkilötyövuosien vertailua vuosilta 211 ja 212 ammattiryhmittäin. TAULUKKO 3. Henkilötyövuodet ammattiryhmittäin vuosina 211 212 Ammattiryhmä 212 211 Lääkärit 1, (,3*) 1,6 Fyysikko,3 Röntgenhoitajat 48,9 44,8 Järjestelmäasiantuntija 1,8 1,8 Perushoitaja 1, 1, Kehittäjät,5,5 Hallinto 2, 2, YHTEENSÄ 64,5 6,7 *ostopalvelulääkäreiden henkilötyövuodet 3 Osaaminen ja sen kehittäminen 3.1 Koulutus Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on erittäin tärkeää laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Ulkoisten koulutuspäivien määrä oli hieman suurempi kuin vuonna 211. Koulutuspäiviä kertyi 161. Vuonna 211 koulutuspäiviä oli 148. Taulukossa 4 on esitetty ulkoisten koulutuspäivien ja - tuntien määrä. TAULUKKO 4. Ulkoisten koulutuspäivien ja -tuntien määrät ammattiryhmittäin vuonna 212 Ammattiryhmä Henkilömäärä Koulutustunnit Koulutuspäivien lkm Päivää/ hlö Tunnit/ hlö Lääkärit 15 229 31 2,2 16,4 Fyysikko 1 15 2 2, 14,8 Röntgenhoitajat 51 776 15 2,1 15,2 Avustava 2,, hlökunta (keh., perushoitaja) Hallinto 4 17 23 5,8 42,5 +järj.asiantuntija YHTEENSÄ 73 119 161 2,2 16,5
1 Ulkoisten koulutuspäivien lisäksi henkilöstölle kertyi koulutustunteja myös sisäisistä koulutuksista. Näiden koulutusten osalta ei ole olemassa luotettavaa järjestelmää koulutuspäivien selvittämiseksi. Koulutusmenojen kustannukset olivat 41 95 euroa. Koulutuskustannukset olivat,5 % kokonaiskustannuksista. Tässä summassa ovat mukana koulutus-, majoitusja ravitsemuspalvelusta tulleet kustannukset sekä matkakustannukset. 3.2 Kehityskeskustelut Osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen keskeinen apuväline ovat kehityskeskustelut. Röntgenliikelaitoksen kehityskeskustelut käytiin syysjoulukuun välisenä aikana. Kehityskeskustelut käytiin kaikkien kyseisenä aikana työssä olleiden kanssa. Käytyjen keskustelujen määrä oli 63. Kehityskeskustelut tukevat sekä työntekijöiden että työyksikön kehittymistä. Kehityskeskusteluiden pohjalta laadittiin raportti, jonka pohjalta koko työyhteisöä koskevia yhteisiä asioita tullaan käsittelemään henkilöstöpalaverissa. Tavoitteena on määritellä yhdessä mahdolliset kehittämiskohteet sekä sopia niiden toteutumisen seurannasta. 4 Terveydellinen toimintakyky 4.1 Sairauspäivät Sairauspäivien lukumäärä kasvoi 27 päivällä vuodesta 211. Kuviossa seitsemän on kuvattu sairauspäivien määrissä tapahtunutta vaihtelua vuosina 28 212 ja kuviossa kahdeksan sairauspäivien lukumäärää poissaolon pituuden mukaan. Vuonna 211 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky:ssä henkilöstön sairauspäiviä oli 19,5/hlö. Vaikka röntgenliikelaitoksen sairauspäivien määrä kasvoi edellisvuodesta, pysyi sairauspäivien määrä alle ky:n keskiarvon. Sairauspäiviä oli 16,4/hlö (kuvio 7).
Päivien lukumäärä Sairauslomapäivien lukumäärä Sairauslomapäivät/hlö 11 Sairauspäivien lukumäärä Sairauslomapäivien lukumäärä Sairauslomapäivät/hlö 14 12 1 8 6 4 2 17,7 16,4 14,4 12,3 1,4 1135 1192 922 776 665 28 29 21 211 212 2, 15, 1, 5,, Kuvio 7. Röntgenliikelaitoksen sairauspäivien lukumäärä vuosina 28 212 Sairauspäivien määrä poissaolon keston mukaan 7 6 5 4 3 2 1 62 327337 369 38 282 216 155 15 1-3 pv 4-1 pv 11-6 pv 21 211 212 Kuvio 8. Röntgenliikelaitoksen sairauspäivien määrä poissaolon pituuden mukaan vuosina 21-212 Sairauspäivien määrä kasvoi selkeästi pitkien sairauslomien osalta. Vuoteen 211 verrattaessa 4-1 päivää kestävien sairauspäivien määrä kasvoi 66 päivällä ja 11-6 päivää kestävien sairauspäivien määrä 233 päivällä.
Lukumäärä Lukumäärä 12 4.2 Työtapaturmat Työtapaturmien määrä kasvoi huomattavasti vuodesta 211. Vastaavasti työmatkatapaturmien määrä oli edellisvuotta alhaisempi (kuvio 1). Työ- ja työmatkatapaturmien määrä 28-212 16 14 12 1 8 6 4 2 14 5 4 2 7 2 3 3 1 28 29 21 211 212 Työtapaturma Työmatkatapaturma Kuvio 9. Röntgenliikelaitoksen työtapaturmien määrät vuosina 28 212. Työtapaturmissa suurin kasvu tapahtui pistotapaturmissa. Pistotapaturmissa on mukana myös kaksi läheltä piti tilannetta. Kuviossa 11 on esitetty tapaturmien lukumäärät aiheuttajan mukaan. 8 7 6 5 4 3 2 1 Tapaturmien määrä aiheuttajan mukaan 212 8 1 1 1 2 2 Kuvio 12. Tapaturmien määrä aiheuttajan mukaan vuonna 212
Euroa Henkilötyövuosien määrä 13 5 Henkilöstön työhyvinvointi Kuntayhtymän työhyvinvointikysely tehdään joka toinen vuosi. Vuoden 212 aikana kyselyä ei ollut, joten tutkimustietoa henkilöstön työhyvinvoinnin arviointiin ei ole vuoden 212 osalta käytettävissä. Kuntayhtymän henkilöstökertomuksessa on kattavasti kuvattu ne tekijät ja toimenpiteet, joilla kuntayhtymässä pyritään kehittämään ja varmistamaan henkilöstön työhyvinvointi. Koska kaikki nämä koskevat myös röntgenliikelaitosta, ei tässä raportissa käydä näitä asioita läpi. 6 Henkilöstökulut Röntgenliikelaitoksen henkilöstökulut ylittyivät,4 % (2 714 euroa) talousarviosta. Ylitystä selittää potilaiden hoitotakuun varmistamiseksi tehty jononpurkutyöhön liittyvät palkkakustannukset. Radiologipalveluja ostettiin myös yksityiseltä palveluntarjoajalta noin,3 henkilötyövuoden verran (4 kk). Tämän palvelun kustannukset olivat 16 93 euroa. Jos tämä summa lisätään henkilöstökuluihin, ylittyivät henkilöstökulut 126 87 eurolla (2,9 %). Henkilöstökulujen määrä on esitetty kuviossa 11. Henkilöstökulut vuosina 24-212 Henkilöstökulut Henkilötyövuodet 5 4 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuvio 11. Röntgenliikelaitoksen henkilöstökulut ja henkilötyövuosien määrät vuosina 24 212.
14 Toimistopalveluyksikön osastonsihteerien palkkakustannukset olivat lähes samansuuruiset kuin edellisvuonna. Palkkakulut kasvoivat 2339 eurolla (1,1 %) vuodesta 211. Kokonaiskustannus osastonsihteeripalvelusta oli 27 863 euroa.