Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä

Transkriptio

1 1 Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä Henkilöstökertomus 2004

2 SISÄLLYS 1 1. VUOSI KÄSITTEITÄ 3 3. HENKILÖSTÖ Työpanokset 5 Taulu1. Vakituiset virat ja työsuhteet Taulu 2. Työpanos laskennallisina virkoina Taulu 3. Työpanos tehtyinä päivinä Henkilöstön määrä ja rakenne 6 Taulu 4. Henkilöstön määrä ammattiryhmittäin (vakinaiset ja määräaikaiset) Taulu 5. Henkilöstön määrän vaihtelut kuukausittain Taulu 6. Henkilöstön määrä verotuskunnittain Taulu 7. Henkilöstön rakenne ammattiryhmittäin Taulu 8. Henkilöstön jakautuminen koko- ja osa-aikaisiin Ikärakenne 8 Taulu 9. Keski-ikä ammattiryhmittäin Taulu 10. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toiminta-alueittain Taulu 11. Henkilökunnan ikäjakauma Palveluksessa oloaika 10 Taulu 12. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palveluksessa oloaika kuntayhtymässä Taulu 13. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palveluksessa oloaika ammattiryhmittäin kuntayhtymässä POISSAOLOT JA VAIHTUVUUS Poissaolot 11 Taulu 14. Poissaolojen osuus kokonaistyöajasta Taulu 15. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ammattiryhmittäin Taulu 16. Sairauspoissaolot (vakinaiset ja määräaikaiset) laskennallista virkaa kohti ammattiryhmittäin Taulu 17. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot laskennallista virkaa kohti ammattiryhmittäin Taulu 18. Määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolot laskennallista virkaa kohti ammattiryhmittäin Taulu 19. Sairauspoissaolot (vakinaiset ja määräaikaiset) laskennallista virkaa kohti tulosalueittain Taulu 20. Poissaolopäivien keskimääräinen hinta Työtapaturmat 14 Taulu 21. Työtapaturmat Vaihtuvuus Taulu 22. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus Taulu 23. Vaihtuvuuden syyt Taulu 24. Eläköityminen Taulu 25. KVTEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Taulu 26. Vanhuuseläkkeen täyttävät tulosalueittain HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Palkkamenot 18 Taulu 27. Palkkamenot henkilöryhmittäin Henkilöstökoulutus 18 Taulu 28. Koulutusajan palkkamenot ja koulutuspäivien määrä Taulu 29. Palkalliset koulutusvirkavapaat/työlomapäivät ammattiryhmittäin Työterveyspalvelut Virkistys toiminta Rekrytointi 20 Taulu 30. Vakinaisten vakanssien täyttäminen vuonna HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA 22

3 2 1. VUOSI 2004 Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymässä on tehty henkilöstökertomus (henkilöstötilinpäätös) vuodesta 1999 lähtien. Vertailun helpottamiseksi ryhmittelyt ja niihin perustuvat laskentatavat ovat edellisten vuosien mukaisia. Kertomuksen tiedot on tarkoitettu johdon päätöksenteon tueksi, päätösten vaikutusten ennakoimiseksi ja arvioimiseksi sekä henkilöstön toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Henkilökunnan kokonaismäärä kertomusvuoden lopussa oli 1075 (1067) henkilöä, joista vakinaisia 796 ja määräaikaisia 279. Kasvua edelliseen vuoteen oli + 0,7 %. Naisia oli 872 ja miehiä 203. Erikoislääkäreiden vakansseja oli 81, joista kokonaan täyttämättä 11 eli 13,6 %. Puutetta oli erikoisesti psykiatreista ja radiologian erikoislääkäreistä, joiden viidestä vakanssista oli kolme kokonaan hoitamatta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 47,5 v. Yli 50-vuotiaita henkilöstöstä oli 43,6 %, mikä merkitsee sitä, että seuraavana 10 vuoden aikana runsas kolmannes vakinaisesta henkilökunnasta jää eläkkeelle. Kanslisti Seija Oikarinen on koonnut tilastot. Henkilöstökertomuksen kansikuva Pekka Agarth Kajaani.

4 3 2. KÄSITTEITÄ Henkilöstö Henkilöstöllä tarkoitetaan, ellei toisin mainita, päätoimista henkilöstöä. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, jonka työaika on vähintään puolet täydestä työajasta ja jolla on säännöllinen palkanmaksupäivä. Henkilöstö jakautuu vakinaiseen ja määräaikaiseen henkilöstöön. Määräaikaisuus voi johtua eri syistä. Määräaikaisia tarkastellaan pääsääntöisesti yhtenä ryhmänä. Tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisia. Määräaikainen Joko avoimen viran hoitaja, sijainen tai muuten tilapäinen määräajaksi palkattu henkilö. Palvelussuhde Kuntayhtymän hallituksen päätöksellä perustettu pysyväluonteinen virka- tai työsopimussuhde. Vakanssi Tarkoittaa virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä. Työpanos laskennallisena virkana Palvelujaksot kalenteripäivistä vähennetään poissaolot kalenteripäivinä ja erotus jaetaan 365:llä. Tehdyt työtunnit Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan niitä toteutuneita työtunteja, jotka henkilö on ollut työssä virka- tai työehtosopimuksen mukaisen työajan puitteissa (=säännöllinen työaika). Tehtyihin työtunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana tehtyjen työtuntien lisäksi lisä- ja ylityöaikana sekä päivystysaikana tehdyt työtunnit. Mukaan ei lasketa poissaoloja esim. vuosilomia, koulutuspäiviä ja sairauslomapäiviä jne. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot laskennallista virkaa kohti = vakinaisia virkoja ja työsuhteita vastaavat päivät jaetaan 365 päivällä. Lakisääteiset poissaolot sisältää myös henkilöstökoulutuksen. Henkilöstökulut Henkilöstökulut muodostuvat 1) varsinaisista palkoista, jotka käsittävät peruspalkan, kokemuslisät ja määrävuosilisän, muut henkilökohtaiset lisät, erilaiset palkkiot kuten oto-palkkio, kielilisät, erikoismaksuluokan palkkiot, ym. palkkiot 2) työaikakorvauksista, joita ovat ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai-, aatto- tai pyhätyötunneilta maksetut korvaukset, päivystysajan sekä varallaoloajan korvaukset 3) vuosiloman ajalta maksetuista palkoista, lomarahoista ja lomakorvauksista sekä lomalisistä 4) poissaolojen ajalta maksetuista palkoista 5) lisä- ja ylityöstä maksetuista palkoista

5 4 Tehdyn työtunnin hinta Maksetut palkat jaettuna tehdyillä työtunneilla. Maksetuissa palkoissa on mukana myös poissaolojen palkat, tehdyissä tunneissa todelliset tehdyt tunnit, ei poissaoloajan tunteja. Henkilöstön yhden päivän tilannetta kuvaavat tunnusluvut kuten henkilöstön määrä ja keski-ikä, on laskettu tilanteen mukaan ellei tekstissä toisin mainita. Ammattiryhmien sisältämät virkanimikkeet 1. Lääkärit - ylilääkärit, apulaisylilääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit, erikoistuvat - ja eurolääkärit, amanuenssit 2. Hoitohenkilöt opisto- ja korkea-aste - ylihoitajat, osastonhoitajat, apulaisosastonhoitajat, sairaanhoitajat, vastaavat hoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat, laboratoriohoitajat, röntgenhoitajat, fysioterapeutit, toiminta- musiikki- kuvataideterapeutit, hammashuoltajat 3. Hoitohenkilöt kouluaste - perushoitajat, lastenhoitajat, mielenterveyshoitajat, hoitajat, kuntohoitajat 4. Tutkimushenkilöt - kemistit, fyysikot, apteekkarit/lääkekeskuksen hoitajat, farmaseutit psykologit, puheterapeutit, ravitsemussuunnittelijat, sosiaalityöntekijät, kuntoutussuunnittelijat, kuntoutusohjaajat 5. Avustavat henkilöt - lääkintävahtimestarit, osastonsihteerit, tutkimusapulaiset, välinehuoltajat, kuulontutkijat, lääketyöntekijät, askartelun- liikunnanohjaajat 6. Huoltohenkilöt - ravintohuollon, kanttiinin, tekniikan ja materiaalihallinnon henkilökunta 7. Hallintohenkilö - hallinto- ja talousjohto, toimistohenkilöt

6 5 3. HENKILÖSTÖ 3.1. TYÖPANOKSET Vakinaisten palvelussuhteiden määrä tulosalueittain ja ammattiryhmittäin vuoden 2004 viimeisenä päivänä on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulu 1. Vakituiset virat ja työsuhteet Lasten- Kons. Operat. naistent. Sh-palv. Psyk. Erityish. Yht.palv. Hallinto Yht. Lääkärit Hoitohenk.opisto 89, , Hoitohenk. koulu , ,5 Tutkimushenk Avust. henk , ,5 Huoltohenk Hallintohenk Yhteensä 157, ,5 92, , v ,5 183,5 108,5 92, , ,5 muutos -% v ,64-1,36 0,92 0,00 0,00 0,00 0,98-3,57-0,06 Vakinaisten osuus tehdystä työpanoksesta nousi hieman (0,6 %) edellisvuoden viimeisen päivän tilanteeseen verrattuna ollen 72,1 % (taulu 2). Työpanos laskennallisina virkoina ajalta oli yhteensä 795,3. Kokonaistyöpanos nousi 2,0 % edellisestä vuodesta (= 15,7 virkaa/tss). Määräaikaisten määrä on yli kaksinkertaistunut ja oli 221,7. Hoitamattomia laskennallisia palvelussuhteita oli vuonna 2004 yhteensä 94,7. Määrään on laskettu kaikki avoimet virat ja toimet, joihin ei ole palkattu hoitajaa sekä ne ajat täytetyistä viroista ja toimista, jolloin vakinaisen viran- tai toimenhaltijan poissaollessa ei ole otettu sijaista. Taulu 2. Työpanos laskennallisina virkoina ,00 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 100,00 0,00 V V V V V V V V V Vakinaiset 662,13 646,57 614,28 690,66 553,70 564,08 555,50 570,4 573,6 Määräaik. 103,30 112,94 122,04 134,56 170,90 189,95 217,50 209,2 221,7 Hoitamattomat 133,56 115,49 104,68 17,78 133,46 117,46 104,00 110,9 94,7

7 6 Taulu 3. Työpanos tehtyinä päivinä V V V V V V V V V lääkärit tutk.ja hoitohenk huoltohenk hall.-ja taloushenk Tehdyt työpäivät ovat lievässä kasvussa vuoteen 2003 verrattuna lääkäreillä ja tutkimusja hoitohenkilökunnalla, suurin suhteellinen kasvu oli lääkäreillä (6,1 %) Henkilöstön määrä ja rakenne Taulu 4. Henkilöstön määrä ammattiryhmittäin (vakinaiset ja määräaikaiset) Lasten- Kons. Operat. naistent. Sh-palv. Psyk. Erityish. Yht.palv. *)Hallinto Yht. Lääkärit Hoitohenk. opisto/korkea Hoitohenk. koulu Tutkimushenk Avust. henk Huoltohenk Hallintohenk Yhteensä %-osuus palvelussuhteista 18,98 20,28 12,00 9,02 15,53 9,12 9,49 5,58 100,00 Palvelussuhteiden muutos v *) amanuenssia, eri projektien hoitohenkilöt ja Effica-kouluttajat ovat hallinnon luvuissa. Kuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä 1075 henkilöä. Luku sisältää myös eri syistä virkavapaalla/työlomalla olevat henkilöt. Henkilöstön määrä lisääntyi vuoteen 2003 verrattuna 8 henkilöllä. Vakinaisia viran- ja toimenhaltijoita vuoteen 2003 verrattuna oli 10 vähemmän ja määräaikaisia 18 enemmän.

8 7 Taulu 5. Henkilöstön määrän vaihtelut kuukausittain vuonna tammikuu helmikuu maalisk. huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marrask. joulukuu Määräaik Vakinaiset Henkilöstön määrä vaihteli kuukausittain ollen ylimmillään kesäkuussa 1125 henkilöä ja alimmillaan syyskuussa 1044 henkilöä. Muutokset ovat vuosittain samansuuntaisia ja niihin vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Taulu 6. Henkilöstön määrä verotuskunnittain Verotuskunta Yhteensä Kajaani 937 Hyrynsalmi 3 Kuhmo 8 Paltamo 17 Puolanka 4 Ristijärvi 12 Sotkamo 31 Suomussalmi 2 Vuolijoki 10 Muut 51 Yhteensä 1075

9 8 Työpaikkana hoitoyhteisö on naisvaltainen. Henkilöstöstä oli 81,1% naisia (872) ja 18,9% miehiä (203). Miesten määrä oli vähentynyt 1,0 % edellisestä vuodesta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna ero miesten ja naisten lukumäärissä oli seuraava: Taulu 7. Henkilöstön rakenne ammattiryhmittäin Miehet Naiset Yht. % Ammattiryhmät % % lkm lkm:stä yht. Lääkärit 48,6 51, ,8 Hoitohenk. opisto/korkea 9,3 90, ,8 Hoitohenk. koulu 22,6 77, ,5 Tutkimushenk. 12,8 87,2 39 3,6 Avust. henk. 8,6 91, ,8 Huoltohenk. 50,0 50,0 80 7,4 Hallintohenk. 12,3 87,7 65 6,0 Yhteensä 18,9 81, ,0 Taulu 8. Henkilöstön jakautuminen koko- ja osa-aikaisiin 2003 ja 2004 Vakinaiset v 2003 v 2004 Muutos % kokoaikainen henkilöstö ,7 osa-aikainen henkilöstö ,7 Yhteensä ,2 Määräaikaiset kokoaikainen henkilöstö ,7 osa-aikainen henkilöstö ,2 Yhteensä ,9 Henkilöstö yhteensä ,7 Henkilöstöstä kokoaikaisessa palvelussuhteessa oli 754 vakinaista viran-/toimenhaltijaa ja 241 määräaikaista. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli 42 vakinaista ja 38 määräaikaista viranhaltijaa/työntekijää Ikärakenne Taulu 9. Keski-ikä ammattiryhmittäin Vakinaiset Määräaikaiset Yht. Lääkärit 48,00 33,60 40,60 Hoitohenk. opisto/korkea 46,60 34,10 43,70 Hoitohenk. koulu 49,30 36,40 45,80 Tutkimushenk. 43,10 38,90 42,20 Avust. henk. 47,30 43,30 46,60 Huoltohenk. 47,90 36,80 46,20 Hallintohenk. 51,10 41,80 48,20 Yhteensä 47,50 35,90 44,50 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2004 lopussa 47,5. Naisten keski-ikä oli 48,0 ja miesten 45,4. Lääkäreillä naisten keski-ikä oli 46,0 ja miesten 49,4. Korkein keski-ikä oli hallintohenkilöillä 51,1.

10 9 Taulu 10. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toiminta-alueittain Som. Psyk. Kepi Yhpa/hall Yht. V ,00 44,60 44,50 46,80 45,8 V ,40 45,30 45,00 47,20 46,3 V ,30 44,90 45,90 47,40 46,2 V ,90 45,30 46,40 47,90 46,7 V ,10 45,60 47,40 48,30 47,1 V ,50 46,00 48,00 48,80 47,5 Taulu 11. Henkilökunnan ikäjakauma miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset Määräaik Vakinaiset Vakinaisesta henkilöstöstä vain 10 oli alle 30-vuotiaita, ikääntyviä yli 45-vuotiaita oli 64,3 % (518 henkilöä) ja ikääntyneitä yli 55 vuotiaita oli 21,7 % (175 henkilöä).

11 Palveluksessa oloaika Taulu 12. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palveluksessa oloaika kuntayhtymässä Som. Psyk. Kepi Yhpa/Hall. Yht. Miehet 10,9 14,6 18,4 12,3 13,1 Naiset 17,5 17,8 18,7 19,5 17,8 Yhteensä 16,9 16,4 18,7 16,8 17,0 Toiminta-alueittain tarkasteltuna vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteen pituuksissa ei ole suuria eroja. Taulu 13. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palveluksessa oloaika ammattiryhmittäin kuntayhtymässä Miehet Naiset Yht. Henkilöitä Lääkärit 11,2 13,3 12,1 51 Hoitohenk. opisto/korkea 10,7 17,3 16,7 370 Hoitohenk. koulu 18,8 20,5 20,2 146 Tutkimushenk. 14,9 10,3 11,1 30 Avust. henk. 12,6 16,7 16,3 86 Huoltohenk. 11,4 20,1 15,5 68 Hallintohenk. 18,8 21,9 21,5 45 Yhteensä 13,1 17,8 17,0 796 Ammattiryhmistä pisimpään palvelussuhteessa ovat olleet hallinto- ja taloushenkilöihin kuuluvat naiset, keskimäärin 21,9 vuotta. Lääkärit (12,1 v) ja tutkimushenkilökunta (11,1 v) poikkeavat muista ammattiryhmistä palveluksessa oloajan lyhyydellä. Määräaikaisen henkilöstön keskimääräinen palveluksessa oloaika on ollut keskimäärin 2,4 vuotta.

12 11 4. POISSAOLOT, TYÖTAPATURMAT JA VAIHTUVUUS 4.1. Poissaolot Suurimman poissaoloryhmän muodostavat vuosilomat. Niiden osuus kaikista poissaolopäivistä oli 47,6 %. Vuosilomien osuus on kasvanut henkilöstön ikääntyessä pitkien lomien myötä. Allaolevassa taulukossa nähdään eri poissaolosyiden osuus henkilöstön työpanoksesta. Tehdyn työpanoksen osuus on kasvanut 72,9 %:iin (71,99 %). Taulu 14. Poissaolojen osuus kokonaistyöajasta Kokonaistyöaika v 2000 v 2001 v 2002 v 2003 v 2004 Tehty työpanos 74,67 74,13 73,45 71,99 72,90 Vuosilomat 12,64 12,52 12,91 13,35 12,84 Sairauslomat 3,88 4,93 5,60 5,33 4,86 Lakisääteiset poissaolot *) 5,58 4,85 4,22 5,28 5,15 Muut poissaolot 3,23 3,57 3,82 4,05 4,25 Yhteensä *) sis. myös henkilöstökoulutukset Sairauspoissaolojen määrä väheni päivään (17 329) ja niiden osuus vuoden palvelujakson kaikista päivistä aleni 4,86 %:iin (5,33 %). Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ammattiryhmittäin ovat taulukossa 15. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot on koottu taulukkoon 17. Taulu 15. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ammattiryhmittäin muutos % v.2000 v v v 2003 v 2004 v:teen 2000 Lääkärit ,20 Hoitohenk. opisto/korkea ,58 Hoitohenk. koulu ,08 Tutkimushenk ,83 Avust. henk ,90 Huoltohenk ,15 Hallintohenk ,85 Kaikki yht ,45

13 12 Taulu 16. Sairauspoissaolot (vakinaiset ja määräaikaiset) laskennallista virkaa kohti ammattiryhmittäin Kaikki yht. Hallintohenk. Huoltohenk. Avust. henk. Tutkimushenk. Hoitohenk. koulu Hoitohenk. opisto/korkea Lääkärit 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 Lääkärit Hoitohenk. opisto/korkea Hoitohenk. koulu Tutkimushenk. Avust. henk. Huoltohenk. Hallintohenk. Kaikki yht. v 2004 pv/lask.virka 4,57 15,48 18,77 30,24 14,90 13,01 14,52 15,27 v 2003 pv/lask.virka 8,19 16,26 20,54 20,89 18,63 22,85 9,75 16,89 v 2002 pv/lask.virka 8,40 14,29 22,53 29,06 17,80 28,88 22,06 17,89 v 2001 pv/lask.virka 4,07 12,72 21,26 13,98 12,86 17,32 13,37 14,01 v 2000 pv/lask.virka 5,45 11,55 19,69 11,02 10,56 15,06 14,09 12,94 Eniten sairauspoissaoloja oli tutkimushenkilöillä (30,2 pv) laskennallista virkaa kohti. Taulu 17. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot laskennallista virkaa kohti ammattiryhmittäin Vakinaiset yht. Hallintohenk. Huoltohenk. Avust. henk. Tutkimushenk. Hoitohenk. koulu Hoitohenk. opisto/korkea Lääkärit 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 40,00 45,00 Lääkärit Hoitohenk. opisto/korkea Hoitohenk. koulu Tutkimushenk. Avust. henk. Huoltohenk. Hallintohenk. Vakinaiset yht. v 2004 pv/lask.virka 3,57 16,35 19,65 38,19 16,00 14,33 18,59 16,83 v 2003 pv/lask.virka 9,07 18,03 24,73 25,05 22,11 25,23 9,81 19,62 v 2002 pv/lask.virka 5,01 16,61 26,99 31,35 21,58 34,09 27,09 21,36 v 2001 pv/lask.virka 3,67 14,26 23,58 16,32 14,58 18,67 15,45 16,07 v 2000 pv/lask.virka 3,00 12,92 22,18 12,83 12,12 16,42 16,71 14,67

14 13 Laskennallista virkaa kohti sairauspoissaolot laskivat lähes kolmella päivällä (19,62 > 16,83). Laskua on ollut kaikilla muilla henkilöryhmillä, paitsi hallintohenkilöillä (9,81>18,59) ja tutkimushenkilöillä, joilla oli nousua yli 13 päivää (25,05 > 38,19). Taulu 18. Määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolot laskennallista virkaa kohti ammattiryhmittäin Määräaik. yht. Hallintohenk. Huoltohenk. Avust. henk. Tutkimushenk. Hoitohenk. koulu Hoitohenk. opisto/korkea Lääkärit 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 18,00 20,00 Lääkärit Hoitohenk. opisto/korkea Hoitohenk. koulu Tutkimushenk. Avust. henk. Huoltohenk. Hallintohenk. Määräaik. yht. v 2004 pv/lask.virka 5,61 12,46 16,08 2,65 10,46 4,45 3,87 10,51 v 2003 pv/lask.virka 7,22 9,60 5,94 6,86 5,02 6,39 9,58 7,84 v 2002 pv/lask.virka 11,33 6,40 5,58 17,63 3,40 3,49 9,92 7,31 v 2001 pv/lask.virka 4,50 6,87 10,92 3,67 5,69 8,34 4,91 6,78 v 2000 pv/lask.virka 8,72 6,46 7,13 4,26 2,68 4,67 1,34 6,30 Määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaoloja oli eniten opisto- ja kouluasteisella hoitohenkilökunnalla. Taulu 19. Sairauspoissaolot (vakinaiset ja määräaikaiset) laskennallista virkaa kohti tulosalueittain keskushall. yht.palvelut erityishuolto psykiatria sh.palvelut naist/lastent. operat. konservat. 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 konservat. operat. naist/lastent. sh.palvelut psykiatria erityishuolto yht.palvelut keskushall. V pv/lask.virka 15,16 17,72 17,87 16,73 17,99 25,66 14,52 10,03 V pv/lask.virka 16,53 18,70 16,34 15,13 24,75 26,69 19,42 6,00 V pv/lask.virka 18,09 18,42 15,43 11,81 26,73 20,87 28,94 12,93 V pv/lask.virka 9,55 16,37 11,75 11,42 18,90 25,88 16,05 13,10 V pv/lask.virka 11,43 15,56 8,55 9,89 17,53 21,12 13,85 11,47

15 Eniten poissaoloja on ollut erityishuollossa. Myönteisintä kehitys on ollut psykiatriassa ja yhteisissä palveluissa, joissa poissaolot ovat vähentyneet eniten. 14 Poissaolopäivän keskimääräiseksi hinnaksi vuonna 2004 muodostui 50,15 (taulu 20). Kustannusnousua vuoteen 2003 oli 1,61 /pvä. Taulu 20. Poissaolopäivien keskimääräinen hinta ,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisääteiset Muut poissaolot Yhteensä v 2001 hinta 67,53 49,36 14,72 40,15 49,76 v 2002 hinta 69,62 48,30 8,92 18,90 48,42 v 2003 hinta 71,45 50,99 6,55 24,55 48,54 v 2004 hinta 73,88 55,40 6,66 24,38 50, Työtapaturmat Työtapaturmien osuus ilmoitetuista tapaturmista on 72,4 %, veritapaturmien 21,6 % ja työmatkatapaturmien 6,0 %. Työ- ja veritapaturmien määrä on kasvanut vuonna 2004 vuoteen 2003 verrattuna ollen vuoden 2002 tasolla ja työmatkatapaturmien osuus laskenut vuoteen 2003 verrattuna. Kaiken kaikkiaan tapaturmien lukumäärä vastaa vuoden 2002 tasoa. Ilmoitettujen tapaturmien kokonaismäärä on kasvanut vuoteen 2003 verrattuna. Vuonna 2003 työsuojelujaoston tietoon tuli 130 tapaturmaa vastaavan luvun ollessa vuonna Vakuutusyhtiön korvaamia työtapaturmia vuonna oli kappaletta, joista seurasi sairaspäiviä 79 päivää. Työmatkatapaturmia oli vastaavasti 11 kappaletta sairaspäivien kokonaismäärän ollessa 142. Ammattitauteja oli 1 kappale. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien korvaussummat olivat ja Vastaavat luvut vuonna 2003 olivat ja

16 15 Taulu 21. Työtapaturmat Työtapaturmat Veritapaturmat Työmatkatapaturmat Kaikki tapaturmat v v v v v Vaihtuvuus Taulu 22. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus muutos % v 2004 lkm 2001 lkm 2002 lkm 2003 lkm 2004 ed.vuoteen Virat/tss.yht. Lääkärit ,00 96 Hoitohenk. opisto/korkea , Hoitohenk. koulu ,43 152,5 Tutkimushenk ,00 38 Avust. henk ,00 86,5 Huoltohenk ,00 79 Hallintohenk ,00 47 Yhteensä , Vakinaisen henkilökunnan ulkoinen vaihtuvuus on kasvanut vuodesta 2001 jokaisessa ammattiryhmässä, mutta laskenut vuoteen 2003 verrattuna 16,67 %. Taulu 23. Vaihtuvuuden syyt 2004 Eläkkeelle Uusi työ toist. (100 %) Muu syy Yht. Lääkärit Hoitohenk. opisto/korkea Hoitohenk. koulu Tutkimushenk Avust. henk Huoltohenk Hallintohenk Yhteensä

17 16 Taulu 24. Eläköityminen Eläkkeelle siirtyminen kasvoi vuonna 2003 suurimmaksi koko tarkasteluajanjakson. Vanhuuseläkkeelle jäi vuonna henkilöä ja yhteensä eläkkeelle toistaiseksi kokoaikaisesti 21 henkilöä (vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilöllinen varhais- ja työttömyyseläkkeet). Eläkepäätökset v 2000 v 2001 v 2002 v 2003 v 2004 * vanhuuseläke * työkyvyttömyyseläke/kuntoutustuki toistaiseksi määräajaksi * osa-työkyvyttömyys * yksilöll. varhaiseläke * työttömyyseläke * osa-aikaeläke Yhteensä * toistaiseksi * määräajaksi Taulu 25. KVTEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Keskimääräinen eläköitymisikä 57,52 vuotta laski 1 ½ vuodella edellisvuoteen verrattuna. KVTEL- eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä , toistaiseksi voimassa olevat eläkkeet 65,00 60,00 55,00 50,00 45,00 40,00 VANHUUSELÄKE 60,00 59,00 60,17 60,00 59,63 60,33 60,50 60,86 60,71 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 50,33 51,33 51,13 51,80 54,33 51,93 52,11 56,20 52,16 TYÖTTÖMYYSELÄKE 61,67 61,00 60,40 60,00 60,00 61,00 YKSILÖLL.VARHAISELÄKE 57,00 60,00 60,00 61,00 60,00 62,00 OSA-AIKAELÄKE 60,00 58,00 57,25 56,00 56,50 57,50 59,00 55,20 VAK. HENKILÖSTÖN KESKI- IKÄ KESKIMÄÄRÄINEN ELÄKÖITYMISIKÄ v.1996 v.1997 v.1998 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v ,7 43,7 44,7 45,7 46,3 46,2 46,7 47,1 47,50 57,25 57,11 57,23 57,95 56,98 58,07 57,78 59,02 57,52

18 17 Taulu 26. Vanhuuseläkkeen täyttävät tulosalueittain Kuntien eläkevakuutuksen rekisteritietojen mukaan vanhuuseläkeiän täyttävien määrät näkyvät alla olevasta taulusta. v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 v.2015 v.2016 v.2017 v.2018 v.2019 Yht. konservat operat naist/lastent sh-palvelut psykiatria erityishuolto yhteiset palv keskushall yhteensä

19 18 5. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Palkkojen ja palkkioiden kokonaismenot olivat ( ) Kasvua edellisvuoteen oli 4,0 %. Alla olevasta kuvasta ilmenee palkkojen jakautuminen henkilöryhmittäin vuosina Palkkamenot Taulu 27. Palkkamenot henkilöryhmittäin v 1999 v 2000 v 2001 v 2002 v 2003 v 2004 Lääkärit Tutkimus- ja hoitohenk Huoltohenk Hallinto- ja taloushenk Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutukseen ei ole varattu erillistä määrärahaa talousarviossa. Sen kustannukset sisältyvät matkustus- ja kuljetuspalveluostot -määrärahaan, johon kuuluvat mm. kaikkien virka- ja virantoimitusmatkojen kustannukset. Pääosa kustannuksista aiheutuu kuntayhtymän ulkoisesta henkilöstökoulutuksesta. Investoinnit henkilöstökoulutukseen sekä virka- ja virantoimitusmatkoihin olivat , ( ) eli 2,31 % kokonaispalkkasummasta.

20 19 Taulu 28. Koulutusajan palkkamenot ja koulutuspäivien määrä Ammattiryhmä v 2001 Palkkamenot v 2002 Palkkamenot v 2003 Palkkamenot v 2004 Palkkamenot koul.vpt koul.vpt koul.vpt koul.vpt Lääkärit Hoitoh.opisto Hoitoh.koulu Tutk.henk Avust. henk Huoltohenk Hallintohenk Yhteensä Taulu 29. Palkalliset koulutusvirkavapaat / työlomapäivät ammattiryhmittäin Lääkärit Hoitoh.opisto Hoitoh.koulu Tutk.henk. Avust. henk. Huoltohenk. Hallintohenk. Yhteensä v 2000 koul.vpt v 2001 koul.vpt v 2002 koul.vpt v 2003 koul.vpt v 2004 koul.vpt Työterveyspalvelut Kuntayhtymällä on ostanut työterveyshuollon palvelut Kajaanin kaupungin ylläpitämältä Kainuun Työterveydeltä. Työterveyshuollon painopiste on ollut ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Sen ohella huolehdittu akuutista sairaanhoidosta resurssien mukaisesti Virkistystoiminta Vuonna 2003 on jatkettu erilaisten TYKY- tapahtumien järjestämistä. Niillä on eri keinoin haettu jaksamista työhön ja elämään. Henkilöstön virkistystoiminnasta on vastannut Kaksin Kunto ry järjestämällä erilaisia joukkoliikuntatapahtumia ja tukemalla erilaisia liikuntaharrastuksia. Eri kulttuuritapahtumiin osallistumista on myös tuettu. Työnantajan avustus Kaksin Kunnolle on vuosittain

21 Rekrytointi Taulu 30. Vakinaisten vakanssien täyttäminen vuonna 2004 valituista hakijoita valittu miehiä naisia Lääkärit Hoitohenk. opisto/korkea Hoitohenk. koulu Tutkimushenk Avust. henk Huoltohenk Hallintohenk Yhteensä Ilmoitukset julkaistiin kuntayhtymän virallisella ilmoitustaululla, virallisissa ilmoituslehdissä sekä ammattilehdissä.

22 21 6. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Hallitus hyväksyi kuntayhtymälle joulukuussa 2002 henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategiassa ilmaistaan se, millaista henkilöstöpolitiikkaa noudattaen kuntayhtymä toteuttaa toimintaansa. Omalta osaltaan henkilöstöstrategia ohjaa noudattamaan yhtenäisiä periaatteita ja käytäntöjä henkilöstöä koskevissa ratkaisuissa ja henkilöstöjohtamisen linjaamista tulevaisuustavoitteita vastaavasti. Henkilöstöstrategia on koottu kahteen osaan 1. Päämääräosa, joka sisältää arvot, päämäärät ja Kuntayhtymän henkilöstöstrategian yleiset tavoitteet 2. Toimintaohjelma, joka sisältää kunkin asiakokonaisuuden osalta perusteluosan, yksityiskohtaiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet Päämääräosa on jaettu koko henkilökunnalle. Toimintaohjelmaa käytetään yksityiskohtaisten tavoitteiden ja konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Henkilöstöstrategian keskeiset päämäärät ja painopisteet: Henkilöstö on tärkein voimavaramme, jota suunnitelmallisesti kannustamme ja tuemme Meillä on osaava, työstä vastuunsa ottava, motivoitunut henkilöstö ja oppiva organisaatio Henkilöstön toimintakyky ja työtyytyväisyys on hyvä Kiristyvässä kilpailussa työvoimasta kuntayhtymän työpaikat koetaan kiinnostaviksi, mikä turvaa osaavan työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden Esimiestyössämme painottuu strateginen ohjaus, henkilökohtainen osallistuminen, henkilöstövoimavarojen johtaminen, muutoksen hallinta, verkostoituminen sekä vuorovaikutustaidot Kuntayhtymä on ollut mukana Oulun yliopiston Kajaanin kehittämiskeskuksen 45+ikäjohtamishankkeessa, jonka yhteydessä laaditaan oma ikäohjelma. Henkilöstöstrategian keskeisiä toimenpiteitä on valmisteltu eri työryhmissä. Hallintokokeilun vuoksi toimenpideohjelman toteutusaikatauluja on tarkistettu siten, että osa toimenpiteistä siirtyy toteutettavaksi hallintokokeilun kuluessa.

23 7. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA 22 v v %- toiminta- muutoseuroa euroa kuluista % TOIMINTAKULUT ,39 HENKILÖSTÖKULUT * Palkat ja palkkiot ,01 4,55 * Eläkekulut ,60 3,21 * Muut henk.sivukulut ,68-0,08 Henkilöstön uusiutumiskulut * Vuosilomakorvaukset ,26-7,90 * Lomarahat ,75 3,14 * Loma-ajan palkat ,25 1,15 Henkilöstön kehittämiskulut * Koulutusajan palkat ,27-0,72 * Ennakoiva työterveyshuolto * Virkistystoiminta ,02 0,00 Henkilöstön rasituskulut * Tapaturmakorvaukset ,05 77,92 * Sairausvak.korvaukset ,53 13,54 * Muut henk.kulujen korj ,00-2,36 HENKILÖSTÖKULUT YHT ,26 3,51 Kainuun sh- ja eh-piirin kuntayhtymän henkilöstökulut koko toiminnan kuluista ovar 55,26 % (53,21 %). Kirjanpidon mukaiset palkat ja palkkiot olivat ( ), josta on vähennetty henkilöstön uusiutumis- ja kehittämiskulut. Kehittämiskuluihin kuuluu avustus ( ) Kaksin Kunnolle (virkistystoiminta). Ennakoivan työterveyshuollon kustannuksia ei ole voitu selvittää tietojen puuttumisen takia. Henkilöstön rasituskulut ovat työnantajalle kuuluvia kuluja Kansaneläkelaitokselta ja muilta vakuutusyhtiöiltä. Sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset ovat nousseet 17,1 %, mikä kertoo myös pitkäaikaisten sairauspoissaolojen lisääntymisestä.