Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

Samankaltaiset tiedostot
SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

Spirometrian viitearvot. Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Spirometrian viitearvot uudistuvat mitä se merkitsee käytännössä

Sydän- ja keuhkokeskus. Annette Kainu, oyl HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Peijaksen sairaala Lähde: Sovijärvi ym, 2015.

Spirometrian tulkintaa esimerkein

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

KohorNvaikutus VANHAT SUOMALAISET VIITEARVOT VILJANEN YM, Miksi tarvitaan uudet suomalaiset viitearvot? Mi)austekniikan kehitys

Spirometrian suorittaminen ja tulkinta uudet suomalaiset ja monikansalliset viitearvot käyttöön

Sovijärvi, Anssi R. A.

SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

SPIROMETRIAN TULKINTA AUTOMAATTILAUSUNNON OIKEELLISUUDEN VARMISTAMINEN

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

KOHORTTI 66 -AINEISTON OBSTRUKTIIVISTEN SPIROMETRIOIDEN LUOTETTAVUUS

Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet. Luento Päivi Piirilä Dos. Oyl., Ma professori

"Miten valitsen spirometrian viitearvot syntyperältään ei suomalaisille?" Tarja Pöndelin Mehiläinen

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

Spirometriatutkimuksella selvitetään

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Virtaustilavuus-spirometriamittausten laadukkuuden toteutuminen Fimlab Laboratoriot Oy:ssä Riihimäen laboratoriossa

KÄYTTÖOPAS, MEDIKRO PRO SPIROMETRI

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa

Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

Copyright: Labquality Oy MOODI. Erillisjulkaisu nro painos, 2006

Niina Leppälammi Eevi Mertanen. Spirometriassa käytettävän biologisen kontrollin käyttöönotto HUSLABin kliinisen fysiologian yksikössä Hyvinkäällä

HUIPPUVIRTAUSMITTAUS (PEF) SPIROMETRIA BRONKODILATAATIOTESTI HENGITYSÄÄNET

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite

MEDIKRO-PIKAKÄYTTÖOHJE BIOANALYTIIKAN OPISKELIJOILLE

VIRTAUSTILAVUUS-SPIROMETRIA Ohjauksen merkitys laadukkaaseen spirometriatutkimukseen

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

Ville Ronkainen. Opinnäytetyö. Lääketieteen koulutusohjelma. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Kliinisen lääketieteen yksikkö

Johdantoluento fysiologian harjoitustyöhön PEF, SPIROMETRIA, BRONKODILATAATIOTESTI JA HENGITYSÄÄNET

COPD:n hoidon porrastus

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Keuhkojen diffuusiokapasiteettilaitteiden menetelmä- ja tulostasovertailu

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito

Kertausta astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikasta ja hoidosta. Antti Saarinen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Keuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

JA NYT RÄJÄHTÄVÄSTI Virtaus-tilavuusspirometrian ohjausmateriaali

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta

SPIROMETRIA-AINEISTON EDUSTAVUUDEN ARVIO KÄYRÄNTUNNISTSMALLIN AVULLA

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito Minna Virola

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Mitä keuhkoahtaumataudin Käypä hoidossa oikeastaan sanotaan?

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA PERUSTUU PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN

TERVETULOA KLIINISEN FYSIOLOGIAN LABORATORIOON HENGITYSELIMISTÖN TUTKIMUKSIIN

Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä

Keuhkoahtaumataudin nykyhoito

Eija Matila ft, TtM

VASTINE DOS. PÄIVI PIIRILÄN OIKAISUVAATIMUKSEEN KOSKIEN YLILÄÄKÄRIN VIRAN 1A VALINTAPÄÄTÖSTÄ

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

TUTKIMUSTEN OIKEA-AIKAISUUS KEUHKOSAIRAUKSIEN POLIKLINI- KAN POTILAILLA

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009

Sidonnaisuudet. Ilkka Kunnamo, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri. Hanna Kortejärvi, FaT

Keuhkoahtaumataudin nykyhoito

Hyvinkään sairaanhoitoalueen astman hoitoketju

Hyvinkään sairaanhoitoalueen keuhkoahtaumataudin hoitoketju

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS

Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito

Sydän- ja keuhkokeskus Peijaksen sairaala. Annette Kainu, oyl Sydän- ja keuhkokeskus HYKS, Peijaksen sairaala Keuhkosairauksien klinikka

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

Miten valitsen potilaalleni oikean inhalaattorin keuhkoahtaumataudissa

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Siedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

SPIROMETRIATUTKIMUKSEN TULOKSIIN VAIKUTTAVAT PREANALYYTTISET TEKIJÄT

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

LASTEN ASTMAN HOITOKETJU

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sikiön poikkeavuuksien seulonta - asiantuntijaryhmän muistio

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Integrated teaching of clinical physiology

Keuhkoahtaumatauti 2007

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

SPIROMETRIA- OPPIMATERIAALI BIOANALYYTIKKO- OPISKELIJOILLE

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

Transkriptio:

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen tuuletuskykyyn Spirometrialla voidaan havaita mahdollisen toimintahäiriön luonne ja vaikeusaste Toimintahäiriön palautuvuus CO 2

Spirometriatutkimusten merkitys Tutkimuksia tehdään 500 000 / v Valtakunnallinen astmaohjelma 1994-2004 Keuhkoahtaumatauti 1998-2007 KANSANTAUTIEN VARHAISTOTEAMINEN

ja vaikutukset seulontamittauksissa varhaistoteaminen (tupakointi, työperäiset altisteet) taudinmääritys sairauden seuranta ja lääkityksen arviointi toimintahäiriöön perustuvat etuudet ohjaaminen erikoissairaanhoitoon

Työryhmä Anssi Sovijärvi (pj) Annette Kainu Pekka Malmberg Kirsi Timonen Anna Gulbrand Päivi Piirilä Suomen kliinisen fysiologian yhdistys Suomen keuhkolääkäriyhdistys

Mikä ei muutu? Esivalmisteluohjeet Huom. uusien lääkkeiden varoajat diagnostisessa tutkimuksessa Kalibrointiohjeet Spirometriatutkimuksen suoritus Huom. tarkennuksia tulostettaviin parametreihin Mittauksen laatuun liittyvät ohjeet Puhalluksen hyväksymiskriteerit Tulosten toistettavuuskriteerit Bronkodilataatiokokeen suoritus Huom. tarkennuksia indikaatioihin Bronkodilataatiokokeen tulkinta

Suositukset spirometrian viitearvoksi Aikuisilla (>18 v): Kainu A ym. Clin Physiol Funct Imaging 2015 Lapsilla (<18 v): Koillinen H ym. Suom Lääkäril 1998 Ei-suomalaisilla aikuisilla ja lapsilla: GLI2012 Quanjer Ph ym. Eur Resp J 2012

Uudet aikuisten viitearvot miksi? Viljanen 1982 viitearvojen puutteet pieni otos vanhusväestön suhteen epäluotettava (>65-v) - varsinkin FEV1/FVC! kohorttiefekti laitteistojen ja standardien kehittyminen

GLI 2012 Perustuu meta-analyysiin useista viitearvoaineistoista (n=97759) Yhtenäinen viitearvosto leikki-iästä vanhuuteen Sisältää etniset korjauskertoimet joillekin väestöryhmille Quanjer PH et al. Eur Resp J 2012;40:1324-43

GLI 2012 GLI2012 vs terveet suomalaiset AIKUISET LAPSET 140 130 120 110 100 90 80 70 FEV1 % pred 60 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Koillinen 1998 Keskimäärin GLI2012 antaa 5-6 % liian hyvät tulokset GLI2012 käyttö johtaisi ventilaatiohäiriön alidiagnostiikkaan GLI2012 ei sovellu suomalaisille aikuisille eikä lapsille viitearvoksi

FEV1 (% viitearvosta) Normaalin alaraja 120 100 80 60 Alaraja Viitearvo 40 20 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 LLN = lower limit of normality: tulos, jota pienempiä arvoja esiintyy terveillä harvoin (esim. <2,5 % tai <5 %)

FEV1 (% viitearvosta) Normaalin alaraja 120 100 80 60 5 % 13 % Alaraja Viitearvo 40 20 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 LLN = lower limit of normality: tulos, jota pienempiä arvoja esiintyy terveillä harvoin (esim. <2,5 % tai <5 %)

Normaalin alaraja iän funktiona ratkaisu: hajonnalle viitearvoissa oma mallinnus (GAMLSS) Quanjer et al. Eur Resp J 2012;40:1324-43.

Normaali vaihteluväli

Z-arvo mikä se on?

Suositus Vertailu viitearvoon z-arvon perusteella GLI Task Force suositus suomalaiset aikuiset (Kainu) kansainväliset viitearvot (GLI) yhtenäisyyden vuoksi myös suomalaisilla lapsilla tulos esitetään z-arvona Tulos tulkitaan poikkeavaksi, jos z < -1,65 Tätä pienempiä arvoja esiintyy alle 5 %:lla terveistä, jotka ovat samaa sukupuolta, ja joilla on sama pituus sekä ikä Tuloksen ilmaiseminen, esim. FEV1 2,34 l (z=-1,87)

Mikä on viitealueella? z > -1,65

Muita tarkennuksia Virtausarvoista MMEF vähiten häiriöherkkä, ja sille nyt aikuisten viitearvot käytettävissä MEF25-arvo herkkä mittausvirheille, sen käyttöä ei enää suositella Inspiratoriset arvot (PIF ja FIV1) tulkitaan Viljanen 1982 mukaan Toistaiseksi hitaalle vitaalikapasiteetille (VC) ei aikuisille omaa viitearvoa, vaan viitearvona käytetään FVC:n viitearvoja (Kainu 2015)

Spirometrian tulkinta - obstruktio Pääkriteerit: FEV1/FVC(z) < -1,65 tai FEV1/VC(z) < -1,65 Viitteellisiä muutoksia (kun FVC ja VC ovat normaalit): MEF50(z) < -1,65 MMEF(z) < -1,65 PEF(z) < -1,65

Spirometrian tulkinta - restriktio Kriteerit: FVC(z) < -1,65 ja VC(z) < -1,65 Dynaaminen restriktio: VC >> FVC FVC (VC) paranee merkittävästi bronkodilataatiokokeessa

Ventilaatiohäiriön vaikeusaste Todetun ventilaatiohäiriön vaikeusasteen luokittelu perustuu FEV1:n alenemaan (ventilaatiokapasiteetti) kansainvälisen suosituksen mukaan: Aste FEV1 (z-arvo) Lievä z > -2,0 Kohtalainen -2,5 < z < -2,0 Kohtalaisen vaikea -3,0 < z < -2,5 Vaikea -4,0 < z < -3,0 Erittäin vaikea z < -4,0 ATS/ERS Task Force. Pellegrino et al. Eur Resp J 2005;26:948-68. Quanjer et al. Eur Resp J 2014;43:505-12.

Ventilaatiohäiriön arviointi

Kuinka väestötasolla uusi vaikeusasteen määritelmä vaikuttaa luokitteluun? Kaksi väestöotosta (yht n=21191) Kolme kliinistä sairaala-aineistoa (yht n=17880) FEV1(%) ja FEV1(z) korrelaatio on riippuvainen iästä ja sukupuolesta Vaikea/erittäin vaikea obstruktiivinen alenema todettiin yhtä usein: FEV1(%) n=2097, FEV1(z) n=2079, mutta 29,8 % tapauksista luokittelu oli erilainen Uusi luokittelutapa poistaa ikään ja sukupuoleen liittyvän vääristymän Tarjoaa tarkemman perusteen ja kriteerit lääkehoidon aloittamiselle ja interventiotutkimuksille Suhde kuolleisuuteen ja muihin kliinisiin päätetapahtumiin?

Vaikutukset Suomessa Kainu A et al. Eur Clin Resp J 2016; 3:30658

Vaikutukset Suomessa Aikuisilla Viljanen LLN2,5% -> Kainu LLN5% Obstruktiivisen häiriön prevalenssi pienenee jkv Restriktiivisen häiriön prevalenssi ei muutu merkittävästi Alentuneen ventilaatiokapasiteetin prevalenssi pienenee jkv miehillä Lapsilla Koillinen LLN2,5% -> LLN5% Poikkeavien tulosten prevalenssi lisääntyy 2,5%

% viitearvosta tarvitaan toistaiseksi Vaikea keuhkoahtaumatauti (KELAN erityiskorvaus) FEV1 % viitearvosta Haitta-aste luokitus Vitaalikapasiteetti % viitearvosta FEV1 % viitearvosta Diffuusiokapasiteetti % viitearvosta Huom. obstruktion diagnoosi ei perustu uuden Keuhkoahtaumataudin käypä hoito suosituksen mukaan viitearvoon vaan absoluuttiseen suhteeseen FEV1/FVC < 0,7

Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka Altistushistoria Oireet Bronkodilataation jälkeisessä spirometriassa havaittava obstruktio (FEV1/FVC <0,70) Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito suositus 2014

FEV1/FVC ja COPD diagnoosi <0.70 <LLN GOLD kriteerin aiheuttamaa ylidiagnostiikkaa iäkkäillä

Muutosten aikataulu Laitevalmistajien ohjelmistojen päivitys Spirometrialaitteiden päivitykset tutkimusyksiköissä Tosi vanhat laitteet? Koulutuskierrokset ja julkaisutoiminta Erikoislääkärit Laboratoriot ym. tutkimusyksiköt Spirometriatutkimuksia tekevä henkilöstö Perusterveydenhuolto Työterveyshuolto