ROVANIEMEN PAIKALLISLIIKEN- TEEN PALVELUTASO 2020

ROVANIEMEN PAIKALLISLIIKEN- TEEN PALVELUTASO 2020

Vastaanottaja Rovaniemen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.12.2014

Päivämäärä 10/12/2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Toni Joensuu, Sonja Aarnio, Minna Koukkula Vesa Verronen Ohjausryhmä Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 OULU P +358 20 755 7070 F +358 20 755 7071 www.ramboll.fi

ESIPUHE Joukkoliikennelaki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään joukkoliikenteen palvelutason. Laissa on annettu toimivaltaisille viranomaisille velvoite palvelutason määrittelyyn, alueelliseen suunnitteluun sekä yhteistyöhön kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Laki antaa mahdollisuudet vaikuttaa määritettyjen tavoitteiden mukaiseen joukkoliikenteen järjestämiseen. Samalla joukkoliikenteen hoitoon liittyvät tehtävät ja vastuu kasvavat. Rovaniemen paikallisliikenteen palvelutason määrittäminen on ensimmäinen osa joukkoliikenteen kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelman seuraavia vaiheita ovat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita toteuttava linjastosuunnitelma ja kilpailuttamisstrategian laadinta. Palvelutason määrittelytyötä varten perustettiin ohjausryhmä, joka koostui seuraavista henkilöistä: Olli Peuraniemi, Rovaniemen kaupunki, puheenjohtaja Aku Raappana, Rovaniemen kaupunki Pentti Kiistala, Rovaniemen kaupunki Hannu Kumpula, Rovaniemen kaupunki Johanna Lohtander, Rovaniemen kaupunki Maija Tervo, Rovaniemen kaupunki Seija Säkkinen, Rovaniemen kaupunki Hannu Virkkunen, Rovaniemen kaupunki Nina Alaiso, Lapin ELY-keskus Juha Tapio, Lapin ELY keskus Kaisu Huhtalo, Kesk. Sanna-Maaria Petäjäjärvi, SDP Heikki Poranen, Kok Markus Korjonen, Vas Annika Mellajärvi, PerusS Ohjausryhmä on käsitellyt työtä neljässä kokouksessa. Lisäksi työn aikana järjestettiin työpaja, johon osallistui ohjausryhmän lisäksi Rovaniemen aluelautakuntien, opiskelijoiden, vanhusneuvoston ja linja-autoliiton edustajia. Selvityksen ovat laatineet Toni Joensuu, Sonja Aarnio ja Minna Koukkula Ramboll Finland Oy:stä. 10.12.2014

SISÄLTÖ 1. Johdanto 5 1.1 Selvityksen sisältö ja tavoitteet 5 2. Suunnittelualueen kuvaus 6 2.1 Suunnittelualueen rajaus 6 2.2 Väestö ja työpaikat 6 2.3 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 7 2.4 Joukkoliikennejärjestelmä 7 2.5 Joukkoliikenteen matkamäärät ja matkojen suuntautuminen 9 3. Joukkoliikenteen palvelutason määrittely 11 3.1 Yleistä 11 3.2 Määrälliset palvelutasotavoitteet 11 3.3 Laadulliset palvelutasotavoitteet 12 3.4 Paikallisliikenteen nykyinen palvelutaso 14 4. Joukkoliikenteen kehittämistarpeet 15 4.1 Toimintaympäristön muutokset 15 4.2 Joukkoliikenteen palvelutason tekijöiden kehittämistarpeet 17 5. Liikenteen järjestäminen ja kustannukset 20 5.1 Liikenteen järjestämistavat 20 5.2 Esimerkkejä ja kokemuksia muilta alueilta 21 5.3 Esitys liikenteen järjestämistavaksi 22 5.4 Kustannusvaikutukset 22 5.5 Liikenteen järjestämisen aikataulu 22

5 1. JOHDANTO 1.1 Selvityksen sisältö ja tavoitteet Joukkoliikennelaki ja Palvelusopimusasetus velvoittavat joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Tässä työssä on määritetty Rovaniemen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet tulevan kilpailutuksen pohjaksi. Palvelutasomäärittely palvelee joukkoliikenteen suunnittelua ja kehittämistä sekä toimii lähtökohtana liikenteen hankinnalle. Uusi joukkoliikennelaki tuli voimaan 3.12.2009. Laki perustuu EU:n joukkoliikennettä koskevaan palvelusopimusasetukseen. Laissa on annettu toimivaltaisille viranomaisille velvoite palvelutason määrittelyyn, alueelliseen suunnitteluun sekä yhteistyöhön kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Laki antaa mahdollisuudet vaikuttaa määritettyjen tavoitteiden mukaiseen joukkoliikenteen järjestämiseen. Samalla joukkoliikenteen hoitoon liittyvät tehtävät ja vastuu kasvavat. Joukkoliikennelain mukaisia toimivaltaisia viranomaisia Lapissa ovat Rovaniemen kaupunki, Kemin kaupunki sekä Lapin ELY-keskus. Valtakunnallisen liikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittely on R o va n i e m e n j o uk k o l ii k e n t ee n k e h i t- t ä m i s o hj e l ma n e n s imm ä i n e n va i h e. Palvelutason määrittely on yksi joukkoliikenteen kehittämisohjelman tärkeimpiä osatehtäviä, sillä myöhemmät ratkaisut, kuten liikennetarjonnan määrä, liikennöintiajat ja kustannukset muodostuvat pitkälti määritettyjen tavoitteiden perusteella. Palvelutasotavoitteet Joukkoliikennesuunnitelma Kilpailuttamisstrategia Kuva 1. Joukkoliikenteen kehittämisohjelman osatehtävät Suunnitelmassa määritellään joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Rovaniemen paikallisliikenteelle sekä muulle alueen sisäiselle liikenteelle. Lähtökohtia palvelutason määrittämiseen antavat: Liikenneviraston palvelutason määrittämisen ohjeistus Ketju-hanke ja alustavat palvelutasotavoitteet (syksy 2008) Lapin ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, tavoitetila vuoteen 2016 mennessä Rovaniemen väestön määrä, sijoittuminen ja kehittymistavoitteet Rovaniemen maankäytön sijoittuminen ja kehittymistavoitteet Rovaniemen liikennetutkimuksesta saatavat tiedot osa-alueiden välisistä matkavirroista. Rovaniemen paikallisliikenteen sekä muun alueen sisäisen liikenteen palvelutason määrittelyssä käytetään Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisia palvelutasoluokkia sekä määrällisiä ja laadullisia palvelutasotekijöitä. Tarvittaessa luokkia ja tekijöitä sovelletaan kaupungin tarpeiden ja ominaispiirteiden mukaisesti. Lähtökohtaisesti palvelutasoluokkia on kuusi, jotka ovat kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Tavoitteiden määrittämisen yhteydessä arvioidaan karkealla tasolla kustannusvaikutuksia nykyiseen tilanteeseen nähden. Palvelutason määrittely on tehtävä niin, että osapuolet voivat sitoutua sen toteuttamiseen. Sitoutuminen edellyttää tietoisuutta kustannuksista ja kustannusjaosta sopimista. Eri osapuolten sitouttamiseksi työtä on pyritty tekemään alusta lähtien yhteistyössä eri tahojen välillä.

6 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualueena on Rovaniemen kaupunki. P a l v e l u t a s o ta voitteet a se te t a a n t ä ss ä y h- t e yd e s s ä R o va n i e m e n p a i k a ll i s l i ik e n ne a l ue e ll e. Paikallisliikennealueen ulkopuolisille alueille, joilla liikennöinti perustuu pääasiassa Lapin ELY-keskuksen järjestämään joukkoliikenteeseen. Tavoitteellinen palvelutaso on määritelty Lapin joukkoliikenteen palvelutaso 2012 2016 - raportissa. Rovaniemen paikallisliikenteen alue rajautuu pohjoisessa Ylikylän ja Someroharjun alueisiin, idässä Vaaralan ja Koskenkylän alueisiin, etelässä Pöykkölään sekä lännessä Niskanperään ja Karinrakkaan. Rovaniemen paikallisliikennealue on laajentunut asuinalueiden rakentumisen myötä. Vuoden 2000 jälkeen ovat valmistuneet mm. Vennivaaran, Ounasrinteen, Pöykkölän, Länsikankaan uudet asuinalueet. Rovaniemen kerrostaloalueet keskittyvät keskustan, Rantavitikan, Rantaviirin, Ratantauksen, Korkalovaaran, 3. kaupungin osan sekä Ounasrinteen alueille. Kerrostaloalueet sijaitsevat pääsääntöisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Paikallisliikenteen linjaston muotoutumiseen sekä joukkoliikenteen palvelutasoon ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös vaihtelevat maastonmuodot sekä Ounas- ja Kemijoet. Paikallisliikennealueen ulkopuolella on lähinnä Lapin ELY-keskuksen järjestämää, suuralueilta Rovaniemelle suuntautuvaa liikennettä sekä kunnan ostamia koulukuljetuksia. 2.2 Väestö ja työpaikat Rovaniemellä asui vuoden 2013 lopussa 61 215 asukasta, joista noin 86 % asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Keskustan jälkeen väkirikkaimpia suuralueita ovat Alakemijoki (4,8 %, noin 2900 as.), Ounasjoki (3,7 % noin 2227 as.) sekä Yläkemijoki (2,4 % n. 1500 as.). Suuralueista vähiten väestöä on Ranuantien (1 %, noin 600 asukasta) ja Sodankyläntien suuralueella (1,2 %, noin 700 asukasta). Suuralueiden väestömäärät on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Rovaniemen kaupungin väestö kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana reiluun 63 300 henkilöön. Kuva 2. Asukastiheys ja työpaikkojen sijoittuminen Rovaniemen keskuksen suuralueella (v. 2012)

7 Vuonna 2011 Rovaniemellä oli työpaikkoja yhteensä 25 479 ja yrityksiä noin 3 360. Rovaniemen työpaikkaomavaraisuus oli 99,8 % (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto). Työpaikat keskittyvät voimakkaasti Rovaniemen keskustan suuralueelle (kuva 2). 2.3 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Rovaniemellä on viimevuosien aikana otettu aikaisempaa vahvemmin yhdyskuntarakenteen vyöhykeajattelu osaksi liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämistä. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen keskeiseksi lähtökohdaksi on otettu kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeiden vahvistaminen. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet voidaan karkeasti jakaa jalankulkuvyöhykkeisiin, joukkoliikennevyöhykkeisiin sekä autovyöhykkeeseen. Keskeisinä kriteereinä eri vyöhykkeille ovat etäisyys kaupungin keskustasta, joukkoliikenteen vuoroväli sekä kävelyetäisyys pysäkille. Rovaniemen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on esitetty kuvassa 3 (SYKE). (Lisätietoja: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2013, Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa) Joukkoliikenteen kannalta keskeisiä alueita ovat keskustan jalankulkuvyöhyke, keskustan reunavyöhyke sekä joukkoliikennevyöhyke. Resurssien vähäisyydestä johtuen joukkoliikennettä pyritään kehittämään ensisijaisesti juuri näillä vyöhykkeillä, joilla joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaali on suurin. Autovyöhykkeellä joukkoliikenteen palveluita ei voida samassa mittakaavassa tarjota. Kuva 3. Rovaniemen kaupunkialueen yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. 2.4 Joukkoliikennejärjestelmä Rovaniemen paikallisliikennettä hoidetaan talviarkiliikenteessä 11 linjalla. Lauantaisin liikennettä hoidetaan 5 linjalla sunnuntaisin 4 linjalla. Kesällä liikennöinti on huomattavasti suppeampaa; kesäarkisin paikallisliikennettä hoidetaan vain 5 linjalla ja viikonloppuisin kolmella linjalla. Nykyinen linjasto on esitetty kuvassa 4 ja liikennöintiajat on taulukossa 1.

8 Kuva 4. Rovaniemen paikallisliikenteen linjasto ja päätepysäkit (linjakohtaiset reittikartat liitteenä 3) Talviarkisin paikallisliikenteen linjojen vuoroväli on pääsääntöisesti 30 60 minuuttia, arki-iltaisin 60 180 minuuttia ja viikonloppuisin tyypillisesti 60 120 minuuttia. Kesäisin vuoroväli on huomattavasti harvempi, pääasiassa 60 minuutista 240 minuuttiin. Paikallisliikenteen hoidosta vastaa nykyisin neljä liikenteenharjoittajaa: Ketosen Liikenne Oy (linjat 2, 3, 4, 5, 6 ja 14) Pikakuljetus Rovaniemi Oy (linjat 8, 10 ja 12) Kutilan Liikenne Oy (linjat 9 ja 1A) Airport Express Rovaniemi Oy (linjat 1A, 10 ja 12). Taulukko 1. Rovaniemen paikallisliikenteen linjojen liikennöintiajat Liikennöintiaika Linja Talvi arki Talvi la Talvi su Kesä arki Kesä la Kesä su 1A 13:15 20:05 - - - - - - 2 7:15 9:15 10:30 15:55 - - - - - 3 6:58 17:10 - - - - - - 4 6:30 20:00 7:30 20:00 11:00 16:30 6:10 21:30 8:30 21:30 11:30 21:30 - Yövuorot 5 6:25 23:00 8:30 21:30 12:30 20:30 6:25 21:30 9:30 16:00 12:30 19:30 pe 6 6:25 10:55 - - - - - - 8 7:10 19:10 8:15 19:05 9:30 19:05 8:10 18:15 8:15 17:25 9:55 17:30-9 7:10 16:15 - - 10:00 12:25 - - - 10 6:10 20:45 - - - - - - 12 6:10 9:15 - - - - - - 14 6:20 21:30 9:40 21:30 14:40 21:30 7:00 17:00 - - - Rovaniemen kaupunki hankkii paikallisliikenteen lisäksi kylien asiointi-, palvelu, ja työmatkaliikennettä. Palveluliikenteen reitit on esitetty liitteessä 4.

matkaa 9 Rovaniemen kaupunki hankkii paikallisliikenteen ja asiointiliikenteen ohella yli 2 miljoonalla eurolla vuodessa koulukuljetuksia. Koulukuljetusten kokonaisuus muodostuu 40 erillisestä kohteesta, joita hoitaa 15 liikennöitsijää tai liikennöitsijän yhteenliittymää. Rovaniemen suuralueiden välillä joukkoliikenne pohjautuu pääasiassa Lapin ELY-keskuksen järjestämään liikenteeseen. 2.5 Joukkoliikenteen matkamäärät ja matkojen suuntautuminen Joukkoliikenteen matkat Rovaniemen paikallisliikenteen matkustajamääristä ei ole kerätty tarkkaa tilastotietoa. Matkustajamäärää voidaan kuitenkin arvioida taajama- ja seutulipuilla tehtyjen matkojen sekä vuonna 2012 toteutetun joukkoliikennetutkimuksen avulla. Taajama- ja seutulipulla tehtiin vuonna 2013 yhteensä 705 987 matkaa. Seutulipulla matkoja tehtiin reilut 87 320 ja taajamalipulla 618 660. Joukkoliikennetutkimuksen perusteella voidaan arvioida että noin 63 % matkoista tehdään taajamalipulla ja 12 % seutulipulla. Näin ollen paikallisliikenteen kokonaismatkamäärän voidaan arvioida olevan reilut 941 300 matkaa vuodessa. Taajama- ja seutulipulla tehtyjen matkojen vuodenaikavaihtelu on esitetty kuvassa 5. Kylien asiointi-, palvelu-, ja työmatkaliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2013 noin 8500 matkustajaa. ELY-keskuksen järjestämästä suuralueiden välisestä joukkoliikenteestä ei ole saatavissa tarkkoja matkustajamäärätietoja. 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Taajamalippu, 7-11- vuotiaat Taajamalippu, 12-16-vuotiaat Taajamalippu, yli 17-vuotiaat Taajamalippu, opiskelijat Seutulippu Kuva 5. Taajama- ja seutulipuilla tehdyt matkat Rovaniemellä vuonna 2013 Matkojen suuntautuminen alueiden välillä Joukkoliikenteen matkojen suuntautumista voidaan arvioida vuonna 2012 laaditun liikennetutkimuksen perusteella. Joukkoliikennetutkimukseen sisältyy yli 1600 linja-autossa tehtyä matkustajahaastattelua, joilla selvitettiin mm. matkojen lähtö- ja määräpaikat, matkan tarkoitus, toistuvuus sekä matkalla käytetty lipputyyppi. Haastatteluita tehtiin kaikilla Rovaniemen paikallisliikenteen linjoilla klo 6-20. Haastattelut tehtiin viikoilla 43 ja 44. Liikennetutkimuksen perusteella noin 60 % paikallisliikenteen matkoista alkaa keskusta tai päättyy keskustaan. Keskustaperäisten matkojen osuus on laskenut selvästi vuodesta 1990, jolloin keskustaperäisten matkojen osuus oli noin 70 % kaikista matkoista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskustaperäisten matkojen osuus ei näyttäisi kuitenkaan enää laskeneen (Vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa keskustaperäisten matkojen osuus 60 %). Keskustaperäisten matkojen vähenemistä 1990-luvulta voidaan selittää muun muassa kaupallisten palveluiden laajentumisella keskustan ulkopuolelle sekä koulu- ja oppilaitosverkossa tapahtuneilla muutoksilla. Joukkoliikennetutkimuksen perusteella noin 20 % kaikista Rovaniemen paikallisliikennealueella tehtävistä joukkoliikennematkoista alkaa tai päättyy Korkalovaaran alueelle. Näistä matkoista 2/3 tehdään keskustan ja Korkalovaaran välillä. Korkalovaarasta tehdään paljon matkoja myös Ounasmetsän, Ounasrinteen ja Rantavitikan alueille. Rantavitikan alueelta lähteviä tai sinne päättyviä matkoja oli noin 18 % kaikista joukkoliikenteen matkoista. Alueella sijaitsevat mm. Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakouluja sekä Rovaniemen tekninen ammattioppilaitos. Noin kolmannes näistä matkoista tehtiin keskustan ja Ran-

6:30 7:00 7:30 8:00 8:30 9:00 14:00 14:30 15:00 15:30 16:00 16:30 17:00 6:30 7:00 7:30 8:00 8:30 9:00 14:00 14:30 15:00 15:30 16:00 16:30 17:00 Matkustajaa Matkustajaa 10 tavitikan välillä. Myös Korkalovaarasta, Pöykkölästä ja Ounasrinteeltä tehtiin paljon matkoja alueelle. Ounasrinteeltä lähteviä tai sinne päättyviä matkoja oli 15 % kaikista joukkoliikenteen matkoista. Näistä matkoista keskustaan suuntautui yli puolet (55 %). Ounasrinteeltä tehtiin paljon matkoja myös Ounasmetsän alueelle, Korkalovaaraan sekä Rantavitikkaan. Ounasmetsän alueelta alkaa tai sinne päättyy noin 12 % kaikista joukkoliikennematkoista. Nivavaarasta lähtee tai sinne päättyy noin 8 % ja Saarenkylä-Syväsenvaara-alueelta/alueelle noin 6 % joukkoliikenteen matkoista. Pöykkölästä alkaa tai sinne päättyy noin 6 % kaikista joukkoliikennematkoista. Napapiiriltä lähteviä tai sinne päättyviä matkoja on kaikista joukkoliikennematkoista tutkimuksen mukaan vain vajaa 3 %. Noin puolet näistä matkoista tehdään keskustan ja napapiirin välillä. Toiseksi eniten matkoja tehdään Saarenkylän ja Napapiirin välillä. Joukkoliikennematkojen suuntautumisessa on useilla alueilla hyvin voimakas tuntivaihtelu. Useimmilla suunnilla joukkoliikennematkat suuntautuvat aamuisin voimakkaasti keskustaan ja iltapäivisin paluuliikenne keskusta asuinalueille. Kuvassa 6 on esitetty tuntivaihtelu keskustan ja Karinrakan välisessä liikenteessä (linja 4, Asemieskadun pysäkki). Matkojen tuntivaihtelussa selkeän poikkeuksen muodostaa keskustan ja Rantavitikan välinen liikenne, joka on kohtuullisen tasapainoinen koko liikennöintiajan. Yliopistonkadulla (Veitikantien risteys) suoritetun matkustajalaskennan perusteella aamun tunteina menoliikennettä suuntautuu jopa enemmän keskustasta poispäin, jota selittää pääasiassa opiskelijoiden ja työntekijöiden matkat Rantavitikan alueella sijaitseviin oppilaitoksiin. Karinrakka-Keskusta (Linja 4) Rantavitikka-Keskusta (Linja 4) 60 35 50 40 30 25 30 20 10 20 15 10 5 0 0 30.10.2012 Alkamistunti Keskustaan Keskustasta 1.11.2012 Alkamistunti Keskustaan Keskustasta Kuva 6. Matkustajamäärien tuntivaihtelu Rovaniemen keskustaan suuntautuvilla yhteyksillä (linja 4) kahdessa eri tutkimuspisteessä (Rovaniemen liikennetutkimus/joukkoliikennetutkimusdata 2012)

11 3. JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELY 3.1 Yleistä Liikennevirasto on laatinut suositukset toimivaltaisille viranomaisille palvelutasomäärityksissä käytettävistä palvelutasoluokista sekä niiden palvelutasotekijöistä ja kriteereistä. Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä, käytettävät kriteerit, Liikenneviraston ohjeita 15/2011 Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn, Liikenneviraston ohjeita 07/2010 Kriteerit sisältävät sekä määrällisiä että laadullisia tekijöitä ja niiden alueellinen soveltaminen on suositeltavaa. Palvelutasoluokkia on liikenneviraston esityksen mukaisesti kuusi. Jokaisella palvelutasolla on omat tunnusmerkkinsä ja tavoitteensa. Parhaalla palvelutasoalueella tavoitellaan henkilöautolle kilpailukykyistä joukkoliikennettä ja heikommalla pyritään turvaamaan vain lakisääteiset kuljetukset. Kilpailutasolla joukkoliikenne on todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Tässä luokassa tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta merkittävästi. Kilpailutasoista joukkoliikennettä voi esiintyä esimerkiksi suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla ja niiden lähikeskuksissa. Houkuttelevalla tasolla joukkoliikenne on käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Tässä palvelutasoluokassa tavoitteena on saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen. Houkuttelevaa palvelutasoa voi esiintyä esimerkiksi keskisuurilla kaupunkiseuduilla ja niiden keskusten välisillä yhteyksillä. Keskitasolla joukkoliikenne tarjoaa liikkumisvaihtoehdon päivittäisiin kohteisiin. Tavoitteena on tarjota jokapäiväisiä säännöllisiä liikkumismahdollisuuksia. Keskitason käyttöalueena voivat olla esimerkiksi pienet ja keskisuuret kaupunkiseudut ja niiden keskusten väliset yhteydet. Peruspalvelutasoinen joukkoliikenne tarjoaa vaihtoehtoisia yhteyksiä töihin, kouluun ja asiointiin. Tavoitteena on turvata arjen liikkumistarpeet ja tarjota mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä. Peruspalvelutason käyttöalueena voivat olla esimerkiksi pienet kaupungit ja niiden keskusten väliset yhteydet sekä kuntakeskukset ja niiden väliset yhteydet. Minimitasolla joukkoliikenteen avulla hoidetaan perusyhteydet, joiden avulla on mahdollista päästä aamulla kouluun ja töihin, illalla kotiin sekä asioida kahdesti viikossa. Tavoitteena on turvata perus- ja asiointiyhteydet avoimen joukkoliikenteen avulla. Minimitasoista joukkoliikennettä voi olla esimerkiksi kylien ja kuntakeskusten välisillä yhteyksillä. Lakisääteisellä tasolla hoidetaan vain lakisääteiset kuljetukset. Nämä kuljetukset hoidetaan mahdollisuuksien mukaan avoimella joukkoliikenteellä. Lakisääteisistä kuljetuksista määrätään lainsäädännön tasolla. 3.2 Määrälliset palvelutasotavoitteet Rovaniemen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet pohjautuvat liikenneviraston suosituksiin, joita on sovellettu Rovaniemen toimintaympäristöön. Määrällisten tavoitteiden osalta palvelutasokriteerit on asetettu liikennöintiajalle sekä liikenteen vuoromäärälle/välille. Kriteerit on määritelty erikseen kesä- ja talviajalle. Kesäajalla tarkoitetaan tässä kesäkuun alusta elokuun puoliväliin ulottuvaa aikajaksoa. Liikennöintiajalla tarkoitetaan aikaa, joka on ensimmäisen vuoron lähtöajan ja viimeisen vuoron saapumisajan välinen aika. (Huom! Määrittely poikkeaa liikenneviraston suosituksesta, jossa liikennöintiaika on ensimmäisen tulon ja viimeisen lähdön välinen aika) Liikenteen vuoromäärä/väli on jaoteltu alakategorioihin, joita ovat ruuhka-aika, arkipäivä, arki-ilta (klo 18 eteenpäin), lauantai ja sunnuntai. Taulukossa 2 on esitetty keskimääräinen vuoroväli palvelutasoluokittain. Jos vuoroväli on yli 2 tuntia, määritellään päivittäinen vuoromäärä.

12 Tässä työssä liikenneviraston suositusta on sovellettu palvelutasomäärittelyssä siten, että vuoroväli on tulkittu keskimääräisenä vuorovälinä ja liikennöintiaikoja on tarkasteltu ohjetta hieman joustavammin. Liikenneviraston ohjeistuksessa on esitetty määrällisinä tekijöinä liikennöintiajan ja vuorovälin lisäksi kävelymatkojen pituus, kokonaismatka-aika sekä vaihtojen määrä. Rovaniemellä joukkoliikenteen ohjeellisena kävelyetäisyytenä pidetään kaikissa palvelutasoluokissa 500 metrin kävelyetäisyyttä. Kokonaismatka-ajalle ja vaihtojen määrälle ei tässä yhteydessä ole asetettu määrällisiä tavoitteita. Rovaniemen joukkoliikenteen määrälliset palvelutasotavoitteet ja -kriteerit on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Rovaniemen joukkoliikenteen määrälliset palvelutasotavoitteet Osatekijä Vuoroväli Etäisyys pysäkeille Tavoitearvot Houkutteleva taso Keskitaso Minimitaso Talvi: arki 6.30 23.00 6.30 21.00 7.00 17.00 7.00 17.00 Talvi: lauantai 7.30 22.00 9.00 21.00 10.00 16.00 Talvi: sunnuntai 12.00 21.00 12.00 18.00 Kesä: arki 6.30 22.00 6.30 21.00 7.00 17.00 7.00 17.00 Kesä: lauantai 8.00 22.00 9.00 21.00 Kesä: sunnuntai 12.00 20.00 12.00 18.00 Pe ja La ilta/yö liikenne 24.00 Talvi: ruuhka 30 60 60 Talvi: arkipäivä 30 60 60 2 4 vuoroparia Talvi: arki-ilta (klo 18 ) 60 60 Talvi: lauantai 60 60 60 Talvi: sunnuntai 60 60 Kesä: ruuhka 30 60 60 120 Kesä: arkipäivä 60 60 60 120 2 4 vuoroparia Kesä: arki-ilta (klo 18 ) 60 60 Kesä: lauantai 60 60 Kesä: sunnuntai 60 60 500 m Peruspalvelutaso Liikennöintiaika Erityistapaukset Liikennöintiaika keskeisille työpaikka-alueille määräytyy töiden alkamis- ja päättymisaikojen perusteella Liityntäyhteydet Rautatieasemalle määräytyvät junien lähtö- ja saapumisaikojen perusteella Seutuliikenteen vuoroilta tulee järjestää sujuvat vaihdot paikallisliikenteeseen merkittävimmille työ- ja opiskelupaikoille (esim. Rantavitikka, Lapin keskussairaala) Koulu-, opiskelu- ja asiointikuljetukset pyritään ensisijaisesti järjestämään avoimen joukkoliikenteen avulla) Kaikkien houkuttelevan tason alueiden välillä tulee olla ensisijaisesti suorat yhteydet. Linjaston rakenteesta riippuen joillekin alueille voi syntyä määritettyä palvelutasotavoitetta korkeampi palvelutaso. Esimerkiksi Korkalovaarassa Vaaranlaella palvelutasotavoitteeksi on määritetty keskitaso, mutta koska alue sijaitsee nykyisin kahden vahvan runkolinjan vaikutusalueella, nousee palvelutaso tavoitetasoa korkeammalle. 3.3 Laadulliset palvelutasotavoitteet Liikenneviraston suosituksissa laadullisille palvelutasotekijöille on huomattava määrä erilaisia palvelutasotekijöitä. Rovaniemen joukkoliikenteen laadulliset palvelutasotavoitteet on muodostettu Liikenneviraston suositusten pohjalta, näitä hieman soveltaen. Liikenneviraston asettamat laadulliset kriteerit koskevat mm. palvelun luotettavuutta ja täsmällisyyttä, informaatio- ja lippujärjestelmiä, kalustoa ja infraa. Laatutekijät ovat suurelta osin samat palvelutasoluokasta riippumatta kuitenkin niin, että paremmalla palvelutasolla tavoitellaan myös parempaa laatua. Rovaniemen alueella laadullisista tekijöistä tärkeimpiä ovat tiedottamisen ja aikatauluinformaation parantaminen pysäkeillä ja asemilla sekä matkaketjujen toimivuus (seutuliikenne paikallisliikenne paikallisliikenne). Tässä tarkastelussa tavoitteet on määritetty yleisellä tasolla. Myöhemmissä suunnitteluvaiheissa (kilpailutusstrategian laadinnan yhteydessä) tavoitteet mm. kalustolle määritellään huomattavasti tarkemmin.

13 Taulukko 3. Rovaniemen joukkoliikenteen laadulliset palvelutasotavoitteet. Osatekijä Houkutteleva Keskitaso Informaatio Täsmällisyys Lippujärjestelmä Kalusto Linjaston selkeys Infrastruktuuri Yhtenäinen aikatauluja reitti-info netissä, aikataulumonitorit terminaaleissa, jaettavat aikataulut, aikataulut tärkeimmillä pysäkeillä Yhtenäinen aikatauluja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut, aikataulut tärkeimmillä pysäkeillä Sitovia aikataulupisteitä Peruspalvelutaso Yhtenäinen aikataulu ja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmäkoko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne, matalalattia Runkolinjasto, helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, vakiominuuttiaikataulut Ruuhkautumisen mukaan kaista ja valoetuisuuksia, Korkeatasoiset pysäkit, keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpysäköinti, liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Minimitaso Yhtenäinen aikataulu ja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset Keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpysäköinti, liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Täsmällisyyden ja luotettavuuden osalta palvelutaso määritellään siten, että aikatauluissa käytetään sitovia aikataulupisteitä, joita ei saa ohittaa ennen aikatauluun merkittyä aikaa. Informaation osalta on tärkeää, että alueellista joukkoliikenneinformaatiota jaetaan yhtenäisesti. Kaikki aikataulu- ja reittitiedot on oltava saatavissa samoilta verkkosivuilta. Julkaistuissa aikatauluissa (aikataulukirjat, pysäkkitaulut) on oltava merkittyinä kaikki liikennöitsijöiden vuorot. Aikataulumonitoreissa voidaan jakaa informaatiota paitsi varsinaisista aikatauluista myös liikenteen häiriöistä. Tärkeimmät pysäkit houkuttelevalla ja keskitasolla määritellään aluekohtaisesti. Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä on tavoitteena kaikissa palvelutasoluokissa koko matkaketjulla. Lippujärjestelmän kehittymiseen vaikuttaa Waltti-lippujärjestelmän kehittyminen. Kaluston tulee olla kaupunkimaiseen paikallisliikenteeseen soveltuvaa matalalattiakalustoa. Matalalattiaista kalustoa voi käyttää myös muussa kuin kaupunkimaisessa paikallisliikenteessä, jos olosuhteet sen sallivat. Linjaston selkeydellä tarkoitetaan sitä, että paikallisliikenteessä on oltava paitsi helposti hahmotettavat reitit myös yksilöivät linjatunnukset. Linjakilpien perusteella matkustajan pitää ymmärtää vuoron reitti yksiselitteisesti. Reittien tulee olla helposti hahmotettavissa niin, että liikenne perustuu vahvoihin runkolinjoihin, joissa ei ole turhia poikkeamia. Reitit pitää olla tiedotettu selkeästi esimerkiksi karttamuodossa tai pysäkkiluettelona. Houkuttelevalla ja keskitasolla käytetään niin sanottuja vakiominuuttiaikatauluja mahdollisuuksien mukaan. Infrastruktuurin osalta on määritelty, että kaikilla palvelutasoalueilla tulee keskeisillä pysäkeillä olla katos ja mahdollisuudet pyöräpysäköintiin. Pyöräpysäköintiä kehitetään erityisesti niillä alueilla, joilla liityntäyhteydet pysäkeille ovat pitkät ja tarve pyöräpysäköinnille todennettavissa. Liityntäpysäköinti järjestetään tarpeen mukaan. Pysäkkien tulee olla helposti saavutettavia (selkeät ja turvalliset kulkureitit pysäkeille). Houkuttelevan palvelutason alueella pysäkkien tulee olla korkeatasoisempia. Houkuttelevalla tasolla käytetään ruuhkautumisesta riippuen kaista- ja valoetuuksia.

14 3.4 Paikallisliikenteen nykyinen palvelutaso Paikallisliikenteen nykyinen palvelutaso on esitetty kuvassa 7. Alueet on sijoitettu palvelutasoluokkiin ensisijaisesti vuorotarjonnan perusteella. Joukkoliikenteen vuoroväli on tässä yhteydessä tulkittu keskimääräisenä vuorovälinä eikä se siten huomio esim. sitä, jos vuorot lähtevät joinain aikoina peräkkäin ja joinain aikoina vuorotarjonnassa on pitempi tauko. Myös liikennöintiaikoja on tarkasteltu hieman määriteltyjä tavoitteita joustavammin. Kuva 7. Joukkoliikenteen palvelutaso alueittain, nykytila (2014) Paikallisliikenteen nykyinen palvelutaso vastaa vuorotarjonnan osalta verrattain hyvin Rovaniemen eri alueille ja yhteysväleille määriteltyä tavoitteellista palvelutasoa. Liikennöintiajassa on pieniä puutteita kesä-, ilta ja viikonloppuliikenteessä.

15 4. JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTARPEET 4.1 Toimintaympäristön muutokset Rovaniemen tuleva yhdyskuntarakenne pohjautuu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman 2013-2016 mukaisiin alustaviin kaavahankkeisiin. Kartassa 8 on esitetty maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaiset asumiseen varatut kaava-alueet. Tarkempia tietoja löytyy maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta 2013 2016. Kuva 8. Asemakaavojen tavoitteellinen maankäytön toteuttamisen aloittamisvuosi 2013 2017 (Lähde: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma 2013 2016) Tie- ja katuverkossa tapahtuvista muutoksista joukkoliikenteen kannalta keskeisimpiä ovat kiveliöntien rakentaminen, Vennivaara-Ylikylä-liittymäjärjestelyt, Vt 4 väylätien jatke sekä Vapaudentie (kirkon seutu). Palveluverkon muutokset Rovaniemen kaupunki on teettänyt syksyllä 2014 palveluverkkoselvityksen. Palveluverkon kehittymiseen liittyy kuitenkin vielä paljon erilaisia epävarmuustekijöitä. Todennäköistä kuitenkin on että kouluverkkoa joudutaan lähivuosina karsimaan ja myös lukioverkon tilanne arvioimaan. Palveluverkossa tulee tapahtumaan muutoksia myös terveyspalveluiden osalta. Tällä hetkellä tiedossa on mm. Muurolan sairaalan siirtyminen keskussairaalan yhteyteen.

16 Joukkoliikenteen hankintaan käytettävissä olevat resurssit Rovaniemen kaupunki rahoittaa avointa joukkoliikennettä, palvelu/asiointiliikennettä sekä koulukuljetuksia yhteensä noin 3,6 miljoonalla eurolla vuodessa (ks. taulukko). Joukkoliikenteen rahoitustasoon ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia lähiaikoina. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten kustannuksia ei ole huomioitu tässä yhteydessä. Suunnitelma on tehty sen oletuksen pohjalta että rahoitukseen ei ole tulossa suuria muutoksia. Joukkoliikennelain mukanaan tuomien muutosten myötä Rovaniemen kaupungin joukkoliikenteen hoitoon liittyvät tehtävät ja vastuut kasvavat, ja jatkossa onkin varauduttava siihen, että kaupungin työmäärä lisääntyy.

17 4.2 Joukkoliikenteen palvelutason tekijöiden kehittämistarpeet Rovaniemen paikallisliikennealueelle määritellyt palvelutasotavoitteet perustuvat suurelta osin nykyiseen palvelutasoon. Palvelutason parannuksia on esitetty tässä yhteydessä Rantavitikan, Eteläkeskuksen, Vennivaaran ja Nivavaaran alueille. Mahdollisuuksia palvelutason laskemiseen pohdittiin Napapiirin ja Saarenkylän alueilla, mutta palvelutason laskemista ei pidetty työssäkäynti- ja matkailuliikenteen näkökulmasta perusteltuna. Palvelutason parannusesitykset pohjautuvat työpajatyöskentelyn sekä liikennöitsijä- ja asiantuntijahaastattelujen tuloksiin. Varsinaisten alueellisten palvelutason parannusten ohella linjastosuunnittelussa tulee ratkaistavaksi maankäytön sekä tie- ja katuverkon kehittymisen aiheuttamat linjaston muutostarpeet, seutu-, paikallis- ja palveluliikenteen sujuvampi yhteenkytkeminen (matkaketjut), suorien yhteyksien tarve matkavirtojen perusteella sekä nykyiseen linjastoon liittyvät operatiiviset haasteet. Merkittävimmät laadulliset kehittämistarpeet liittyvät joukkoliikenteen aikataulu- ja reittiinformaation sekä lippujärjestelmän kehittämiseen. ALUEELLISET PALVELUTASON NOSTOT (01-04) 01 Rantavitikka - palvelutason nostaminen keskitasolta houkuttelevalle tasolle talviajan liikennöintiaikaa pidentämällä - kesäajan liikenteen osalta palvelutaso esitetään säilyväksi keskitasolla (tarve kesäisin vähäinen oppilaitosten ollessa kiinni) 02 Lampela-Eteläkeskus - Palvelutason nostaminen minimitasolta peruspalvelutasolle (maankäytön kehittyminen, kaupalliset palvelut) - Palvelutason nosto rajataan Eteläkeskuksen itäiseen osaan 03 Vennivaara - Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjoaminen uusilla maankäytön alueilla 04 Nivavaara - Palvelutason nosto minimitasolta peruspalvelutasolle - Linjastosuunnittelussa huomioitava koulukuljetustarpeet ja mahdollisuudet erilliskuljetusten vähentämiseen - 03 04 02 01 Kuva 9. Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso ja kehittämiskohteet

18 LINJASTORAKENTEEN KEHITTÄMINEN (05-09) 05 Linjaston operatiivisten ongelmien ratkaiseminen Joukkoliikenteen täsmällisyyttä ja luotettavuutta voidaan parantaa nykyiseen linjastoon liittyvien operatiivisten ongelmien poistamisella/vähentämisellä. Osa nykyisistä linjoista on ajoajaltaan liian tiukkoja. Linjat on pääsääntöisesti rakennettu 60 minuutin autokierrolle, eivätkä ne salli lainkaan häiriötekijöitä. Erityisesti ruuhka-aikoina ja huonoilla keleillä linjojen on vaikea pysyä aikataulussa. Ongelma on kasvanut sen myötä kun linjoja on maankäytön kehittymisen myötä pidennetty päistään (mm. Vennivaara). Linjastosuunnitelman yhteydessä tulee tutkia uusien tie- ja katuyhteyksien luomat mahdollisuudet joukkoliikenteen sujuvuutta edistävien reittimuutosten toteuttamiseen sekä viiveitä aiheuttavien ongelmakohtien ratkaisemiseen. Lisäksi tulee tutkia tarve autokiertojen muuttamiselle. Liikennevaloetuudet nopeuttavat joukkoliikennettä ja parantavat luotettavuutta, ja näin ollen joukkoliikenteen kannalta keskeisten liikennevaloristeysten varustaminen etuustoiminnolla on varsin suositeltavaa 06 Suorien yhteyksien tarve Sekä Rovaniemen paikallisliikenteen kehittämisselvityksessä (2004) että Rovaniemen liikennetutkimuksessa (2012) on noussut esille suorien yhteyksien tarve erityisesti yhteysväleillä Ounasrinne Rantavitikka sekä Saarenkylä Rantavitikka. Asia nousi esille myös elokuussa 2014 pidetyissä liikennöitsijähaastatteluissa. Linjastosuunnitelman yhteydessä tuleekin selvittää suorien yhteyksien tarve eri alueiden välillä ja ratkaisumahdollisuudet yhteyksien toteuttamiselle. 07 Palvelu- ja cityliikenteen kytkeminen osaksi joukkoliikennejärjestelmää Joukkoliikenteen palvelutason kehittämisessä tulee paikallisliikenteen ohella huomioida mahdollisuudet palveluliikenteen kehittämiseen sekä palveluliikenteen tehokkaampaan hyödyntämiseen osana joukkoliikenteen matkaketjuja. Joillakin alueilla joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan parantaa paikallisliikennettä täydentävällä cityliikenteellä (pienellä kalustolla ajettavalla tiheävuoroisella joukkoliikenteellä). Esimerkiksi Lampela Eteläkeskus -alueella palvelutason nostaminen voitaisiin ainakin osittain toteuttaa cityliikenteeseen perustuen. 08 Seutuliikenteen ja paikallisliikenteen matkaketjut Seutu- ja paikallisliikenteen aikatauluja yhteen sovitetaan keskeisillä vaihtopysäkeillä etenkin opiskelu- ja työmatkaliikenteen tarpeisiin linjastosuunnitelman yhteydessä. Aikataulut pyritään rakentamaan siten, että seutuliikenteen vuoroilta järjestetään sujuvat vaihdot paikallisliikenteeseen merkittävimmille työ- ja opiskelupaikoille. 09 Aikataulurakenne Aikataulujen tulee olla selkeitä. Tämä tarkoittaa sitä, että linjoja operoidaan jonkin säännöllisen kaavan mukaisesti eli lähdöt tapahtuvat mahdollisuuksien mukaan joka tunti samoilla minuuttiluvuilla. Lisäksi aikatauluissa tulisi huomioida samaan suuntaan liikennöivien linjojen lähtöjen porrastaminen siten, että useamman samaan suuntaan lähtevän linjan lähtö ja tulo eivät ajoitu yhtäaikaisesti, vaan lähdöt jaetaan tasaisesti tunnin eri osille. Aikataulurakenteen muuttaminen vaatii muutoksia nykyiseen linjastoon. INFORMAATION JA LIPPUTUOTTEIDEN KEHITTÄMINEN (10-11) 10 Reitti- ja aikatauluinformaation kehittäminen Rovaniemen joukkoliikenteen informaation kehittäminen nousi esille yhtenä tärkeimpänä kehittämiskohteena niin hankkeen yhteydessä järjestetyssä työpajassa kuin liikennöitsijähaastatteluissakin.

19 Perinteinen informaatio voidaan jaotella ennen matkaa ja matkan aikana tarvittavaan informaatioon. Ennen matkaa tulee asiakkailla olla käytössään koko kaupungin paikallisliikennettä koskeva painettu aikataulukirja ja linjakartta. Tiedot saatavilla myös internetissä. Matkan aikana käytettävää informaatiota, kuten pysäkkiaikatauluja ja karttoja, on tärkeintä saada käytetyimmille pysäkeille. Näitä ovat esimerkiksi keskustojen ja alakeskusten pysäkit, tärkeimmät vaihtopysäkit ja runkolinjojen tai runkolinjatyyppisten linjojen pysäkit. Sähköisiä pysäkkinäyttöjä sijoitetaan keskeisimmille pysäkeille. Vähemmän keskeisillä paikoilla ja seutuliikenteessä mobiilipalvelut ovat keskeisessä roolissa informaation jakokanavana, sillä pysäkkinäyttöjen sijoittaminen lukuisille pysäkeille ei ole tarpeellista eikä kustannustehokasta. Pysäkkien palvelutaso tulee määritellä tarkemmin myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. 11 Lipputuotteet Lippu- ja maksujärjestelmä kehittyy vaiheittain. Aluksi matkakortit pysyvät ennallaan ja hinnoittelu on sidoksissa joukkoliikenteestä päätettyyn meno- ja tulokehykseen. Suomessa kehitetään parhaillaan uutta Waltti lippu- ja maksujärjestelmää. Tavoitteena on luoda kaupunkiseuduille sekä joukkoliikenteen järjestämisvastuussa oleville ELY-keskusten alueille yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä. Uutta palvelua toteuttaa TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy. TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy on kuntien ja valtion yhteinen IT-palvelu- ja hankintayhtiö. Sen toiminta kattaa yli kaksikymmentä keskeisintä kaupunkiseutua ja yhdeksän joukkoliikenteen järjestämisvastuussa olevaa ELY-keskusta ympäri Suomea. Yhtiön tarkoituksena on hankkia, kehittää ja ylläpitää joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää yhteistyössä järjestelmätoimittajien ja järjestelmän käyttäjien kanssa.

20 5. LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN JA KUSTANNUKSET 5.1 Liikenteen järjestämistavat Siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä Rovaniemen paikallisliikenne voidaan järjestää kuvan 7 vaihtoehtojen mukaisesti. Toimivaltainen viranomainen tekee ratkaisun Palvelutaso syntyy markkinaehtoisesti, julkista tukea ei tarvitse Palvelutasoa ei synny markkinaehtoisesti, tarvitaan julkista tukea Markkinaehtoinen malli (ME) Palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestetty liikenne (PSA) Reittiliikenneluvat joukkoliikennelain mukaisesti Tilaaja-Tuottajasopimus Bruttomalli Käyttöoikeussopimus Oma tuotanto Kuva 10. Joukkoliikenteen järjestämistavat Markkinaehtoisessa mallissa viranomainen ei puutu markkinoiden toimintaan vaan liikennepalvelut tuotetaan vapaan kilpailun pohjalta. Liikenteenharjoittajille ei makseta julkista tukea ja jokainen liikenteenharjoittaja toimii oman suunnittelun sekä hinnoittelun pohjalta. Vaikka markkinaehtoiseen liikenteeseen ei voida ohjata julkista tukea, voidaan esimerkiksi Kelan kautta korvattavia opiskelijalippuja käyttää. Tällöin kyseessä ei ole liikenteenharjoittajalle maksettava lipputuki vaan opiskelijan tukeminen erityislainsäädäntöön perustuen. Suomessa markkinaehtoinen liikenne edellyttää, että liikenteenharjoittajalla on oltava joukkoliikenneluvan lisäksi reittiliikennelupa tai kutsujoukkoliikennelupa. Liikennöitsijän hakiessa lupaa toimivaltainen viranomainen tarkistaa, että liikenne ei aiheuta vakavaa haittaa palvelusopimusasetuksen mukaiselle liikenteelle. Lisäksi katsotaan, että yrittäjä täyttää vaaditut kriteerit, joiden asettamisella on haluttu vaikuttaa muun muassa liikenteen turvallisuuteen. Markkinaehtoisella mallilla järjestettyä liikennettä voidaan täydentää ostoliikenteellä, jos esimerkiksi peruspalvelutaso ei toteudu kaikilla alueilla. Toimivaltainen viranomainen hankkii täydentävää liikennettä yleisimmin nettomallilla ja vastaavasti kunnat ostavat liikennettä hankintalain mukaisesti. Ostoliikennettä hankkiva toimivaltainen viranomainen tai kunta voi itse asettaa liikenteessä käytettäville lipputuotteille enimmäishinnat. Palvelusopimusasetuksen mukaisessa liikenteessä (PSA) toimivaltainen viranomainen asettaa liikenteenharjoittajalle julkisen palvelun velvoitteita, joita liikenteenharjoittajan on noudatettava. Vastineeksi liikenteenharjoittajalle korvataan velvoitteista aiheutuvat kustannukset ja/tai myönnetään yksinoikeuksia. Palvelusopimusasetuksen mukaisessa liikenteessä toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että joukkoliikennepalvelut järjestyvät muun muassa monilukuisempina ja korkeatasoisempina verrattuna pelkästään markkinaehtoisesti järjestettyihin palveluihin. Palvelusopimuksen mukainen liikenne voidaan hankkia joko brutto- tai nettomallilla. Bruttomallissa toimivaltainen viranomainen suunnittelee ja kilpailuttaa liikenteen. Liikenteen tarjonta, lippujen hinnat ja laatutekijät ovat toimivaltaisen viranomaisen määrittelemät. Ostoliikennesopimuksessa liikenteenharjoittaja sitoutuu hoitamaan liikenteen toimivaltaisen viranomaisen asettamien ehtojen mukaisesti. Liikenteenharjoittajan saama korvaus ei riipu matkustajamäärästä vaan se perustuu liikennesuoritteeseen eli toisin sanoen tilaaja kantaa lipputuloriskin. Liikenteenharjoittajalle maksetaan vastineeksi hankintasopimuksen mukainen liikennöintikorvaus.

21 Bruttomallin etuina on, että liikenne on mahdollista suunnitella keskitetysti toimivaltaisen viranomaisen toimesta, vaikka alueella toimisi useita eri liikenteenharjoittajia. Käyttöoikeussopimuksissa liikenteenharjoittajalle myönnetään yksinoikeus tietyn alueen liikenteeseen tai suppeammin yksittäiseen reittiin. Aluekohtaisessa käyttöoikeussopimuksessa liikennöitsijä suunnittelee tietyn alueen ja reittikohtaisessa tietyn reitin liikenteen tarjouspyynnössä annettujen ehtojen mukaisesti. Käyttöoikeussopimuksia voivat tehdä ainoastaan toimivaltaiset viranomaiset. Käyttöoikeussopimuksessa hankinta tehdään ns. nettomallilla, jossa lipputulot jäävät liikenteenharjoittajalle. Liikennöitsijä jättää tarjouksen liikennöintikustannusten ja arvioitujen lipputulojen erotuksesta. Sekä lipputuloriski että riski tuotantokustannuksista ovat liikenteenharjoittajalla. Käyttöoikeussopimuksissa liikenteenharjoittajalle jää enemmän suunnitteluvapautta kuin bruttomallissa. Mallin arvioidaankin kannustavan liikennöitsijöitä panostamaan palvelun suunnitteluun, laatuun ja markkinointiin, sillä niiden avulla matkustajamäärä ja siten oma tulos saadaan maksimoitua. Nettomalli soveltuu hyvin reittikohtaisiin hankintoihin, erityisesti heikon kysynnän alueilla. Joukkoliikenteen järjestämistavat sekä niiden hyvät ja huonot puolet on esitetty tarkemmin liitteessä 6. 5.2 Esimerkkejä ja kokemuksia muilta alueilta Joukkoliikennelain tuomien muutosten myötä liikennettä on kilpailutettu vuosien 2013 2014 aikana useiden toimivaltaisten viranomaisten alueilla. Useilla alueilla, muun muassa Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Oulussa, joukkoliikenne on toimivaltaisten viranomaisten toimesta kilpailutettu bruttomallilla. Bruttomalli varmistaa toimivaltaisen viranomaisen määrittelemän palvelutason toteutumisen ja mahdollistaa alueelle yhtenäisen lippujärjestelmän. Lippu- ja maksujärjestelmä on toimivaltaisen viranomaisen järjestettävissä ja maksatusprosessi on läpinäkyvä. Bruttomallissa alueen liikenteen suunnittelu voidaan toteuttaa kokonaisuutena ja liikennesuunnittelun yhteys maankäytön, palvelujen ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun voidaan turvata. Sopimuskohteet voidaan rajata niin, että saadaan tarjouksia sekä pieniltä että suurilta palveluntuottajilta. Tarjousten laatiminen ja vertailu helpompaa kuin muissa malleissa ja malli on sopimusaikana tapahtuvien muutosten suhteen joustavampi kuin muut mallit. Bruttomallissa liikenteen hoidon laatu voidaan varmistaa erilaisin kannustein ja sanktioin. Esimerkiksi Lappeenrannassa liikennöitsijä voi saada bonuksia tai sanktioita asiakaspalvelun laadusta sekä liikenteen häiriöttömyydestä. Jos bonuksien ja sanktioiden osuus nousee merkittävän suureksi, vaikeutuu kuitenkin liikennöitsijöiden hinnoittelu ja kustannuslaskenta, mikä johtaa tuloksen epävarmuuteen. Muutamilla alueilla on sovellettu bruttomallin ja reittipohjaisen käyttöoikeussopimusmallin välimuotona kysyntäkannusteita/kannusteurakoita, joissa liikennöitsijälle jää puhdasta bruttomallia enemmän vastuuta ja vapautta liikenteen toteuttamisesta. Mallissa liikennöitsijälle voidaan jättää mahdollisuus tehostaa tuotantoaan aikataulusuunnittelun avulla sekä lisätä tulojaan jos matkustus lisääntyy hyvin hoidetun liikenteen ansiosta. Tämän tyyppisiin ratkaisuihin on päädytty Joensuussa, Kuopiossa sekä Sipoo-Kirkkonummi-Kerava-alueella. Tähänastisten kokemusten mukaan kannusteurakat eivät kuitenkaan ole toimineet aivan toivotulla tavalla. Kuopiossa alueellisten KOS-rajojen ylittävissä linjoissa on ollut jonkin verran ongelmia. Liikennöitsijöiden kanssa on käyty keskusteluja yhteisistä reittien osista ja on otettu maksuton vaihto-oikeus käyttöön. Kuopiossa bonukset ja sanktiot on määritelty PLL:n laatimien asiakirjojen pohjalta. Järjestelmä toimii aluksi bruttoperusteisesti mutta muuttuu 30 % nousuperusteiseksi / 70 % kiinteähintaiseksi sen jälkeen kun Waltti on ollut vuoden käytössä.

22 5.3 Esitys liikenteen järjestämistavaksi Työryhmä esittää, että Rovaniemen toimivaltainen viranomainen valitsee joukkoliikenteen järjestämistavaksi bruttomallin. Bruttomallissa toimivaltaisella viranomaisella on parhaimmat mahdollisuudet toteuttaa kaupungin liikennepoliittisia tavoitteita ja saavuttaa joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso. Bruttomallin mukaisesti joukkoliikenne on hankittu muun muassa Lappeenrannassa, joka vastaa linjastorakenteeltaan sekä kustannus- ja palvelutasoltaan Rovaniemen paikallisliikennettä. Kokemukset Lappeenrannasta ovat erittäin hyvät. Myös liikennöitsijähaastatteluissa bruttomalli nousi esille parhaana vaihtoehtona. Bruttomallissa joukkoliikenne voidaan integroida parhaiten maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun, mikä on Rovaniemen kaltaisella alueella erittäin tärkeää. Bruttomallin etuna muihin järjestämistapoihin on se, että reitteihin, liikenteen tarjontaan, lipputyyppeihin ja hintoihin voidaan tehdä helpoiten muutoksia sopimuskauden aikana. Varsinkin uuteen joukkoliikennejärjestelmään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla tarpeita tehdä nopeitakin muutoksia esimerkiksi lippujen hintoihin tai reitteihin. Käytännössä bruttomallin mukaisesti hankittu liikenne on vahvimmin viranomaisen omassa päätäntävallassa ja se on helpoiten hallittavissa. Bruttomallissa liikenteen hankinta on riskittömämpää ja uusien yrittäjien tulo markkinoille helpompaa, sillä matkustajamäärillä ja lipputuloilla ei ole merkitystä liikennöitsijän tulojen muodostumisen kannalta. Pitkän tähtäimen tavoitteena on että kaupunkiliikenteessä on yhtenäinen lippujärjestelmä Lapin ELY-keskuksen järjestämän liikenteen kanssa. 5.4 Kustannusvaikutukset Joukkoliikenteen järjestämistavan muutoksesta aiheutuvaa liikenteen hankinnan tulevaa hintatasoa on vaikea arvioida, sillä järjestämistavan/hankintamallin sekä kilpailutettavien kokonaisuuksien määrittelyn vaikutukset kustannuksiin ovat suuret. Alueilla, joilla liikenne on järjestetty uuden järjestämistavan mukaisesti (hankinta vuosina 2013 2014), on hintataso säilynyt aikaisemman kaltaisena. Hintatasoon vaikuttavat olennaisesti: - palvelutason muutos - linjastorakenne - kilpailutettavat kokonaisuudet (kohteiden koko, onnistunut suunnittelu) - sopimuksen kesto - bonukset/sanktiot - informaatio- ja maksujärjestelmä - kalustovaatimukset (erit. ikä) Kappaleessa 4.2 esitetyt palvelutasonmuutokset lisäävät liikennetarjontaa noin 100 000 km/vuosi nykytilanteeseen verrattuna. Tämä tarkoittaisi kustannusten lisäystä noin 0,2-0,25 milj. /vuosi (keskimääräisillä kilometrihinnat muilla kaupunkiseuduilla, n. 2-2,5 km/h). Osa palvelutasomuutoksista on mahdollista toteuttaa linjastosuunnitelman yhteydessä linjastorakenteellisilla muutoksilla, jolloin kustannusten kasvu jää kuitenkin edellä mainittua vähäisemmäksi. Palvelutason nostoa suuremmat vaikutukset kustannuksiin on kuitenkin edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksella sekä kilpailutusprosessin onnistuneella läpiviemisellä. 5.5 Liikenteen järjestämisen aikataulu Nykyisin Rovaniemen paikallisliikenne pohjautuu siirtymäajan sopimuksilla hoidettavaan liikenteeseen, sekä sitä täydentäviin ostoliikenteen vuoroihin. Liikennöintisopimuksista suurin osa päättyy 31.5.2018, osa kuitenkin jo 31.5.2016. Sopimusten päättymisen osalta tilanne on seuraava: Siirtymäajan sopimukset paikallisliikenteen linjoille 2, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 10 ja 12 päättyvät 31.5.2018. Linjan 14 sopimus päättyy 31.5.2016. Linja 1A ja linjan 10 viimeinen vuoropari ovat ostoliikennettä. Sopimus päättyy 2016. Linjan 12 aamun ensimmäinen vuoro ostoliikennettä. Sopimus loppuu 31.12.2014 (optio vuodelle 2015).

23 Koulukuljetussopimukset päättyvät 31.12.2015, mutta sopimuksiin sisältyy optiona vuoden 2016 kuljetusten hoitaminen (1.1.2016 31.12.2016) Kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa siirtymäajan liikennöintisopimuksen päättymään 30 päivänä kesäkuuta 2016 tai myöhemmin noudattaen 18 kuukauden irtisanomisaikaa, jos toimivaltainen viranomainen on tehnyt 14 :n 4 momentin mukaisen päätöksen liikenteen järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti ja järjestää liikenteen tarjouskilpailumenettelyssä. Kuva 11. Joukkoliikenteen kilpailutusprosessin alustava aikataulu

24 LIITTEET Liite 1 Rovaniemen suuralueiden väestömäärä Liite 2 Lippujen myynnin kehitys 2006 2013 Liite 3 Paikallisliikenteen reitit 2014 Liite 4 Palveluliikenteen reitit 2014 Liite 5 ELY:n joukkoliikenteen liikenteen palvelutaso Liite 6 Joukkoliikenteen järjestämistavat

Liite 1

Liite 2 LIPPUJEN MYYNNIN KEHITYS 2006-2013 Seutulippu Taajamalippu lapset nuoret aikuiset opiskelijat yhteensä 2006 2960-11,2 % 348 3521 2735 2395 8999-8,5 % 2007 3153 6,5 % 375 4205 3397 2744 10721 19,1 % 2008 3426 8,7 % 467 4979 3848 2795 12089 12,8 % 2009 3180-7,2 % 534 5579 4576 2717 13406 10,9 % 2010 3015-5,2 % 577 5202 5091 2933 13803 3,0 % 2011 3045 1,0 % 595 3891 4609 3646 12741-7,7 % 2012 3016-1,0 % 777 6159 4576 6258 17770 39,5 % (1) 2013 2817-6,6 % 764 6067 4384 5387 16602-6,6 % (2) (1) v. 2012 alkaen nuorten ja opiskelijoiden lipun hinta laskettiin 40 eurosta 26 euroon (2) v. 2013 alkaen nuorten ja opiskelijoiden lipun hinta nostettiin 26 eurosta 31 euroon sekä seutulipun hinta nostettiin 59 eurosta 64 euroon