Kuntaliitos sisäisenä muutoksena Lahti 25.3.2010 Sakari Möttönen, strategiajohtaja, Jyväskylän kaupunki
UUSI JYVÄSKYLÄ 1.1.2009 ASUKKAITA NOIN 130 000 MAAPINTA-ALA ALA 1171 KM 2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ KUNNAT JA VÄKILUVUT 2008 MUURAME 50 KM JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄN MLK KORPILAHTI HANKASALMI LAUKAA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN YHTEENSÄ 85 500 36 500 5 100 5 600 17 350 8 750 3 730 2 350 3 180 168 000 130 000 as. TOIVAKKA UUSI JYVÄSKYLÄ
Uusi Jyväskylä 2009 Asukkaita 130 000 Työpaikkoja 60 000 Asuntoja 70 000 Opiskelijoita 30 000 Maapinta-ala 1 171 km 2 Vesipinta-ala 295 km2 Kesämökkejä 4 000
Kuntien yhdistämisprosessin vaiheet Jyväskylässä (1) Kuntaliitoshanke (kaupunki ja maalaiskunta) 1990-alussa Kaupunki teki esityksen valtioneuvostolle kuntien yhdistämisestä Esityksen perusteella käynnistettiin selvitystyö (pj. maaherra Kalevi Kivistö) Selvityksessä esitettiin kuntien yhdistämistä (esitys oli erimielinen) Maalaiskunnan valtuusto hylkäsi niukasti esityksen kansanäänestyksestä v. 1994 Selvityksen aikana ja sen jälkeen kuntien yhteistyö vaikeutui (yhteistyöilmapiiri oli huono)
Kuntien yhdistämisprosessin vaiheet Jyväskylässä (2) Verkostokaupunkivaihe Yhteisellä sopimuksella lopetettiin puhe kuntaliitoksesta, jonka seurauksena yhteistyöilmapiiri parani Estettiin kaupunkivastaisen rintaman synty ja syntyi halukkuutta tulla mukaan verkostoon Yhteinen aluekeskusohjelma 2000-luvun alussa (perustui kuntien yhteissopimukseen) - verkostokaupunkihanke Perustettiin yhteistyöhankkeita ja tiivistettiin yhteistyötä Periaate: toiminnat edellä hallinto perässä Perustettiin kuntien yhteinen elinkeinoyhtiö (Jykes), yhteisiä sosiaalihuollon erityspalvelusäätiöitä (Tekevä, Päihdepalvelusäätiö, Vammaispalvelusäätiö) Palvelujen vaihtoa ja ristikkäiskäyttöä lisättiin (esim. yhteinen päivähoitoalue)
Kuntien yhdistämisprosessin vaiheet Jyväskylässä (3) Verkostokaupunkihankkeen umpikuja Peruspalveluja koskevissa yhteistyöhankkeissa ei saatu ratkaisuja aikaan Selvitystöitä käynnistettiin, mutta ne eivät tuottaneet riittävästi tuloksia Kaupunki kirjasi strategiaansa tavoitteen työssäkäyntialueen mukaisesta kuntarakenteesta Maalaiskunnassa päättäjät jakautuivat kuntaliitoksen kannattajiin ja vastustajiin Verkostokaupunki loppui Paras-hankkeesseen rakennekysymykset nousivat ydinasiaksi
Kuntien yhdistämisprosessin vaiheet Jyväskylässä (4) Yhdistymisvaiheen käynnistys Korpilahden kunta ajautui taloudellisiin ongelmiin, jotka haluttiin ratkaista liittymisellä kaupunkiin (päätös 2006) Maalaiskunnan kasvu nosti kunnan investointitarpeet yli taloudellisten mahdollisuuksien Maalaiskunnassa eräät poliitikot ryhtyivät kannattamaan julkisesti kuntaliitosta (rintamalinjat selvenivät)
Kuntien yhdistämisprosessi Jyväskylässä Maalaiskunnan valtuusto esitti selvityksen tekemistä kesäkuussa 2007 Selvitystyö käynnistyi elokuussa 2007 (selvityshenkilönä Jarmo Asikainen) Kyse ei ollut kuntaliitoksesta vaan vanhojen kuntien lakkauttamisesta ja uuden kunnan perustamisesta (Jyväskylä kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kuntakunnat lakkautettiin ja perustettiin Jyväskylän kaupunki) Kuntien valtuustojen yhdenmukaiset päätökset helmikuussa 2008 Valtioneuvoston päätös kesäkuussa 2008 Yhteiset vaalit lokakuussa Uuden valtuuston ensimmäinen kokous 3.11.2008 Uusi valtuusto teki tarvittavat perustamispäätökset: Hyväksyi säännöt Perusti virat Teki sopimukset Valitsi toimielimet Uusi Jyväskylän kaupunki aloitti toimintansa 1.1.2009
Yhdistymiseen vaikuttaneita tekijöitä Verkostokaupunkiyhteistyö loi yhteistä perustaa ja helpotti prosessia Parashanke vauhditti yhdistymistä (saatiin hyvä argumentteja) Maalaiskunnassa kuntaliiton puolustajat malttoivat odottaa oikeaa hetkeä Kuntien yhdistämisen vastustajat eivät saaneet kansanliikettä aikaan Yhdistämisprosessi suunnitelmiin huolella Yhdistymisessä nousi esiin poliittista johtajuutta
Muutoksen toteutus Onnistuneen muutoksen toteuttaminen on vaativa tehtävä Onnistuneen muutoksen toteutus vie 3-5 vuotta Erityisesti vaativaa ja aikaa vievää on toimintakulttuurien ja käytäntöjen yhteensovittaminen Luottamus selittää merkittävässä määrin muutosten (erityisesti organisaatioiden yhdistämisen) onnistumisesta Luottamusta rakennetaan avoimella ja vuorovaikutteisella johtamisella ja henkilöstön osallistumisella Iso muutos on jaettava toteuttamiskelpoisiin hankkeisiin, joissa tavoitellaan pieniä voittoja
Muutos prosessina Shokkivaihe Henkilöstön lamaantumisen vaara Toivon heräämisvaihe Tunnelmat ylös ja alas Sopeutumisvaihe Katastrofia ei tullutkaan Vakiintumisvaihe Vanhaan ei haluta palata
Erilaiset muutostilanteet ja niitä säätelevät tekijät Stenvall, Virtanen 2007
Henkilöstö mukana Osallistuminen (%) muutoksessa? 3/2008 12/2008 Aika
Henkilöstösopimus 1.1.2009-1. Palvelussuhdeturva 31.12.2013 Siirtyvän henkilöstön viiden vuoden palvelussuhdeturva on yhdenvertainen riippumatta palveluiden organisointitavasta 2. Henkilöstön siirtyminen uusiin tehtäviin Kuntien vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät siirtyvät entisin palvelussuhteen ehdoin uuden kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin tehtäviin 3. Palkkausjärjestelmien kehittäminen Palkkojen harmonisointi tehdään kolmen vuoden aikana 2009-2011 4. Yhteistoiminta Yhteistoimintamenettelyyn kiinnitetään erityishuomio muutostilanteessa
Henkilöstötyön valmistelu tiivistetysti (1/2) 1. Palkka- ja palvelussuhdeasiat Sopimusaloittaiset erityispiirteet valmistelussa/linjauksina Palkkausjärjestelmä: Tehtäväkohtainen palkka Henkilökohtainen lisä Palvelussuhteen luonne (virka/työsuhde) ja uudet nimikkeet 2. Henkilöstön kehittäminen Muutostuki (räätälöity tuki alkoi syksyllä 2008) Esimiestilaisuudet (syksyllä 2008) Henkilöstöviestintä (kk-tiedote, intra, hlöstölehti, oppaat/ohjeet) Henkilöstön kehittäminen 1.1.2009- (esimiesmodulit)
Henkilöstötyön valmistelu tiivistetysti 2/2 3. Henkilöstösuunnittelu/rekrytointi Täyttölupamenettely syksyn 2008 aikana Henkilöstömäärän ja menojen kehityksen tehostettu seuranta TA2009 valmistelu, henkilöstösuunnitelma Eläköitymisen hallinta / hyödyntäminen 4. Yhteistoiminta / Työsuojelu / Työterveyshuolto/ Luottamusmiesjärjestelmä Uudet järjestelmät vuodelle 2009 5. Henkilöstöetuudet / -palvelut Yhteisvalmistelu, tasapuolisuus, työssäjaksaminen,
Henkilöstöviestintä Uusi Jyväskylä 2009 henkilöstölle www-sivut Intrassa Henkilöstötiedote Ilmestyy kuukausittain Henkilöstölehdet Maalaiskunnan ja kaupungin lehdet vuoden 2008 loppuun erillisinä Henkilöstötilaisuudet Esimiestilaisuudet, henkilöstöinfot Luottamusmiesinfot Erilliset infot/keskustelutilaisuudet kerran kuukaudessa Yhteistoiminta Kolmen yhdistyvän kunnan yhteinen yhteistoimintamenettely
Henkilöstön nimittäminen uuden kunnan palvelukseen Virat eivät siirry kunnasta toiseen, vaan uusi työnantaja perustaa toiminnan kannalta tarpeelliset virat Viranhaltijat, jotka eivät käytä julkista valtaa nimitettiin vastaavaan työsuhteiseen tehtävään kuntajakotilanteessa Työsopimussuhteessa oleva henkilöstö nimitettiin uuden kunnan palvelukseen siirtosopimuksella Akj. päätös, jossa todetaan työsuhteinen henkilöstö Uudet työsopimukset Tehdään mikäli työtehtävissä tapahtuu oleellisia muutoksia Tehdään niille henkilöille, jotka siirtyvät virkasuhteesta työsuhteeseen Määräaikainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö siirtyi uuden kunnan palvelukseen solmitun virkamääräyksen/työsopimuksen keston mukaisesti
Organisaation muutoksen kokemisen kriittiset tekijät Oikeudenmukaisuuden kokeminen Valta-asemat, aineelliset ja symboliset palkkiot Osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen Mahdollisuuksien tasapuolisuus Mahdollisuudet koko muutosprosessin aikana Tiedotus ja tiedon saanti Riittävyys ja oikea-aikaisuus Organisaatiokulttuurin muodostuminen Alisteinen vai tasa-arvoinen? Taskinen 2005