TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KULLAAN KUNNAS- SA VALTAUSALUEELLA VÄLIMÄKI, KAIVOS- REKISTERINRO 7101/1, SUORITETUISTA MAL- MITUKIMUKSISTA

Espoon yksikkö M06/1143/2006/10/1 26.10.2006 Espoo TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KULLAAN KUNNAS- SA VALTAUSALUEELLA VÄLIMÄKI, KAIVOS- REKISTERINRO 7101/1, SUORITETUISTA MAL- MITUKIMUKSISTA Tapio Lehto ja Niilo Kärkkäinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 3.12.2006 Tekijät Tapio Lehto, Niilo Kärkkäinen Raportin laji valtausraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kullaan Välimäen valtauksella, kaivosrekisterinro 7101/1 Tiivistelmä Kullaan Välimäen tutkimusten lähtökohtana olivat geofysiikan mukaan kullan suhteen otolliset kallioperän rakennepiirteet ja niissä suorina kultaviitteinä kansannäytteinä saadut 54 malmilohkare- ja kallioviitettä, joissa oli keskimäärin 6.8 ppm Au. Kohteessa tehtiin geokemian näytteenottoa (318 pistettä), raskasmineraalitutkimuksia (66 näytettä) geofysiikan maastomittauksia (3.3 km 2 ) ja syväkairauksia (14 reikää, 985.2 m), joista analysoitiin 829 kairasydännäytettä. Välimäen kallioperä koostuu kiille- ja sarvivälkegneisseistä sekä konformeista tonaliiteista, jotka esiintyvät geofysiikan mukaan vuorottelevina NEE-SWW-suuntaisina patjoina. Ohuita kvartsijuonia on yleisesti ja osa niistä liittyy kapeisiin hiertovyöhykkeisiin tai raidoittaa gneissejä. Näihin liittyy usein arseeni- ja rikkikiisua. Sarvivälkegneississä on myös magneettikiisua piroteraitoina, jotka paikoin sisältävät myös arseenikiisua. Kairauksissa tavoitettiin korkeita kultapitoisuuksia, mm. rei'ässä R309 13 ppm Au ja 18 ppm Au yhden metrin lävistyksinä. Korkeat Au-pitoisuudet esiintyvät hajanaisina huippuina, joissa on kapeina reunuksina heikosti anomaalisia kultapitoisuuksia. Muutoin yhtenäisemmät kohonneiden kultapitoisuuksien lävistykset ovat luokkaa 100 500 ppb Au muutamien metrien pituudella. Välimäen valtauksella suoritetuissa tutkimuksissa löydettiin uusi kultamineralisaatio, joka vastaa tyypiltään ja pitoisuuksiltaan jäljitettyjen lohkareiden emäkalliota. Kairauksella ei voitu kuitenkaan paikantaa yhtenäistä kultaesiintymää. Syynä tähän voi olla tunnustelevan etsintävaiheen harva kairauskenttä ja sen perustana vain pienehköllä alueella kyllin tiheä geokemian pohjamoreeninäytteenotto. Välimäen tutkimukset osoittavat, että NW-SE-suuntaisten suursiirrosten rajaamaa Kullaan lohkoa voidaan kokonaisuudessaan pitää kullan suhteen potentiaalisena alueena. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Satakunta, Kullaa, kulta, kullanetsintä, geofysiikan maastotutkimukset, gokemia, lohakre-etsintä, malmilohkare, syväkairaus, kultaesiintymä Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Länsi-Suomen lääni, Kullaa, Välimäki Karttalehdet 1143 08 Muut tiedot Arkistosarjan nimi valtausraportti Arkistotunnus M06/1143/2006/10/1 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö, kallioperä ja raaka-aineet Allekirjoitus/nimen selvennys Tapio Lehto Hanketunnus 2901003 (myös 2108000) Allekirjoitus/nimen selvennys Niilo Kärkkäinen

1. JOHDANTO 1.1 Tutkimusten tausta GTK:n kullanetsintätutkimukset Kullaalla käynnistyivät vuonna 1997. Lähtökohtana olivat geofysiikan mukaan kullan suhteen otolliset kallioperän rakennepiirteet ja niissä suorina kultaviitteinä lukuisat kansannäytteinä saadut malmilohkareaiheet (Rosenberg 2000) (kuva 1). Tutkimusalueen nimi oli aluksi Levanpelto. Kairausvaiheessa nimeksi tuli Välimäki. 1.2 Kohteen sijainti ja luonnon olosuhteet Välimäki sijaitsee metsämaastossa 4 km Kullaan kirkonkylästä ja 25 km Porista itään, välittömästi Pori-Tampere valtatien eteläpuolella (kuvat 1 ja 2). Peruskarttalehti on 1143 08, x- koordinaatti = 6818.080 ja y-koordinaatti = 1567.620 (R309). Paikalle pääsee metsäautotietä. Alue on luonteeltaan harvaan asuttua Satakunnan erämaaseutua. Kohde on kumpareikkoista ja osin louhikkoista moreenimaastoa, jossa on runsaasti suuria irtolohkareita ja eteläosalla niittypalstan sisältävä savikkopohjainen laakso. Alueen läpi virtaa vuolas puro. Tutkimuskohteen reunamilla sijaitsee yksi tienvarsitila ja kairauskentän vieressä kesämökkikäytössä oleva pientila. 1.3 Valtaus Tutkimukset suojattiin 28.2.1997 kahdella valtausvarauksella, Kullaa I ja II, yhteensä 16.9 km 2. Vuonna 2000 tehtiin valtaus Välimäki, kaivosrekisterinumero 7101/1 (Kuva 1). Valtausvaiheessa tehtiin lähinnä vain syväkairauksia. Alkuvaiheet on selostettu raportissa Rosenberg (2000). Kuva 1. Kullaan Välimäen talvista tutkimusmaastoa, kairauspaikka R307, x=6818.183,y=1567.493

Kuva 2. Välimäen ja valtausalueen 7101/1 sijainti. Maanmittauslaitos lupa nro 1.4 Aikaisemmat tutkimukset GTK ei ole tehnyt aiemmin malminetsintää Kullaan alueella. Noin 10 km Välimäeltä koilliseen on ollut vanhoja kultavaltauksia, joista tunnetuin on Silmusuon kultamineralisaatio (http://www.gtk.fi/explor/eco_gold_frame.htm). 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Malmilohkareet ja raskasmineraalit Välimäen alueelta oli analysoitu 54 kultapitoista lohkare- ja kallionäytteitä, jotka on kerätty kansannäytetoiminnan kautta vuosina 1995-1998. Kesällä 1997 alueella tehtiin raskasmineraalitutkimuksia. Paikasta otettiin 66 näytettä lapiolla moreenin pintaosasta. Kultarakeet rikastettiin spiraalierottimella, "kultakoiralla", ja niiden lukumäärä laskettiin stereomikroskooppia käyttäen.

2.2 Geokemia Tutkimusten alkuvaiheessa v. 1997 tehtiin tunnustelevia moreenitutkimuksia profiilinäytteenotolla karttalehtien 1143 08 ja 09 alueella. Kannettavalla cobrakalustolla porattiin läpivirtausterällä näyte 207 pisteestä. Kohteellisessa vaiheessa v. 1998 otettiin rajatulta alueelta 110 lisänäytettä neljältä profiililta. Kalustona oli kevyt tela-alustainen porakone GM50. Näyte pyrittiin molemmissa vaiheissa ottamaan moreenipatjan pohjasta. Kohde sisältyy vuonna 2002 toteutettuun alueellisena tutkimuksena tehtyyn kohdentavaan geokemian kartoitukseen, jossa otettiin lapionäytteitä 0.5 m:n syvyydeltä 1 km:n pistevälein. 2.3 Geofysiikka Alueella tehtiin varausvaiheessa 3.3 km 2 :n alueella geofysiikan maastomittauksia menetelminä magneettinen ja IP mittaus (Jokinen, 2006). 2.4 Syväkairaus Välimäen kohteessa kairattiin kahdessa vaiheessa yhteensä 985.20 m. Vuonna 2000 kairattiin reiät R301-R306 ja vuonna 2002 reiät R307-R314. Molemmat kairaukset urakoi SMOY. Kairauspaikkatiedot on taulukoitu liitteessä 2. Kairaus suunnattiin geofysiikan mukaan. Vallitseva kairaussuunta oli 120 o ja kaade 40 o. Kaltevuudet on mitattu sivusuuntapoikkeaman huomioivalla laitteistolla. Reikähatulla peitetyt suojaputket jätettiin reikiin ja ne on löydettävissä maastosta. Kairaukset raportoitiin Lopella KAIRA-tietokantaan. Tulosten jatkokäsittely tehtiin gemconohjelmalla, jossa tehtiin 5 asteen karttakorjaus suunta- ja kaltevuusmittauksiin. 2.5 Kemialliset analyysit Geokemian näytteistä analysoitiin kulta hienoaineksesta (alle 0.065 mikronia) grafiittiuuni-aasmenetelmällä (521U, 5gr) ja arseeni menetelmällä (416U). Kairasydännäytteet halkaistiin giljotiinilla Lopella ja analysoitiin GTK:n Otaniemen laboratoriossa. Analyysiin otettu näyte on keskimäärin yksi metri halkaistua kairasydäntä. Analyysin ylijäämämurske on palautettu ja talletettu Lopelle, kuten myös ampulli analyysiä varten jauhettua kivipulveria. Näiden näytteiden tunnistekoodit ilmenevät liite-cd:n analyysituloksista. Yhteensä analysoitiin 829 kairasydännäytettä. Näytteet murskattiin, kahtioitiin ja jauhettiin Otaniemessä menetelminä 30 ja 40. Rei'istä R301-R306 oli 401 näytettä. Analyysimenetelminä olivat ICP:AES osittaisuutoksesta (511P) ja kullan määritys dokimastisesti (705P). Rei'istä R307-R314 analysoitiin 428 näytettä. Menetelmä vaihtui laboratorion suosituksesta, koska muutoin tulokset olisivat viivästyneet kohtuuttomasti. Nämä analyysit tehtiin kokokivianalyyseinä (175X), kulta määritettiin massa-icp:llä (512Ma). Näytteet, joissa oli yli 500 ppb Au, analysoitiin lisäksi menetelmällä 705P, eli korkeammat Au-pitoisuudet on tässäkin sarjassa määritetty dokimastisesti.

Analyysivaiheet, tilausnumerot ja koodit ilmenevät liitteestä 3. 2.6. Dokumentointi Kairausraportit, gemcom-data ja primaarit analyysitulokset ovat raportin liittyy-materiaalina CD:llä. Geofysiikan mittaustulokset ovat CD:llä geosoft-muodossa ja Arcview-datana. Kairasydänmateriaali on talletettu Lopelle. 3 VÄLIMÄEN KULTAMINERALISAATIO 3.1 Yleinen geologia Kullaan alue koostuu kallioperäkartan mukaan NEE-SWW-suuntaisista kiillegneissijaksoista ja niiden välissä olevista pitkänomaisista tonaliitti-granodioriittilinsseistä (kuva 3). Kokonaisuudessaan Kullaan alue muodostaa tektonisen lohkon, joka sijoittuu kahden merkittävän kaakkoluode-suuntaisen siirrosvyöhykkeen väliin (Pietikäinen 1995). Välimäki sijoittuu jakson länsireunalle, missä jakojen suuntaus kääntyy osittain seuraamaan NW-SE-suuntaista pääsiirrosta. Alueen paljastumassa liuskeisuuden kulku on lähes pohjois-eteläsuuntainen ja kaade 70-80 astetta itään. Kuva 3. Välimäen sijainti aeromagneettisella ja geologisella kartalla 3.1 Geofysiikka Lentomittaukset kuvastavat hyvin Kullaan rakennetta (kuva 3). Vuorottelevat jatkuvat aromagneettiset häiriöjaksot heikkenevät ja osin jopa häviävät maanpintamittausten mukaan Välimäen alueella (kuva 4). Kohteessa on magneettisia jaksoja myötäileviä IP-anomalioita. Voimakkaimmat IP-anomalia sijaitsevat ei-magneettisella alueella välittömästi kairauskentän takana (Kuva 4).

GTK M06/1143/2006/1/10 Kuva 4. Välimäen alueen geofysiikan maanpintamittauskarttoja; ylempi kartta on magneettinen ja alempi IP.

3.2 Moreenitutkimukset Lohkareet ja raskasmineraalit Lohkareet on löytänyt kolmen kokeneen harrastajan etsintäryhmä Orvokki ja Taisto Tamminen ja Veijo Kujansuu. Kansannäytteiden maastoraportit (M13) on koottu yhdeksi PDF-tiedostoksi raportin liitteenä olevalle CD-levykkeelle. Välimäeltä ja lähialueelta (1243 08) on analysoitu 54 lohkare- ja kallionäytettä, joissa on keskimäärin 6.8ppm Au. Korkein pitoisuus on 42.4 ppm Au, näyte K/971750 (liite 1). Kivilajeina on erilaisia gneissejä, joissa on kvartsijuonia ja yleensä arseenikiisupirotetta. Arseenia näytteissä on yleensä aina yli 1 % (liite 1) ja keskimäärin sitä on 5.1% As. Muutamassa arseenikiisurikkaassa näytteessä on anomaalisesti kobolttia, esimerkiksi K/981525 sisältää 0.13 % Co, 9.2 ppm Au ja 34.4 % As. Raskasmineraalinäytteitä otettiin lohkarelöydösten lähialueilta. Tutkimusten mukaan kultarakeita on eniten Välimäen kaakkoispuolella (kuva 5). Kuva 5. Välimäen lähialueen kultapitoiset lohkare- ja kallionäytteet ja raskasmineraalit; sininen= kultapitoinen lohkare (kolmio) tai kallio (neliö); vihreä = raskasmineraalinäytteet; neliö = kultahippuja (numero = lukumäärä/10 l mr), pallo = tyhjä näyte; Symbolien koko viittaa pitoisuusvaihteluun Geokemia Kohonneet kultapitoisuudet moreenin hienoaineksessa rajoittuvat melko selvästi Välimäen kaakkoispuolelle, muualla korkeita pitoisuuksia on vain hajanaisesti (kuva 6). Geokemiassa ei ole samanlaista alueellista ryhmittymistä kuin kultapitoisissa lohkareissa (ks. kuva 5), mutta tämä

GTK M06/1143/2006/1/10 voi johtua lohkareiden esiintymisen maastoriippuvuudesta. Geokemian näytteenottoalue on kohtalaisen kapea, ja vaatisi erityisesti Välimäen eteläosalta täydennyksiä. Kuva 6. Kullaan Välimäen geokemian kartta. Kullan pitoisuusvaihtelu moreenin hienoaineksessa (luokat 0-9 ppb, 9-25 ppb, 25-59 ppb, 59-113 ppb ja yli 113-176 ppb); Karttaan merkitty myös kairauspaikat (valkoinen risti). 3.2 Kairaus ja kallioperä Kairaus suunnattiin Välimäellä geokemian anomaliakentän länsireunalle, joka edustaa kohonneiden kultapitoisuuksien ja lohkareiden 'viuhkan' lähtöaluetta (kuvat 6 ja 7). Geofysiikan mukaan paikka sijoittuu magneettisen vyöhykkeen katkeamiskohtaan. Sen ajateltiin liittyvän siirrosvyöhykkeeseen ja siinä tapahtuneeseen kallioperän muuttumiseen, magneettisten mineraalien hajoamiseen. Kairauksissa on kymmenien metrien paksuisina vuorottelevina patjoina kiillegneissejä ja sarvivälkegneissejä sekä konformeja granodioriittisia tai tonaliittisia kiviä ja leikkaavia tai osin ympäröivään kiveen sulautuvia graniittipegmatiitteja. Osa kiillegneissistä on grauvakkamaista, osa migmatiittista. Suurin osa gneisseistä pieni-keskirakeista massamaista tai raitaista kiveä, jossa on läiskinä granaattia. Sarvivälkegneissi on osin gabromaista. Mafiset kivet ja granodioriittitonaliitti ovat vallitsevia kairauskentän itäosalla, kun taas länsiosalla kiillegneissi on vallitseva kivilaji. Ohuita kvartsijuonia on yleisesti ja osa niistä liittyy kapeisiin hiertovyöhykkeisiin tai raidoittaa gneissejä. Näihin liittyy usein arseeni- ja rikkikiisua. Sarvivälkegneississä on myös magneettikiisua piroteraitoina, jotka paikoin sisältävät myös arseenikiisua.

Kuva 7. Kullaan Välimäen kairauspaikat. Valtauksen raja punaisella. 3.3 Kultapitoisuuden vaihtelu Kairauksessa lävistettiin kultaa runsaasti sisältäviä vyöhykkeitä, mutta ne esiintyvät hajanaisesti ja ovat kapeita (Kuva 8). Eniten sitä on kairausalueen lounaisosan reiässä R309, jossa on 12.7 ppm Au syvyydellä 15.00-16.00 m ja 13.9 ppm Au syvyydellä 21.00-22.00 m. Näistä edellisessä näytteessä on kvartsijuonia ja vain merkkejä arseenikiisusta (0.07 % As). Toinen, metrin mittainen näyte sisältää 7.8 % As ja 10 cm paksun kompaktin arseenikiisujuonen. Kivilaji molemmissa on sarvivälkegneissiä. Taulukkoon 1 on kerätty lävistykset, joissa kultaa on yli 0.5 ppm Au. Muutoin kohonneita kultapitoisuuksia, 100-500 ppb Au, esiintyy pitempinä, muutaman metrin lävistyksinä mm rei'issä R301, R302 ja R304 (kuva 9). Isäntäkivi on kiille- tai sarvivälkegneissiä, vain reiän R302 alussa gabro.

Kuva 8. Välimäen kairauksen kivilajivaihtelu, (pylväs), kultapitoisuuden (diagrammin reiän ylä/vasemmalla) ja arseenipitoisuuden vaihtelu (reiän ala/oikea puoli); kivilajit: sininen = kiillegneissi, vihreä = sarvivälkegneissi, ruskea=granodioriitti

Kuva xx. Esimerkki kulta- ja arseenipitoisuuden vaihtelusta Kullan Välimäellä. Profiili R301-R302, reiän vasemmalla (ylä)puolella Au ja oikealla (ala)puolella As Taulukko 1. Kullaan Välimäen kairausten kultaa yli 0.5 ppm sisältäneitä lävistyksiä Reikä Syvyys Au ppb As ppm S % Kivilaji R301 85.50-86.50 554 500 0.99 kiillegneissi + kvartsijuonia R301 113.50-114.50 2780 0 0.27 kiillegneissi + kvartsijuonia R301 121.50-122.50 554 300 0.33 kiillegneissi + kvartsijuonia R301 124.50-125.50 8130 300 0.21 kiillegneissi + kvartsijuonia R302 41.00-42.00 554 7580 1.34 gabro R302 106.80-107.80 629 900 0.87 kiillegneissi + kvartsijuonia R302 107.80-108.80 1440 1220 0.19 kiillegneissi + kvartsijuonia R302 112.80-113.80 551 0 0.34 kiillegneissi + kvartsijuonia R302 117.80-118.80 531 500 0.12 kiillegneissi + kvartsijuonia R303 55.00-56.00 538 1800 0.56 kiillegneissi R304 53.00-54.00 463 100 0.33 kiillegneissi + kvartsijuonia R305 69.00-70.00 3270 1500 0.10 kiillegneissi + kvartsijuonia R305 77.00-78.00 694 0 0.49 kiillegneissi + kvartsijuonia R306 117.00-118.00 457 0 1.28 kiillegneissi + kvartsijuonia R309 15.00-16.00 12700 700 1.01 sarvivälkegneissi + kvartsijuonia R309 21.00-22.00 13900 78400 1.71 sarvivälkegneissi R310 54.50-55.50 488 1400 0.44 sarvivälkegneissi

R310 82.00-83.00 749 900 0.49 sarvivälkegneissi R311 24.00-25.00 771 1600 0.69 sarvivälkegneissi R311 36.00-37.00 437 300 0.33 sarvivälkegneissi R311 43.00-44.00 3240 50300 2.43 sarvivälkegneissi + kvartsijuonia R312 9.00-10.00 803 19400 0.61 sarvivälkegneissi R312 110.00-111.00 1100 100 0.41 sarvivälkegneissi 4. YHTEENVETO Geofysiikan mukaan Kullaan alueen kallioperän suurrakennetta voidaan pitää kullan mineralisoitumisen suhteen mielenkiintoisena. Kullaan liuskeet ovat likimain itä-länsisuuntaisena vyöhykkeenä. Välimäen alueella on leikkaavia siirrosvyöhykkeitä, jotka liittynevät Kullaan vyöhykettä länsipuolelta rajaavaan NW-SE-suuntaiseen siirrosvyöhykkeeseen. Kullaan alueen kallioperä koostuu erilaisista korkean metamorfosiasteen suprakrustisista gneisseistä ja niiden välissä poimuttuneista gneissimäisistä syväkivistä. Kallioperän rikkonaisuutta ja mineralisoitumista kuvastavat kairauksissa lävistetyt kvartsijuonet ja arseenikiisupirote. Kairauksissa lävistettiin kohtalaisen korkeita kultapitoisuuksia, mm. reiässä R309 13 ppm Au ja 18 ppm Au yhden metrin lävistyksinä. Korkeat Au-pitoisuudet esiintyvät hajanaisina huippuina, joissa on kapeina reunuksina heikosti anomaalisia kultapitoisuuksia. Muutoin yhtenäisemmät kohonneiden kultapitoisuuksien lävistykset ovat luokkaa 100 500 ppb Au muutamien metrien pituudella. Yhtenäistä malmiutunutta vyöhykettä ei kairauskissa löydetty. Syynä tähän voi olla tunnustelevan etsintävaiheen harva kairauskenttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Välimäen valtauksella suoritetuissa tutkimuksissa löydettiin kultamineralisaatio, joka vastaa tyypiltään ja pitoisuuksiltaan jäljitettyjen lohkareiden emäkalliota. Välimäellä löydetty uusi kultamineralisaatio vahvistaa Kullaan tektoonisen lohkon kultapotentiaalia. Mikäli alueella jatketaan etsintätöitä, tulisi Geokemian näytteenottokenttää laajentaa ja tihentää kriittisiltä kohdin. Kairauksessa huomio tulisi kohdentaa reiän R309 lävistysten jatkeiden selvittelyyn, reiän R301 pohjoispuolella olevan IP-anomalisen vyöhykkeen kontrollointiin sekä geokemiassa ja lohkareissa olleiden kohonneiden kultapitoisuuksien kenttiä kairausalueen kaakkoisja länsipuolella. Kirjallisuus Pietikäinen, K., 1994. The Geology of the Paleoproterozoic Pori shear zone, southwestern Finland, with special reference to the evolution of veined gneisses from tonalitic proto liths. Michigan Tech Univ., 150 s. Rosenberg, P., 2000. Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutki mukset. GTK, julkinen raportti M19/1143/1/10.

LIITE 1. Kullaan karttalehdellä 1143 08 sijoittuvat kansannäytteinä analysoidut lohkare- ja kallionäytteet; kuvaus kohteista GTK:n M13-raporteissa (PDF-tiedosto tämän raportin liite-cd:llä) K-Numero kartta X Y L_K Au ppm As % Muuta 951326 114308 6817540 1567770 L 6.0 5.68 951438 114308 6817520 1569680 L 2.9 0.07 951445 114308 6817340 1569360 L 4.0 0.85 961032 114308 6817840 1567020 L 4.2 11.60 961060 114308 6818050 1566720 L 3.5 0.76 961062 114308 6818140 1566820 L 3.8 10.40 961073 114308 6818190 1566800 L 11.8 4.82 961075 114308 6818160 1566800 L 3.4 4.56 961080 114308 6817320 1569200 L 5.0 4.26 961114 114308 6818240 1567980 L 12.2 1.08 961298 114308 6818190 1566580 L 5.0 9.53 961299 114308 6818200 1566650 L 3.3 6.98 961302 114308 6818190 1566580 L 6.1 2.73 961407 114308 6818060 1567800 L 16.3 10.60 961408 114308 6818120 1567710 L 3.5 11.10 961575 114308 6818060 1567830 L 5.6 1.16 961590 114308 6818040 1567980 L 4.5 3.74 961593 114308 6818060 1568000 L 4.1 1.22 961675 114308 6818190 1566580 L 4.4 7.16 961676 114308 6818190 1566580 L 6.0 13.40 961701 114308 6819840 1565160 L 3.3 26.20 961826 114308 6818120 1568000 L 4.1 10.80 971076 114308 6817560 1568760 L 12.2 1.81 971327 114308 6817540 1568740 L 17.3 3.23 971328 114308 6817510 1568740 L 2.5 0.24 971330 114308 6817530 1568730 L 3.3 0.91 971440 114308 6817740 1568480 L 4.5 15.60 971443 114308 6817830 1568600 L 5.8 0.59 971521 114308 6817790 1568390 L 5.7 1.01 971522 114308 6817800 1568400 L 3.8 0.17 971530 114308 6818080 1566190 L 10.7 7.03 971606 114308 6817710 1568920 L 15.6 2.52 971662 114308 6818130 1568190 L 8.0 0.18 971693 114308 6817770 1568200 L 6.8 5.32 971712 114308 6817770 1568220 L 4.7 3.55 971738 114308 6817800 1568600 L 3.3 0.15 971741 114308 6817660 1568100 L 2.7 1.71 971744 114308 6817655 1568110 L 13.5 2.15 971748 114308 6818120 1568540 L 2.6 1.34 971750 114308 6818100 1567720 L 42.4 6.10 981062 114308 6818180 1567560 L 3.3 1.73 981063 114308 6818120 1567560 L 3.0 2.89 981129 114308 6817660 1568320 L 6.5 1.14 981132 114308 6817730 1568400 L 9.3 8.97

K-Numero kartta X Y L_K Au ppm As % Muuta 981242 114308 6817980 1567535 K 3.8 0.91 981244 114308 6817980 1567530 K 11.7 0.42 981383 114308 6818300 1566920 L 2.6 2.25 446 ppm Co 981384 114308 6817750 1568080 L 6.3 6.29 981387 114308 6817740 1568100 L 6.1 4.41 981414 114308 6817710 1567690 L 3.0 4.22 981424 114308 6817840 1567360 L 4.3 2.23 981426 114308 6817840 1567340 L 4.7 4.50 981525 114308 6818420 1565970 K 9.2 32.40 1290 ppm Co 981526 114308 6818425 1565970 K 4.9 2.20 921033 114308 6811620 1564220 L 0.0 0.00 0.78 % Cu Au vs As 100000 10000 1000 1000 10000 100000 1000000 As ppm Lohkareet; kulta vs As

LIITE 2. Välimäen syväkairaus REIKA X Y Z suunta kaltevuus PITUUS R301 6818221 1567495 65.0 120.0 40.0 141.90 R302 6818170 1567570 65.0 120.0 40.0 120.60 R303 6818330 1567506 65.0 120.0 40.0 140.20 R304 6818286 1567582 65.0 120.0 40.0 119.20 R305 6818436 1567563 65.0 120.0 40.0 120.00 R306 6818392 1567613 66.0 120.0 40.0 139.90 R307 6818183 1567493 68.0 120.0 40.0 120.90 R308 6818129 1567550 68.0 120.0 40.0 120.00 R309 6818080 1567620 68.0 120.0 40.0 120.30 R310 6818175 1567654 60.0 120.0 40.0 120.50 R311 6818352 1567670 62.0 120.0 40.0 121.50 R312 6818308 1567740 60.0 120.0 40.0 121.40 R313 6818468 1567628 62.0 120.0 40.0 120.30 R314 6818415 1567700 62.0 120.0 40.0 140.30

Liite 3... Kullaan Välimäen kohteeslta tehdyt kemian analyysit Tilaajat/geologi PER Petri Rosberg, TL Tapio Lehto Tilausnro tilaaja lkm aines näytenumerot menetelmät 60441,60442 PER 207 mr M9732279-M9732485 521U (Au, 5 gr), 516U (As) 70055 PER 110 mr M9830262-M9830371 521U (Au, 5 gr), 516U (As) 75603 TL 72 R301 705P (Au), 511P 75604 TL 80 R302 705P (Au), 511P 75606 TL 55 R303 705P (Au), 511P 74163 TL 79 R304 705P (Au), 511P 74165 TL 43 R305 705P (Au), 511P 74166 TL 72 R306 705P (Au), 511P 75862 TL 44 R307 512Ma, 705P (Au) 75863 TL 26 R308 512Ma,705P (Au),175X 75864 TL 32 R309 512Ma,705P (Au),175X 80086 TL 65 R310 512Ma,705P (Au),175X 80087 TL 84 R311 512Ma,705P (Au),175X 80088 TL 60 R312 512Ma,705P (Au),175X 80089 TL 20 R313 512Ma,705P (Au),175X 80090 TL 97 R314 512Ma,705P (Au),175X