Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2015

Samankaltaiset tiedostot
Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus Luonnonvarakeskus Markus Kankainen, Unto Eskelinen, Jari Setälä Jari Niukko, Kaija Saarni

Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus Luonnonvarakeskus Markus Kankainen, Jani Pulkkinen, Jari Setälä Jari Niukko, Kaija Saarni

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Itämeren kala elintarvikkeena

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Nykyisen ohjelmakauden toteutuminen: Euroopan meri- ja kalastalousrahasto

Mitä tänään? LUKE:n hankkeita vesiviljelyn kehittämiseksi. Kalankasvatuksen kestävä kasvu tuotannon mahdollistaminen uusilla merialueilla

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Ohjelma Torstai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma ja kalatalouden innovaatio-ohjelmat

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Kiertotaloudella kilpailukykyistä kalankasvatusta

Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Kalankasvatus Metsähallituksen vesialueilla. Kalaviikko Esko Maukonen

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Merialuesuunnittelu ja kalankasvatus

CASE BENELLA INNOTORI

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 52/2018. Kalatalouden toimialakatsaus Markku Kärnä, Joonas Valve ja Jari Setälä

Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma ja valtioneuvoston vesiviljelyn kärkihanke

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

Kalastuksen olosuhdekatsaus 2015

Kalankasvatuksen avomeritekniikka

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

Megaluokan kalankasvatus, teknologia ja synergiset toimintamallit

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

ASC ONKO SUOMESSA KOHTA SERTIFIOITUA KIRJOLOHTA? Riitta Myyrä Oy WAI Consulting Ltd

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu /P-K ELY-keskus/VMK

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 63/2017. Kalatalouden toimialakatsaus Heidi Pokki, Markku Kärnä, Joonas Valve ja Jari Setälä

Vesivarojen arvo Suomessa

Rahoitustuen suunta Lyhytaikaisen luottojen korkojen % tukeminen Investointiluottojen korkojen %- tukeminen

KASVUN

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Suomen toimintaohjelman strategia ja saavutukset. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Tuloksia vesihomekyselystä

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Kalatalouden Markkinointiohjelma. Kalatalouden Innovaatiopäivät Tampere

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Meriviljelyn luvituspilotit - Hankkeen suositukset sekä YM:n ja MMM:n yhteiset linjaukset suositusten pohjalta

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kalatalouden nykytila Suomessa

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Sinin n vallankumous

Kalataloushallinto toimialansa edistäjänä ja kalavarojen hoitajana

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

Logistiikkaselvitys 2009

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Kalatalouden Markkinointiohjelma

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Kokemuksia avomeritekniikoista

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Kasvattajan puheenvuoro

YVA-lain mukainen vaikutusten arviointitarve kalankasvatushankkeissa. Ylitarkastaja Seija Savo

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE

Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin. Kankainen ja Jari Setälä. Loppuseminaari Viikki

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Transkriptio:

Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2015 Markus Kankainen, Unto Eskelinen, Jari Setälä, Jari Niukko, Kaija Saarni Luonnonvarakeskus (Luke) 2016 Luonnonvarakeskus

Rahoitus Kalankasvatuksen olosuhdekatsauksen laatiminen on osittain Rahoitettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) avustuksella. Katsaus tuottaa tietoa EMKR:n Suomen toimintaohjelman arviointia ja ennakointia varten. 2

Sisältö Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2015 (s 1) Rahoitus (s. 2) Sisältö (s. 3) Kalankasvatustuotanto (s. 4-8) Ruokakalaa kasvatettiin noin 15 miljoonaa kiloa Pääosa tuotannosta edelleen kirjolohta Kirjolohen perkuut painottuvat marras-joulukuuhun Siian kasvatusmäärät vähentyneet Sääolosuhteet (s. 9-14) Lämpötilat hyvin poikkeukselliset Vesi lämmintä syysmyöhäiseen Lähes jäätön talvi merellä Jääpäiviä vähän Tuulinen vuosi Kasvattajien näkemyksiä (s.15-18) Henkilökohtaiset haastattelut Haastateltujen yritysten tuotantosuuntia Hyvä kasvukausi, mutta matalat hinnat Luonnonolosuhteiden vaikutus kasvatukseen (s. 19-21) Merialueiden olosuhteet olivat hyvät Sisävesien olosuhteet olivat erinomaisetu Taloudelliset tekijät (s. 22-23) Kirjolohen ja kirjolohen mädin hinnat laskivat Yhteiskunnalliset tekijät (s. 24-25) Merialueen vanhoja lupia leikataan edelleen Uhat ja mahdollisuudet (s. 26-27) Brändäämällä lisäarvoa kotimaiselle kirjolohelle Lähteet (s. 28) Lisätietoa (s.29) Nuolta napauttamalla pääset suoraan otsikon mukaiseen kohtaan katsauksessa 3

Kalankasvatustuotanto 4

Ruokakalaa kasvatettiin noin 15 miljoonaa kiloa Ruokakalatuotannon kehitys vuosina 1980-2015 Lähteet: Luke vesiviljelytilastot. Tuotantoluvut laskettu perkaamattomalle kalalle, sisältää mädit. 5

Pääosa tuotannosta edelleen kirjolohta Ruokakalatuotannon määrä ja arvo päätuotteittain vuonna 2015 Kirjolohen mäti 3 % Taimen 1 % Siika 5 % 15,3 Milj. kg Kirjolohen mäti 9 % Muut lajit 3% Taimen 1 % 55,5 Milj. Kirjolohi 90 % Siika 13 % Kirjolohi 74 % Lähteet: Luke tilastot, Prokala ry: Kuvapankki 6

Kirjolohen perkuut painottuvat marras-joulukuuhun Ki Kirjolohen kuukausittaiset perkuumäärät Kirjolohen kuukausittaiset hinnat Kirjolohen perkuut painottuvat vahvasti loppuvuoteen Kirjolohta perattiin normaalia enemmän Kirjolohen tuottajahinta oli edellisvuosia matalampi, n. 3,6 /kg Lähde: Suomen kalankasvattajaliiton tuotantotilasto 7

Siian kasvatusmäärät vähentyneet Siian tuotanto vähentynyt Siian tuottajahinta nousi lähes euron (11%) vuodesta 2014 Siian tuottajahinta n. 9,5 /kg vuonna 2015 Lähde: Luke, tuotantoluvut perkaamattoman painona, sisältää mädin 8

Sääolosuhteet 9

Lämpötilat hyvin poikkeukselliset Vuoden 2015 keskilämpötilan poikkeama vertailukaudesta 1981-2010 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lämmin talvi ja kevät, kylmää pitkälle kesään ja syksyllä lämmintä vuoden loppuun asti Suomen vesiviljelylle merkitsee hyviä kasvuolosuhteita Lähteet: Ilmatieteen laitos 10

Vesi lämmintä syysmyöhäiseen Pintaveden lämpötilat Lähteet: SYKE ja ELY-keskukset 2016. Avoimet ympäristötietojärjestelmät. Pintavesien tilan tietojärjestelmä, vedenlaatu PIVET. Hertta-palvelu, Turun Ammattikorkekoulu 2016. Seilin automaattipoijun mittaukset 11

Lähes jäätön talvi merellä Keskimäärin 1965-86 2015 18.2. Jäättöminä keväinä on enemmän aikaa asentaa tuotantovälineitä, ja se tuo joustavuutta poikasten siirroille. Lähteet: Ilmatieteen laitos 12

Jääpäiviä vähän Jääpäivät: talvi 2014-2015 / ka 1981-2010 Jääpeitteen pysyvyys Lounais-Suomen rannikko jäätön Lähteet: Ilmatieteen laitos 13

Tuulinen vuosi Tuulipäivien määrä Vaikka kovia tuulia oli normaalia enemmän se ei vaikuttanut kasvuun 14 Lähde: Ilmatiteteen laitos

Kasvattajien näkemyksiä 15

Henkilökohtaiset haastattelut Kasvattajat Ab Salmonfarm Oy, Kemiönsaari Brändö Lax Ab, Brändö Haverön Lohi Oy, Parainen Heimon Kala Oy, Parainen Kainuun Lohi Oy, Sotkamo KalaValtanen Oy, Luvia Lännenpuolen Lohi Oy, Kustavi Mannerlohi Oy, Uusikaupunki Kalankasvatus Vääräniemi Oy, Taivalkoski Savon Taimen Oy, Rautalampi Sybimar Oy, Uusikaupunki Taimen yhtiöt, Jyväskylä Vatungin Kalatuote, Kuivaniemi

Haastateltujen yritysten tuotantosuuntia Kasvattajat Poikastuotanto 6 Ruokakalantuotanto 11 Merikasvatus 9 Sisävesikasvatus 5 Kiertovesikasvatus 3 Suomen ruokakalan tuotantomäärästä > 80% Lähteet: Pro Kala ryn kuvapankki 17

Hyvä kasvukausi, mutta matalat hinnat Kasvattajien arvio vuoden 2015 taloudelliseen tulokseen vaikuttaneista tekijöistä N=12-2 = erittäin heikko; 0 = Normaalivuosi; + 2 = erinomainen vuosi Kasvukauden luonnonolosuhteet erinomaiset Kirjolohen ja mädin hinta matala

Luonnonolosuhteiden vaikutus kasvatukseen Lähteet: Kuva : Lui Pui-chungi 19

Merialueen olosuhteet olivat hyvät Kasvattajat - Merilaueen kasvukausi oli pitkä, niin keväällä ja syys/talvella lämpötiloiltaan sopiva - Ruokintaa ei pitänyt keskeyttää kuin sisäsaaristossa hetkeksi - Miltei jäätön talvi helpotti kassien asennusta ja poikasten kuljetuksia - Kasvukaudella oli yksittäisiä liian tuulisia päiviä, jolloin ei olisi päässyt ruokkimaan kaloja, mutta niillä ei vaikutusta kasvuun - Kalaterveystila oli merellä hyvä - Saukkojen, kalasääskien ja haikaroiden merkitys haittaeläiminä lisääntynyt merelläkin - Hyljevahingot olivat verrattain pieniä - Hyvän kasvatusvuoden potentiaalia ja hyötyä ei voi ulosmitata, koska tuotantorajoitteet tulevat vastaan - heikkona kasvukautena ei lupia saada hyödynnettyä täysimääräisesti, hyvänä kasvukautena kala pitää perata aikaisin pois, ettei lupa ylity 20

Sisävesialueiden olosuhteet olivat erinomaiset Kasvattajat - Sisävesien kasvukausi oli pitkä; niin keväällä kuin talvella ja lämpötiloiltaan sopiva - Keväällä poikasten kuljetus merelle voitiin aloittaa hyvissä ajoin - Pohjoisessa vedet pysyivät jopa liian kylmiä, mikä rajoitti hieman kalan kasvua - Vettä oli riittävästi kaikilla laitoksilla - Ei hyydeongelmia vedessä - Tautitilanne oli normaalivuosia parempi - Ei merkittäviä predaatio-ongelmia, vaikka saukot ja haikarat ongelmat ovat yleistyneet Lähteet: Pro Kala ryn kuvapankki 21

Taloudelliset tekijät Lähteet: Kuva : Lui Pui-chungi 22

Kirjolohen ja kirjolohen mädin hinta laski Kasvattajat - Perkuukokoisen kirjolohen hinta syksyllä poikkeuksellisen alhaalla - Mädin hinta tipahti lähes kolmannekseen normaalista; Venäjän viennin ja rajakaupan tyrehtyminen samalla kun edellisenkin vuoden mätiä oli myymättä - Siian hinta oli hyvä - 2016 keväälle ei riittänyt kotimaista kirjolohta - Poikastuotannossa normaalihintainen vuosi - Istukkailla oli hyvä kysyntä - Rehun, tai muidenkaan tuotannontekijöiden hinnoissa ei ollut merkittäviä muutoksia - Paikoittain osaavan henkilöstön puute - Tuotantopaikkajärjestelyt sekä merialueen lupien leikkaukset ovat vähentäneet useiden yritysten liikevaihtoa 23

Yhteiskunnalliset tekijät Lähteet: Kuva : Lui Pui-chungi 24

Merialueen vanhoja lupia leikataan edelleen Kasvattajat - Lupia leikataan yhä eteläisellä merialueella - Sijainninohjaussuunnitelmaa on tulkittu väärin ja sen perusteella on pyydetty siirtämään vanhoja laitoksia sisäsaaristosta muille alueille (ei enää myönnetty lupia olemassa oleviin laitoksiin) - Sijainninohjaussuunnitelma mahdollistanut uusia ja suurempia lupia ulkomerellä - Meriviljelyn tutkimusaseman alasajo ihmetyttää - Huoli koulutuksesta ja toimialan uusiutumisesta, esimerkiksi aloittavista yrittäjistä - Lisääntyvä sääntely, selvitykset ja raportointi aiheuttavat työtä ja kustannuksia - Toimialan imago on parantunut - Kuormitusperusteiset luvat johtaisivat ympäristöinvestointeihin ja tuotannon kasvuun 25

Uhat ja mahdollisuudet 26

Brändäämällä lisäarvoa kotimaiselle kirjolohelle Kasvattajat UHAT - Lupia leikataan yhä moni paikoin, minkä vuoksi yrittäjät eivät uskalla investoida - Kirjolohen hintakehitys MAHDOLLISUUDET - Mahdollisuus uusiin lupiin merialueella - Kalan kysynnän kasvu kaikilla sektoreilla - Brändääminen ja uudet myyntikanavat - Toimialan parantunut imago - Toimijoiden parantunut yhteistyö - Kuormitusperusteiset ympäristöluvat innostaisivat ympäristöinvestointeihin ja kasvattaisivat tuotantoa ja kannattavuutta - Esimerkiksi sisävesilaitosten saneeraus ja merellä Itämerirehun käyttö 27

Lähteet Luken tilastotietokannat Kalatalouden tilastot: http://statdb.luke.fi/pxweb/pxweb/fi/luke/ Ilmatieteen laitos Tuulitilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot Ilman lämpötila ja sadanta: http://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961 Ympäristö: Vesien lämpötila/keskiarvo/ennuste käyrät: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/kooste/jarvilampo_p.html http://www.syke.fi/fi-fi/syke_info/viestintaaineistot/vesitilannekatsaukset/tiedotelista?n=25994&d=0 http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/lampotila/lampotila.htm Muut lähteet: Suomen kalankasvattajaliitto ry. Rosti, Ari: lämpötila poikkeamakäyrä, (sadanta): http://rosti.fi/saa/?page_id=1100 28

Lisätietoa Lisätietoa kalankasvatuksen olosuhdekatsauksesta antavat: Tutkija: Markus Kankainen, markus.kankainen@luke.fi, puh: 029 532 7695 Erikoisasiantuntija: Unto Eskelinen, unto.eskelinen@luke.fi, puh: 029 532 7513 Tutkija: Jari Setälä, jari.setala@luke.fi, puh: 029 532 7682 Kalamarkkinoista lisätietoa: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/kalamarkkinakatsaus_2014.pdf 29