Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Samankaltaiset tiedostot
Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa Schmidt, lääketiet. opisk.

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Alkoholikuolleisuus väheni edelleen vuonna 2011

Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 70-vuotias

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

JALASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLISTARO. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SUUPOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kuolintodistuksen laatiminen Aulikki Wallin oikeuslääkäri THL, Turku

Itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna 2015

HÄRMÄNMAAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Tapaturma- ja väkivaltakuolemat vähentyneet viidenneksellä kymmenessä vuodessa

Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia

Tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleita yli suurin osa yli 75-vuotiaita

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ISOJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kuolemansyyt Kaatumisten aiheuttamat vammat yleisin tapaturmakuolemien syy. Vuosikatsaus

ETELÄISTEN SEINÄNAAPURIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kuolemansyyt Itsemurhien määrä pienin yli 40 vuoteen

Meretojan tauti yhteinen tutkimusprojekti. Sydänsairaudet Meretojan taudissa. Sari Atula, neurologiandosentti Helsingissä

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Johdatus nuorten tilanteeseen Pirkanmaalla Jukka Ohtonen, projektipäällikkö Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön p

Suomen työeläkkeensaajat 2017

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Suomen työeläkkeensaajat 2018

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia?

LAUSUNTO LAHTI 1 (3) MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost)

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

Kati Myllymäki Kati Myllymäki

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS Helsinki. Arto Leminen

Kudosluvat Valvirassa Tähän esityksen nimi/tekijä 1

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

LAUSUNTO PYLL MIKKELI

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Yleispatologia Johdanto

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Lataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian. Avaus Lappeenrannan Kasino,

Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava?

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:

Etelä-Savon PYLL-tulokset

PYLL-seminaari

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen. Lataa

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Sidonnaisuudet. Riitta Kauppila. Sirkka Goebeler

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:

Pitkän elämän päättyminen: kuolinpaikat, hoitopolut ja elämän laatu. Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä

Tietoa eteisvärinästä

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa. Johanna Koskenlahti. Tilastollinen selvitys

Transkriptio:

Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI

KIITOS

MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET

Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula LK Tuuli Nikoskinen LK, DI Eeva-Kaisa Schmidt LT, patologian el Maarit Tanskanen

Mitä tähän mennessä on tiedetty? Verisuonten amyloidikertymät (Kiuru, 1999) -> heikot verisuonten seinämät Munuaisamyloidoosi (Meretoja, 1973; Maury, 1992) erityisen vaikea homotsygooteilla Sydän: johtumishäiriöt ja läppäviat (Chastan, 2006; Kiuru 1998; Laine, 2010) Aivohermojen sairaus ja kudosten löysyys -> aspiraatiokeuhkokuume? (Kiuru-Enari, 2013) Tasapainohäiriöt ja näön heikkeneminen -> kaatumiset/tapaturmat? Masennus (Kantanen, 2014) Vaikutus elinikään vähäinen? (Meretoja, 1973)

Tutkimuksen hypoteesit Enemmän aivoverenvuotoja? Enemmän munuaiskuolmia? Enemmän vakavia sydäntapahtumia? Enemmän aspiraatiokeuhkokuumetta? Enemmän tapaturmia? Enemmän itsemurhia?

Tutkimusluvat & rahoitus Tutkimusluvat: HYKS:in medisiinisen eettisen toimikunnan puolto Tilastokeskuksen käyttölupa Rahoitus: Kymenlaakson maakuntarahasto HUS tutkimusrahasto Finska Läkaresällskapet

Tutkimusmateriaalin kerääminen oli pitkä prosessi Tilastokeskuksen kuolintodistusrekisteri FIN-GAR potilasrekisteri -> lupa kontaktoida potilaita Puhelinhaastattelut -> tietoa kuolleista sukulaisista ~40 kpl Meretojan tautiin kuolleiden kuolintodistuksia Väestötietojärjestelmä -> henkilötunnukset Kuolintodistukset

272 kuolintodistusta

Potilaiden rajaus Valinta perustuu sukutietoihin ja kuolintodistusten kuolinsyihin Geenitutkimuksen olemassaoloa ei vaadittu Peruskuolemansyyt saatavilla Tilastokeskuksesta vuodesta 1969 Välittömät kuolemansyyt vasta 1987 Kuolinikätietoa tarjolla Tilastokeskuksesta vuodesta 1980

Tutkittavien joukko Potilaat n=272 Peruskuolinsyy tiedossa n=267 Välitön kuolinsyy tiedossa n=203 Naisia 141 (52.8%) 108 (53.2%) Miehiä 126 (47.2%) 95 (46.8%) Ikä kuollessa 30-59-vuotiaat 27 (10.1%) 15 (7.4%) 60-69-vuotiaat 49 (18.4%) 32 (15.8%) 70-79-vuotiaat 102 (38.2%) 78 (38.4%) 80-99-vuotiaat 89 (33.3%) 78 (38.4%) Kuolinvuosi 1969-1974 14 (5.2%) n/a 1975-1984 40 (15.0%) n/a 1985-1994 68 (25.5%) 58 (28.6%) 1995-2004 68 (25.5%) 68 (33.5%) 2005-2014 77 (28.8%) 77 (37.9%)

Tutkittavien joukko Ikä kuollessa Kuolinvuosi 120 90 100 80 70 80 60 60 50 40 40 30 20 20 10 0 30-59 60-69 70-79 80-99 0 1969-1974 1975-1984 1985-1994 1995-2004 2005-2014

Kuolemansyyt Peruskuolemansyy: Peruskuolemansyy on se tauti, joka on pannut alulle välittömästi kuolemaan johtaneen sairaustilojen sarjan, tai tapaturmaan tai väkivaltaan liittyvät olosuhteet, josta kuolemaan johtanut vamma tai myrkytys aiheutui. Välitön kuolemansyy: Välitön kuolemansyy ilmaisee sen taudin, vian tai vamman, jonka oirein henkilö kuolee. Välittömäksi kuolemansyyksi ei kuitenkaan lueta kuoleman mekanismeja, esim. sydänpysähdystä.

Tutkimuksen hypoteesit Enemmän aivoverenvuotoja? Enemmän munuaiskuolemia? Enemmän vakavia sydäntapahtumia? Enemmän aspiraatiokeuhkokuumetta? Enemmän tapaturmia? Enemmän itsemurhia?

Peruskuolinsyyt Potilaat n=267 Tautiluokka ICD-10 Havaittu n (%) Odotettu n (%) PMR (95% CI) Syövät C00-C97 26 (9.7%) 55.4 (20.7%) 0.47 (0.31-0.69) Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet E00-E90 53 (19.9%) 0.5 (0.2%) 114.2 (85.6-149.4) Iskeemiset sydäntaudit I20-I25 67 (25.1%) 73.1 (27.4%) 0.92 (0.71-1.16) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit I30-I425, I427- I52 9 (3.4%) 13.8 (5.2%) 0.65 (0.30-1.24) Aivoverisuonien sairaudet I60-I69 24 (9.0%) 30.2 (11.3%) 0.79 (0.51-1.18) Muut verenkiertoelinten taudit I00-I15, I26-I28, I70-I99 16 (6.0%) 12.6 (4.7%) 1.27 (0.73-2.06) Keuhkokuume J12-J18, J849 9 (3.4%) 10.1 (3.8%) 0.89 (0.41-1.69) Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet N00-N99 5 (1.9%) 3.2 (1.2%) 1.54 (0.50-3.59) Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaiheet W20-W64, W75- X39, X50-X59, Y85-Y86 2 (0.7%) 2.0 (0.7%) 1.01 (0.12-3.64) Itsemurhat X60-X84, Y870 4 (1.5%) 5.1 (1.9%) 0.78 (0.21-1.99)

Enemmän aivoverenvuotoja? aivoverisuonten sairaudet 9,0 % vs. 11,3 % (PMR 0,79, 95 % CI 0,51-1,18)

Enemmän munuaissairauskuolemia? Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 1,9 % vs. 1,2 % (PMR 1,54, 95 % CI 0,50-3,59) Naisilla välittömänä kuolinsyynä 6,5 % vs. 2,3 % (PMR 2,82, 95 % CI 1,13-5,81)

Enemmän vakavia sydäntapahtumia? Iskeemiset sydänsairaudet 25,1 % vs. 27,4 % (PMR 0,92, 95 % CI 0,71-1,16)

Enemmän aspiraatiokeuhkokuumetta? Keuhkokuume 3,4 % vs. 3,8 % (PMR 0,89, 95 % CI 0,41-1,69)

Enemmän tapaturmia? Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaiheet 0,7 % vs. 0,75 % (PMR 1,01, 95 % CI 0,12-3,64)

Enemmän itsemurhia? itsemurhat 1,5 % vs. 1,9 % (PMR 0,98, 95 % CI 0,21-1,99)

Erot muuhun väestöön? Meretojan tauti 20% Syöpä 10%

Meretojan tauti kuolinsyynä 20 %:lla potilaista Meretojan tauti peruskuolinsyynä Osuus kasvaa iän myötä: 11 % 30-59-vuotiailla 10 % 60-69-vuotiailla 21 % 70-79-vuotiailla 27 % 80-99-vuotiailla Välittömät kuolinsyyt: Meretojan tauti ja keuhkokuume

Osuus potilaista, joilla Meretojan tauti peruskuolinsyynä 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 30-59 60-69 70-79 80-99

Meretojan tauti peruskuolinsyynä Meretojan tauti on vakava, osalla potilaista kuolemaan johtava sairaus Varsinainen kuolinmekanismi jäi kuitenkin epäselväksi Jatkotutkimukset?

Vähemmän syöpäkuolemia! 9,7 % vs. 20,7 % (PMR 0,47, 95 % CI 0,31-0,69)

Syöpäsairaudet Potilaista vain 9,7 % kuoli syöpään 21 % suomalaisista kuoli syöpään 1969-2013 Miehet: 10 vs. 22 % Naiset: 9 vs. 20 % Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä vähäisempää (0,7 % vs. 4,2 %) Eroa myös rintasyövän esiintymisessä (0,4 % vs. 1,7 %; ei tilastollisesti merkittävä ero)

Gelsoliini ja syöpä Meretojan taudissa seerumin gelsoliinipitoisuus kasvaa (Paunio, 1994) Gelsoliinin katsottu olevan eri tavoin terveyttä edistävä proteiini (Peddeda, 2012) Gelsoliinilla tehtäviä solun liikkumisessa, kasvussa, muodossa ja solukuolemassa (Sun, 1999; Kwiatkowski, 1999) Gelsoliinin tuotto vähentynyt eri syöpätyypeissä (maha, rakko, paksusuoli, keuhko, rinta) (Kuzumaki, 1998; Asch, 1996) Vähentää kasvaimen kasvua (Kuzumaki, 1998) Toisaalta: Voi lisätä kasvainsolun liikkuvuutta, tunkeutumiskykyä (Chen, 1992; Lader 2005) ja metastasointia (Deng, 2015)

Keuhkosyöpiä vähemmän kuin muulla väestöllä 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Väestö (SP-vakioitu) Potilaat

Välittömät kuolemansyyt Potilaat n = 203 Tautiluokka ICD-10 Havaittu n (%) Odotettu n (%) PMR (95% CI) Syövät C00-D48 18 37.4 0.48 (0.29-0.76) Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet E00-E90 16 2.06 7.76 (4.43-12.6) Iskeemiset sydäntaudit I20-I25 47 45.7 1.03 (0.76-1.37) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit I30-I425, I427-I52 14 11.6 1.21 (0.66-2.03) Aivoverisuonien sairaudet I60-I69 13 17.8 0.73 (0.39-1.25) Muut verenkiertoelinten taudit I00-I15, I26- I28,I70-I99 10 10.1 0.99 (0.47-1.82) Keuhkokuume J12-J18, J849 36 34.6 1.04 (0.73-1.44) Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet N00-N99 8 3.5 2.29 (0.99-4.52) Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaiheet W20-W64, W75- X39,X50-X59, Y85- Y86 1 1.04 0.96 (0.024-5.33) Itsemurhat X60-X84, Y870 2 2.6 0.76 (0.092-2.75)

Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Naispotilailla yleisempi välittömänä kuolinsyynä kuin muulla väestöllä 6,5 % vs. 2,3 % (PMR 2,82, 95 % CI 1,13-5,81) Miehillä ei eroa (1,05 % vs. 1,06 %) Välittömät kuolemansyyt: Amyloidoosiin liittyvä munuaissairaus Akuutti munuaistulehdus (2) Nefroottinen syndrooma (2) Akuutti munuaisten vajaatoiminta

Elinikä Tutkittavat kuolleet kaikki yli 30-vuotiaina vuosina 1980-2014 Lapset? Verrokit: Suomessa v. 1980-2014 yli 30- vuotiaina kuolleet henkilöt Tiedot Tilastokeskuksen tilastoista Miehet ja naiset erikseen

Sairaudella vain vähäinen vaikutus elinikään Keski-ikä kuollessa (vuosia) Lukumäärä AGel potilaat Koko väestö Ryhmä (1980-2014) (95% CI) Kaikki 231 75.9 (74.7-77.1) 76.3 Miehet 103 73.9 (72.0-75.6) 72.1 Naiset 128 78.0 (76.4-79.5) 80.1

Naisten elinikä hieman alentunut, miesten hieman kohonnut 82 80 78 76 74 72 95% low 95% high sample mean population mean 70 all men women

Uudet tutkimushankkeet Sukututkimus Haplotyyppitutkimus Kuolinmekanismit kudostutkimus Biomarkkeritutkimus

Kysymyksiä?

Meihin saa olla yhteydessä! eeva-kaisa.schmidt@helsinki.fi