Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa. Johanna Koskenlahti. Tilastollinen selvitys

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 133/2014 Johanna Koskenlahti Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa Tilastollinen selvitys

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 133/2014 Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa Tilastollinen selvitys Johanna Koskenlahti Tuotettu Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö Hankkeen rahoitus: Sosiaali- ja terveysministeriö, terveyden edistämisen määräraha Ulkoasu ja taitto: Mediakettu Jari Peurajärvi Jyväskylä 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Julkaisuaika: Sivumäärä: 50 s. ISSN-L: tilaukset: KSSHP, Tieteellinen kirjasto puh. (014) ISSN: (painettu) elektronisena: ISSN: X (verkkojulkaisu) ISBN -13: (NID.) ISBN -13: (PDF)

3 Tiivistelmä Julkaisun nimi: Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa Tilastollinen selvitys Tekijät: Johanna Koskenlahti Sivumäärä: Julkaisun luokitus: 50 alueelliset hoito-ohjelmat kehittämisprojektien loppuraportti x selvitykset ja muut tutkimukset muut Tiivistelmäteksti: Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa nykytilan kuvaus terveydestä, hyvinvoinnista ja väkivallasta Keski-Suomessa. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka mahdollistaa kuntien välisen vertailtavuuden sekä vertailun valtakunnalliseen tilastotietoon. Selvityksen on teettänyt Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus-hanke. WHO:n mukaan väkivallasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä ja haitoista saadaan tietoa useista eri lähteistä. Tässä selvityksessä keskitytään väkivallan laajuuden ja väkivallasta aiheutuvien mahdollisten haittojen kuvailuun. Selvityksessä käsitellään kaikkia ikäryhmiä, mutta erityistä huomiota on kiinnitetty lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia kuvaaviin indikaattoreihin. Indikaattorit on valittu WHO:n esittämiä tiedon tyyppejä ja tietolähteitä sekä Sisäministeriön laatimaan sähköisen hyvinvointikertomuksen turvallisuusosioon liittyviä indikaattoreita hyödyntäen. Selvityksen loppuun on laadittu luettelo käytetyistä indikaattoreista ja tilastoista sekä niiden saantitavoista. Aluksi tarkastellaan yleisimpiä kuolinsyitä sekä väkivallasta aiheutunutta kuolleisuutta. Sairastavuuden osalta tarkastelu on yleisluonteista, eikä tässä selvityksessä käytettyjen sairastavuutta kuvaavien indikaattoreiden perusteella voida tehdä johtopäätöksiä väkivallan vaikutuksista sairastavuuteen Keski-Suomessa vaan tarkoituksena on luoda yleiskuva sairastavuudesta Keski-Suomen kunnissa. Hyvinvoinnin kuvaamisessa on käytetty indikaattoreita, jotka perustuvat vastaajan omaan kokemukseen terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä fyysisen uhan kokemiseen. Rikollisuuden kuvaamisessa on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja, jotka perustuvat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin. Rikollisuutta ja erityisesti väkivaltarikollisuutta tarkastellaan sekä uhriksi joutumisen että tekijänä olemisen näkökulmista. Lastensuojelun osalta tarkastellaan viimeisimpiä tilastoja koskien lastensuojeluilmoitusten määriä sekä kodinulkopuolisten sijoituksia. Selvityksen perusteella terveyden ja hyvinvoinnin haasteita Keski-Suomessa ovat lasten mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen, vammojen ja myrkytysten vähentäminen erityisesti lasten osalta, työikäisten alkoholikuolemien vähentäminen, työikäisten itsemurhien vähentäminen ja nuorten huumekokeilujen vähentäminen. Tilastollisen selvityksen avulla voidaan arvioida terveyden edistämisen haasteita ja tavoitteita Keski-Suomessa erityisesti väkivallan ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Selvitys toimitetaan Keski-Suomen kuntiin, jolloin myös yksittäiset kunnat voivat hyödyntää selvitystä mm. hyvinvointijohtamisessa, palvelujen kehittämisessä sekä päätöksenteon pohjana. Yksittäisten kuntien lisäksi selvitystä voidaan hyödyntää maakunnallisten hyvinvointistrategioiden suunnittelussa ja laadinnassa. Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa 3

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO KUOLLEISUUS Yleisimmät kuolinsyyt Väkivaltaiset kuolemat koko maassa ja Keski-Suomessa Perhesurmat ja oman lapsen surmat Alkoholikuolemat SAIRASTAVUUS Sairastavuusindeksi Keski-Suomessa Kansantaudit ja kansantauti-indeksi Keski-Suomessa Lasten ja nuorten sairastavuus koko maassa ja Keski-Suomessa Mielenterveyspalvelut Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat koko maassa ja Keski-Suomessa HYVINVOINTI Nuorten itse koettu terveys ja hyvinvointi koko maassa ja Keski-Suomessa Aikuisväestön itse koettu terveydentila ja hyvinvointi koko maassa ja Keski-Suomessa VÄKIVALTA JA RIKOLLISUUS Väkivaltarikokset Keski-Suomessa Lapset ja nuoret rikosten uhreina ja tekijöinä koko maassa ja Keski-Suomessa Huumausainerikollisuus ja huumeiden käyttö Keski-Suomessa LASTENSUOJELU Lastensuojeluilmoitukset Keski-Suomen kunnissa Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset POHDINTA...41 LÄHTEET...42 Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet...43 Tilastot...45 Liitetaulukot Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa

5 1. JOHDANTO Tämä selvitys tehtiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa nykytilan kuvaus terveydestä, hyvinvoinnista ja väkivallasta Keski-Suomessa. Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa terveyden edistämisen suunnittelun ja arvioinnin mallina toimii Precede-Proceed -malli, jonka yhtenä osana on epidemiologisen selvityksen tekeminen (Green &Kreuter 2005, 10 14). Tämä selvitys on yksi osa hankkeen tiimoilta tehtävää epidemiologista selvitystä. Tarkoituksena on tuottaa tietoa, joka mahdollistaa kuntien välisen vertailtavuuden sekä vertailun valtakunnalliseen tilastotietoon. Tilastollisen selvityksen avulla voidaan arvioida terveyden edistämisen haasteita ja tavoitteita Keski-Suomessa erityisesti väkivallan ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Selvitys toimitetaan Keski-Suomen kuntiin, jolloin myös yksittäiset kunnat voivat hyödyntää selvitystä hyvinvointijohtamisessa, palvelujen kehittämisessä sekä päätöksenteon pohjana. Yksittäisten kuntien lisäksi selvitystä voidaan hyödyntää maakunnallisten hyvinvointistrategioiden suunnittelussa ja laadinnassa. Tilastollinen selvitys voi toimia paitsi kehittämistyön tukena myös arviointivälineenä (Räsänen 2010). Tietoja voidaan siis käyttää jo tehdyn työn arvioimiseksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan väkivaltaa ja sen seurauksia voidaan mitata eri näkökulmista käsin; väkivallan laajuuden ja sen haittojen kuvailu, väkivallan uhriksi tai tekijäksi joutumisen riskitekijöiden ymmärtäminen sekä väkivallan ehkäisyyn tähtäävien ohjelmien vaikuttavuuden tunteminen. Väkivallan mittaamiseen ja kuvaamiseen voidaan käyttää taulukossa yksi esitettyjä aineistoja ja tietolähteitä. (Väkivalta ja terveys maailmassa 2005, 25.) Tässä selvityksessä keskitytään väkivallan laajuuden ja sen haittojen kuvailuun. Aluksi tarkastellaan yleisimpiä kuolinsyitä sekä väkivallasta aiheutunutta kuolleisuutta. Sairastavuuden osalta tarkastelu on yleisluonteista, eikä tässä selvityksessä käytettyjen sairastavuutta kuvaavien indikaattoreiden perusteella voida tehdä johtopäätöksiä väkivallan vaikutuksista sairastavuuteen Keski-Suomessa vaan tarkoituksena on luoda yleiskuva sairastavuudesta Keski-Suomen kunnissa. Hyvinvoinnin kuvaamisessa on käytetty indikaattoreita, jotka perustuvat vastaajan omaan kokemukseen terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä fyysisen uhan kokemiseen. Rikollisuuden kuvaamisessa on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja, jotka perustuvat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin. Rikollisuutta ja erityisesti väkivaltarikollisuutta tarkastellaan sekä uhriksi joutumisen että tekijänä olemisen näkökulmista. Taulukko 1. Väkivallan ja sen seurausten mittaamiseen ja kuvaamiseen liittyvät aineistot (Väkivalta ja terveys maailmassa 2005, 25) Tiedon tyyppi Tietolähteet Esimerkkejä kerätyistä tiedoista Kuolleisuus Sairastavuus ja muut terveystiedot Ihmisten omat ilmoitukset Yhteisöä koskevat ja palveluja koskevat tiedot Rikollisuus Talous Kuolintodistukset, väestötilastot, lääkärin tai kuolemansyyntutkijan lausunnot Sairaaloiden, klinikoiden ja muun terveydenhuollon rekisterit Haastattelut ja kyselyt, erikoistutkimukset, kohderyhmät, media Väestötilastot, paikallishallinnon tilastot, muut julkisen vallan ylläpitämät tilastot Poliisin rekisterit, oikeuslaitoksen rekisterit, rikostutkimuslaboratorio Julkisen vallan tai tutkimuslaitosten tilastot, erikoistutkimukset Vainajan ominaisuudet, kuolinsyy, paikka, aika ja kuolintapa Sairaudet, vammat ja fyysistä tai psyykkistä terveyttä tai lisääntymisterveyttä koskevat tiedot Asenteet, uskomukset, käyttäytyminen, kulttuuriset tavat, uhriksi tai rikoksentekijäksi valikoituminen, alttius väkivallalle kotona tai yhteisössä Väestönlaskenta, väentiheys, tulo- ja koulutustaso, työttömyysaste, avioeroaste Rikoksen tyyppi, tekijät ominaisuudet, uhrin ja tekijän keskinäinen suhde, tapahtumatilanne Julkiset terveys-, asumis- tai sosiaalipalvelumenot, väkivallan aiheuttaminen vammojen hoitamisen kustannukset, palvelujen käyttö Hallinto, lainsäädäntö Valtion hallinnon ja oikeuslaitoksen rekisterit Lait, politiikka, hallinnollinen käytäntö Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa 5

6 Selvityksessä käsitellään kaikkia ikäryhmiä, mutta erityistä huomiota on kiinnitetty lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia kuvaaviin indikaattoreihin. Indikaattorit on valittu WHO:n (2005, 25) esittämiä tiedon tyyppejä ja tietolähteitä sekä Sisäministeriön laatimaan sähköisen hyvinvointikertomuksen turvallisuusosioon liittyviä indikaattoreita (Indikaattorit sähköisen hyvinvointikertomuksen turvallisuus-osioon, 2013) hyödyntäen. Ihmisten omia kokemuksia on tuotu esille ottamalla mukaan omiin kokemuksiin perustuvia indikaattoreita. Selvityksen lopussa on luettelo käytetyistä indikaattoreista ja tilastoista sekä niiden saantitavoista. Pohdintaosuudessa tarkastellaan muutamia terveyden edistämisen haasteita Keski-Suomessa, jotka selvityksen perusteella nousivat esiin. Kuntakohtaisista haasteista ei tehdä yhteenvetoa, vaan yksittäisten kuntien osalta erityispiirteitä on nostettu esiin kunkin indikaattorin ja aiheen käsittelyn yhteydessä. Kuntien välisiä tilastoja vertailtaessa on syytä huomioida kuntien väliset erot esimerkiksi väestö- ja palvelurakenteen suhteen. Osassa indikaattoreista tarkastelu kohdistuu vain yhden vuoden tietoihin, jolloin on huomioitava mahdollinen sattuman vaikutus. Tässä selvityksessä tehdyt kuntien ja sukupuolten väliset vertailut on tehty pelkästään taulukoiden prosenttiosuuksia tai väestöön suhteutettuja lukuja tarkastelemalla. Vertailujen tekemisessä ei ole käytetty tilastollisia testejä, eikä tilastollisia merkitsevyyksiä ole tarkasteltu. 6 Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa

7 2. KUOLLEISUUS Aluksi esitellään suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt ikäryhmittäin. Kuntakohtaisia tietoja kuolemansyistä ei ole saatavilla tätä selvitystä varten. Kuolemansyy on salassa pidettävää tietoa ja yksittäisessä kunnassa kuolleiden lukumäärä on niin pieni, jolloin yksittäisen henkilön voi tunnistaa tilastosta. (Pajunen/Tilastokeskus 2014.) Yleisen katsauksen jälkeen tarkastellaan väkivaltaisia kuolemia koko maassa ja Keski-Suomessa. Väkivaltaisiin kuolemiin liittyy usein alkoholi siten, että joko uhri, tekijä tai molemmat ovat päihtyneenä, joten tässä tarkastellaan myös päihtyneenä kuolleiden määriä. Alkoholikuolemat ovat merkittävä suomalaisten miesten ja naisten kuolinsyy, joten myös niiden määriä tarkastellaan lyhyesti. 2.1 Yleisimmät kuolinsyyt Vuonna 2012 kuoli yhteensä henkilöä. Alle vuoden ikäisenä kuoli 141 lasta. Alle vuoden ikäisten lasten yleisimmät kuolinsyyt vuonna 2012 olivat synnynnäiset epämuodostumat ja sairaudet. 1 4-vuotiaiden yleisimmät kuolinsyyt olivat erilaiset aineenvaihdunnan sairaudet, synnynnäiset epämuodostumat sekä tapaturmat. Erilaiset syövät ja kasvaimet sekä tapaturmat olivat 5 14-vuotiaiden yleisimpiä kuolinsyitä vuotiaiden nuorten yleisimmät kuolinsyyt olivat tapaturmat ja itsemurhat. Nuoremmat lapset kuolevat yleisemmin tauteihin ja sairauksiin, kun taas vanhempien lasten kuolemat johtuvat yleisemmin tapaturmista ja itsemurhista. Vanhemmista lapsista (15 19-vuotiaista) pojat näyttävät tilastojen mukaan olevan tyttöjä alttiimpia sekä tapaturmaisille kuolemille että itsemurhille. Ikäryhmästä vuotiaat kuoli 78 poikaa ja 41 tyttöä vuonna Pojista tapaturmaisesti kuoli 24 ja tytöistä 11. Itsemurhan teki pojista 30 ja tytöistä 14. (Tilastokeskuksen PX-Web Statfin tilastotietokanta; Kuolleet iän, sukupuolen ja peruskuolemansyyn mukaan 2012). Työikäisten (15 64-vuotiaiden) yleisimmät kuolemansyyryhmät vuonna 2012 olivat kasvaimet (29 %), verenkiertoelinten sairaudet (23 %) sekä alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset (16 %). Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyryhmät olivat verenkiertoelinten sairaudet (26 %). Toiseksi eniten miesten kuolemia aiheuttivat kasvaimet (23 %) ja kolmanneksi eniten alkoholiperäiset taudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset (18 %). Työikäisten naisten yleisin kuolemansyyryhmä oli kasvaimet (42 %). Muista sairausryhmistä toiseksi yleisin kuolinsyy oli verenkiertoelinten sairaudet (16 %) ja kolmanneksi yleisin alkoholiperäiset taudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset (11 %). (Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt 2012). Yli vuotiaiden miesten ja naisten yleisin kuolemansyyryhmä vuonna 2012 oli kasvaimet ja syövät. Toiseksi yleisemmin kuoltiin verenkiertoelinten sairauksiin. Iän myötä kasvainten ja syöpien osuus kuolinsyynä vähenee ja yli 75-vuotiaiden kohdalla yleisin kuolinsyy oli verenkiertoelinten sairaudet. Myös Alzheimerin tauti ja dementia johtavat kuolemaan vanhimpien ikäryhmien kohdalla. Itsemurhat vähenevät vanhempiin ikäluokkiin päästessä, samoin väkivaltaisen kuoleman kokeneiden määrä pienenee. (Tilastokeskuksen PX-Web Statfin tilastotietokanta; Kuolleet iän, sukupuolen ja peruskuolemansyyn mukaan 2012). 2.2 Väkivaltaiset kuolemat koko maassa ja Keski-Suomessa Kuolemaan johtavan väkivallan tilastoiminen antaa kuvan tietyn maan tai alueen tilanteesta erityisesti henkirikosten ja itsemurhien osalta. Tilastojen avulla voidaan tarkastella väkivallan osuutta kokonaiskuolleisuudesta. Kuolemaan johtava väkivalta on kuitenkin pieni osa kaikesta väkivallasta, joten väkivaltaisten kuolemien perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä tietyllä alueella esiintyvästä väkivallasta (Väkivalta ja terveys maailmassa 2005, 26.) Taulukkoon kaksi on koottu Tilastokeskuksen tilastojen perusteella tietoa väkivaltaisista kuolemista. Taulukkoon on otettu mukaan itsemurhan tehneet, murhan, tapon tai muun tahallisen pahoinpitelyn uhriksi joutuneet sekä sellaiset vahingoittavat tapahtumat, joiden tahallisuus on jäänyt epäselväksi. Päihteet ovat usein mukana väkivaltaisissa kuolemissa, joten taulukkoon on erikseen koottu päihtyneenä kuolleet. Lasten ja nuorten osalta todettakoon, että itsemurhan tehneet ovat vuotiaita nuoria. Murhan, tapon tai tahallisen pahoinpitelyn uhreiksi joutuneista lapsista 5 oli iältään 1 4-vuotiaita, 3 lasta 5 9-vuotiaita ja 5 nuorta vuotiaita. Vahingoittavan tapahtuman, jonka tahallisuus on jäänyt epäselväksi, uhreista Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa 7

8 kaksi oli 0 4-vuotiaita ja kaksi vuotiaita. (Tilastokeskuksen PX-Web Statfin tilastotietokanta; Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet, päihtyneet erikseen ). Taulukko 2. Väkivaltaiset kuolemat Suomessa vuonna 2012 ikäryhmän ja sukupuolen mukaan (Tilastokeskuksen PXweb Statfin tietokanta; Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet, päihtyneet erikseen ). Ikäluokat Sukupuoli Itsemurha Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä 0 19-vuotiaat Miehet Päihtyneenä kuolleet vuotiaat Päihtyneenä kuolleet yli 65-vuotiaat Päihtyneenä kuolleet Kaikki ikäluokat Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Yhteensä Päihtyneenä kuolleet Yhteensä Taulukossa kolme kuvataan väkivallan uhreina kuolleita tekijän, uhrin iän ja sukupuolen mukaan. Taulukon tiedot ovat vuodelta 2010, sillä tuoreempia tilastoja ei tämän selvitystyön tekohetkellä ollut saatavilla. Kyseisen vuoden tilastossa korostuu työikäisten väkivaltaiset kuolemat. Tilaston mukaan naiset kuolevat miehiä useammin puolison tekemän väkivallan seurauksena ja miehet joutuvat naisia useammin tuttavan, tuntemattoman tai jonkun muun henkilön väkivallan uhriksi. Vuonna 2010 ei tilastojen mukaan kuollut yhtään alle 14-vuotiasta lasta väkivallan seurauksena, kun taas vuonna 2012 kuoli väkivaltaisesti 10 alle 14-vuotiasta lasta (Tilastokeskuksen PX-web Statfin tietokanta; Väkivallan uhrina kuolleet tekijän, uhrin iän ja sukupuolen mukaan ). Taulukko 3. Väkivallan uhrina vuonna 2010 kuolleet tekijän, uhrin ikäluokan ja sukupuolen mukaan (Tilastokeskuksen PX-web Statfin tietokanta; Väkivallan uhrina kuolleet tekijän, uhrin iän ja sukupuolen mukaan ). Ikäluokat Sukupuoli Puoliso Vanhemmat Uhrin lapsi Tuttava Muu Tuntematon 0 14-vuotiaat Miehet Naiset vuotiaat Miehet Naiset yli 65-vuotiaat Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Yhteensä Keski-Suomessa kuolleisuus (966,0) henkeä kohti oli vuonna 2009 hieman suurempi koko maahan (934,7) verrattuna. Taulukkoon neljä on koottu koko maan ja Keski-Suomen kuolleisuuslukuja väkivaltaiseen kuolemaan liittyen. Lukujen valossa kuolleisuus on Keski-Suomessa hieman suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisten itsemurhat ja väkivaltaiset kuolemat ovat Keski-Suomessa selvästi yleisimpiä koko maan lukuihin verrattuna. Myös yli 65-vuotiaiden itsemurhia tapahtuu Keski-Suomessa enemmän koko maahan verrattuna. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden väkivaltaiset kuolemat ovat huomattavas- 8 Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa

9 ti vähäisempiä Keski-Suomessa koko maahan verrattuna. Nuorten kuolleisuus on Keski-Suomessa vähäisempää koko maan lukuun verrattuna ja vuonna 2009 ei Keski-Suomessa kuollut yhtään nuorta itsemurhan tai väkivallan kautta (Tilastokeskuksen PX-web Statfin tietokanta; Kuolleisuus ( henkeä kohti) iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain vuonna 2009). Taulukko 4. Kuolleisuus sekä väkivaltaiset kuolemat ( henkeä kohden) vuonna 2009 koko maassa ja Keski-Suomessa ikäluokkien mukaan. (Tilastokeskuksen PX-web Statfin tietokanta; Kuolleisuus ( henkeä kohti) iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain vuonna 2009). Ikäluokat Kuolleet yhteensä ( kohti) Itsemurha Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely Koko väestö Koko maa 934,7 19,4 2,1 1,7 Keski-Suomi 966,0 23,9 2,6 2, Koko maa 339,6 11,1 5,0 4,6 vuotiaat Keski-Suomi 272, Koko maa 3721,5 249,4 27,0 21,8 vuotiaat Keski-Suomi 3745,2 287,7 44,1 41,1 Yli 65 - Koko maa 80193,6 130,2 15,7 26,4 vuotiaat Keski-Suomi 85593,6 189,7 2,6 2,6 Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä 2.3 Perhesurmat ja oman lapsen surmat Vuonna 2013 tapahtui koko maassa yksi lapsen surma (Tilastokeskuksen PX-Web Statfin tilastotietokanta: Rikokset kuukausittain 2013 (ennakko). Vuosina tehtiin Suomessa yhteensä 35 perhesurmaa, muuta oman lapsen surmaa tai vastasyntyneen surmaa, joissa kuoli yhteensä 55 henkilöä. Perhesurmalla tarkoitetaan tapausta, jossa vanhempi on surmannut yhden tai useamman lapsensa sekä avio- tai avopuolisonsa. Vastasyntyneen surmassa vanhempi on surmannut lapsensa 24 tunnin kuluessa lapsen syntymästä ja muissa oman lapsen surmissa vanhempi on surmannut yhden tai useamman oman lapsensa ja osassa tapauksista myös itsensä. Perhesurmissa tekijänä oli isä yhtä tapausta lukuun ottamatta ja kaikissa vastasyntyneen sekä alle 1-vuotiaan lapsen surmissa tekijänä oli äiti. Muissa oman lapsen surmissa seitsemässä tekijänä oli äiti ja viidessä isä. (Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta , 6 7, 12.) Perhesurmien taustatekijöistä on löydetty mm. taloudellisia vaikeuksia, parisuhteen ongelmia sekä eroaikeita. Monilla perhesurmien tekijöillä oli taustalla mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta, psykoosia ja henkistä väsymystä. Yli puolet perhesurmien tekijöistä oli käyttänyt mielenterveyspalveluita tekoa edeltäneen vuoden aikana. Perhesurmien taustalla oli myös väkivaltaista käyttäytymistä ja väkivallalla uhkailua, 71 % tekijöistä oli käyttänyt väkivaltaa puolisoaan tai lapsiaan kohtaan. Puolessa perhesurma tapauksista tekijällä oli aiempi kontakti poliisiin väkivaltarikokseen tai häiriökäyttäytymiseen liittyen. Väkivallan tai sen uhan tunnistamatta jääminen ja siihen puuttumatta jättäminen johti useassa tapauksessa perhe- tai lapsensurmaan. Selvityksessä todetaankin, että viranomaistoiminnassa väkivallan riskiä tulisi arvioida systemaattisesti. (Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta , 13; 19.) Kuntien haasteena on kuitenkin väkivallan tekijöille suunnattujen palveluiden vähyys ja saatavuus (Tuloksellisuustarkastuskertomus 2012, 43). Vastasyntyneen surmanneista puolet oli alle 25-vuotiaita ja suurin osa asui yksin tai omien vanhempien kanssa. Vastasyntyneen lapsen surmaamisen taustalla oli mm. välinpitämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä raskaudesta, haluttomuutta saada lasta tai mielenterveyden ongelmia. Tekijöiden tavoittaminen ennen tekoa on haasteellista vähäisten viranomais- tai muiden auttamistahojen kontaktien vuoksi. (Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta , 14.) Muissa oman lapsen surmissa taustalla oli usein eroaikeet ja tekijä oli surmannut lapsen tai lapset kostoksi. Toinen surmaajia yhdistävä taustatekijä oli mielenterveyden ongelmat tai pitkäkestoinen masennus, yli puolella tekijöistä oli ollut kontakti mielenterveyspalveluihin surmaa edeltäneenä vuonna. Oman lapsen surmanneilla oli kontakti viranomaisiin ja useimmissa tapauksissa oli tehty lastensuojeluilmoitus, joka ei ollut johtanut lastensuojelullisiin toimenpiteisiin. Joissakin tapauksissa apua oli tarjottu, mutta perhe ei ollut ottanut sitä vastaan. (Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta , Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa 9

10 2.4 Alkoholikuolemat Alkoholikuolemilla tarkoitetaan kuolemia, joissa peruskuolemansyyksi on merkitty diagnoosi, jonka mukaan tauti tai vamma on johtunut alkoholista (Poikolainen & Mäkelä 2009). Taulukkoon viisi on koottu vuoden 2009 osalta alkoholikuolemat ikäluokittain koko maassa ja Keski-Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 Keski-Suomessa ei kuollut yhtään alle 30-vuotiasta alkoholiperäisiin tauteihin tai tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin. Alle 30-vuotiaiden alkoholiperäiset kuolemat olivat koko maassa vähäisiä. Ikäryhmissä vuotiaat sekä yli 85-vuotiaissa ei tapahtunut lainkaan alkoholiperäisiä kuolemia Keski-Suomessa vuotiaiden ikäryhmässä Keski-Suomessa ei kuollut alkoholiperäisiin syihin yhtään naista, mutta miesten kuolleisuus oli Keski-Suomessa (38,7) koko maata (27,0) suurempi. Työikäisten osalta erityisesti ikäryhmissä vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat keskisuomalaisten miesten alkoholikuolemat olivat koko maahan verrattuna yleisempiä. Naisten osalta ikäryhmässä vuotiaat alkoholikuolemat olivat Keski-Suomessa yleisempiä kuin koko maassa, muissa ikäryhmissä keskisuomalaisia naisia kuoli alkoholisyistä koko maata vähemmän. (Tilastokeskuksen PX-web Statfin tietokanta; Kuolleisuus ( henkeä kohti) iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain vuonna 2009). Taulukko 5. Kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin ( henkeä kohti) ikäluokittain koko maassa ja Keski-Suomessa (Tilastokeskuksen PX-web Statfin tietokanta; Kuolleisuus ( henkeä kohti) iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain vuonna 2009). Kaikki ikäluokat yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Koko maa miehet 63,1 6,3 12,7 29,5 65,6 102,6 145,8 167,2 160,9 150,6 90,5 naiset 15,2 1,2 3,7 4,6 15,1 24,6 43,2 39,6 42,2 30,3 18,9 yhteensä 38,7 3,8 8,3 17,3 40,7 64,0 94,5 103,0 100,4 87,2 51,1 Keski- miehet 68,5 0,0 11,8 13,1 58,1 185,3 121,9 246,6 132,7 185,2 74,6 Suomi naiset 8,7 0,0 0,0 0,0 0,0 32,1 31,3 20,3 20,2 14,5 15,5 yhteensä 38,2 0,0 6,1 6,8 29,8 110,1 77,2 135,1 76,2 97,1 42,3 Tämän selvityksen laatimisen aikana ei löytynyt Tilastokeskuksen PX-web Statfin tietokannasta tuoreempia maakunnittaisia iän ja sukupuolen mukaan luokiteltuja tilastoja alkoholikuolemista. SOTKAnetin tilastot antavat paremman kuvan alkoholikuolleisuuden kehityksestä koko maassa ja Keski-Suomessa, mutta ikäryhmäkohtainen tarkastelu ei ole mahdollista. Taulukkoon 6 on koottu alkoholikuolleisuus vuosina Naisten alkoholikuolemat lisääntyivät Keski-Suomessa huimasti vuonna 2010 ja ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla vuoteen 2012 asti. Naisten alkoholikuolleisuus on Keski-Suomessa hieman koko maata suurempaa. Miesten alkoholikuolleisuus on ollut Keski-Suomessa laskussa, mutta on edelleen hieman suurempaa koko maahan verrattuna. (Alkoholikuolleisuus/ asukasta). Taulukko 6. Alkoholikuolleisuus koko maassa ja Keski-Suomessa vuosina (Alkoholikuolleisuus/ asukasta, SOTKAnet) Alue Sukupuoli Koko Suomi miehet 63,1 58,4 54,7 57,1 naiset 15,2 15,6 16,1 16 yhteensä 38,7 36,6 35,1 36,2 Keski-Suomi miehet 68,5 64,5 60,6 58,9 naiset 8,7 16,6 17,3 16,6 yhteensä 38,2 40,3 38,7 37,5 10 Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa

11 Karstula Äänekoski Kyyjärvi Viitasaari Kuhmoinen Uurainen Konnevesi Toivakka Kivijärvi Saarijärvi Kinnula Pihtipudas Keuruu Petäjävesi Karstula Muurame Kannonkoski Multia Luhanka Jämsä Jyväskylä Laukaa Kyyjärvi 3. SAIRASTAVUUS Koko väestön sairastavuutta tarkastellaan sairastavuusindeksin sekä kansansairauksien ja kansanterveysindeksin avulla. Lasten ja nuorten sairastavuutta tarkastellaan seuraavien indikaattoreiden perusteella; lapsen vammaistuen saajat / 1000 vastaavanikäistä, sairaalahoidon hoitopäivät 0 17-vuotiaialla / 1000 vastaavanikäistä, sairaalahoidon 0 17-vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä, vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0 6- ja vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0 15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä. 3.1 Sairastavuusindeksi Keski-Suomessa Joutsa Kuhmoinen Hankasalmi Konnevesi Keski-Suomi Terveyspuntarin sairastavuusindeksi perustuu kolmeen osatekijään; kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus Äänekoski väestöstä. Kukin muuttuja suhteutetaan koko maan keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Viitasaari Sairastavuusindeksi on em. kolmen osaindeksin Uurainen keskiarvo. Tähän esitykseen on valittu mu- kaan ikä- ja sukupuolivakioidut indeksit, mikä Toivakka mahdollistaa kuntien välisen vertailun ikä- ja Saarijärvi sukupuolirakenteen eroista huolimatta. (Terveyspuntarin sairastavuusindeksi 2012, Kelastoraportit/Kela). Pihtipudas Petäjävesi Taulukkoon seitsemän on koottu kuolleisuus-, lääkekorvaus-, työkyvyttömyys- ja Muurame sairastavuusindeksit kunnittain Keski-Suomessa. Multia Selvityksen lopussa olevassa liite- taulukossa yksi on esitetty samat tiedot Luhanka lukuina. Keski-Suomen osalta kaikki kolme osaindeksiä sekä sairastavuusindeksi ovat Laukaa hieman koko maan keskiarvon yläpuolella. Keski-Suomen Sairastavuusindeksi kunnista suurimmat sairastavuusindeksit Työkyvyttömyysindeksi ovat Kivijärvellä (137,3), Kannonkoskella Lääkekorvausindeksi (136,9) ja Pihtiputaalla (136,9). Alhaisinta sairastavuus Kuolleisuusideksi on Muuramessa (98,1) ja Toivakassa (99,8), joissa jäädään koko maan keskiarvon alle sekä Jyväskylässä (100,2), jossa sairastavuus on koko maan keskiarvon tasolla. Kivijärvellä on Keski-Suomen suurin sairastavuusindeksi mutta matalin kuolleisuusindeksi (89,3). (Taulukko 7.) Taulukko 7. Kuolleisuus-, lääkekorvaus-, työkyvyttömyys- ja sairastavuusindeksit kunnittain vuonna 2012 (Terveyspuntarin sairastavuusindeksi, Kelastoraportit/Kela). Sairastavuusindeksi Työkyvyttömyysindeksi Lääkekorvausindeksi Kuolleisuusideksi Kivijärvi Kinnula Keuruu Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa 11

12 3.2 Kansantaudit ja kansantauti-indeksi Keski-Suomessa Terveyspuntarissa tarkastellaan seitsemää suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta, näistä sairauksista käytetään terveyspuntarissa nimitystä kansantaudit. Jokaiselle kansantaudille on laskettu indeksi ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon, joka on 100. Kansantauti-indeksi muodostuu näiden seitsemän indeksin keskiarvosta. Tähän esitykseen on valittu mukaan ikä- ja sukupuolivakioidut indeksit, mikä mahdollistaa kuntien välisen vertailun ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. (Terveyspuntarin kansantaudit 2012, Kelastoraportit/Kela). Taulukko 8. Kansantaudit Keski-Suomen kunnissa vuonna 2012 (Terveyspuntarin kansantaudit, Kelastoraportit/Kela) 12 Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa Astma Alue Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Kansantautiindeksi Keski-Suomi 109,3 105,3 112,2 105,1 123,3 115,4 110,9 111,6 Hankasalmi 110,1 125,8 148,4 114,9 149, ,7 125,3 Joutsa 108,1 116,9 125,4 103,6 112,2 118,7 109,4 113,5 Jyväskylä 106,4 105,8 87,9 99,3 122,7 108,2 106,4 105,2 Jämsä 99,9 94,8 128,6 107,8 108,6 113,2 96,5 107,1 Kannonkoski 139,7 125,9 176,4 164, ,6 131,1 141,8 Karstula 129,2 120,3 155,2 142,8 155,1 130,5 141,2 139,2 Keuruu ,4 115, ,6 117,9 97,8 108,3 Kinnula 94,1 111,8 164,7 127,5 124, ,7 124,5 Kivijärvi 120,8 193,5 174,3 140, ,3 143,7 152,9 Konnevesi 125,8 100,6 110,3 92,2 121,4 99, ,7 Kuhmoinen 98 84, ,4 123,6 91,4 102,4 Kyyjärvi 124,1 92,4 244,6 113,8 114,4 157,8 190,7 148,3 Laukaa 117,6 75,3 100,5 108,7 120,2 104,9 113,8 105,9 Luhanka ,5 92,6 117,7 98,9 129,4 86,2 101 Multia 109,1 97,7 176,1 94,1 124,3 143,8 105,9 121,6 Muurame 114,8 78,8 97,6 107,1 108,4 110,2 109,7 103,8 Petäjävesi 114,7 119,9 112,9 92,9 121,3 115,8 116,5 113,4 Pihtipudas ,5 147, ,3 128,4 134,8 130,7 Saarijärvi 101,5 120,1 126,8 105,9 138,4 128,5 118,1 119,9 Toivakka 98,5 80,2 97, ,4 92,3 120,7 103,5 Uurainen 98,8 83,1 81, ,9 141,7 106,9 105,6 Viitasaari 139, ,1 109,6 145,4 125,9 121,4 125,3 Äänekoski 118,3 123,7 135,7 105,5 131,5 137,5 123,9 125,2 Keski-Suomessa sairastetaan kaikkia seitsemää kansantautia enemmän koko maan keskiarvoon verrattuna. Kansantauti-indeksin kunnittainen tarkastelu osoittaa, että kansantautien sairastavuus on suurinta Kivijärvellä (152,9), Kyyjärvellä (148,3) ja Kannonkoskella (141,8). Keski-Suomen kunnista kansantautien sairastavuus on pienintä Luhangassa (101), Kuhmoisissa (102,4) ja Toivakassa (103,5). Psykoosien osalta huomio kiinnittyy Kivijärveen, jonka psykoosi-indeksi on 193,5, kun toiseksi eniten psykoosisairastavuutta esiintyvässä kunnassa Pihtiputaalla psykoosi-indeksi on 133,5. (Taulukko 8.) 3.3 Lasten ja nuorten sairastavuus koko maassa ja Keski-Suomessa Lasten yleisin terveysongelma on erilaiset infektiot. Lasten ja nuorten yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat mielenterveyden häiriöt, astma ja allergiat. Astmakuolemat ja vakavat astmakohtaukset ovat vähentyneet voimakkaasti, mutta astman ja allergian yleisyys kasvavat erityisesti lapsilla. Lasten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointieroja koskevan tutkimuksen mukaan lääkärin diagnosoimia pitkäaikaissairauksia, vammoja tai kehitysviiveitä oli 15%:lla neuvolaikäisistä ja yli 30 %:lla kouluikäisistä. Pitkäaikaissairastavuus on pojilla yleisempää kuin tytöillä. (Laatikainen & Mäki 2012).

13 Kela maksaa alle 16-vuotiaan vammaistukea pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lapselle. Tuen saaminen edellyttää, että lapsen hoidosta, huolenpidosta tai kuntoutuksesta aiheutuu perheelle tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta vähintään kuuden kuukauden ajan. (Alle 16-vuotiaan vammaistuki, Kela). Taulukkoon yhdeksän on koottu Kelan maksaman lapsen vammaistuen saajat 1000 asukasta kohti Keski-Suomen kunnissa. Alle neljän tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei SOTKAnetissä julkaista tietosuojan vuoksi. (Lapsen vammaistuen saajat / 1000 asukasta). Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajien osuus on Keski-Suomessa (6,7/1000 vastaavanikäistä) samaa luokkaa koko maahan (6,4/1000 vastaavanikäistä) verrattuna. Keski-Suomen kunnista suhteellisesti tarkasteltuna eniten lapsen vammaistuen saajia on Uuraisilla (10,6/1000 vastaavanikäistä), Toivakassa (8,9/1000 vastaavanikäistä) ja Laukaassa (8,7/1000 vastaavanikäistä). Vähiten lapsen vammaistuen saajia on Kuhmoisissa (2,9/1000 vastaavanikäistä), Joutsassa (3,3/1000 vastaavanikäistä) ja Pihtiputaalla (3,6/1000 vastaavanikäistä). (Taulukko 9.) Äänekoski Viitasaari Uurainen Toivakka Saarijärvi Pihtipudas Petäjävesi Muurame Multia Luhanka Laukaa Kyyjärvi Kuhmoinen Konnevesi Kivijärvi Kinnula Keuruu Karstula Kannonkoski Jämsä Jyväskylä Joutsa Hankasalmi Keski-Suomi Koko Suomi Taulukko 9. Lapsen vammaistuen saajat / 1000 vastaavanikäistä vuonna 2012 koko maassa ja Keski-Suomen kunnissa (SOTKAnet). Yhteensä Naiset Miehet Sairaalahoidon hoitopäivät 0 17-vuotiailla -indikaattori ilmaisee sairaalahoitoa saaneiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat myös psykiatriset sairaalat ja sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset. Sairaalahoidon hoitopäivät kuvaavat jossain määrin sairastavuutta, mutta etenkin sairaalapalveluiden käyttöä. Muuttuvat hoitokäytännöt vaikuttavat hoitopäivien määrään, joten hoitoaikojen lyhentyminen vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut. (Sairaalahoidon hoitopäivät 0 17-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä). Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa 13

14 Taulukko 10. Sairaalahoidon hoitopäivät 0 17-vuotiailla 1000 vastaavanikäistä kohti koko maassa ja Keski-Suomen kunnissa vuonna 2012 (SOTKAnet) Äänekoski Viitasaari Uurainen Toivakka Saarijärvi Pihtipudas Petäjävesi Muurame Multia Luhanka Laukaa Kyyjärvi Kuhmoinen Konnevesi Kivijärvi Kinnula Keuruu Karstula Kannonkoski Jämsä Jyväskylä Joutsa Hankasalmi Keski-Suomi Koko Suomi Yhteensä Naiset Miehet Lasten ja nuorten sairaalahoitopäiviä on Keski-Suomessa (359,9/1000 vastaavanikäistä) suhteellisesti tarkasteltuna hieman vähemmän koko maahan (397,9/1000 vastaavanikäistä) verrattuna (taulukko 10). Sairaalahoidon potilaita on kuitenkin lähestulkoon yhtä paljon Keski-Suomessa (73,8/1000 vastaavanikäistä) kuin koko maassa (74,9/1000 vastaavanikäistä) (taulukko 11). Keski-Suomen kunnista alle 17-vuotiaiden sairaalahoitopäiviä on eniten Kinnulassa (776,6/1000 vastaavanikäistä), Uuraisilla (771,2/1000 vastaavanikäistä) ja Joutsassa (692,2/1000 vastaavanikäistä). Vähiten lasten ja nuorten sairaalahoitopäiviä on kertynyt Luhangassa (39,6/1000 vastaavanikäistä), Kuhmoisissa (81/1000 vastaavanikäistä) ja Kivijärvellä (112,2/1000 vastaavanikäistä). (Taulukko 10.) Sairaalahoidon 0 17-vuotiaat potilaat -indikaattori ilmaisee vuoden aikana sairaalahoidossa olleiden potilaiden lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sairaalahoidossa olleiden potilaiden lukumäärä kuvaa sairaalahoidon hoitopäivien tapaan jossain määrin sairastavuutta, mutta erityisesti sairaalapalveluiden käyttöä. Alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei SOTKAnetissä julkaista tietosuojan vuoksi. (Sairaalahoidon 0 17-vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä). 14 Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa

15 Taulukko 11. Sairaalahoidon 0 17-vuotiaat potilaat 1000 vastaavanikäistä kohti koko maassa ja Keski-Suomen kunnissa vuonna 2012 (SOTKAnet) Äänekoski Viitasaari Uurainen Toivakka Saarijärvi Pihtipudas Petäjävesi Muurame Multia Luhanka Laukaa Kyyjärvi Kuhmoinen Konnevesi Kivijärvi Kinnula Keuruu Karstula Kannonkoski Jämsä Jyväskylä Joutsa Hankasalmi Keski-Suomi Koko Suomi Yhteensä Naiset Miehet Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0 6-vuotiaat ja 7 14-vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä -indikaattorit ilmaisevat vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset sairaalahoitoa saaneiden osuudet. Sairaalahoito sisältää julkisen sektorin ja yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. (Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0 6-vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä). Taulukko 12. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0 6-vuotiaat ja 7 14-vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä koko maassa ja Keski-Suomessa vuonna 2012 (SOTKAnet). Keski-Suomi 84,8 89,1 Koko Suomi 68,6 82, vuotiaat 0-6 -vuotiaat Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa 15

16 Keski-Suomessa (84,8/10000 vastaavanikäistä) on vammojen tai myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettuja 0 6-vuotiaita lapsia suhteellisesti enemmän koko maahan (68,6/10000 vastaavanikäistä) verrattuna. Myös 7 14-vuotiaita vammojen tai myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettuja on Keski-Suomessa (89,1/10000 vastaavanikäistä) hieman koko maata (82,5/10000 vastaavanikäistä) enemmän. (Taulukko 12.) Absoluuttisina lukuina tarkasteltuna 186 lasta ja 209 nuorta sai Keski-Suomessa vammojen tai myrkytysten vuoksi sairaalahoitoa vuonna 2012 (Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0 6-vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä; Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalahoitoa saaneet 7 14-vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä). Oikeus erityiskorvattavaan lääkkeeseen on henkilöllä, jolla on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0 15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä -indikaattori ilmaisee niiden 0 15-vuotiaiden osuuden, jotka ovat oikeutettuja yhteen tai useampaan erityiskorvattaviin lääkkeisiin yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta, mutta sen ulkopuolelle jää esimerkiksi allergiat, jotka yleisiä erityisesti lapsilla. (Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 0 15-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä). Sairauskohtaisesti tässä selvityksessä tarkastellaan astman, diabeteksen, epilepsian sekä nivelreuman hoidon vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 0 15-vuotiaiden osuuksia (taulukko 13). Alle neljän tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei SOTKAnetissä julkaista tietosuojasyistä. Taulukko 13. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0 15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2012 (SOTKAnet). Alue Astma Diabetes Epilepsia (ym. kouristustila) miehehet naiset yht. mie- naiset yht. miehet naiset yht. miehet Nivelreuma Kaikki erityiskorvattavat lääkkeet naiset yht. miehet naiset yht. Koko Suomi 2,6 1,6 2,1 0,5 0,4 0,5 0,5 0,4 0,4 0,2 0,3 0,2 4,7 3,5 4,1 Keski- Suomi 2,2 1,2 1,7 0,6 0,4 0,5 0,5 0,4 0,5 0,2 0,4 0,3 4,8 3,3 4,1 Hankasalmi 3,5 2,1 1,1 0, ,7 2,4 4,1 Joutsa 2,8 1,4 2, ,7 0 4,9 3,1 4,1 Jyväskylä 2,0 1,1 1,5 0,6 0,4 0,5 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 4,7 3,2 4,0 Jämsä 2,5 1,5 2 0,9 0,5 0,4 0,2 0,3 0,5 0,6 0,5 4,9 3,4 4,2 Kannonkoski Ei tietoja ,4 3,0 3,2 Karstula 1,7 1,1 1,5 1 1,1 0,9 0 3,9 4,1 4,0 Keuruu 1,9 1,1 1,5 0,5 0,4 0,6 0,5 0,6 0,6 0,4 4,4 4,2 4,3 Kinnula 3,8 2, ,4 4,5 5,0 Kivijärvi 2, ,8 3,9 5,7 Konnevesi 2,4 1,9 1,2 2 1, ,3 3,1 5,1 Kuhmoinen 2, ,7 4,4 Kyyjärvi ,5 2,6 Laukaa 1,6 1,7 1,6 0,5 0,4 0,4 0,7 0,6 0,6 0,3 0,6 0,4 4,5 4,1 4,3 Luhanka Ei tietoja Multia 2,6 2, ,3 2,9 3,1 Muurame 2,9 0,9 1,9 0,5 0,3 0,7 0,4 0,2 5,1 2,1 3,7 Petäjävesi 3,2 1, ,5 0 5,3 1,7 3,5 Pihtipudas 2,8 1,5 2, ,3 3,3 4,3 Saarijärvi 2,6 1,5 2,1 0,5 0,4 0,6 0,5 Ei tietoja 5,4 3,0 4,2 Toivakka 1,5 1,4 0 0, ,6 2,9 3,8 Uurainen 1,8 1,4 1,6 1 0, ,3 3,2 3,8 Viitasaari 2,8 1,4 2,1 0 1,1 1 1,1 0 4,6 3,5 4,0 Äänekoski 2,9 1,4 2,2 0,7 0,7 0,7 0,5 0,6 0,6 0,5 0,3 5,1 4,1 4,6 16 Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa

17 3.4 Mielenterveyspalvelut WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys on voimavara, jonka pohjalle ihmisen hyvinvointi ja yhteiskunnan jäsenenä toimiminen rakentuu. Mielenterveyden nähdään olevan muutakin, kuin sairauksien ja häiriöiden puuttumista. Mielenterveyteen liittyy yksilön käsitykset omista kyvyistään sekä keinot selvitä elämään kuuluvista normaaleista stressi- ja kriisitilanteista. (WHO 2004, 12.) Mielenterveys muokkautuu yksilön kehityksen ja elämänkokemusten myötä. Mielenterveyden häiriöt voivat johtua mm. kehityshäiriöistä, sairauksista tai traumaattisista tapahtumista. Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä (Paananen ym. 2012). Koko maassa mielenterveyshuollon avohoitokäyntejä oli vuonna 2011 yhteensä 2,2 miljoonaa. Näistä 78 prosenttia toteutui erikoissairaanhoidossa, jonka osalta käynnit kasvoivat runsaalla käynnillä vuoteen 2010 verrattuna. Perusterveydenhuollossa tilastoitiin vajaa mielenterveyskäyntiä, lukuun ei sisälly päihdehuollon käynnit, sillä mielenterveys- ja päihdetyön käyntien tilastointi muuttui vuoden 2011 alussa. Mielenterveyden häiriöistä johtuvia terveydenhuollon laitoshoitopäiviä kertyi vuonna 2011 noin 1,6 miljoonaa. Hoitopäivät ja hoitojaksojen määrät vähenivät kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi vuotiaiden ikäryhmässä. Potilaiden kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta ollen vuonna (Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2012, 36) Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat koko maassa ja Keski-Suomessa Kouluterveyskyselyssä mitattiin nuorten masentuneisuutta 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Vastaukset pisteytettiin siten, että kahdesta positiivisesta vaihtoehdosta ei saanut pisteitä, kolmannesta sai 1 pisteen, neljännestä 2 ja viidennestä 3 pistettä. Keksivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta ilmaisevaan indikaattoriin otettiin mukaan vähintään kahdeksan pistettä saaneet vastaajat. (Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista). Keskisuomalaisten nuorten masentuneisuus ei suuresti eroa koko maahan verrattuna. Sen sijaan kuntakohtainen tarkastelu osoittaa, että peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osalta Petäjävedellä (23,1 %), Muuramessa (16,6 %), Hankasalmella (16,5 %), Jämsässä (14,3 %) ja Viitasaarella (14,3 %) nuorten masentuneisuus on yleisempää kuin koko maassa 11,7 Äänekoski 15,1 (12,8 %) ja Keski-Suomessa (12,6 8,4 14,3 %). Keski-Suomen kunnista Pihtiputaalla (8,2 %) 8. ja 9. luokkalais- Viitasaari 21,7 6,9 11,7 Saarijärvi 20,7 ten masentuneisuus on vähäisintä. Tyttöjen masentuneisuus on 4,1 8,2 Pihtipudas 11 4,2 kaikissa ikäryhmissä ja koulumuodoissa poikia yleisempää niin Kes- 23,1 Petäjävesi 29,1 18,7 ki-suomessa kuin koko maassa. 16,6 Muurame 24,4 Keski-Suomen osalta huomio kiinnittyy erityisesti Petäjäveden 8. ja 9,6 12,5 Laukaa 11,7 17,9 Äänekoski 7,1 15,1 9. luokan oppilaisiin, joista tytöistä 8,4 12,2 Yhteensä Keuruu 14,3 15,1 noin 29 % ja pojista noin 19 % oli Viitasaari 8,6 21,7 Naiset 6,9 keskivaikea tai vaikea masentuneisuus kouluterveyskyselyn indi- 11,1 Karstula 11,7 15,5 Saarijärvi Miehet 7,3 20,7 4,1 14,3 kaattorin mukaan. (Taulukko 14.) Jämsä 8,2 21,9 Pihtipudas ,2 12,3 Jyväskylä 16,6 23,1 Taulukko 14. Keskivaikea tai vaikea Petäjävesi 8,1 29,1 12,2 18,7 masentuneisuus peruskoulun 8. ja 9. Joutsa 16,6 15,5 Muurame 9,9 24,4 luokan oppilailla vuonna 2011 (%) 9,6 16,5 Hankasalmi 12,5 24,2 (SOTKAnet). Laukaa 7,5 17,9 7,1 12,6 Keski-Suomi 12,2 Yhteensä 17,7 Keuruu 7,7 15,1 8,6 Naiset 12,8 Koko Suomi 11,1 17,9 Karstula 7,5 15,5 Miehet 7, ,3 Jämsä ,9 7 12,3 Jyväskylä 16,6 Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa 17 8,1 12,2 Joutsa 15,5 9,9

18 Ammattioppilaitosten opiskelijoiden masentuneisuus on samantasoista Keski-Suomessa kuin koko maassa. Alueellisten erojen sijasta huomio kiinnittyy sukupuolten väliseen eroon. Tytöt kokevat keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta poikia enemmän sekä Keski-Suomessa että koko maassa. (Taulukko 15.) Taulukko 15. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden oppilailla vuonna 2011 (%) (SOTKAnet) Miehet Naiset Yhteensä ,9 16,6 16,3 17,5 17,4 11,1 11,3 11,5 10,2 10,8 7,4 6,9 6,9 7,8 5,5 Koko Suomi Keski-Suomi Jyväskylä Jämsä Äänekoski Lukiolaisten kohdalla keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta koetaan Keski-Suomessa lähestulkoon saman verran kuin koko maassa. Pääsääntöisesti tytöt kokevat masentuneisuutta poikia enemmän. Keski-Suomen osalta raportoiduissa tuloksissa ainoastaan Äänekoskella masentuneisuus on yhtä yleistä tytöillä ja pojilla. (Taulukko 16.) Taulukko 16. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus lukion 1. ja 2. vuoden oppilailla vuonna 2011 (%) (SOTKAnet) Miehet Naiset Yhteensä ,7 13,3 12,7 12,7 10, ,1 6,7 9,9 11,8 9,6 10,9 10,3 6,2 6 4,7 5,6 8 Koko Suomi Keski-Suomi Jyväskylä Jämsä Laukaa Äänekoski 18 Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa

19 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatrialla ja nuorisopsykiatrialla -indikaattorit ilmaisevat vuoden aikana tapahtuneet avohoitokäynnit 1000 vastaavanikäistä kohti. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit sisältävät kumpaankin erikoisalaan kuuluvat avohoitokäynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat. (Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta; Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta. Taulukko 17. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lasten- ja nuorisopsykiatrialla 1000 vastaavanikäistä kohti vuonna 2012 (SOTKAnet). Äänekoski Viitasaari Uurainen Toivakka Saarijärvi Pihtipudas Petäjävesi Muurame Multia Luhanka Laukaa Kyyjärvi Kuhmoinen Konnevesi Kivijärvi Kinnula Keuruu Karstula Kannonkoski Jämsä Jyväskylä Joutsa Hankasalmi Keski-Suomi Koko Suomi Nuorisopsykiatrian ( vuotiaat) avohoitokäynnit Lastenpsykiatrian (0 12- vuotiaat) avohoitokäynnit Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä on Keski-Suomessa (140/1000 vastaavanikäistä) vähemmän koko maahan (222/1000 vastaavanikäistä) verrattuna. Nuorisopsykiatrian käyntejä on Keski-Suomessa (1051/1000 vastaavanikäistä) enemmän kuin koko maassa (826/1000 vastaavanikäistä). Keski-Suomen kunnista lastenpsykiatrian käyntejä oli suhteellisesti tarkasteltuna eniten Luhangassa (667/1000 vastaavanikäistä), Hankasalmella (297/1000 vastaavanikäistä) ja Muuramessa (247/1000 vastaavanikäistä). Luhanka on Keski-Suomen kunnista ainut, jossa on enemmän lastenpsykiatrian (667/1000 vastaavanikäistä) kuin nuorisopsykiatrian (69/1000 vastaavanikäistä) käyntejä. Muissa kunnissa ja myös koko maassa on nuorisopsykiatrian käyntejä enemmän kuin lastenpsykiatrian käyntejä. Keski-Suomen kunnista nuorisopsykiatrian käyntejä on eniten Jyväskylässä (1413/1000 vastaavanikäistä), Jämsässä (1178/1000 vastaavanikäistä ja Kivijärvellä (1153/1000 vastaavanikäistä). (Taulukko 17.) Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivien lukumäärä kuvaa myös osaltaan ikäluokan psyykkisten ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Hoitopäivien määrä riippuu kuitenkin myös hoitokäytännöistä ja sairaalahoidon määrä riippuu käytettävissä olevista resursseista, kuten saatavilla olevasta laitoshoidosta ja avohoidosta. (Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0 16-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä). Psykiatrisen Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa 19

20 osastohoidon ajoittumisesta on huomattu, että pojat tulevat ensimmäiseen laitoshoitojaksoon keskimäärin tyttöjä aikaisemmin, usein kouluiässä, kun taas tyttöjen ensimmäinen hoito ajoittuu nuoruuteen ja teini-ikään. Tyttöjen osalta myös psykiatriset poliklinikkakäynnit ja psyykenlääkkeiden käyttö lisääntyvät teini-iässä. (Paananen ym. 2012). Keski-Suomessa on vähemmän psykiatrin laitoshoitopäiviä koko maahan verrattuna. Keski-Suomen kuntien välillä on suuria eroja psykiatrian laitoshoidon käytössä tai tarpeessa. Osalla kunnista ei ole ollut lainkaan psykiatrista laitoshoitoa tarvitsevia ja osalla hoitoa tarvitsevia on ollut niin vähän, ettei niitä ole otettu mukaan SOTKAnetin tilastoon. Suhteellisesti tarkasteltuna eniten psykiatrian laitoshoidon hoitopäiviä vuotiailla on ollut Joutsassa, Kinnulassa ja Uuraisilla. (Taulukko 18.) Taulukko 18. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0 16-vuotiailla 1000 vastaavanikäistä kohti vuonna 2012 (SOTKAnet). Äänekoski Viitasaari Uurainen Toivakka Saarijärvi Pihtipudas Petäjävesi Muurame Multia Luhanka Laukaa Kyyjärvi Kuhmoinen Konnevesi Kivijärvi Kinnula Keuruu Karstula Kannonkoski Jämsä Jyväskylä Joutsa Hankasalmi Keski-Suomi Koko Suomi Yhteensä Naiset Miehet Lastensuojelupalvelujen järjestämisestä vastaaville tahoille osoitetun kyselyn perusteella Keski-Suomen kunnissa ainoastaan Jyväskylässä, Muuramessa, Toivakassa, Hankasalmella, Konnevedellä ja Multialla koettiin lasten mielenterveyspalveluiden järjestyvän kohtuullisella viiveellä ja työmäärällä tai useimmiten ilman viivettä tarpeenmukaisena. Muissa kyselyyn vastanneissa Keski-Suomen kunnissa lasten mielenterveyspalveluiden järjestäminen oli hankalaa ja paljon aikaa vievää tai jäi useimmiten kokonaan saamatta (kuva 1). (Puustinen-Korhonen 2013, 31.) 20 Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa