Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 70-vuotias

Transkriptio

1 Terveys Kuolemansyyt Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 7-vuotias Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuoli vuonna yhteensä henkilöä, 9 miestä ja 47 naista. Tapaukset ovat lisääntyneet määrällisesti kahdessakymmenessä vuodessa lähes 4 prosenttia. Lisäksi kuolemaan myötävaikuttavana syynä kaatuminen tai putoaminen oli mukana yli 8 kuolemantapauksessa. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista kolme neljäsosaa tapahtui yli 7-vuotiaille. Tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuolleet 98- Kuolemaan johtaneet tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset ovat harvinaisia nuorilla, alle -vuotiailla. Heille on sattunut viime vuosina alle tapausta vuosittain. Vuonna viidennes kaatumiseen kuolleista oli 4 9-vuotiaita. Tämänikäisten kaatumisturmien uhreista kahdeksan kymmenestä oli miehiä ja yli kolmannes päihtyneitä. Suurin osa kuolemaan johtaneista kaatumisista tapahtui yli 7-vuotiaille. Lukumääräisesti iäkkäiden henkilöiden kuolemantapauksia sattui enemmän naisille kuin miehille. Suhteutettuna elossa olevien naisten ja miesten määriin iäkkäille miehille tapahtui suhteellisesti useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille. Kaatumiset ovat yleisin tapaturmakuolemansyy iäkkäillä ihmisillä ja ne aiheuttavat vuosittain enemmän kuolemia kuin esimerkiksi itsemurhat yhteensä. Kaatumisturmista noin puolet sattui kodin sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä ja viidennes hoitolaitoksissa. Yli 7-vuotiaille tapahtui yhteensä 9 kuolemaan johtanutta kaatumista, joista kotona Helsinki.. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 ja hoitolaitoksissa 4. Sen lisäksi kaatumiset ja putoamiset myötävaikuttivat kuolintodistuksilta kerättyjen tietojen mukaan 77 iäkkään henkilön kuolemaan, vaikka varsinaiset peruskuolemansyyt olivat muita kuin kaatumisia. Tyypillisiä kuolemaan johtavia vammoja olivat kallonsisäiset vammat ja reisiluun murtumat. Tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuolleiden ikäjakauma Dementiakuolemien määrä kasvanut 4 prosenttia viidessä vuodessa Vuonna kuoli yhteensä 77 henkilöä. Määrä on yli kaksi prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Elinajan pidentyminen näkyy kuolleiden ikäjakaumassa. Kuolleista lähes kaksi kolmesta oli täyttänyt 7 vuotta ja joka kolmas oli täyttänyt 8 vuotta. Lisääntynyt ikääntyneiden kuolleisuus näkyy kuolemansyissä lähinnä dementian ja verenkiertoelinten sairauksien määrän kasvuna. Vuonna verenkiertoelinten sairauksiin kuoli 9 prosenttia kaikista kuolleista. Toiseksi eniten, prosenttia, kuolemista aiheutui kasvaimista. Dementia (mukaan lukien Alzheimerin tauti) aiheutti 4 prosenttia kuolemista. Dementian osuus kuolemista on kasvanut viime vuosina nopeasti. Sitä vastoin itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna. Itsemurhan teki 87 henkilöä, mikä on 9 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luku oli suurimmillaan vuonna 99, jolloin Suomessa tehtiin yli itsemurhaa. Muutaman vuoden jatkunut alkoholiperäisten kuolemien määrän lasku kääntyi nousuun vuonna. Alkoholisyihin kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta vajaat neljä prosenttia. Alkoholiperäisiin syihin kuoli lähes henkeä, joista suurin osa, kolme neljästä, oli miehiä. Kuolemansyyt (aikasarjaluokitus) Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % % Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Dementia, Alzheimerin tauti Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) Hengityselinten sairaudet Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys Itsemurhat 87 8 Muut kuolemansyyt 9 9 Kuolleita yhteensä

3 Sisällys. Kuolemansyyt vuonna...4 Työikäisten yleisin kuolemansyyryhmä kasvaimet...4 Ikääntyneiden yleisin kuolemansyyryhmä verenkiertoelinten sairaudet.... Sepelvaltimotauti syynä useampaan kuin joka viidenteen kuolemaan.... Yhä useampi kuolee dementiaan ja Alzheimerin tautiin Alkoholikuolleisuus kääntyi nousuun...9. Kaatumiset yleisin tapaturmakuoleman syy... Päihtymyksen osuus tapaturmakuolemissa vähentynyt... Vuonna yli huumausainekuolemaa.... Itsemurhien määrä yhä laskussa Kätkytkuolemia noin kymmenen vuodessa... Taulukot Taulukko. Työikäisten ( 4-vuotiaiden) kuolemansyiden pääryhmät...4 Taulukko. Huumausaineista johtuvat kuolemat... Taulukko. Alle -vuotiaana kuolleiden kuolemansyyt, 9 ja... Liitetaulukot Liitetaulukko a. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, molemmat sukupuolet... Liitetaulukko b. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, miehet...8 Liitetaulukko c. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, naiset... Liitetaulukko. Tapaturmissa kuolleet ulkoisen syyn mukaan ja päihtyneiden osuus kuolleista... Liitetaulukko. Kuolleisuus imeväis- ja perinataalikaudella Liitetaulukko 4. Vuoden keskiväkiluku iän ja sukupuolen mukaan... Liitetaulukko. Kuolemansyytilaston ikävakioitujen lukujen laskennassa käytetty vakioväestö... Kuviot Kuvio. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) Kuvio. Ikävakioitu kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä Kuvio. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus Kuvio 4. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) Kuvio. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen sekä alkoholin kokonaiskulutus Kuvio. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 97. Kuvio 7. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin Kuvio 8. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin Kuvio 9. Itsemurhakuolleisuus Kuvio. Kuolleisuus imeväis- ja perinataalikaudella Laatuseloste, Kuolemansyyt...4

4 . Kuolemansyyt vuonna Vastasyntyneen pojan elinajanodote vuonna 99 oli 7,7 vuotta ja tyttölapsen 79,4 vuotta. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin elinajanodote on pidentynyt tästä usealla vuodella; vuonna syntyneellä poikalapsella elinajanodote oli 77, vuotta ja tyttölapsella 8,4 vuotta. Kuolleiden määrä vuonna oli 77 henkilöä, 4 miestä ja 9 naista. Tätä enemmän on kuollut viimeksi 9-luvulla, ellei oteta huomioon sotavuosia. Vuonna kuolleiden määrä oli yli tuhat suurempi kuin vuonna. Vuonna kuolleista oli lähes kaksi kolmesta 7 vuotta täyttäneitä ja joka kolmas oli 8 vuotta täyttänyt. Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleita oli 9 prosenttia. Toiseksi eniten, prosenttia, kuolemista aiheutui kasvaimista. Yleisin verenkiertoelinten sairaus, sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit) aiheutti enää noin viidenneksen kaikista kuolemista vuonna. Yleisimmät kuolemaan johtaneet syöpätyypit olivat miehillä edelleen keuhkosyöpä ja eturauhassyöpä ja naisilla vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä. Dementia ja Alzheimerin tauti aiheuttivat 4 prosenttia kuolemista, 9 prosenttia naisten ja kahdeksan prosenttia miesten kuolemista. Dementiakuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena. Naisilla dementiakuolemien määrä on selvästi suurempi kuin miehillä, mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät vanhemmiksi kuin miehet (kuvio 4). Työikäisten ( 4-vuotiaita) osuus kuolleista on pienentynyt. Vuonna kuolleista työikäisiä oli 8 prosenttia (9 4 henkilöä), kun kaksikymmentä vuotta aikaisemmin työikäisten osuus kuolleista oli prosenttia. Työikäisten yleisin kuolemansyyryhmä kasvaimet Vuonna kuolleista miehistä joka neljäs oli työikäinen ja kuolleista naisista joka kymmenes. Työikäisiä kuoli eniten kasvaimiin ja toiseksi eniten verenkiertoelinten sairauksiin. Näihin kahteen pääryhmään kuoli yli puolet työikäisenä kuolleista. Tapaturmaisesti kuolleita oli joka kymmenes. Alkoholiperäisiin syihin, joko alkoholitauteihin tai tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen, kuolleita oli hieman enemmän eli prosenttia. Taulukko. Työikäisten ( 4-vuotiaiden) kuolemansyiden pääryhmät 4-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % % Kasvaimet Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä 7 - Rintasyöpä - Haimasyöpä 9 88 Verenkiertoelinten sairaudet Iskeemiset sydäntaudit 94 7 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) Itsemurhat Hengityselinten sairaudet 9 4 Muut kuolemansyyt Kuolleita yhteensä Työikäisiä miehiä tappoivat eniten verenkiertoelinten sairaudet ( %), kasvaimet ( %) ja alkoholi (8 %). Työikäisten miesten yleisin verenkiertoelinten tauti oli iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti). Siihen kuolleiden määrä on kuitenkin puolittunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Myös tapaturmien määrä on työikäisillä miehillä pienentynyt kolmanneksella verrattuna vuoteen 99. Sitä vastoin alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat puolitoistakertaistuneet saman ajan kuluessa. 4

5 Vuonna työikäisten miesten itsemurhia tapahtui, mikä on lähes puolet vähemmän kuin kaksikymmentä vuotta aiemmin. Työikäisten naisten yleisin kuolemansyyryhmä oli kasvaimet. Työikäisenä kuolleista naisista peräti 4 prosenttia kuoli kasvaimiin ja niistä erityisesti rintasyöpään prosenttia. Seuraavina pääryhmistä tulivat verenkiertoelinten taudit ja alkoholiperäiset syyt. Naisilla alkoholiperäisten kuolemien määrä on kaksinkertaistunut vuodessa ja niiden määrä oli vuonna yhtä suuri kuin rintasyöpäkuolemien. Työikäisten naisten itsemurhien määrä on pienentynyt hitaasti viime vuosikymmenien aikana. Vuonna niitä oli 88, joka on yli vähemmän kuin vuotta sitten. Ikääntyneiden yleisin kuolemansyyryhmä verenkiertoelinten sairaudet Yli -vuotiaita kuoli eniten (4 %) verenkiertoelinten sairauksiin. Suurin verenkiertoelinten tautiryhmä oli sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit), johon kuoli lähes joka neljäs ikääntyneistä. Ikääntyneillä miehillä toiseksi yleisin kuolemansyyryhmä oli kasvaimet ja kolmanneksi yleisin dementia. Miesten kasvaimista yleisimmät olivat keuhkosyöpä ja eturauhassyöpä. Ikääntyneillä naisilla dementia oli toiseksi yleisin kuolemansyy, johon kuoli joka viides iäkkäistä naisista. Kolmanneksi yleisin syy oli kasvaimet. Naisilla yleisimmät syövät olivat keuhkosyöpä ja rintasyöpä. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana vuotta täyttäneiden miesten ja naisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt ja dementiakuolleisuus on eliniän kasvaessa lisääntynyt. Kuolleisuus dementiaan on kehittynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana suunnilleen samalla tavalla miehillä ja naisilla (kuvio 4). Lisätietoa vuotta täyttäneiden kuolemansyistä löytyy liitetaulukoista a-c.

6 . Sepelvaltimotauti syynä useampaan kuin joka viidenteen kuolemaan Kuolemansyiden pääryhmistä suomalaisia kuolee eniten verenkiertoelintauteihin. Osuus on kuitenkin laskenut kahdessakymmenessä vuodessa 47 prosentista 9 prosenttiin. Verenkiertoelinten sairauksista iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti) ovat vielä nykyisinkin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä. Sepelvaltimotauti aiheuttaa useamman kuin joka viidennen kuoleman ( %). Vuonna sepelvaltimotautiin kuoli 99 henkeä. Näistä miehiä oli 8 eli prosenttia. Tautiin kuolleet ovat aiempaa vanhempia. Vuonna 97 sepelvaltimotautiin kuolleista oli 4-vuotiaita neljä kymmenestä, kun vuonna vain yksi kymmenestä. Sepelvaltimotautikuolemien määrä väheni edelleen vuonna. Kuviossa sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tässä tapauksessa nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt tasaisesti viimeisten 4 vuoden aikana. Kuvio. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 97 Toiseksi eniten, prosenttia, kuolemista aiheutui kasvaimista. Miesten ikävakioitu kasvainkuolleisuus on pienentynyt selvästi viimeisen viiden vuoden aikana, mutta naisten on pysynyt ennallaan. Yleisin kuolemaan johtanut syöpätyyppi oli miehillä edelleen keuhkosyöpä. Naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on viimeisten neljän vuosikymmenen aikana lisääntynyt, mutta miehillä se on alkanut vähentyä jo 98-luvulla. Vuonna kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpiin kuoli 47 miestä ja 7 naista.

7 Kuvio. Ikävakioitu kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä 97 Rintasyöpä on työikäisten naisten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna neljä kymmenestä siihen kuolleesta oli alle -vuotias. Rintasyöpä oli työikäisillä naisilla vuonna yhtä yleinen kuolemansyy kuin alkoholisyyt. Vuonna rintasyöpäkuolemia oli naisilla kaikkiaan 87 eli kuolemaa naista kohti. Rintasyöpäkuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta ikävakioitu rintasyöpäkuolleisuus on pysynyt lähes samana 7-luvulta lähtien (kuvio ). Eturauhassyöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna eturauhassyöpäkuolemia oli miehillä 8, kun vuonna luku oli 879. Se on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy; useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta on yli -vuotias. Eturauhassyöpäkuolleisuus oli vuonna samalla tasolla kuin naisten rintasyöpäkuolleisuuskin eli kuolemaa miestä kohti. Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on alentunut selvästi -luvulla. Kuvio. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus 97 7

8 . Yhä useampi kuolee dementiaan ja Alzheimerin tautiin Vuonna joka neljäs yli 8-vuotiaana kuollut menehtyi dementian tai Alzheimerin taudin seurauksena. Tautiryhmään kuolleiden määrä on lähes kolminkertaistunut vuoden aikana. Kasvu näkyy myös ikävakioiduissa luvuissa, joissa väestörakenteen vaikutus on huomioitu. Kasvu johtuu osaksi diagnostisoinnin tarkentumisesta ja kuolemansyiden määrittelyssä tapahtuneista muutoksista (WHO:n säännöt). Vuodesta kuolemansyytilastossa on otettu käyttöön kansainvälinen ohje, joka rajoittaa keuhkokuumeen hyväksymistä peruskuolemansyyksi useiden pitkäaikaissairauksien yhteydessä. Jos henkilöllä on keuhkokuumeen lisäksi esimerkiksi dementia, valitaan dementia tilastolliseksi peruskuolemansyyksi. Kuvio 4. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) 97 Koska dementia yleistyy erittäin jyrkästi iän myötä, elinajan pidentyessä yhä useampi sairastuu dementiaan ja kuolee sen seurauksena. Tämä koskee varsinkin naisia, koska naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Vuonna dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuoli 7 henkilöä, mikä oli 8 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Tautiryhmään kuolleista 9 prosenttia oli naisia. Suurin osa (7 %) kuolemista johtui Alzheimerin taudista. 8

9 4. Alkoholikuolleisuus kääntyi nousuun Alkoholisyyt ovat olleet jo useita vuosia työikäisten yleisimpiä kuolemansyitä sekä miehillä että naisilla, ja luvut ovat korkeita myös koko väestöllä. Alkoholikuolemiin lasketaan sekä alkoholiperäiset taudit että tapaturmainen alkoholimyrkytys. Merkittävä syy korkeaan alkoholikuolleisuuteen on alkoholin lisääntynyt kulutus viime vuosikymmeninä. Vuodesta 7 alkaen alkoholijuomien kokonaiskulutus on kuitenkin laskenut. Vuonna se oli ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen alle litran sataprosenttisena alkoholina asukasta kohden (THL ). Alkoholiperäisen kuolleisuuden muutokset ovat seuranneet melko säännöllisesti alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kehitystä, vaikka alkoholiperäisiin tauteihin kuoleminen vaatii yleensä pitkäaikaista, useamman vuoden kestänyttä haitallista alkoholin käyttöä. Muutaman vuoden jatkunut alkoholiperäisten kuolemien määrän lasku pysähtyi vuonna ja alkoholisyihin kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta vajaat neljä prosenttia. Alkoholiin kuoli yhteensä 9 henkeä, joista miehiä oli 8 ja naisia 44. Alkoholisyihin kuolleiden määrän muutokset vuosina 9 johtuvat suurelta osin miesten alkoholikuolemien muutoksista. Kuvio. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen sekä alkoholin kokonaiskulutus 97 Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on huomattavasti yleisempää kuin naisten (kuvio ). Miesten kuolleisuus on seurannut myös tarkemmin muutoksia alkoholin kokonaiskulutuksessa. Naisten kuolleisuus on kuitenkin noussut miesten mukana tasaisesti jo monen vuosikymmenen ajan. Kaikista alkoholikuolemista viidennes (7 henkilöä) johtui alkoholimyrkytyksistä ja loput alkoholin aiheuttamista sairauksista ( 8 henkilöä), lähinnä maksa- ja sydänsairauksista. Alkoholimyrkytykseen kuolleista 7 prosenttia oli miehiä. Alkoholisyihin kuolee eniten keski-ikäisiä miehiä: 4 49-vuotiaina kuolleista miehistä joka neljännen kuolemansyynä oli alkoholi. Alkoholiperäisiin syihin kuolleista suurin osa oli työikäisiä ja vain joka neljäs (4 %) oli vuotta täyttänyt. Ikääntyneiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kuitenkin kasvussa. Vuonna osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta sitten. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana vuotta täyttäneiden alkoholikuolleisuus onkin lähes kaksinkertaistunut. Alkoholi voi liittyä myös myötävaikuttavana tekijänä kuolemaan. Päihtymyksen osuutta tapaturmissa käsitellään seuraavassa luvussa. 9

10 Kuvio. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 97

11 . Kaatumiset yleisin tapaturmakuoleman syy Tapaturmakuolemiin luetaan muun muassa liikennekuolemat, kaatumis- ja putoamiskuolemat, hukkumiset, tulipalokuolemat sekä alkoholi- ja lääkemyrkytykset. Kuolemansyytilaston aikasarjaluokituksessa alkoholimyrkytykset on luokiteltu alkoholisyihin. Vuonna tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) aiheuttivat reilut neljä prosenttia kaikista kuolemista. Tapaturmaisesti kuoli yhteensä 7 henkilöä, 4 miestä ja 847 naista. Miehet kuolevat naisia useammin tapaturmaisesti. Miesten tapaturmakuolleisuus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt naisten kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Tapaturmakuolleisuuden aleneminen johtuu lähinnä kuolemaan johtaneiden liikennetapaturmien ja hukkumistapaturmien vähenemisestä. Kuvio 7. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin 97 Vuonna sekä miesten että naisten yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Kaatuminen oli kuolemansyynä joka toisella tapaturmiin kuolleista ja siihen kuoli yhteensä henkilöä. Kaatumistapaturmat ovat lisääntyneet määrällisesti vuodessa 4 prosenttia. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista suurin osa tapahtui yli 7-vuotiaille. Seuraavaksi yleisimmät kuolemaan johtaneet tapaturmat niin miehillä kuin naisillakin olivat myrkytystapaturmat (pl. alkoholi) ja kuljetustapaturmat. Kuljetustapaturmissa (pl. vesiliikenteen hukkumistapaturmat) kuoli vuonna kaikkiaan 4, joista miehiä oli kolme neljäsosaa. Miehillä useampi kuin yksi kymmenestä tapaturmakuolemasta tapahtui liikenteessä (kuljetuksessa), naisilla niitä oli hieman vähemmän. Hukkumistapaturmiin luetaan veteen putoamisen sekä uimisen ja veneilyn yhteydessä tapahtuneet hukkumiset. Hukkumalla vuonna kuoli 7 henkeä, joista vesiliikenteessä hukkui. Hukkuneista suurin osa oli miehiä. Miesten kuolleisuus hukkumistapaturmiin on vähentynyt selvästi parin viime vuoden aikana (kuvio 8). Tulipalot vaativat 84 ihmisen hengen. Näistä kolme neljästä oli miehiä. Kuolemaan johtaneita häkämyrkytyksiä sattui kuusi. Saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 8. Kylmyyteen kuolleita oli 7.

12 Kuvio 8. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin 998 Päihtymyksen osuus tapaturmakuolemissa vähentynyt Vuonna keskimäärin joka kuudennessa tapaturmassa alkoholilla oli osuutta turmaan. Tapaturmaisesti kuolleista oli päihdyksissä 7 prosenttia eli henkilöä (liitetaulukko ). Kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli prosenttia tapaturmaisesti kuolleista. Tapaturmakuolemassa päihtymys tarkoittaa sitä, että kuolintodistuksella alkoholipäihtymyksen on mainittu myötävaikuttaneen kuolemaan. Luvussa eivät ole mukana alkoholi- ja lääkemyrkytykset, joissa alkoholi tai lääke on suoraan aiheuttanut kuoleman. Päihtymys oli yleisintä saunakuolemissa. Yli puolet saunaan kuolleista oli kuollessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Myös tulipaloissa ja hukkumalla kuolleista lähes puolet oli päihtyneenä. Kylmyyteen kuolleista useampi kuin joka neljäs oli kuollut päihdyksissä. Liikenteessä kuolleista vähemmän kuin joka viides oli päihdyksissä. Sen sijaan kaatumistapaturmissa, joista suurin osa tapahtui yli 7-vuotiaille, alkoholin vaikutuksen alaisena oli vähemmän kuin joka kymmenes. Vuonna yli huumausainekuolemaa Vuonna Suomessa oli huumausaineista johtuvaa kuolemaa. Tilastokeskus käyttää huumausainekuolemia laskiessaan luokittelua (Selection B), jonka on laatinut EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA, joka julkaisee tilastoja ja raportteja internetsivuillaan: EMCDDA:n mukaan huumausainekuolemiksi lasketaan tapaukset, joissa peruskuolemansyynä on huumeiden käytöstä johtuva mielenterveyden häiriö tai tahaton, tahallinen tai tahallisuudelta epäselvä huumeiden aiheuttama myrkytys. Huumeiden käytön aiheuttamiin mielenterveyden häiriöihin liittyvät kuolemat johtuvat yleensä huumeriippuvuudesta ja huumeiden pitkäaikaisesta käytöstä. Tahattomat huumeiden aiheuttamat myrkytykset ovat tapauksia, joissa kuolema tapahtuu pian aineen nauttimisen jälkeen. Niitä voi yleensä kuvata myös sanalla yliannostus. Tahalliset myrkytykset huumeilla ovat itsemurhia. Vuonna huumeilla tehtiin 4 itsemurhaa. Tahallisuudelta epäselvissä huumeiden aiheuttamissa myrkytyksissä tarkoitusperä on jäänyt epävarmaksi.

13 Taulukko. Huumausaineista johtuvat kuolemat Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kuolleita Kuolleita Kuolleita henkeä kohti henkeä kohti henkeä kohti 4 9, 4,,9 78,,, ,9,7, 7,9,, ,,8, 9,4,7, 8 7, 4,, 7 4 7,7 4,, , 4,, ,,,7 7 9,9 4,4,4 97 4,7,9,,9,,9 EMCDDA:n luokituksen mukaisilla huumeilla tarkoitetaan lähinnä opioideja. Opioidien lisäksi huumeilla tarkoitetaan myös kannabista ja sen johdoksia, muita hallusinogeenejä sekä väärinkäyttöön soveltuvia psykostimulantteja, kuten amfetamiinia ja sen johdoksia. Vuonna huumekuolemista 4 prosenttia liittyi opioidien tahattomaan liikakäyttöön (7 tapausta). Tilasto on tehty WHO:n suosituksen mukaisesti vaikuttavimmaksi arvioidun aineen mukaan. Useissa tapauksissa kyse on todellisuudessa moniainemyrkytyksestä, jossa henkilö on nauttinut myös muita aineita, kuten esimerkiksi alkoholia ja/tai psyykenlääkkeitä. Huumeisiin kuolee huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia. Vuonna naisten osuus huumausainekuolemista oli 4 prosenttia. Huumeilla tehtävissä itsemurhissa naisten osuus oli kuitenkin huomattavasti tätä suurempi, 4 prosenttia. Vuonna lukumääräisesti eniten huumekuolemia sattui 4-vuotiaiden ikäryhmässä. Yli -vuotiailla opioidit olivat olleet lääkekäytössä, kun nuoremmissa ikäryhmissä huumausaineita oli käytetty lähinnä päihteinä.

14 . Itsemurhien määrä yhä laskussa Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 99, jolloin Suomessa tehtiin yli itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt vuodessa yli 4 prosenttia. Laskeva trendi jatkui edelleen vuonna. Itsemurhan teki 87 henkilöä, mikä oli 9 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Miesten itsemurhakuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin naisten. Vuonna itsemurhan tehneistä kolme neljästä oli miehiä. Itsemurhakuolleisuus eli itsemurhien määrä vuodessa asukasta kohden oli,, miehillä 4, ja naisilla 7,9. Naisten itsemurhakuolleisuus on pysytellyt melko samansuuruisena vuosikymmeniä. Itsemurhakuolleisuuden aleneminen selittyy suurelta osin miesten itsemurhien vähenemisellä. Vuonna miesten itsemurhien määrä oli kuitenkin yhä kolminkertainen naisiin verrattuna. Verrattuna muihin EU-maihin alle -vuotiaiden suomalaisten itsemurhakuolleisuus oli vuonna noin puolitoistakertainen EU:n keskimäärään verrattuna. Sitä vastoin vuotta täyttäneillä itsemurhakuolleisuus ei poikkennut EU-maiden keskiarvosta. Kuvio 9. Itsemurhakuolleisuus 97 4

15 7. Kätkytkuolemia noin kymmenen vuodessa Suomen imeväisikäisten kuolleisuus on pienimpiä maailmassa. Vuonna kuoli imeväisiässä eli alle vuoden ikäisenä 4 lasta. Imeväiskuolleisuus oli,4 tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. Yleisimmät alle yksivuotiaiden kuolemansyyt olivat perinataalisyyt ja synnynnäiset epämuodostumat (taulukko ). Tartuntataudit, tapaturmat ja väkivalta ovat kuolemansyynä harvinaisia alle yksivuotiailla. Kuolleena syntyneitä oli yhtä paljon kuin viime vuonna eli. Perinataalikuolleisuus (kuolleena syntyneet sekä ensimmäisen viikon aikana kuolleet) oli,9 lasta tuhatta syntynyttä kohden. Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista noin puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana eli varhaisneonataalikaudella ja prosenttia neljän ensimmäisen elinviikon aikana eli neonataalikaudella. Neonataalikauden jälkeisen kuolleisuuden tärkeimmät syyt ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kätkytkuolemat. Vuonna tapahtui kätkytkuolemaa. Kätkytkuolemia esiintyy yleensä yli kuukauden ikäisillä vauvoilla. 4-vuotiaiden lasten kuolleisuus on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana puolittunut. Lasten kuolemia oli 98 vuonna. Tämä vastaa noin kuolemaa henkeä kohden. 4-vuotiaiden yleisin kuolemansyy oli tapaturma ja toiseksi yleisin kasvaimet. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana äitiyskuolemia on ollut yleensä -7 vuodessa. Vuosi oli ensimmäinen vuosi kuolemansyytilaston historiassa, jolloin ei ollut yhtään äitiyskuolemaa. Vuonna tapahtui kaksi äitiyskuolemaa, eli äitiyskuolleisuus oli,4 kuollutta elävänä syntynyttä kohden. Lisätietoa kuolleisuudesta imeväis- ja perinataalikaudella on liitetaulukossa. Kuvio. Kuolleisuus imeväis- ja perinataalikaudella 99- Taulukko. Alle -vuotiaana kuolleiden kuolemansyyt, 9 ja 9 Kuolleita yhteensä 4 Eräät perinataalikauden aikana alkaneet tilat (P P9) 7 74 Synnynäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q Q99) 4 Kätkytkuolemat (R9) Hengitys- ja verenkiertoelinten sairaudet (J J99, I I99) 4 7 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E E9) Muut sairaudet ja tuntemattomat Tapaturma ja väkivalta (V X44, X4 Y89) 4

16 Liitetaulukot Liitetaulukko a. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, molemmat sukupuolet Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) Yhteensä KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X4) Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J) 4 49 Tuberkuloosi (A-A9, B9, J) Immuunikato (HIV-tauti) (B-B4) 7 Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B-B89, B9-B99) Kasvaimet (C-D48) Syövät (C-C97) Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C-C4) Ruokatorven syöpä (C) Mahasyöpä (C) 44 7 Koolonin syöpä (C8, C9) Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) Primaarinen maksasyöpä (C) Haimasyöpä (C) Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) 7 Ihon melanooma (C4) 47 Rintasyöpä (C) 88 4 Kohdunkaulan syöpä (C) Kohtusyöpä (C4-C) 89 Munasarjasyöpä (C) Eturauhasen syöpä (C) Munuaissyöpä (C4) Virtsarakkosyöpä (C7) 8 Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C9) Muut syövät 8 47 Muut kasvaimet (D-D48) 4-4 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) Diabetes (E-E4) Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E-E9) 8 47 Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R4) Muut hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten sairaudet (I-I4, I47-I99) Iskeemiset sydäntaudit (I-I) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I4, I47-I) Aivoverisuonien sairaudet (I-I9) Muut verenkiertoelinten taudit (I-I, I-I8, I7-I99) Hengityselinten sairaudet (J-J4, J-J99) Influenssa (J9-J) 4 4 Keuhkokuume (J-J8, J849) Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) Astma (J4-J4) 9 Muut hengityselinten sairaudet (J-J, J-J9, J-J4, J-J848, J8-J99) 9 49 Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99)

17 Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) 8 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) 9 Muut sairaudet 4 Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R9-R99) 4 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 4- TAPATURMAT JA VÄKIVALTA (V-X44, X4-Y89) 4-49 Tapaturmat pl. alkpholimyrkytykset (V-X44, X4-X9, Y-Y, Y8-Y8) 4 Maaliikennetapaturmat 4 Muut maakuljetustapaturmat 44 Vesikuljetustapaturmat (V9-V94) 4 Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat (V9-V99) 4 Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset (W-W9) 47 Hukkumistapaturmat (W-W74) 48 Myrkytystapaturmat pl. alkoholimyrkytys (X4-X44, X4-X49, Y-Y) 49 Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset Itsemurhat (X-X84, Y87.) Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X8-Y9, Y87.) Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä (Y-Y4, Y87.) Muut ulkoiset syyt ja niiden myöhäisvaikutukset (Y-Y84, Y88-Y89) 4 Ei kuolintodistusta Yhteensä

18 Liitetaulukko b. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, miehet Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) Yhteensä KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X4) Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J) 9 4 Tuberkuloosi (A-A9, B9, J) 4 Immuunikato (HIV-tauti) (B-B4) Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B-B89, B9-B99) Kasvaimet (C-D48) Syövät (C-C97) Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C-C4) 74 Ruokatorven syöpä (C) 8 8 Mahasyöpä (C) Koolonin syöpä (C8, C9) Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) Primaarinen maksasyöpä (C) 8 Haimasyöpä (C) 49 Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) 47 Ihon melanooma (C4) Rintasyöpä (C) 4 Kohdunkaulan syöpä (C) Kohtusyöpä (C4-C) Munasarjasyöpä (C) 7 Eturauhasen syöpä (C) Munuaissyöpä (C4) Virtsarakkosyöpä (C7) Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C9) 9 48 Muut syövät Muut kasvaimet (D-D48) 47-4 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) 4 Diabetes (E-E4) Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E-E9) 88 7 Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R4) 8 Muut hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten sairaudet (I-I4, I47-I99) Iskeemiset sydäntaudit (I-I) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I4, I47-I) Aivoverisuonien sairaudet (I-I9) 8 8 Muut verenkiertoelinten taudit (I-I, I-I8, I7-I99) Hengityselinten sairaudet (J-J4, J-J99) Influenssa (J9-J) 4 Keuhkokuume (J-J8, J849) 47 7 Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) Astma (J4-J4) 4 Muut hengityselinten sairaudet (J-J, J-J9, J-J4, J-J848, J8-J99) Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99) Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) Muut sairaudet Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R9-R99) 8 4 8

19 Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) 4 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 4- TAPATURMAT JA VÄKIVALTA (V-X44, X4-Y89) 4-49 Tapaturmat pl. alkoholimyrkytykset (V-X44, X4-X9, Y-Y, Y8-Y8) 4 Maaliikennetapaturmat 4 Muut maakuljetustapaturmat 44 Vesikuljetustapaturmat (V9-V94) 4 Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat (V9-V99) 4 Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset (W-W9) 47 Hukkumistapaturmat (W-W74) 48 Myrkytystapaturmat pl. alkoholimyrkytys (X4-X44, X4-X49, Y-Y) 49 Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset Itsemurhat (X-X84, Y87.) Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X8-Y9, Y87.) Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä (Y-Y4, Y87.) Muut ulkoiset syyt ja niiden myöhäisvaikutukset (Y-Y84, Y88-Y89) 4 Ei kuolintodistusta Yhteensä

20 Liitetaulukko c. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, naiset Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) Yhteensä KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X4) Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J) 47 Tuberkuloosi (A-A9, B9, J) Immuunikato (HIV-tauti) (B-B4) Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B-B89, B9-B99) Kasvaimet (C-D48) Syövät (C-C97) Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C-C4) Ruokatorven syöpä (C) 8 Mahasyöpä (C) Koolonin syöpä (C8, C9) Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) Primaarinen maksasyöpä (C) 8 9 Haimasyöpä (C) Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) 7 7 Ihon melanooma (C4) 8 Rintasyöpä (C) 87 4 Kohdunkaulan syöpä (C) Kohtusyöpä (C4-C) 89 Munasarjasyöpä (C) Eturauhasen syöpä (C) 8 Munuaissyöpä (C4) Virtsarakkosyöpä (C7) 8 7 Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C9) Muut syövät Muut kasvaimet (D-D48) 89-4 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) 9 9 Diabetes (E-E4) 8 4 Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E-E9) Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R4) Muut hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten sairaudet (I-I4, I47-I99) Iskeemiset sydäntaudit (I-I) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I4, I47-I) Aivoverisuonien sairaudet (I-I9) 9 9 Muut verenkiertoelinten taudit (I-I, I-I8, I7-I99) Hengityselinten sairaudet (J-J4, J-J99) Influenssa (J9-J) 8 7 Keuhkokuume (J-J8, J849) 8 Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) 7 4 Astma (J4-J4) 7 Muut hengityselinten sairaudet (J-J, J-J9, J-J4, J-J848, J8-J99) Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99) 98 8 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) Muut sairaudet 4 Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R9-R99) 8 4