Tilinpäätösraportointi ja johdon laskentatoimi korkeakouluissa

Samankaltaiset tiedostot
Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia. Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto

Toimintokohtainen tuloslaskelma Talousjohtaja Päivi Seppä, Jyväskylän yliopisto

Kokonaiskustannusmalli Päivi Mäntysaari, Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Yliopistouudistus ja kirjastojen talous

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Kokonaiskustannusmalli. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle

TOIMINTOKOHTAISTEN TALOUSTIETOJEN KÄYTTÖ KORKEAKOULUJEN OHJAUKSESSA

Talousprosessien muuttuminen

Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa

Toimintokohtaisen tuloslaskelman tietojen tuottaminen, case Lapin ammattikorkeakoulu

KOTA-AMKOTA seminaari Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

Tunnuslukujen hyödyntäminen johtamisessa

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Matkailun osaamisala Tulossopimus 2014

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus)

KH KV

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Rahoitusmallianalyysi

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Tietojohtamisen arviointimalli

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Sosten arviointifoorumi Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Arviointi ja mittaaminen

Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston kehittäminen. Alustus Opetusneuvos Eija Somervuori

Töiden organisointi laitoksella

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Markkinoinnin tila kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi Johanna Frösén

Toimilupahakemus; talousselvitys. Seminaari

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Kansalliskirjasto KIRJASTOJEN YHTEISET PALVELUT JA TALOUDEN SEURANTA. Kirjastojen yhteiset palvelut on kuvattu liitteessä 1.

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Kiekun kustannuslaskennan ratkaisu - jakopalkat

EduFutura Jyväskylä

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Miten lukea SAP-raporteista yksikön taloutta

Lausunto selvityshenkilöiden raportista (OKM 2010:23) "Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen"

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

TAMPUURI-käyttäjäpäivät Budjetointi ja tulosseuranta

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Sopimusohjauksen kehysseminaari Jyte

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN 2012 TULOKSET

Koponeuvosto: rahoitusmalli Kukka-Maaria Wessman & Juha Isotalo

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Pyyntö OKM Nimeämispyyntö Kieku-tietojärjestelmähankkeen organisointi OKM:n hallinnonalalla

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

NewWoW Crafting - mobiilin ja monipaikkaisen työn muotoilusta tuottavuutta ja hyvinvointia

Yhdistyksen taloushallinnon perusteet. Arto Bäckström Asiantuntija, yhdistyshallinto FinFami ry

LARK alkutilannekartoitus

Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodisto. Seminaari

Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

LAUSUNTO VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/

Henkilöstötunnusluvut FinFami järjestössä

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Kokemuksia kokonaiskustannusmallista. OPM:n työpaja

Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA AVOIMEN YLIOPISTON SOPIMUSNEUVOTTELU. Maanantai klo , Rehtoraatin kokoushuone, Kärki

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät , Finlandia-talo, Helsinki. Johtaja Hannu Sirén

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista

Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi , Kristiina Jokelainen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Kiekun työaikojen hallinnan kehittämistarpeet. Kieku-käyttäjäfoorumi Marko Maaniitty / Verohallinto

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille

Yliopistojen valtionrahoitustarkastuksen havaintoja

Henkilöstö strategisena voimavarana

Transkriptio:

Tilinpäätösraportointi ja johdon laskentatoimi korkeakouluissa Hannele Mäkelä, Timo Hyvönen (UTA), Jukka Pellinen (JyU) & Antti Fredriksson (UTU) Korkeakoulujen KOTA-seminaari 30.8.2016

Laskentatoimen nykykäytännöt -kysely Laskentatoimen nykykäytäntöjä selvitettiin joulukuussa 2015 ja keväällä 2016 yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Uusi tutkimus koettiin tarpeelliseksi korkeakoulusektorilla tapahtuneiden muutosten vuoksi Mm. uusi yliopistolaki, korkeakoulujen uusi rahoitusmalli, korkeakoulusektorille levinnyt uuden julkisjohtamisen malli Tutkimusryhmä Antti Fredriksson (Turun yliopisto), Timo Hyvönen, Hannele Mäkelä (Tampereen yliopisto) ja Jukka Pellinen (Jyväskylän yliopisto) yhteistyössä OKM

Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin sähköisesti Webropol-ohjelmistolla, ja sen teknisestä laatimisesta ja lähettämisestä vastasi tutkimusapulainen Yliopistojen talousjohdolle suunnattu kysely lähetettiin joulukuussa 2015 kaikkiin Suomen 14 yliopistoon, vastauksia saatiin 13 kpl Ammattikorkeakouluista 18/23 vastausta

Kyselyn osa-alueet 1. Johdon raportointi 2. Kustannuslaskenta 3. Taloushallinnon organisointi ja voimavarat 4. Ulkoisen rahoituksen projektien taloushallinto 5. Työajanseuranta 6. Tilakustannusten laskenta 7. Budjetointijärjestelmä 8. Investointisuunnittelu 9. Riskienhallinta 10. Aineettomat voimavarat 11. Tulevaisuuden suunnitelmat

Johdon raportointi: yliopistot

Johdon raportointi: AMK

Johdon raportointi Johdon raportointia on kehitetty voimakkaasti viimeisten vuosien aikana Ajantasainen raportointi tuo tukea tehtäville päätöksille ja raporttien helppo saatavuus järjestelmistä koetaan auttavan tulevaisuuden suunnitelmien hyväksymistä Raportointimenetelmät vaihtelevat kohteittain, myös sisäisesti

Kustannuslaskenta Mihin kustannuslaskentaa käytetään? Yliopistot Ulkoisen rahoituksen projektien laskutus Yliopistojen toimintojen, koulutus- ja tutkimusalojen arviointi Tehokkuuden arviointi Palautteen antaminen tulosyksikön johdolle suoriutumisesta Koulutuspalveluiden hinnoittelu Ammattikorkeakoulut Toimintojen, koulutus- ja tutkimusalojen arviointiin Ulkoisten projektien laskutukseen ja koulutuspalveluiden hinnoitteluun Voimavarojen uudelleen kohdentamiseen

Kustannuslaskenta Laskentaa toteutetaan lähinnä tiedekunta- ja laitostasoilla, AMK:ssa koulutusyksikkö Tukipalveluyksiköiden kustannuksia kohdennetaan päätulosyksiköille pääosin vyöryttämällä Vyörytysperusteina käytetyt neliöt, suoritetut opintopisteet, henkilötyövuodet, muut henkilöstökustannukset, AMK: opiskelijamäärät Yliopistoissa myös sisäisen veloituksen kautta (6/13) Kustannuslaskentaa toteutetaan kuukausitasolla (50 %), tai tarpeen mukaan / kerran vuoteen / vuosikvartaaleittain Jonkin verran eroavaisuutta suoritteiden taloudellisen kannattavuuden seuraamisessa Yliopistoissa vähäistä, AMK:ssa alempi ja ylempi AMK-tutkinto

Kustannuslaskennan kehittäminen Tärkeimmät syyt kustannuslaskennan kehittämiseen Taloudellisen tilanteen muuttuminen on luonut tarpeita säästöjen kohdentamiseen tuloksellisuutta vaarantamatta Taloushallinnon asiantuntijoiden arvio johtamistilanteen uusista vaatimuksista Yliopiston strategisten painopisteiden määrittely on luonut tarpeita voimavarojen uudelleen kohdistamiseen vaikutukset yliopiston kokonaistalouteen huomioiden

Kustannuslaskennan kehittäminen Avoimista vastauksista poimittua: Kustannuslaskenta vaatii perusteellisen uudistamisen, jotta se palvelee yliopistojen strategiaa paremmin Raportointia ja ennustettavuutta pitäisi kehittää Yliopiston akateeminen johto ei välttämättä ymmärrä kustannuslaskentaa eikä sen merkittävyyttä Rajallisissa olosuhteissa pyritään priorisoimaan tärkeimmät kustannuslaskentakohteet, ja jotta järjestelmä toimisi kunnolla, pitäisi henkilöstön olla kunnolla perillä kerättyjen tietojen käyttötarkoituksista Tarkan tiedon kerääminen pitäisi pystyä tapahtumaan ilman että se luo lisää hallinnollista kuormaa

Kustannuslaskennan kehittäminen Mutta mitä tämä edellyttäisi kustannuslaskennalta? Tuloksellisuusmittareiden määrittely ja kustannusten kohdentaminen todennäköisesti monia rinnakkaisia toisiaan täydentäviä laskelmia erilaisiin tuloksellisuuden määrällisiin tietoihin suhteutettuna jotta voitaisiin tehdä päätelmiä hyvästä ja huonosta kannattavuudesta Ymmärrystä tulosten tulkinnasta!

Ulkoisen rahoituksen projektit Selkeyttä ja tehokkuutta toivotaan täydentävän rahoituksen taloushallintoon Monet kokevat rahoittajien erilaiset ehdot hankalina, ja niiden koetaan lisäävän hallinnollista työtä Täydentävä rahoitus tuo kolmasosan yliopiston liikevaihdosta, mutta siihen liittyvä taloushallinto vie 80 90 % taloushallinnon työajasta. Automatisointi, prosessien sekä käytänteiden yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen? Suunnitteluun ja talouden seurantaan toivotaan lisää resursseja

Työajanseuranta Työajanseuranta tapahtuu yliopistoissa lähinnä koko yliopiston kattavan järjestelmän kautta, kun taas ammattikorkeakouluissa seurataan lähinnä projektien parissa työskentelevien opetus- ja TKIhenkilöstön ajan käyttöä. Kohdentamiseen käytetään pääasiassa henkilökunnan omia työaikakirjanpitoja Enemmistön mielestä työajanseurannan käytännöissä on runsaasti haasteita sekä kehitettäviä osa-alueita: Henkilökuntaa on toisinaan vaikea sitouttaa työajanseurantaan ja työaikakirjanpitoon Kirjaukset saatetaan tehdä jälkikäteen, mikä voi johtaa virheellisiin kirjauksiin joita pitää korjata myöhemmin Tutkimustyö syö työaikaa opetukselta, koska projektien työaikaa seurataan tarkemmin laskutuksen vuoksi (toisaalta myös toisin päin)

Budjetointi Tavoitteet samankaltaisia, joskin käyttötarkoituksessa hajanaisuutta: Resurssien allokointi Toiminnallisen ja taloudellisen kokonaisuuden koordinointi Tuloksellisuustavoitteiden asettaminen, toiminnan suunnittelu ja budjettiperusteinen arviointi kehittyviä käytäntöjä Talouden ennakointi tapahtuu suurimmassa osassa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja 3-5 vuoden aikajänteellä. Budjetointitapa koetaan kummallakin sektorilla vuorovaikutteiseksi Ilmenee keskustelemalla strategisista kehittämistarpeista ja resurssien jakamisen kautta

Budjetointi Tieteenalayksiköitä arvioidaan budjetin noudattamisen ja yksikön parin edellisten vuosien tulosten perusteella (5/13) budjetin noudattaminen ja tuloksellisuustavoitteiden saavuttamisen perusteella kuluvana vuonna (5/13) Ammattikorkeakoulujen koulutusyksiköitä arvioidaan yleensä budjetin noudattamisen ja OKM:n tuloksellisuusindikaattoreiden perusteella Ylijäämä budjetista siirtyy yleisimmin koko korkeakoulun tasolle Ei kannusta yksikköjä säästämään tai tehostamaan toimintaansa Alijäämän suhteen käytännöt vaihtelevat

Muita havaintoja Taloushallinnon voimavarat kasvussa Henkilöstökustannusten kohdistaminen sekä käyttämättömän tilakapasiteetin kustannusten käsittely haasteellista Kummallakin korkeakoulusektorilla on hyvin selkeä suunta laskentatoimen tietojärjestelmien kehittämiseen, byrokratian vähentämiseen ja yhtenäisempiin käytäntöihin (esim. yk-lisien vaihtelu rahoittajien kesken) Tarkoituksena saada järjestelmät luontevaksi osaksi työtä, ilman että se aiheuttaa niin sanottua turhaa hallinnointiin liittyvää työtä Liiallisen tiedon tuottamista pyritään tulevaisuudessa rajoittamaan. Tietoa voidaan tuottaa vaikka kuinka paljon, mutta oleellisen tiedon poimiminen rajallisessa ajassa luo omia haasteita ja tuo laskentatoimen kehittämiselle oman tavoitteensa.

Tilinpäätösraportointi: Toimintokohtaiset tuloslaskelmat Koulutus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen tilikauden tuottojen ja kulujen valossa Missä määrin raportointi heijastelee todellisuutta? Suuret erot eri yliopistojen välillä Kuitenkin vuosittaiset muutokset suhteellisen pieniä Mitkä ovat keskeisimmät poikkeavuudet yliopistoissa? Kustannuslaskennan erot? Työajanseurannan prosessit ja järjestelmät? Projektilaskennan erot? Yhteisten kulujen kohdentaminen?

Laskentajärjestelmien kehittäminen Kustannuslaskenta ja talouden seuranta vaativat perusteellista uudistamista, jotta palvelisivat yliopistojen strategiaa paremmin Tehokkuus myös laskentakäytännöissä mihin tarpeeseen tietoa kerätään / tuotetaan? Tarkan tiedon kerääminen pitäisi pystyä tapahtumaan ilman hallinnollisen kuorman lisäämistä Rajallisissa olosuhteissa pyritään priorisoimaan tärkeimmät kustannuslaskentakohteet, ja jotta järjestelmä toimisi kunnolla, pitäisi henkilöstön olla kunnolla perillä kerättyjen tietojen käyttötarkoituksista Haasteena esim. yliopiston akateeminen johto ei välttämättä ymmärrä kustannuslaskentaa eikä sen merkittävyyttä

Laskentajärjestelmien kehittäminen Korkeakoulujen tulosohjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota laskentatoimen rekisteröimien taloudellisten, numeeristen arvojen ja määreiden, sekä korkeakoulujen tavoitteiden väliseen dynamiikkaan Korkeakoulujen tavoitteiden määrällistäminen sekä työn tuloksellisuuden ja tehokkuuden osoittamisen problematiikan ymmärtäminen, sen kriittinen tarkastelu sekä konkreettisten soveltamisen reunaehtojen analyysi ovat tällöin avainasemassa