Sote -uudistus ja vaikutukset kuntoutukseen 13.11.2013 Kirsi Varhila Osastopäällikkö, ylijohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen Mahdollisimman laaja integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään lähipalvelut varmistetaan ministeriöiden ja Kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti käynnistetty
Järjestämisvastuu; vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä tuotannon seurannasta ja valvonnasta järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Järjestämisvastuun edellytykset itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokyky mahdollisuus tuotantotapojen valintaan mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön kyky rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollosta merkittävä osa omalla tulorahoituksellaan riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta kyky ohjata kokonaisuutta
Palvelujen tuottaminen Kuten nykyisin; rakennelailla ei puututa tähän 1. tuottamalla ne itse 2. yhdessä toisen vastuukunnan / kunnan kanssa 3. olemalla jäsen palveluja tuottavassa kuntayhtymässä 4. hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta vastuukunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta 5. palvelusetelillä
Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Yhteistoiminta-alue Isäntäkunta Kunta Kunta Kunta Kunta sosiaalipalvelut Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) 320 kuntaa Kunta sosiaalipalvelut 20 kpl Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Kunta sosiaalipalvelut Erityishuoltopiiri Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Erityishuoltopiiri 15+1 kpl 5 kpl Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus
Uusi sote-palvelurakenne 20 30 sote-aluetta ja noin 30 perustason aluetta? Sote-alue Perustason alue Vastuukunta Kunta Vastuukunta Sote-alue Sote-palvelut järjestävä kunta Sote-alue Kunta Vastuukunta Kunta Kunta Kunta Kunta Sosiaali ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (erva) - Alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus, viranomaistehtävät 5 aluetta Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus
Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä Ensisijainen vastuu on sosiaali- ja terveysalueella kaikki kunnat kuuluvat sote-alueeseen vastuu käsittää kaikki sote-palvelut Osavastuu voi olla perustason alueella osa kunnista voi kuulua lisäksi perustason alueeseen pääosin nykyiset kuntien ja terveyskeskusten tehtävät erikoissairaanhoito (eräin poikkeuksin) ja 24/7 päivystys (myös sosiaalihuolto) ovat kuitenkin sote-alueen järjestämisvastuulla
Hallinto Pääsääntöisesti vastuukuntamalli sote-alueen hallinto voi poikkeussäänön perusteella toteutua kuntayhtymämallilla Kaikki kunnat osallistuvat sote-hallintoon yhteinen toimielin kunnan edustaja perustaso valitsee yhteisen edustajan sote-alueen toimielimeen
Sote-alueen muodostaminen Maakunnan keskuskaupunki näillä on velvollisuus toimia vastuukuntana Vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunta Vähintään noin 50 000 asukkaan kunta oikeus muodostaa sote-alue ja toimia vastuukuntana edellytyksenä riittävä kantokyky Metropolialueen sote-alueista päätetään erikseen
Maakuntien keskuskaupungit ja yli 50 000 asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki 595 384 Tampere 215 168 Oulu 188 114 Turku 178 630 Jyväskylä 132 062 Kuopio 103 932 Lahti 102 308 Pori 83 133 Joensuu 73 758 Lappeenranta 72 133 Hämeenlinna 67 270 Vaasa 65 173 Rovaniemi 60 637 Seinäjoki 58 703 Kotka 54 831 Mikkeli 54 530 Kokkola 46 585 Kajaani 38 045 Yli 50 000 asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo 252 439 Vantaa 203 001 Kouvola 87 567 Salo 55 283 12
Perustason alueen muodostaminen Oikeus perustason alueeseen on, jos: kunnan asukasluku on vähintään noin 20 000 ja se ei kuulu samaan työssäkäyntialueeseen sote-alueen vastuukunnan kanssa kunta toimii samalla työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien < 20 000 asukkaan kuntien vastuukuntana Eräitä > 20 000 asukkaan kuntia koskeva poikkeus suurten kaupunkien kehyskunnat oikeus järjestää palvelut omille asukkailleen ei oikeutta toimia perustason vastuukuntana
Kuntarakennelain 4 d :n poikkeus Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli 20 000 asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä: kunnan asukasluku on nyt yli 20 000 valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kokonaisratkaisu lisäksi yli 20 000 asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunna ja sote-alueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja.
20 000 50 000 asukkaan kunnat 50 000 asukkaan kunnat Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Rauma Järvenpää Kajaani Tuusula Kirkkonummi Savonlinna Kerava Nokia Kaarina Ylöjärvi Kangasala Riihimäki Raasepori 48 833 47 374 46 585 45 527 40 349 39 820 38 966 38 045 37 667 37 192 36 854 34 549 32 056 31 081 30 942 29 891 29 018 28 959 Vihti Imatra Sastamala Raahe Raisio Varkaus Tornio Jämsä Kemi Iisalmi Hollola Hamina Siilinjärvi Valkeakoski Lempäälä Äänekoski Heinola Mäntsälä 28 581 28 472 25 763 25 652 24 559 22 606 22 545 22 507 22 399 22 147 22 020 21 403 21 311 21 022 20 888 20 334 20 164 20 131
Alle 20 000 asukkaan kunnat Kunta saa lakisääteiset sote-palvelut sote-alueelta tai sote-alueelta ja perustason alueelta Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenneja työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua suoraan sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä perustason yhteinen toimielin valitsee edustajan sote-alueen yhteiseen toimielimeen Kunta osallistuu sote-palvelujen rahoitukseen
Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Sote-alue (laaja perustaso) Kunta B: 15 000 as. Perustason alue Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. Sote-alueen vastuukunta Kunta D: 20 000 as. Perustason alueen vastuukunta Kunta C: 6000 as. Kunta G: 25 000 as. Kunta F: 8000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D G. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D F. Kunta G on kuntarakennelain 4 d :n tarkoittama > 20 000 asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana < 20 000 asukkaan kunnille => B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote-palveluja Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A C ja G sekä perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Perustasoon ja sote-alueeseen kuuluvat kunnat rahoittavat palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Rahoituksessa otetaan huomioon palvelujen toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin aiheuttamat kustannukset Rahoitusmallin yksityiskohdat määritellään jatkovalmistelussa. Rahoitusmallissa otetaan huomioon asukasluvun lisäksi ikärakenne ja palvelujen käyttö
Keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sotealueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Alueiden hallinto vastuukuntamallilla Erva-ky koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita
Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet jaosto Tarkennettu ehdotus seuraavista asioista viranomaistehtävät, jotka tulisi osoittaa lainsäädännössä ervalle; ervan hallintomalli ja organisaatio tapaukset, joissa ervaan kuuluvien sote-alueiden välisen työnjaon tulisi olla ervan päätettävänä; ervojen yhteiset tehtävät ja valtakunnallinen työnjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustuksen turvaaminen ervan hallinnossa sekä niiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta antavien muiden oppilaitosten vastuulla olevien toimintojen integroituminen sotealueiden ja ervojen toimintaan käytännössä; ervojen rooli ja päätösvalta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnassa ottaen huomioon muun muassa nykyisten perusterveydenhuollon yksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten asema; sekä ervojen tehtäväksi tulevan tutkimustoiminnan koordinoinnin rakenteet ja menettelytavat sekä ervan yhteistyö tutkimusta tekevien ja sitä rahoittavien tahojen kanssa.
Metropolijaosto selvittää, kuinka laajaa perustasoa, sote -aluetta, ja sosiaalija terveydenhuollon erityisvastuualueita koskevat yleissäännökset ovat sovellettavissa metropolialueella ja miltä osin on tarvetta erillissääntelyyn tehdä ehdotus metropolialueelle (14 kuntaa) muodostettavien sote-rakenteiden muodostumisperiaatteista ottaen huomioon nykyisen HUS:n alueelle muodostuva kuntarakenne tehdä ehdotus erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon erityispalveluiden tuotantolaitosten omistuksesta ja hallinnasta em rakenteissa selvittää HUS:n tukipalveluiden tuotanto-organisaatioiden asema uudistuksessa siten, että saavutettuja mittakaavaetuja ei vaaranneta. HUOM; rakennepoliittinen ohjelma!
Ehdotukset järjestämisvastuun yhteisen toteutuksen malleiksi Ylikunnallisen järjestämisvastuun malli: optimaalinen, yhteisessä, ylikunnallisessa ja integroidussa järjestämis-vastuussa oleva koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjä Useamman kunnan yhtenäisen järjestämisvastuun malli: muodostuvien kuntien ja sote-alueiden yhteinen erityispalveluiden järjestäjä (yhdessä järjestettävät erityispalvelut = HUS + Eteva + Kårkulla + muu määritelty) Kunta/sote-aluekohtaisen järjestamisvastuun malli: kukin muodostuva kunta ja sote-alue kattavasti järjestämis-vastuullinen; yhteinen uusi tuotantoorganisaatio + tiukka järjestämissopimus, jolla estettäisiin kilpavarustelu Kaksi jälkimmäistä mallia ovat tasa-arvoisia vaihtoehtoja
Hankinnat ja kilpailutus jaosto Muistio hallituksen esitysluonnosta varten järjestämislain valmisteluun liittyvistä kysymyksistä, jotka koskevat palvelujen toteuttamista ja niihin liittyviä hankintoja sote-alueilla ja perustason alueilla sekä niiden välistä yhteistyötä ja tähän yhteistyöhön liittyviä hankintamenettelyjä ja kilpalutusvelvoitteita. Tavoitteena on, että sote-alueet ja perustason alueet voisivat yhdessä ervan kanssa sopia ja toteuttaa tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen, jossa voidaan hyödyntää kuntien ja kuntayhtymien olemassa oleva palveluinfrastruktuuri. Samalla tulee arvioida yksityisen palvelutuotannon asema kuntien järjestämisvastuun toteuttamisessa.
Perustuslaki jaosto Jaoston tehtävät liittyvät perustuslain säännöksiin koskien erityisesti sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia, perusoikeuksien turvaamista koskevaa julkisen vallan vastuuta, kunnallista itsehallintoa ja osana sitä vastuukuntaan, kuntien äänivaltaan ja erikokoisten kuntien asemaan. Lisäksi jaoston tulee tarkastella kansalliskieliä koskevia kielellisiä oikeuksia, saamelaisten kielellisiä oikeuksia, viittomakieltä käyttävien oikeuksiin ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeuksiin.
Valvonta ja ohjaus Valvira ja Avit ohjaus valvonnan näkökulmasta Avilla mahdollinen toimivalta rakenteiden valvontaan omavalvonta myös julkiselle toimijalle Sote Erva koordinoi toimintaa sote-alueilla kehittämistä, laatua, tutkimusta
Hallituksen kannanotto Rakennepoliittinen ohjelma; Sote Sosiaali ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n järjestämislakityöryhmän väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Jatkotoimenpiteet päätetään kuntien lausuntojen pohjalta. Valmistellaan laajapohjaisesti (mukana mm. parlamentaarinen edustus, eri rahoittajatahot ja järjestöt) selvitys sosiaali ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista asiakkaan asemaan ja oikeuksiin, palvelujen saatavuuteen, etuuksiin, sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmään ja kansantalouteen. Selvityksen tavoitteena on rahoituksen selkiyttäminen ja sen ongelmien poistaminen sekä osaoptimoinnin mahdollisuuksien vähentäminen. Selvityksessä otetaan huomioon palvelujen ja etuuksien saatavuus ja oikeudenmukainen kohdentuminen sekä terveydenhuoltolain ja potilasliikkuvuusdirektiivin mukainen asiakkaan/potilaan valinnanvapaus. Lisäksi selvityksessä tulee ottaa huomioon meneillään olevan sote palvelurakenneuudistuksen päätökset. Sosiaali ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisessa tulee turvata myös opiskelijaterveydenhuollon, kuntoutuksen, vanhuspalveluiden, työterveyshuollon sekä lääkehuollon saatavuus. Selvityksessä on huomioitava kaikki rahoituskanavat, kuten mm. valtionosuudet, kuntien rahoitus, Kela, työeläke ja vakuutusyhtiöt, työnantajat ja työntekijät, seurakunnat, potilasvakuutus ja muut vastuuvakuutukset sekä palveluiden käyttäjien maksamat asiakasmaksut. Selvityksen tulee olla valmis alkuvuodesta 2015. (STM)
Laki yksityisestä terveydenhuollosta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalija terveydenhuollon suunnittelust a ja valtionavustuksesta Työterveyshuoltolaki Tartuntatautilaki Lääkelaki Laki valtion mielisairaaloista Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä Sairausvakuutuslaki Laki kuntaja palvelurakenne uudistuksest a Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisest ä käsittelystä Laki sähköisestä lääkemääräyksest ä Kansanterveysl aki Laki kunnan peruspalveluje n valtionosuudesta Erikoissairaanhoitolaki Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoma n palveluketju n kokeilusta Päihdehuoltolaki Mielenterveys -laki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Laki sosiaalija terveyden -huollon asiakasmaksuista Laki asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sosiaali- ja terveydenhuollossa (itsemääräämisoikeuslaki) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Laki Kainuun hallintokokeilust a Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta Lastensuojelulaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Laki omaishoidon tuesta Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Laki toimeentulotuesta Laki sosiaalisesta luototuksesta Laki sosiaalialan osaamiskeskuksist a Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
Uudistuksen toimeenpano Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014 Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista, 2014 2015 Laki voimaan 1.1.2015 Sairaanhoitopiirit hallinnollisena yksikkönä lakkaavat 31.12.2016 Uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017
Kiitos!