Sote -uudistus Seutufoorumi 2, Tampere. Kirsi Varhila Osastopäällikkö, ylijohtaja

Transkriptio

1 Sote -uudistus Seutufoorumi 2, Tampere Kirsi Varhila Osastopäällikkö, ylijohtaja

2

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen Mahdollisimman laaja integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään lähipalvelut varmistetaan ministeriöiden ja Kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti käynnistetty

4 Järjestämisvastuu; vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä tuotannon seurannasta ja valvonnasta järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

5 Järjestämisvastuun edellytykset itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokyky mahdollisuus tuotantotapojen valintaan mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön kyky rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollosta merkittävä osa omalla tulorahoituksellaan riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta kyky ohjata kokonaisuutta

6 Palvelujen tuottaminen Kuten nykyisin; rakennelailla ei puututa tähän 1. tuottamalla ne itse 2. yhdessä toisen vastuukunnan / kunnan kanssa 3. olemalla jäsen palveluja tuottavassa kuntayhtymässä 4. hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta vastuukunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta 5. palvelusetelillä

7 Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Yhteistoiminta-alue Isäntäkunta Kunta Kunta Kunta Kunta sosiaalipalvelut Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) 320 kuntaa Kunta sosiaalipalvelut 20 kpl Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Kunta sosiaalipalvelut Erityishuoltopiiri Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Erityishuoltopiiri 15+1 kpl 5 kpl Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

8 Uusi sote-palvelurakenne sote-aluetta ja noin 30 perustason aluetta? Sote-alue Perustason alue Vastuukunta Kunta Vastuukunta Sote-alue Sote-palvelut järjestävä kunta Sote-alue Kunta Vastuukunta Kunta Kunta Kunta Kunta Sosiaali ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (erva) - Alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus, viranomaistehtävät 5 aluetta Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

9 Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä Ensisijainen vastuu on sosiaali- ja terveysalueella kaikki kunnat kuuluvat sote-alueeseen vastuu käsittää kaikki sote-palvelut Osavastuu voi olla perustason alueella osa kunnista voi kuulua lisäksi perustason alueeseen pääosin nykyiset perustason tehtävät erikoissairaanhoito (eräin poikkeuksin) ja 24/7 päivystys (myös sosiaalihuolto) ovat sote-alueen järjestämisvastuulla

10 Hallinto Pääsääntöisesti vastuukuntamalli sote-alueen hallinto voi poikkeussäänön perusteella toteutua kuntayhtymämallilla Kaikki kunnat osallistuvat sote-hallintoon yhteinen toimielin kunnan edustaja

11 Sote-alueen muodostaminen Maakunnan keskuskaupunki näillä on velvollisuus toimia vastuukuntana Vähintään noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunta Vähintään noin asukkaan kunta oikeus muodostaa sote-alue ja toimia vastuukuntana edellytyksenä riittävä kantokyky Metropolialueen sote-alueista päätetään erikseen

12 Maakuntien keskuskaupungit ja yli asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Kokkola Kajaani Yli asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo Vantaa Kouvola Salo

13 Perustason alueen muodostaminen Oikeus perustason alueeseen on, jos: kunnan asukasluku on vähintään noin ja se ei kuulu samaan työssäkäyntialueeseen sote-alueen vastuukunnan kanssa kunta toimii samalla työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien < asukkaan kuntien vastuukuntana Eräitä > asukkaan kuntia koskeva poikkeus suurten kaupunkien kehyskunnat oikeus järjestää palvelut omille asukkailleen ei oikeutta toimia perustason vastuukuntana

14 asukkaan kunnat asukkaan kunnat Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Rauma Järvenpää Kajaani Tuusula Kirkkonummi Savonlinna Kerava Nokia Kaarina Ylöjärvi Kangasala Riihimäki Raasepori Vihti Imatra Sastamala Raahe Raisio Varkaus Tornio Jämsä Kemi Iisalmi Hollola Hamina Siilinjärvi Valkeakoski Lempäälä Äänekoski Heinola Mäntsälä

15 Alle asukkaan kunnat Kunta saa lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sote-alueelta tai sote-alueelta ja perustason alueelta Kunnan tulee aina kuulua sote-alueeseen Kunta voi lisäksi kuulua perustason alueeseen, jos se kuuluu perustason alueen muodostavan kunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen, ja se on itse halukas kuulumaan sote-alueen lisäksi perustason alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus sekä sotealueen että perustason alueen vastuukunnan yhteisessä toimielimessä Kunta osallistuu sote-palvelujen rahoitukseen

16 Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Sote-alue (laaja perustaso) Kunta B: as. Perustason alue Kunta E: 3000 as. Kunta A: as. Sote-alueen vastuukunta Kunta D: as. Perustason alueen vastuukunta Kunta C: 6000 as. Kunta G: as. Kunta F: 8000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D G. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D F. Kunta G on kuntarakennelain 4 d :n tarkoittama > asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana < asukkaan kunnille => B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote-palveluja Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A C ja G sekä perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä.

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Perustasoon ja sote-alueeseen kuuluvat kunnat rahoittavat palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Rahoituksessa otetaan huomioon palvelujen toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin aiheuttamat kustannukset Rahoitusmallin yksityiskohdat määritellään jatkovalmistelussa. Rahoitusmallissa otetaan huomioon asukasluvun lisäksi ikärakenne ja palvelujen käyttö

18 Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet jaosto Tarkennettu ehdotus seuraavista asioista viranomaistehtävät, jotka tulisi osoittaa lainsäädännössä ervalle; ervan hallintomalli ja organisaatio tapaukset, joissa ervaan kuuluvien sote-alueiden välisen työnjaon tulisi olla ervan päätettävänä; ervojen yhteiset tehtävät ja valtakunnallinen työnjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustuksen turvaaminen ervan hallinnossa sekä niiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta antavien muiden oppilaitosten vastuulla olevien toimintojen integroituminen sotealueiden ja ervojen toimintaan käytännössä; ervojen rooli ja päätösvalta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnassa ottaen huomioon muun muassa nykyisten perusterveydenhuollon yksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten asema; sekä ervojen tehtäväksi tulevan tutkimustoiminnan koordinoinnin rakenteet ja menettelytavat sekä ervan yhteistyö tutkimusta tekevien ja sitä rahoittavien tahojen kanssa.

19 Metropolijaosto selvittää, kuinka laajaa perustasoa, sote -aluetta, ja sosiaalija terveydenhuollon erityisvastuualueita koskevat yleissäännökset ovat sovellettavissa metropolialueella ja miltä osin on tarvetta erillissääntelyyn tehdä ehdotus metropolialueelle (14 kuntaa) muodostettavien sote-rakenteiden muodostumisperiaatteista ottaen huomioon nykyisen HUS:n alueelle muodostuva kuntarakenne tehdä ehdotus erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon erityispalveluiden tuotantolaitosten omistuksesta ja hallinnasta em rakenteissa selvittää HUS:n tukipalveluiden tuotanto-organisaatioiden asema uudistuksessa siten, että saavutettuja mittakaavaetuja ei vaaranneta. HUOM; rakennepoliittinen ohjelma!

20 Ehdotukset järjestämisvastuun yhteisen toteutuksen malleiksi Ylikunnallisen järjestämisvastuun malli: optimaalinen, yhteisessä, ylikunnallisessa ja integroidussa järjestämis-vastuussa oleva koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjä Useamman kunnan yhtenäisen järjestämisvastuun malli: muodostuvien kuntien ja sote-alueiden yhteinen erityispalveluiden järjestäjä (yhdessä järjestettävät erityispalvelut = HUS + Eteva + Kårkulla + muu määritelty) Kunta/sote-aluekohtaisen järjestamisvastuun malli: kukin muodostuva kunta ja sote-alue kattavasti järjestämis-vastuullinen; yhteinen uusi tuotantoorganisaatio + tiukka järjestämissopimus, jolla estettäisiin kilpavarustelu Kaksi jälkimmäistä mallia ovat tasa-arvoisia vaihtoehtoja

21 Hankinnat ja kilpailutus jaosto Muistio hallituksen esitysluonnosta varten järjestämislain valmisteluun liittyvistä kysymyksistä, jotka koskevat palvelujen toteuttamista ja niihin liittyviä hankintoja sote-alueilla ja perustason alueilla sekä niiden välistä yhteistyötä ja tähän yhteistyöhön liittyviä hankintamenettelyjä ja kilpalutusvelvoitteita. Tavoitteena on, että sote-alueet ja perustason alueet voisivat yhdessä ervan kanssa sopia ja toteuttaa tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen, jossa voidaan hyödyntää kuntien ja kuntayhtymien olemassa oleva palveluinfrastruktuuri. Samalla tulee arvioida yksityisen palvelutuotannon asema kuntien järjestämisvastuun toteuttamisessa.

22 Perustuslaki jaosto Jaoston tehtävät liittyvät perustuslain säännöksiin koskien erityisesti sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia, perusoikeuksien turvaamista koskevaa julkisen vallan vastuuta, kunnallista itsehallintoa ja osana sitä vastuukuntaan, kuntien äänivaltaan ja erikokoisten kuntien asemaan. Lisäksi jaoston tulee tarkastella kansalliskieliä koskevia kielellisiä oikeuksia, saamelaisten kielellisiä oikeuksia, viittomakieltä käyttävien oikeuksiin ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeuksiin.

23 Valvonta Valvira ja Avit ohjaus valvonnan näkökulmasta Avilla toimivalta rakenteiden valvontaan omavalvonta myös julkiselle toimijalle Sote Erva koordinoi toimintaa sote-alueilla kehittämistä, laatua, tutkimusta

24 Hallituksen kannanotto Rakennepoliittinen ohjelma; Sote Sosiaali ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n järjestämislakityöryhmän väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Jatkotoimenpiteet päätetään kuntien lausuntojen pohjalta. Valmistellaan laajapohjaisesti (mukana mm. parlamentaarinen edustus, eri rahoittajatahot ja järjestöt) selvitys sosiaali ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista asiakkaan asemaan ja oikeuksiin, palvelujen saatavuuteen, etuuksiin, sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmään ja kansantalouteen. Selvityksen tavoitteena on rahoituksen selkiyttäminen ja sen ongelmien poistaminen sekä osaoptimoinnin mahdollisuuksien vähentäminen. Selvityksessä otetaan huomioon palvelujen ja etuuksien saatavuus ja oikeudenmukainen kohdentuminen sekä terveydenhuoltolain ja potilasliikkuvuusdirektiivin mukainen asiakkaan/potilaan valinnanvapaus. Lisäksi selvityksessä tulee ottaa huomioon meneillään olevan sote palvelurakenneuudistuksen päätökset. Sosiaali ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisessa tulee turvata myös opiskelijaterveydenhuollon, kuntoutuksen, vanhuspalveluiden, työterveyshuollon sekä lääkehuollon saatavuus. Selvityksessä on huomioitava kaikki rahoituskanavat, kuten mm. valtionosuudet, kuntien rahoitus, Kela, työeläke ja vakuutusyhtiöt, työnantajat ja työntekijät, seurakunnat, potilasvakuutus ja muut vastuuvakuutukset sekä palveluiden käyttäjien maksamat asiakasmaksut. Selvityksen tulee olla valmis alkuvuodesta (STM)

25 Laki yksityisestä terveydenhuollosta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalija terveydenhuollon suunnittelust a ja valtionavustuksesta Työterveyshuoltolaki Tartuntatautilaki Lääkelaki Laki valtion mielisairaaloista Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä Sairausvakuutuslaki Laki kuntaja palvelurakenne uudistuksest a Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisest ä käsittelystä Laki sähköisestä lääkemääräyksest ä Kansanterveysl aki Laki kunnan peruspalveluje n valtionosuudesta Erikoissairaanhoitolaki Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoma n palveluketju n kokeilusta Päihdehuoltolaki Mielenterveys -laki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Laki sosiaalija terveyden -huollon asiakasmaksuista Laki asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sosiaali- ja terveydenhuollossa (itsemääräämisoikeuslaki) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Laki Kainuun hallintokokeilust a Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta Lastensuojelulaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Laki omaishoidon tuesta Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Laki toimeentulotuesta Laki sosiaalisesta luototuksesta Laki sosiaalialan osaamiskeskuksist a Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista

26 Uudistuksen toimeenpano Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014 Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista, Laki voimaan Sairaanhoitopiirit hallinnollisena yksikkönä lakkaavat Uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään

27 Kiitos!