HARJOITTELIJA-SELVITYS 2013 MEDIAKASVATUSSEURA RY Mediakasvatusseura ry:ssä on työskennellyt vuosien 2008 2013 välisenä aikana 15 harjoittelijaa. Selvitimme mitä heille kuuluu ja millaiset eväät he ovat saaneet Mediakasvatusseurasta työ- ja koulutusuransa tueksi.
1 HARJOITTELIJA-SELVITYS 2013 MEDIAKASVATUSSEURA RY MEDIAKASVATUSSEURA HARJOITTELUPAIKKANA Mediakasvatusseura on vakiintuneen toimintansa alusta alkaen ottanut töihin eri alojen harjoittelijoita. Mediakasvatusseuralla on ollut harjoittelijoita vuodesta 2008 lähtien. Monitieteisen toimintakentän vuoksi myös harjoittelijoiden taustat vaihtelevat kulttuurituotannosta sosiologiaan ja media-alaan. Perusopintoja tekevien opiskelijoiden lisäksi Mediakasvatusseurassa on ollut työharjoittelussa myös aikuis- ja täydennyskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita. Pääasiassa harjoittelijat ovat olleet vähintään toisen vuosikurssin opiskelijoita, useimmat ovat olleet lähellä valmistumista ammattiin. Työharjoitteluiden pituus on ollut kahdesta kuuteen kuukauteen. Harjoittelu on käytännössä aina täyspäiväistä, mutta myös osa-aikasopimuksia on tehty. Harjoittelun ajaksi harjoittelija on saanut tukea ohjaajalta (jompikumpi tai molemmat koordinaattorit) ja harjoittelusta annetaan arviointi vähintään suullisesti. Harjoittelijat saavat työtodistuksen, joka auttaa heidän työllistymistään jatkossa. Mediakasvatusseurassa harjoittelijoiden työtehtävät vaihtelevat osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Pääasialliset tehtävät liittyvät koordinaattoreiden avustamiseen esimerkiksi tiedotus- ja tapahtumatyössä. Lisäksi harjoittelijat osallistuvat kokouksiin, verkostoituvat ja työstävät esimerkiksi materiaaleja. Harjoittelijoita on pyritty mahdollisuuksien mukaan työllistämään kesätyöntekijöiksi sekä erilaisiin projekteihin. Harjoittelijoita on palkattu esimerkiksi tapahtumatuotantoihin apulaisiksi. Mediakasvatusseuran harjoittelu on pääasiassa aina palkallista. Palkan määrittää kunkin vuoden rahoitus, sekä harjoittelijan koulutustaso ja koko- tai osa-aikaisuus. SANANEN SELVITYKSESTÄ Mediakasvatusseura päätti toteuttaa harjoittelijaselvityksen, jonka avulla kootaan arvokasta tietoa esimerkiksi harjoittelijoiden kokemuksista, työllistymisestä ja ammatti-identiteetin kehittymisestä. Selvityksestä saatujen tulosten avulla voimme myös arvioida harjoittelun sisältöjä ja pohtia harjoittelun kehittämistä jatkossa. Selvityksen taustalla on kysely, joka toteutettiin SurveyMonkey-kyselytyövälineellä verkon kautta. Kyselyyn vastasi elokuussa 2013 yhdeksän harjoittelijaa. Mediakasvatusseurassa on ollut harjoittelijoita seuraavilta koulutuslinjoilta: - Kulttuurituottaja (AMK) - Yhteisöpedagogi (AMK) - Medianomi (AMK) - Sosionomi (AMK) - Sosiologia (pääaine) - Mediakasvatus (pääaine)
2 - Yleinen kasvatustiede (pääaine) - Kuvataidekasvatus (pääaine) HARJOITTELIJOIDEN TYÖLLISTYMINEN Mediakasvatusseuran puolesta yksi tärkeimmistä harjoittelun tehtävistä on tarjota harjoittelijalle niin paljon käytännön kokemusta, että hän työllistyy jatkossa alan tehtäviin. Tämä vaatimus näkyy harjoittelijan arjessa selkeästi vaativina työtehtävinä, joissa vaaditaan esimerkiksi kieli- ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi harjoittelija pääsee kokeilemaan työtehtäviä, jotka eivät monelle ole aikaisemmin tuttuja (verkkosivujen ylläpitotehtävät, hankesuunnittelu, artikkelien kirjoittaminen ajankohtaisjulkaisuihin). Mediakasvatusseuran harjoittelijat eivät ole siis kahvinkeittäjiä tai varaston siivoojia, vaan heitä koulitaan oikeisiin työtehtäviin aidossa ympäristössä kunkin harjoittelijan oman pystyvyys- ja osaamistason ylärajoilla. Tästä olemme saaneet pääasiassa kiitosta moni harjoittelija on palautetilaisuudessa kiitellyt sitä, että on luotettu ja annettu kokeilla rajoja sekä tehdä töitä itseohjautuvasti ja itsenäisesti. Opiskeluporukoissa liikkui paljon juttuja siitä, kuinka monessa harjoittelupaikassa opiskelijaa ei oikein otettu tosissaan, mutta seuralla opiskelijankin taitoihin luotettiin, mikä toki antoi itseluottamusta. Mediakasvatusseuran harjoittelu myös kasvatti keskenkasvuista nuorta naista, antoi esimakua päivätyön vaatimuksista ja siitä, millaista toimistotyöskentely on. Innostavien ohjaajien ja työkavereiden sekä kiinnostavien työtehtävien myötä mediakasvatuksesta muotoutui minulle selkeä suunta, kiinnostuksen kohde ja osaamisalue, johon halusin opinnoissani panostaa. Mediakasvatusseuran harjoittelijat näyttävät työllistyvän oman alansa töihin. Harjoittelijoiden joukossa on hallinnollisia tehtäviä korkeakoulussa suorittava toimihenkilö, media-alan järjestön koordinaattori, media-alan freelancer, online-toimittaja, opettaja, hanketyöntekijä ja mediaassistentti. Kolme harjoittelijaa opiskelee ja tekee töitä samaan aikaan. Yksi harjoittelijoiden tärkeistä tehtävistä on verkostoitua aktiivisesti koko harjoittelun ajan. Monelle se onkin ollut yllättävän työllistävää, sillä verkostojen kautta he ovat saaneet myös vinkkejä muista työpaikoista. Seitsemän harjoittelijaa arvioi, että Mediakasvatusseuran harjoittelun kautta on saatu erittäin paljon tai melko paljon hyviä kontakteja ja vahvuutta omiin ammatillisiin verkostoihin. Kysyttäessä, kuinka todennäköisesti suuntautuu mediakasvatusalan töihin tulevaisuudessa, vastaukset jakaantuvat. Suurimmalle osalle mediakasvatusalan työpaikka on mahdollinen vaihtoehto tulevaisuudessa. Kaksi harjoittelijaa ilmoitti suuntautuvansa muihin töihin.
3 TYÖNANTAJIEN SUHTAUTUMINEN MEDIAKASVATUSSEURAN HARJOITTELIJAAN Mediakasvatusseuralla on vahva maine harjoittelijoiden mediakasvatusalan koulutusleirinä. Selvitystä varten tiedustelimme, millaisia kommentteja harjoittelijat ovat saaneet nykyisissä työ- ja opiskelupaikoissa. Kahdeksan harjoittelijaa vastasi, että vastakaiku on ollut positiivista: Opinnoissa pidettiin hienona asiana sitä, että sain omaa kiinnostustani vastaavan harjoittelupaikan ilman yliopiston myöntämää harjoittelutukea. Opettajan sijaisuuksia tehdessäni asiasta oltiin kiinnostuneita ja sainkin sisällyttää tunteihin mediakasvatusta halutessani. Mediakasvatusseura pyrkii tiedottamaan avoimista harjoittelupaikoista mahdollisimman monitieteisesti ja yliopistoon sekä ammattikorkeakouluihin. Mediakasvatusseura herättää työpaikkana uteliasta kiinnostusta myös oman alan opiskelijoiden keskuudessa. Tietyillä aloilla näyttää olevan niin, että vain harva opiskelija tunnistaa Mediakasvatusseuraa eikä tiedä seuran tekemästä työstä. Radio- ja televisioilmaisua opiskelleelle kyseinen harjoitteluvalinta on myös ihmetyttänyt monia; harva samalla linjalla ollutta olisi valinnut harjoittelupaikaksi Mediakasvatusseuraa. Kysyttäessä, kuinka paljon Mediakasvatusseuran harjoittelulla on ollut harjoittelijan nykyiseen työ- tai koulutusvalintaan, suurin osa vastaajista arvioi, että harjoittelulla on ollut suuri tai melko suuri merkitys. Mediakasvatusseura siis tukee harjoittelijan valitsemaa orientoitumista ja mahdollisesti myös laajentaa näkemystä siitä, missä kaikkialla mediakasvatusosaamista voi tarvita. HARJOITTELIJAN AMMATTI-IDENTITEETTI Harjoittelun aikana Mediakasvatusseuran työntekijät pyrkivät huolehtimaan siitä, että harjoittelijat pystyvät kehittämään taitojaan monipuolisesti. Kysyttäessä harjoittelijat arvioivat saaneensa vahvuutta erityisesti: organisointikykyyn oman ammatillisen suunnan löytymiseen toimistorutiineihin nettisivujen päivitystaitoihin kirjoitustyöhön tapahtumatuotantotaitoihin järjestökentällä työskentelyyn. Harjoittelijoille pyritään tarjoamaan samat mahdollisuudet kuin oikeille työntekijöille : he saavat työyhteisön täyden tuen, omat työvälineet sekä mahdollisuuden esimerkiksi etätyöskentelyyn silloin kuin se on mahdollista. Tämä oli monelle harjoittelijalle selvästi tärkeä juttu heidät otetaan osaksi työyhteisöä välittömästi kun he aloittavat harjoittelun.
4 Kyselyssä tiedusteltiin myös tulevaisuuden ammattihaaveita. Kuusi harjoittelijoista toivoo tulevaisuudessa sijoittumista esimies- tai kehitystyöhön, joka liittyy mediakasvatukseen, viestintään tai koulutukseen yleisesti. Kolme harjoittelijaa mainitsee vastauksissaan opetus- ja kasvatusalan työt. Loput harjoittelijoista haaveilee yleisemmin media-alan töistä. Yleisesti vastauksissa näkyy harjoittelijoiden halu kehittyä tehtävissä ja heistä suuri osa näyttää tähtäävän korkeammalle urallaan, kohti esimies- ja hallintotehtäviä. YHTEENVETO JA KEHITTÄMISAJATUKSET Harjoittelijakysely teki todeksi sen, minkä olemme huomanneet Mediakasvatusseuran toimistolla: seura antaa harjoittelijalle mahdollisuuden kehittää omia kykyjä mediakasvatusalalla jopa niin, että harjoittelun myötä avautuu jatkossa muitakin työmahdollisuuksia. Mediakasvatusseuran harjoittelun myötä harjoittelija kehittyy monin tavoin ja kerää työelämätaitoja, joista näyttää olevan paljon hyötyä. Yksikään seuran harjoittelijoista ei ole työtön tai ilman opiskelupaikkaa. Mediakasvatusseura siis omalta osaltaan kantaa yhteiskuntavastuutaan nuorten työllistäjänä sekä nuorten työllistymistä tukevien työelämävalmiuksien tarjoajana. Mediakasvatusseurassa on työskennellyt sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistoharjoittelijoita. Tulemme jatkamaan tätä linjaa myös jatkossa ja tarjoamaan harjoittelupaikkoja eri lähtökohdista tuleville opiskelijoille. Opiskelijoita on otettu harjoitteluun Helsingin ohella Lapin ja Tampereen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista on ollut edustettuna Mikkelin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut. Jatkossa pyrimme saamaan harjoittelijoiksi myös entistä enemmän miespuolisia harjoittelijoita niitä on ollut tähän mennessä vain yksi. Myös maahanmuuttajataustaiset tai äidinkieleltään muuta kuin suomea puhuvat harjoittelijat voisivat olla tervetullut lisä harjoittelijoiden joukkoon. Harjoittelun markkinointiin on syytä jatkossa panostaa siten, että viestiä lähetetään mahdollisimman monipuolisesti eri alojen opiskelijoille. Mahdollisia harjoittelijakohderyhmiä voisivat olla esimerkiksi journalismin tai yhteisöviestinnän opiskelijat sekä politiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen (järjestötyön) opiskelijat. Mediakasvatusseuran harjoittelijoiden uran ja kehityksen seuraamista on pidettävä asialistalla myös jatkossa. Hyvällä työharjoittelulla voi olla erittäin suuri merkitys ammatillisen kasvun näkökulmasta ja on hyvä seurata, millaista osaamista Mediakasvatusseura tarjoaa harjoittelijoilleen. Näin pystymme myös reagoimaan, jos harjoittelu ei vastaakaan opiskelijoiden tarpeita.