ERITYISOPETUSSUUNNITELMA

ERITYISOPETUSSUUNNITELMA Vahvistettu 24.6.2015 Rehtorin päätös 65/10/2015

2 (14) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Ammatillista erityisopetusta ohjaavat normit... 5 3 Erityisopetuksen tavoitteet ja periaatteet... 5 3.1 Jyväskylän ammattiopiston erityisopetuksen tavoitteet ja periaatteet... 5 3.2 Erityisopetuksen laadun edellytykset... 6 3.3 Erityisopetus on yhteistyötä... 6 3.4 Opiskelijaa koskevan tiedon siirtäminen... 7 4 Erityisopetuksen tuki- ja ohjauspalvelut... 8 4.1 Opintoihin hakeutuminen ja opiskelijavalinta... 8 4.2 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen... 8 4.3 HOJKSin laatiminen, päivittäminen ja toteutumisen seuranta... 10 4.4 Päätösprosessi opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena... 11 4.5 Opetuksen järjestäminen erityisopetuksena... 11 4.6 Opintojen ohjaus ja työllistymisen tukeminen... 12 4.7 Opiskeluhuolto ja opintososiaalinen tuki... 13 4.8 Yhteistyöverkostojen tuki... 13 4.9 Opiskeluajan pidentäminen... 13 5 Arviointi erityisopetuksessa... 13

3 (14) 1 Johdanto Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille tarpeellisia tietoja ja taitoja ammattitaidon saavuttamiseksi sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Tavoitteen saavuttamiseksi osa opiskelijoista tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea. Opiskelijalla on vastuu omasta oppimisestaan ryhmän ja työyhteisön jäsenenä. Opettaja ja ohjaajat ovat rinnalla kulkijoita ja tukijoita. Koppari prosessi on kuvaus opiskelijoiden opinpolun kokonaisvaltaisesta hallinnasta. Siihen liittyen Jyväskylän ammattiopisto on tehnyt laajaa ja alueellisesti vaikuttavaa yhteistyötä niin kuntayhtymän muiden oppilaitosten kuin muiden keskeisten Jyväskylän alueen toimijoiden kanssa yhteisten toimintamallien sopimiseksi ja vastuujakojen kirkastamiseksi. Yksityiskohtaisten toimintaohjeiden ja kirjauskäytäntöjen tavoitteena on varmistaa, ettei opiskelijoita jää ohjauksen piirin ulkopuolelle.

4 (14) Ammattiopiston erityisopetussuunnitelma linjaa erityisopetuksen toimintatapaa sekä varmistaa yhdessä tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien kanssa opiskelijan yksilöllisten opinpolkujen toteutumisen, valinnaisuuden ja yhtenäiset menettelytavat esim. osaamisen tunnustamisessa ja tunnistamisessa, työssäoppimisessa, ammattiosaamisen näytöissä ja oppimisen arvioinnissa. Johdon ja opettajien näkökulmasta erityisopetussuunnitelma ja laatukäsikirja linjaavat selkeät ja yhtenäiset kehykset erityisopetuksen suunnittelulle ja toteuttamiselle. Ammattiopiston erityisopetussuunnitelma omalta osaltaan varmistaa myös erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tavoitteen mukaiset avoimet, joustavat ja monipuoliset oppimisympäristöt, jotka mahdollistavat opiskelijan yksilölliset ratkaisut opinpolkua rakennettaessa. Jyväskylän ammattiopiston erityisopetussuunnitelma on päivitetty ja otetaan käyttöön 1.8.2015 alkaen Jyväskylän ammattiopiston sekä Jyväskylän aikuisopiston ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävässä koulutuksessa. Erityisopetussuunnitelma tarkastetaan lukuvuosittain kesäkuussa. Jyväskylässä 24.6.2015 Kirsti Kosonen rehtori

5 (14) 2 Ammatillista erityisopetusta ohjaavat normit Jokaisella kansalaisella on oltava tasavertainen oikeus saada edellytystensä mukaista koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan oppimisvaikeuksien, vamman tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin tai valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka löytyy Wilmasta. Yksittäisen opiskelijan opiskelussa voidaan poiketa perustutkinnon perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, muutokset 787/2014 ja 246/2015) 19a tai 21 :n perusteella, jos tutkinnon sisältämät ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat opiskelijalle olosuhteet tai aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuuttomia tai se on perusteltua terveydellisistä syistä. Yhteisten tutkinnon osien osalta tällaisissa tilanteissa opiskelijan on kuitenkin suoritettava kyseisen tutkinnon osan muita osa-alueita niin, että tutkinnon osaamispisteiden mukainen laajuus täyttyy. Niiden tutkinnon osien osalta, joissa opiskelija ei saavuta keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, opiskelijalle annetaan todistus opiskelijan osaamista. Jyväskylän ammattiopistossa erityisopetusta toteutetaan Opetushallituksen antamien tutkintojen perusteiden ja muiden määräysten mukaisesti. Lisäksi toimintaa ohjaavat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien yhteinen osa ja tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat sekä muut Jyväskylän koulutuskuntayhtymän asiakirjat esim. laatujärjestelmä sekä ohjaus- ja opiskeluhuoltosuunnitelma. Tarkemmat ohjeet ja erityisopetussuunnitelma löytyvät Intrasta. 3 Erityisopetuksen tavoitteet ja periaatteet 3.1 Jyväskylän ammattiopiston erityisopetuksen tavoitteet ja periaatteet Jyväskylän ammattiopistossa pidetään huolta kaikista opiskelijoista, arvostetaan opiskelijoiden erilaisuutta vahvuutena sekä tuetaan heidän henkilökohtaista ja ammatillista kasvuaan kohti työllisyyttä ja hyvää elämää.

6 (14) Jyväskylän ammattiopiston erityisopetuksen tavoitteena on turvata opiskelijalle opinnoissaan hänen oppimisedellytystensä mukaiset tukitoimet sekä riittävä ohjaus mahdollisuuksien mukaan. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle annetaan koulutuksen avulla tasavertaiset mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille sekä edellytykset kasvaa yhteiskunnan aktiiviseksi kansalaiseksi. Erityisopetuksen tukitoimet painottuvat korjaavien toimien sijaan ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Jyväskylän ammattiopistossa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Monipuolisilla tukitoimilla turvataan opiskelijoille tasavertainen mahdollisuus hakeutua haluamalleen koulutusalalle. Tavoitteena on fyysinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus. Tilapäisesti opetusta voidaan järjestää pienryhmässä. 3.2 Erityisopetuksen laadun edellytykset Jokaisella erityisiä tukitoimia tarvitsevalla opiskelijalla on toimiva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jota päivitetään ja seurataan opiskelun edetessä. HOJKSiin kirjataan yksilölliset tavoitteet ja suunnitellut tukitoimet. Ammattiopistossa tukitoimien laatu varmistetaan osaavan henkilöstön, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tunnistamisen, resurssien kohdentamisen sekä oikeaan aikaan kohdennetun tuen ja ohjauksen avulla. 3.3 Erityisopetus on yhteistyötä Ammattiopistossa koko henkilöstön tehtävänä on tukea erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan henkilökohtaista ja ammatillista kasvua, antaa kannustavaa ohjausta sekä tukea opiskelijaa realistisen minäkuvan muodostamisessa ja itseluottamuksen kohottamisessa. Keskeisinä toimijoina erityisopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat ryhmänohjaaja, erityisopetuksen vastuuopettaja (ERVA) ja ammatillinen sekä laaja-alainen erityisopettaja. Koulutuspäälliköt varaavat vuosisuunnittelun yhteydessä resurssit erityisopetuksen toteuttamiseen. Ryhmänohjaaja vastaa HOJKSin laatimisesta ja ylläpitämisestä sekä seuraa ja dokumentoi opintojen etenemistä ja tukitoimien toteutumista. Lisäksi hän osallistuu erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaukseen. Erityisopetuksen vastuuopettaja (ERVA) toimii HOJKSin laadinnan käynnistäjänä ja ryhmänohjaajan tukena sen laatimisessa. ERVAn keskeisiin tehtäviin kuuluu myös niveltie-

7 (14) don koonti ja tiedon välittäminen. Lisäksi hän kehittää, koordinoi, suunnittelee, toteuttaa ja seuraa erityisopetusta ja sen toteutumista omalla koulutusalallaan yhteistyössä johdon ja muun henkilöstön kanssa. Ammatillisen ja laaja-alaisen erityisopettajan päätehtävänä on erityisopetus ja ohjaus. Lisäksi he tukevat opettajia erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tunnistamisessa, kohtaamisessa, tukemisessa sekä HOJKSin laatimisessa. Jyväskylän ammattiopiston erityisopetuksen yhteistyöryhmässä arvioidaan ja kehitetään ammattiopiston erityisopetuksen yhteisiä toimintamalleja. Ryhmään kuuluvat ammattiopiston ERVAt, ammatilliset ja laaja-alaiset erityisopettajat sekä laaja-alaisten erityisopettajien lähiesimies. Jyväskylän ammattiopiston erityisopetuksesta vastaava henkilö toimii yhteistyöryhmän koollekutsujana. Opettajat ottavat opetuksessaan huomioon erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Jokaisen opettajan tehtävä on tukea, kannustaa ja ohjata opiskelijaa. Opetushenkilöstön lisäksi myös koulun tukipalveluhenkilöstön tehtäviin kuuluu osallistua erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukemiseen ja ohjaamiseen omilla vastuualueillaan. 3.4 Opiskelijaa koskevan tiedon siirtäminen Peruskouluista saatuja niveltietoja ja harkintaan perustuvan valinnan tietoja hyödynnetään opiskelijan yksilöllisen tuen suunnittelussa. Opiskelijaa koskevan niveltiedon siirtäminen tapahtuu ensisijaisesti kirjallisesti. Kirjallinen niveltiedon siirtäminen tapahtuu opiskelutietolomakkeella ja sen liite-asiakirjoilla. Tiedonsiirrossa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan sähköistä tiedonsiirtoa syksystä 2015 alkaen. Opiskelijaa koskevat asiakirjat sekä ammattiopiston henkilöstön, opiskelijan ja hänen huoltajiensa väliset keskustelut ovat luottamuksellisia. Opetuksen kannalta välttämättömät tiedot opetuksen asianmukaisen järjestämisen varmistamiseksi voidaan siirtää opettajien, kouluterveydenhoitajien ja opiskelijahuollosta vastaavien henkilöiden kesken. Näitä tietoja ei kuitenkaan saa ilman lupaa antaa sivullisille. Ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja ovat opiskeluhuoltoa koskevat tiedot, opiskelijan opetuksesta vapauttamista koskevat tiedot, henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat sanalliset arviot, tiedot terveydentilasta, vammaisuudesta, sosiaalihuollosta ja yksityiselämää koskevat tiedot.

8 (14) Ammattiopiston henkilöstön lisäksi opetuksen ja ohjaamisen kannalta tärkeät tiedot siirretään opiskelijan suostumuksella myös työpaikkaohjaajille työssäoppimisen alkuvaiheessa käytävän keskustelun yhteydessä. 4 Erityisopetuksen tuki- ja ohjauspalvelut 4.1 Opintoihin hakeutuminen ja opiskelijavalinta Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi hakea haluamalleen koulutusalalle. Opiskelijavalinta tapahtuu yhteishaun kautta noudattaen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita. Erityisistä syistä johtuen opiskelija voi hakea koulutukseen harkintaan perustuvalla valinnalla. Tällaisia syitä voivat olla oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt tai perusasteen päättötodistuksen puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. Harkintaan perustuvan valinnan kautta opiskelemaan voi päästä enintään 30 % koulutusalalla aloittavista opiskelijoista. Opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua ammatillisiin opintoihin etukäteen Jyväskylän. Tarvittaessa erityistä tukea tarvitsevaa nuorta kannustetaan yhden tai useamman päivän tutustumisjaksoon. 4.2 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen Erityisen tuen tarve selvitetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistaminen perustuu 1) peruskoulusta saatuun niveltietoon 2) aikaisempaan koulumenestykseen 3) harkintaan perustuvan valinnan tietoihin 4) ryhmänohjaajan tekemään tulohaastatteluun 5) opettajien ja/tai opiskelijahuollon henkilöstön tekemiin havaintoihin 6) oppimisen lähtötasokartoitusten tuloksiin 7) terveydenhoitajan huomioihin 8) muiden viranomaisten tai vanhempien/huoltajien huomioihin Erityisopetuksen luokittelu (perustuu Tilastokeskuksen luokitukseen) Erityisopetukseen määriteltävien opiskelijoiden luokittelun perustana käytetään ensisijaista erityisopetuksen tarpeeseen eniten vaikuttavaa vaikeutta tai vammaa. Lievät oppimisvaikeudet eivät ole erityisopetuksen peruste, ne kuuluvat normaalin tukiopetuksen piiriin.

9 (14) 01 hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia kuten ADHD) 02 kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, dysfasia tai dysleksia) 03 vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta) 04 lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijat, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää ) 05 vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma (opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain ja jotka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökohtaista avustusta päivittäisissä toiminnoissa) 06 psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat) 07 fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä) 08 autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09 liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cpoireyhtymä, lyhytkasvuisuus) 10 kuulovamma 11 näkövamma 12 muu syy, joka edellyttää erityisopetusta Kohdan 12 muun syyn perusteena voi olla esimerkiksi: puutteelliset arkielämän taidot sosiaaliset syyt lastensuojelun tukitoimien piirissä oleminen erilaiset elämäntilanteen kriisit aiempi huono koulumenestys ulkomaalainen opiskelija, jolla on kielivaikeuksia (maahanmuuttajuus ei yksinään ole peruste) lievät psyykkiset vaikeudet matematiikan oppimisvaikeudet

10 (14) 4.3 HOJKSin laatiminen, päivittäminen ja toteutumisen seuranta Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka sisältää tiedon suoritettavasta tutkinnosta tai koulutuksesta, päätöksen opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena, millä perusteella opetus annetaan erityisopetuksena koulutuksen suoritusajan päätöksen tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, osaamistavoitteiden tai osaamisen arvioinnin mukauttamisesta, opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, josta ilmenee miten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia, osaamistavoitteita tai osaamisen arviointia on mukautettu ja tiedot erityisopetuksen järjestämiseen liittyvistä pedagogisesta tuesta ja erityisistä opetus- ja opiskelujärjestelyistä, opintososiaaliset edut opetuksessa tai sen yhteydessä ja muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet. Ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko koulutuksen ajan, ja toiminta dokumentoidaan luotettavasti. Ryhmänohjaaja seuraa säännöllisesti opiskelun edistymistä ja tukitoimien riittävyyttä sekä kirjaa opintojen sujumisen HOJKSiin. Erityisopiskelijalle laadittava HOJKS sisältää HOPSin eli henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja se dokumentoidaan Wilmaan. HOJKSin laatimisesta vastaa ryhmänohjaaja, se laaditaan yhteistyössä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa. Tukea suunnitelman tekemiseen antavat ERVA, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Suunnitelman laadintaan voidaan pyytää kuraattorin, psykologin ja/tai terveydenhoitajan asiantuntemusta. Kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja kirjaavat opiskelijahuollolliset asiat opiskeluhuoltokertomukseen. HOJKSin allekirjoittavat opiskelija ja alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltaja sekä ryhmänohjaaja. HOJKSista tehtyyn päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla aluehallintovirastoon. HOJKS allekirjoitetaan lukuvuosittain, jos erityisen tuen tarve jatkuu myös toisena ja kolmantena opiskeluvuotena. HOJKSin päättyminen kirjataan Wilmaan. Ryhmänohjaaja on yhteydessä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajaan ja pyytää allekirjoitukset päätettävään suunnitelmaan. Opintojen aikana ryhmänohjaaja säilyttää allekirjoitetut HOJKSit salassapitosääntöä noudattaen. Opintojen päättyessä ERVA tulostaa valmistuneiden opiskelijoiden HOJKSit Wilmasta ja toimittaa yksikön toimistoon arkistoitavaksi. Arkistointikansion nimiketietoihin laitetaan valmistumis- ja hävittämisvuosi. Arkistointiaika on opiskeluaika + 10 vuotta.

11 (14) 4.4 Päätösprosessi opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena Eri koulutusaloilla tehdään esitykset erityisopiskelijoiksi nimettävistä opiskelijoista moniammatillisessa yhteistyökokouksessa ennen syyskuun ja tammikuun laskentapäiviä. Kokouksista laaditaan muistio. Koulutusalojen esitysten pohjalta rehtori tekee päätöksen erityisopiskelijaksi nimittämisestä. Rehtori päättää myös opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena, tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, osaamistavoitteiden tai osaamisen arvioinnin mukauttamisesta sekä siitä, mikä perustutkinnon suorittamisessa on olennaista. 4.5 Opetuksen järjestäminen erityisopetuksena Erityisopetuksena annettavassa opetuksessa opiskelun ensisijaisena tavoitteena on perustutkinnon suorittaminen sellaisen tuen ja ohjauksen sekä erityisjärjestelyjen avulla, mikä on opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaista. Opetus voidaan mukauttaa, mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja tyydyttävä 1-tason ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita (L 630/1998, muutos 246/2015, 19a ). Mukauttaminen tarkoittaa ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten mukaisiksi ja mukautetun arvosana-asteikon tasolle. Mukautetut tavoitteet voidaan tehdä opiskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnon osaan tai koko tutkintoon. Tutkinnon osalle laaditaan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit, jotka hyväksytetään rehtorilla. Mukauttamisen tarpeen toteaa yleensä opettaja omien havaintojensa perusteella. Mukauttaminen voi koskea ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden määrällistä rajoittamista tai niiden laadullista muutosta siten, että ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita kevennetään. Tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteista ja niiden osaamisen arvioinnista voidaan poiketa, jos ne ovat joiltain osin kohtuuttomia tai poikkeaminen on perusteltua terveydellisistä syistä (L 630/1998, muutos 246/2015, 21 ). Jos opiskelija vapautetaan esimerkiksi toisen kotimaisen kielen osalta, on hänen kuitenkin suoritettava joko äidinkielen tai vieraan kielen opintoja lisää niin, että viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen tutkinnon osan osaamispistemäärä (11 osp) täyttyy.

12 (14) Seuraavassa kaaviossa on esitetty opiskelijan erilaisia mahdollisuuksia edetä ammatillisessa peruskoulutuksessa. (Kaavio Oph:n julkaisusta: Arvioinnin opas, Ammatillinen peruskoulutus, Näyttötutkinnot Oppaat ja käsikirjat 2015:2) 4.6 Opintojen ohjaus ja työllistymisen tukeminen Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus toteutetaan Jyväskylän ammattiopiston ohjaussuunnitelman mukaisesti. Ohjaaminen kuuluu koko henkilöstölle. Erityisten opetusjärjestelyjen lisäksi ohjaus on olennainen osa erityisopiskelijalle annettavaa tukea. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus painottuu yksilö- ja pienryhmäohjaukseen. Perehdyttämällä opiskelijaa opiskeluun sekä avustamalla häntä opintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa saadaan erityisopiskelija kiinnittymään opintoihinsa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ura- ja elämänsuunnittelu on olennainen osa HOJKS-prosessia ja jatkuu koko tutkinnon suorittamisen ajan. Ohjauksella autetaan opiskelijaa tunnistamaan omat vahvuutensa ja hyödyntämään niitä opiskelussaan ja valinnoissaan. Ohjauksen avulla varmistetaan, että opiskelijan yksittäiset valinnat tukevat hänen tutkinnon suorittamistaan ja työllistymistään. Tavoitteena on hyvä elämä ja työllistyminen.

13 (14) 4.7 Opiskeluhuolto ja opintososiaalinen tuki Opiskeluhuolto toteutetaan Jyväskylän ammattiopiston opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla voi olla apunaan kotikuntansa järjestämä vammaispalvelulain mukainen tulkki, henkilökohtainen avustaja, apuvälineitä tai muita vastaavia tukitoimia opintojen suorittamiseksi. Vajaakuntoisella 16 19-vuotiaalla nuorella on oikeus KELAn myöntämään kuntoutusrahaan, jos nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja hän tarvitsee tämän vuoksi tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Kuntoutusrahan myöntämisen edellytyksenä on, että nuorelle on kotikunnassa yhdessä nuoren, hänen huoltajansa ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja palvelusuunnitelma. Opiskelijalla voi olla myös muita opintososiaalisia tukitoimia, esim. vakuutusyhtiöiden rahoittamana. 4.8 Yhteistyöverkostojen tuki Erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa tuetaan tarvittaessa moniammatillisena yhteistyönä. Opettajat sekä tukipalvelun jäsenet tekevät yhteistyötä erityisopiskelijan tukemiseksi sekä sisäisten että ulkoisten verkostojen avulla. Tärkeitä yhteistyökumppaneita opiskelijan tukemisessa ovat opiskelijat huoltajat, työssäoppimispaikat, peruskoulut ja toisen asteen oppilaitokset. Lisäksi opiskelijoiden tukipalvelujen järjestäjiin ja asiantuntijoihin kuuluvat erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon tahot. 4.9 Opiskeluajan pidentäminen Opiskeluajan pidentämisen tavoitteena on tukea ennalta opiskelijan jaksamista kevennetyllä opiskelusuunnitelmalla jakamalla opinnot pidemmälle aikavälille. Opiskeluajan pidentäminen tehdään heti, kun pidentämisen tarve havaitaan. 5 Arviointi erityisopetuksessa Erityisopiskelijan arvioinnissa noudatetaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tutkintokohtaisten opetussuunnitelman yhteisen osan arvioinnin periaatteita. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään ensisijaisesti siitä, että opiskelija suorittaa perustutkinnon niiden perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuna.

14 (14) Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne soveltuvat erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle. Arviointimenetelmien tulee tukea opiskelijan oppimista. Osaaminen voidaan osoittaa niillä kommunikointitavoilla ja niillä menetelmillä, jotka painottuvat opiskelussa. Tutkinnon osat ja ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen arviointiasteikkoa kiitettävä 3, hyvä 2 ja tyydyttävä 1. Erityisopiskelijan ammattiosaamisen näytöt arvioidaan myös sanallisesti. Todistuksissa erityisopiskelijalla on numeerisen arvioinnin lisänä aina sanallinen arviointi. Mukautetun kiitettävän (kiitettävä 3 M) ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ovat vaatimustasoltaan alempia kuin perustutkinnon perusteiden tyydyttävä 1. Opiskelijalle annetaan tutkintotodistus, vaikka yksi tai useampia opintokokonaisuuksia olisi mukautettu tai hänet olisi vapautettu opinnoista. Opiskelijalle annetaan todistus osaamisesta, mikäli hän ei saavuta tutkinnon osan keskeistä osaamista. Opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä, jos hän eroaa kesken tutkinnon suorittamisen tai opiskelijan pyynnöstä myös opiskelun aikana. Todistukseen liitetään myös tieto siitä ammattipätevyydestä, joka opiskelijalla on suoritettujen tutkinnon osien perusteella. Kun opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista tai todistus opiskelijan osaamisesta, kirjoitetaan todistuksen alaviitteeseen maininta, että opiskelija on opiskellut HOJKS:n mukaisesti ja opiskelu on päättynyt. Liitteellä varmistetaan, että erityisopetuksessa olleen opiskelijan opintoja ei tulkita keskeytyneiksi. Mukautetun tutkinnon osan arvioinnista tehdään todistukseen alaviitemerkintä M) Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita on mukautettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/1998, muutos 246/2015 19a perusteella. Lisäksi mukautetun tutkinnon osan arvioinnista annetaan todistukseen sanallinen arviointi osaamisesta. Opiskelijalle tiedotetaan, että mukautetuin tavoittein suoritetut opinnot voivat vaikuttaa jatko-opintoihin pääsemiseen ja niissä menestymiseen. Mukautettu opiskelu ei vaikuta muodolliseen jatko-opintokelpoisuuteen. Vastaanottava oppilaitos päättää, onko opiskelijalla edellytyksiä jatko-opintoihin. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa opiskelija ei voi saada tutkintotodistusta eikä ammatinharjoittamisoikeutta, jos hän ei saa lääkehoidon opinnoista vähintään tyydyttävä 1 arvosanaa. Opiskelija saa todistuksen osaamisestaan.