Perusopetuksen ajankohtaiskatsaus Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma Hallitusohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan talousarvioesitys 2012 Kuntamarkkinat 14.9.2011, Kuntatalo, B 3.8 Juha Karvonen, kehittämispäällikkö
Visio vuodelle 2020 Varhaiskasvatus luo pohjaa lapsen oppimiselle. Päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö tukee lapsen kasvua, hoitoa ja tulevaa oppimispolkua. Varhaiskasvatus tasoittaa lasten elinolosuhteista johtuvia eroja ja tarjoaa lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä edellytystensä mukaisesti. Päivähoidon järjestämisessä on käytössä joustavia vaihtoehtoja. Varhaiskasvatus
Tavoitteet Varhaiskasvatus
Visio vuodelle 2020 Jokaisella lapsella on oikeus osallistua esiopetukseen, mikäli lapsen huoltaja tätä haluaa. Esiopetus toimii osana varhaiskasvatusta ja opetustoimea. Esiopetus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen ja saumattoman kokonaisuuden. Esi- ja alkuopetuksen välillä tehdään kiinteää yhteistyötä, jotta lapsi siirtyy peruskouluun joustavasti ja turvallisesti. Kun esiopetus päättyy, lapsella on hyvät valmiudet koulunkäynnin aloittamiseen. Esiopetus
Tavoitteet Esiopetus
EFQM -laadunhallintamalli Visio vuodelle 2020 Lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu kuntien järjestämänä. Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaiset palvelut toteutuvat koko maassa. Peruskoulussa oppilas saa korkeatasoista opetusta ja kasvatusta. Koulutuksen saatavuus lähipalveluna maan kaikissa osissa on turvattu. Opetuspalveluja järjestetään ja käytetään kuntarajat ylittäen. Opetuksessa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa.
Perusopetus EFQM -laadunhallintamalli
Perusopetus EFQM -laadunhallintamalli
JK 7.9.2011 - Hallitusohjelma
Varhaiskasvatus Säädetään laki varhaiskasvatuksesta (32). Selvitetään esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi tavoitteena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen (s.32). Kuntaliitto: Esiopetus on maksutonta ja vapaaehtoista. Käytännössä siihen osallistuvat Suomessa jo lähes kaikki siihen oikeutetut lapset. Vaikutus tässä mielessä marginaalinen, mutta Kuntaliiton näkökulmasta keskeinen periaatteellinen kysymys. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön (s.32). Tavoite: tavoitteena on, että siirto tapahtuisi 1.1.2013. JK 7.9.2011 - Hallitusohjelma
Varhaiskasvatuslaki Sivistysvaliokunnan kirjallinen kysymys 56/2011 vp On realistista ajatella, että lain uudistaminen ei myöskään ole kustannusneutraalia, joten lain uudistamisen kustannusvaikutuksia olisi voitava ottaa huomioon jo vuoden 2013-2014 talousarviokehyksissä. Monet lainsäädäntöuudistuksen osa-alueet ja säädökset tarvitsevat toteutuessaan myös riittäviä siirtymäaikoja. Lainsäädäntöuudistusesitys ja sen kustannusvaikutukset tarvitaan viimeistään vuosien 2013-2014 talouden kehysneuvotteluihin, jos uusi varhaiskasvatuslaki halutaan säätää tällä hallituskaudella. - subjektiivinen oikeus säilyy - päivähoito edelleen maksuton pienituloisille - oikeus samaan päivähoitopaikkaan, vaikka lapsi olisi välillä poissa hoidosta - koulutustasoa nostetaan JK 7.9.2011
Perusopetus Selvitetään ryhmäkokojen määrittelemisen tarvetta lainsäädännöllä, esimerkiksi sitä, että ryhmäkokoja koskevat suositukset muutettaisiin velvoittaviksi ( s.32). Vaikutus: Mikäli ryhmäkoosta säädetään perusopetuslaissa, tulee se lisäämään kuntien kustannuksia. Jos toteutetaan, kustannukset korvattava kunnille täysimääräisenä. Kuntaliitto: Kuntaliiton näkemyksen mukaan ryhmäkoosta ei ole tarpeen säätää lainsäädännössä. Tämä jäykistäisi opetuksen järjestämistä ja asettaisi liian helposti käytännössä lähtökohdaksi maksimiryhmäkoon. Nyt ryhmäkoko voi vaihdella opetettavan aineen ja oppilasjoukon tarpeiden mukaan. JK 7.9.2011 - Hallitusohjelma
Keskimääräiset ryhmäkoot v. 2010 (Lähde: Tilastokeskus) 1.-6. vuosiluokat yhteensä 238828 20,24 1. vuosiluokka 39485 18,46 2. vuosiluokka 39623 19,07 3. Vuosiluokka 39980 20,34 4. vuosiluokka 39775 20,90 5. vuosiluokka 39235 21,31 6. vuosiluokka 40730 21,72 Esiopetus 10051 14,12 Yhdysluokka muu 46779 16,27 Vuosiluokilla 7-9 opetusryhmän keskikoko 17,86 Yli 30 oppilaan ryhmien määrä oli vuonna 2008 vielä 2,4 prosenttia, mutta viime vuonna enää 1,7 prosenttia. JK 7.9.2011
Tuntijakouudistus Tuntijakouudistus toteutetaan vuonna 2016 uudistus. Tavoitteena vahvistaa taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistaa kieliohjelmaa (s.32). Kuntaliitto: Vähimmäistuntimäärän lisäämisen takana emme ole olleet. Valinnaisuuden lisäämistä olemme koko ajan kannattaneet. Kieliohjelman tulisi olla sellainen, että kaikki kunnat pystyvät sen kohtuudella toteuttamaan. Aikataulu: Perusopetuksen tuntijako hyväksytään valtioneuvostossa keväällä 2012. Uudet opetussuunnitelman perusteet 31.12.2014. Uusi tuntijako ja perusteet käyttöön kaikilla vuosiluokilla 1.8.2016. JK 7.9.2011 - Hallitusohjelma
Sairaalaopetuksen laajentaminen? Parannetaan avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua perusopetukseen sekä turvataan huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen (s.32). Tarkoittaa: Ministeriö pyrkii laajentamaan sairaalaopetusta avohoitoon. Tätä olemme kovasti yrittäneet vastustaa. Lisäisi kuntien kustannuksia. Tämän kaltaiset tehtävät tulisi säätää valtion hoidettavaksi tai hoitaa kuntien ja sairaalakoulujen välisillä sopimuksilla. Huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten opetuksen järjestämiseksi voi tulla kustannusten jakautumiseen liittyviä muutoksia. Työryhmän esitys jäi keväällä pöydälle. JK 7.9.2011 - Hallitusohjelma
Perusopetuksen tavoitteita Perusopetuksen laatua parannetaan pienentämällä ryhmäkokoja, lisäämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa, vakiinnuttamalla kerhotoiminta, vahvistamalla opintojen ohjausta ja opiskeluhuoltoa sekä edistämällä opettajien täydennyskoulutusta (s. 82). Kuntaliitto: Jos tehtäviä laajennetaan niihin tulisi saada pysyvä rahoitus ja korvata tehtävien lisäyksistä aiheutuvat kustannukset kunnille täysimääräisenä. Tavoitteita ei saavuteta pelkästään hankerahoituksen tai erillisten valtionavustusten kautta. JK 7.9.2011 - Hallitusohjelma
Hallitusohjelman toteuttaminen vuoden 2012 TAE:ssa Menokohta VM OKM Erotus Perusopetuksen opetusryhmäkoon 31,1 milj. 60,0 milj. 28,9 milj. pienentämiseen (enintään) Aamu- ja iltapäivätoiminnan 42,4 milj. 56, 7 milj. 14,3 milj. valtionosuus Kerhotoiminnan tukeminen 10, 0 milj. 10,0 milj. Esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan 8, 7 milj. 10,0 milj. 1,3 milj. opetuskäytön edistämiseen Oppimisympäristöjen kehittäminen 6, 3 milj. 6,3 milj. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun 19, 6 milj. 26,0 milj. 6,4 milj. kehittäminen ja seuranta Vieraskielisten oppilaiden 12, 0 milj. 13, 0 milj. 1 milj. äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa Joustavan perusopetuksen lisä 6, 0 milj. 6,0 milj. 51,9 milj. JK 1.9.2011
Peruspalvelujen valtionosuusprosentin muutoksen vaikutukset opetus- ja kulttuuritoimeen Hallitusohjelman mukaiset kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvat menosäästöt koskevat myös esi- ja perusopetusta sekä yleisiä kirjastoja ja kulttuuritoimea sekä asukaskohtaista taiteen perusopetusta (s.84)» 631 milj. euron menosäästöstä esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen osuus vuonna 2012 on noin 118 milj. euroa. Valtionosuusprosentti laskee 34,11 prosentista 31,41 prosenttiin eli 2,7 prosentilla. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeet - 20,3 milj. euroa.( s. 85) JK 1.9.2011
Valtionosuus- ja avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin Tarkoitukseen myönnetään 62 milj. euroa (VM 56 milj. euroa) Vuonna 2012 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä 18 milj. euroa. Valtionavustuksista enintään 11 milj. euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Määrärahan arvioitu käyttö v. 2011 v. 2012 Vuonna 2012 myönnettävät 12 000 000 11 000 000 valtionavustukset - yleissivistävä koulutus Vuosina 2001-2011 myönnetyt valtionosuudet ja avustukset - yleissivistävä koulutus - ammatillinen koulutus ja amk 37 300 000 3 900 000 47 900 000 3 100 000 Yhteensä 53 200 000 62 000 000 JK 1.9.2011
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. (s. 32). Ajatuksia: Nykyjärjestelmä kohtuullisen toimiva. Onko tarvetta muuttaa? Mikäli muutetaan indikaattorit pitää selvittää ja mallintaa tarkoin sekä varata työhön riittävä valmisteluaika. Korotustekijöiden tulee olla sellaisia, että ne varmistavat tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen koko maassa. Lastensuojelulain perusteella kuntiin sijoitetut tulee huomioida erillisenä korotustekijänä. Asukastiheyskerroin säilytettävä. Aikuisten koulutustaso ja työttömyysaste tuntuvat aika vierailta indikaattoreilta perusopetuksen valtionosuuteen vaikuttavina tekijöinä. Vaatii tarkempaa selvittämistä. Sisu: Kuntaliitto seuraa valtionosuusjärjestelmän toimivuutta ja sitä, millä tavalla se ottaa huomioon kuntien muuttuvat olosuhdetekijät ja erilaiset mahdollisuudet järjestää perusopetusta. JK 7.9.2011
Nykyiset korotuskertoimet Perusosaa korotetaan perushinnasta laskettavilla korotuskertoimilla seuraavasti: 1) asukastiheydestä, jos - asukastiheys alle 40 as/km2 - lisäkorotus, jos asukastiheys alle 4 as/km2 2) kaksikielisyydestä 3) saaristoisuudesta - korkeampi korotus, jos yli puolet asukkaista on ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen 4) 13-15-vuotiaiden osuudesta 5) ruotsinkielisyydestä ja 6) vieraskielisyydestä. JK 7.9.2011
Keskusteltavia asioita Tuntijako Ryhmäkoko Esiopetus Tehtävien laajennukset Valtionosuusjärjestelmän uudistus JK 7.9.2011