Perusopetuksen ajankohtaiskatsaus

Samankaltaiset tiedostot
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Asiakirjayhdistelmä 2014

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Opetushallituksen näkymiä romanien koulutukseen

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen , Ressun lukio

Kuntien valtionosuudet v. 2016

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Talousarvioesitys 2016

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta

Talousarvioesitys 2016

Ohjausta kehittämään

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Tilaisuuden avaus. Mikko Hartikainen Minna Muukkonen. Taiteen perusopetuksen hyvä hallinto Hakaniemenranta 6 Helsinki, Opetushallitus

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

10. Yleissivistävä koulutus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Laki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Strategisten ohjelmien päivitys ja positiivinen rakennemuutos. Pasi Ahola /

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Asiakirjayhdistelmä 2015

Marraskuussa 2011 järjestettiin kuulemistilaisuus (mm. Kuntaliitto, OAJ, opiskelijajärjestöjä,alueellisia ja paikallisia sivistystoimen edustajia,

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

MAOL Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Emmi Ristolainen Emmi Ristolainen

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus


3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

Asiakirjayhdistelmä Yleissivistävä koulutus

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp), OKM:n hallinnonala

7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus

40. Yleissivistävä koulutus

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

9 KOULUTUKSEN ARVIOINTI JÄRJESTELMÄ 330

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

KESUN TOIMEENPANO EDUCA Aulis Pitkälä Pääjohtaja

10. Yleissivistävä koulutus

KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2015

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Avaussananat Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Aineisto Yksikkö/Käsittelijä Avauspvm Lähettäjä/vastaanottaja Otsikko

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke

Uudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Ajankohtaista muuttuvasta lainsäädännöstä

Perusopetuksen seutuvertailu

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESSA

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Transkriptio:

Perusopetuksen ajankohtaiskatsaus Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma Hallitusohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan talousarvioesitys 2012 Kuntamarkkinat 14.9.2011, Kuntatalo, B 3.8 Juha Karvonen, kehittämispäällikkö

Visio vuodelle 2020 Varhaiskasvatus luo pohjaa lapsen oppimiselle. Päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö tukee lapsen kasvua, hoitoa ja tulevaa oppimispolkua. Varhaiskasvatus tasoittaa lasten elinolosuhteista johtuvia eroja ja tarjoaa lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä edellytystensä mukaisesti. Päivähoidon järjestämisessä on käytössä joustavia vaihtoehtoja. Varhaiskasvatus

Tavoitteet Varhaiskasvatus

Visio vuodelle 2020 Jokaisella lapsella on oikeus osallistua esiopetukseen, mikäli lapsen huoltaja tätä haluaa. Esiopetus toimii osana varhaiskasvatusta ja opetustoimea. Esiopetus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen ja saumattoman kokonaisuuden. Esi- ja alkuopetuksen välillä tehdään kiinteää yhteistyötä, jotta lapsi siirtyy peruskouluun joustavasti ja turvallisesti. Kun esiopetus päättyy, lapsella on hyvät valmiudet koulunkäynnin aloittamiseen. Esiopetus

Tavoitteet Esiopetus

EFQM -laadunhallintamalli Visio vuodelle 2020 Lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu kuntien järjestämänä. Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaiset palvelut toteutuvat koko maassa. Peruskoulussa oppilas saa korkeatasoista opetusta ja kasvatusta. Koulutuksen saatavuus lähipalveluna maan kaikissa osissa on turvattu. Opetuspalveluja järjestetään ja käytetään kuntarajat ylittäen. Opetuksessa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa.

Perusopetus EFQM -laadunhallintamalli

Perusopetus EFQM -laadunhallintamalli

JK 7.9.2011 - Hallitusohjelma

Varhaiskasvatus Säädetään laki varhaiskasvatuksesta (32). Selvitetään esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi tavoitteena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen (s.32). Kuntaliitto: Esiopetus on maksutonta ja vapaaehtoista. Käytännössä siihen osallistuvat Suomessa jo lähes kaikki siihen oikeutetut lapset. Vaikutus tässä mielessä marginaalinen, mutta Kuntaliiton näkökulmasta keskeinen periaatteellinen kysymys. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön (s.32). Tavoite: tavoitteena on, että siirto tapahtuisi 1.1.2013. JK 7.9.2011 - Hallitusohjelma

Varhaiskasvatuslaki Sivistysvaliokunnan kirjallinen kysymys 56/2011 vp On realistista ajatella, että lain uudistaminen ei myöskään ole kustannusneutraalia, joten lain uudistamisen kustannusvaikutuksia olisi voitava ottaa huomioon jo vuoden 2013-2014 talousarviokehyksissä. Monet lainsäädäntöuudistuksen osa-alueet ja säädökset tarvitsevat toteutuessaan myös riittäviä siirtymäaikoja. Lainsäädäntöuudistusesitys ja sen kustannusvaikutukset tarvitaan viimeistään vuosien 2013-2014 talouden kehysneuvotteluihin, jos uusi varhaiskasvatuslaki halutaan säätää tällä hallituskaudella. - subjektiivinen oikeus säilyy - päivähoito edelleen maksuton pienituloisille - oikeus samaan päivähoitopaikkaan, vaikka lapsi olisi välillä poissa hoidosta - koulutustasoa nostetaan JK 7.9.2011

Perusopetus Selvitetään ryhmäkokojen määrittelemisen tarvetta lainsäädännöllä, esimerkiksi sitä, että ryhmäkokoja koskevat suositukset muutettaisiin velvoittaviksi ( s.32). Vaikutus: Mikäli ryhmäkoosta säädetään perusopetuslaissa, tulee se lisäämään kuntien kustannuksia. Jos toteutetaan, kustannukset korvattava kunnille täysimääräisenä. Kuntaliitto: Kuntaliiton näkemyksen mukaan ryhmäkoosta ei ole tarpeen säätää lainsäädännössä. Tämä jäykistäisi opetuksen järjestämistä ja asettaisi liian helposti käytännössä lähtökohdaksi maksimiryhmäkoon. Nyt ryhmäkoko voi vaihdella opetettavan aineen ja oppilasjoukon tarpeiden mukaan. JK 7.9.2011 - Hallitusohjelma

Keskimääräiset ryhmäkoot v. 2010 (Lähde: Tilastokeskus) 1.-6. vuosiluokat yhteensä 238828 20,24 1. vuosiluokka 39485 18,46 2. vuosiluokka 39623 19,07 3. Vuosiluokka 39980 20,34 4. vuosiluokka 39775 20,90 5. vuosiluokka 39235 21,31 6. vuosiluokka 40730 21,72 Esiopetus 10051 14,12 Yhdysluokka muu 46779 16,27 Vuosiluokilla 7-9 opetusryhmän keskikoko 17,86 Yli 30 oppilaan ryhmien määrä oli vuonna 2008 vielä 2,4 prosenttia, mutta viime vuonna enää 1,7 prosenttia. JK 7.9.2011

Tuntijakouudistus Tuntijakouudistus toteutetaan vuonna 2016 uudistus. Tavoitteena vahvistaa taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistaa kieliohjelmaa (s.32). Kuntaliitto: Vähimmäistuntimäärän lisäämisen takana emme ole olleet. Valinnaisuuden lisäämistä olemme koko ajan kannattaneet. Kieliohjelman tulisi olla sellainen, että kaikki kunnat pystyvät sen kohtuudella toteuttamaan. Aikataulu: Perusopetuksen tuntijako hyväksytään valtioneuvostossa keväällä 2012. Uudet opetussuunnitelman perusteet 31.12.2014. Uusi tuntijako ja perusteet käyttöön kaikilla vuosiluokilla 1.8.2016. JK 7.9.2011 - Hallitusohjelma

Sairaalaopetuksen laajentaminen? Parannetaan avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua perusopetukseen sekä turvataan huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen (s.32). Tarkoittaa: Ministeriö pyrkii laajentamaan sairaalaopetusta avohoitoon. Tätä olemme kovasti yrittäneet vastustaa. Lisäisi kuntien kustannuksia. Tämän kaltaiset tehtävät tulisi säätää valtion hoidettavaksi tai hoitaa kuntien ja sairaalakoulujen välisillä sopimuksilla. Huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten opetuksen järjestämiseksi voi tulla kustannusten jakautumiseen liittyviä muutoksia. Työryhmän esitys jäi keväällä pöydälle. JK 7.9.2011 - Hallitusohjelma

Perusopetuksen tavoitteita Perusopetuksen laatua parannetaan pienentämällä ryhmäkokoja, lisäämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa, vakiinnuttamalla kerhotoiminta, vahvistamalla opintojen ohjausta ja opiskeluhuoltoa sekä edistämällä opettajien täydennyskoulutusta (s. 82). Kuntaliitto: Jos tehtäviä laajennetaan niihin tulisi saada pysyvä rahoitus ja korvata tehtävien lisäyksistä aiheutuvat kustannukset kunnille täysimääräisenä. Tavoitteita ei saavuteta pelkästään hankerahoituksen tai erillisten valtionavustusten kautta. JK 7.9.2011 - Hallitusohjelma

Hallitusohjelman toteuttaminen vuoden 2012 TAE:ssa Menokohta VM OKM Erotus Perusopetuksen opetusryhmäkoon 31,1 milj. 60,0 milj. 28,9 milj. pienentämiseen (enintään) Aamu- ja iltapäivätoiminnan 42,4 milj. 56, 7 milj. 14,3 milj. valtionosuus Kerhotoiminnan tukeminen 10, 0 milj. 10,0 milj. Esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan 8, 7 milj. 10,0 milj. 1,3 milj. opetuskäytön edistämiseen Oppimisympäristöjen kehittäminen 6, 3 milj. 6,3 milj. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun 19, 6 milj. 26,0 milj. 6,4 milj. kehittäminen ja seuranta Vieraskielisten oppilaiden 12, 0 milj. 13, 0 milj. 1 milj. äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa Joustavan perusopetuksen lisä 6, 0 milj. 6,0 milj. 51,9 milj. JK 1.9.2011

Peruspalvelujen valtionosuusprosentin muutoksen vaikutukset opetus- ja kulttuuritoimeen Hallitusohjelman mukaiset kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvat menosäästöt koskevat myös esi- ja perusopetusta sekä yleisiä kirjastoja ja kulttuuritoimea sekä asukaskohtaista taiteen perusopetusta (s.84)» 631 milj. euron menosäästöstä esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen osuus vuonna 2012 on noin 118 milj. euroa. Valtionosuusprosentti laskee 34,11 prosentista 31,41 prosenttiin eli 2,7 prosentilla. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeet - 20,3 milj. euroa.( s. 85) JK 1.9.2011

Valtionosuus- ja avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin Tarkoitukseen myönnetään 62 milj. euroa (VM 56 milj. euroa) Vuonna 2012 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä 18 milj. euroa. Valtionavustuksista enintään 11 milj. euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Määrärahan arvioitu käyttö v. 2011 v. 2012 Vuonna 2012 myönnettävät 12 000 000 11 000 000 valtionavustukset - yleissivistävä koulutus Vuosina 2001-2011 myönnetyt valtionosuudet ja avustukset - yleissivistävä koulutus - ammatillinen koulutus ja amk 37 300 000 3 900 000 47 900 000 3 100 000 Yhteensä 53 200 000 62 000 000 JK 1.9.2011

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. (s. 32). Ajatuksia: Nykyjärjestelmä kohtuullisen toimiva. Onko tarvetta muuttaa? Mikäli muutetaan indikaattorit pitää selvittää ja mallintaa tarkoin sekä varata työhön riittävä valmisteluaika. Korotustekijöiden tulee olla sellaisia, että ne varmistavat tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen koko maassa. Lastensuojelulain perusteella kuntiin sijoitetut tulee huomioida erillisenä korotustekijänä. Asukastiheyskerroin säilytettävä. Aikuisten koulutustaso ja työttömyysaste tuntuvat aika vierailta indikaattoreilta perusopetuksen valtionosuuteen vaikuttavina tekijöinä. Vaatii tarkempaa selvittämistä. Sisu: Kuntaliitto seuraa valtionosuusjärjestelmän toimivuutta ja sitä, millä tavalla se ottaa huomioon kuntien muuttuvat olosuhdetekijät ja erilaiset mahdollisuudet järjestää perusopetusta. JK 7.9.2011

Nykyiset korotuskertoimet Perusosaa korotetaan perushinnasta laskettavilla korotuskertoimilla seuraavasti: 1) asukastiheydestä, jos - asukastiheys alle 40 as/km2 - lisäkorotus, jos asukastiheys alle 4 as/km2 2) kaksikielisyydestä 3) saaristoisuudesta - korkeampi korotus, jos yli puolet asukkaista on ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen 4) 13-15-vuotiaiden osuudesta 5) ruotsinkielisyydestä ja 6) vieraskielisyydestä. JK 7.9.2011

Keskusteltavia asioita Tuntijako Ryhmäkoko Esiopetus Tehtävien laajennukset Valtionosuusjärjestelmän uudistus JK 7.9.2011