2009 Kutsuliikenteen hyödyntäminen lääninhallituksen ja kuntien Porin ja Rauman seuduilla LOPPURAPORTTI Insinööritoimisto Liidea Oy
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 7 2.1 Liikenteellinen sijainti... 7 2.2 Väestö... 8 2.3 Maankäyttö... 8 2.4 Työmatkaliikenne... 9 2.5 Ajoneuvokanta... 11 3 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE... 13 3.1 Seutulippu... 13 3.2 Linja autoliikenteen tarjonta... 16 3.3 Asiointi ja palveluliikenteet... 17 3.4 Lääninhallituksen ostoliikenne... 19 3.5 Paikallisliikenne... 22 3.6 Rahoitus... 23 4 NYKYTILANTEEN ANALYYSI... 26 5 IDEOITA KUTSULIIKENTEEN TOIMINTAMALLEISTA... 27 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 31 6.1 Kehittämispolku... 31 6.2 Esityksiä kutsujoukkoliikenteen järjestämiseksi... 34 7 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 40 2
ESIPUHE Porin ja Rauman seudut käynnistivät yhdessä Länsi Suomen lääninhallituksen kanssa maaliskuussa 2009 selvityksen, jossa tarkasteltiin kutsujoukkoliikenteen hyödyntämismahdollisuuksia alueella. Hankkeen alussa kunnilta kysyttiin halukkuutta osallistua mukaan suunnitelman laadintaan. Mukaan ilmoittautui yhteensä kahdeksan kuntaa Porin ja Rauman seuduilta. Tavoitteena oli laatia suunnitelma, jossa selvitetään kutsujoukkoliikenteen hyödyntämismahdollisuuksia kuntien ja lääninhallituksen ja vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä tällä hetkellä kuntien ja lääninhallituksen hankkimasta ostoliikenteestä voitaisiin hoitaa myös kutsujoukkoliikenteenä? Miten pystytään peruspalvelutasoinen joukkoliikennetarjonta järkevällä tavalla turvaamaan? Onko tämänhetkinen joukkoliikennetarjonta peruspalvelutasoa? Milloin kutsuliikenteellä voidaan korvata nykyistä ostoliikennettä? Voidaanko kutsujoukkoliikenteellä parantaa joukkoliikennepalvelua haja asutusalueilla? Työn tuloksen laadittiin kutsujoukkoliikenteen käynnistämisen kehittämispolku, selvitettiin peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen puutteita ja laadittiin kehittämisesityksiä kutsujoukkoliikenteen käynnistämiseksi. Työn ohjausryhmässä ovat toimineet Jouni Kärki Markku Setälä Matti Järvinen Leena Sjögren Markku Harju Mari Levonen Laila Reunanen Pertti Postinen Satakunnan henkilöliikennelogistikko (pj.) Porin kaupunki Porin kaupunki Rauman kaupunki Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupunki Huittisten kaupunki Länsi Suomen lääninhallitus Työryhmä on kokoontunut hankkeen aikana neljä kertaa. Hanketta on esitelty myös seutulipputyöryhmän kokouksessa ja kehittämisesityksiin on kysytty mielipiteitä muutamilta alueen liikennöitsijöiltä. Näistä saatiin arvokkaita työtä ohjaavia kommentteja. Selvityksen on tehnyt Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastannut ins. Toni Joensuu. Suunnittelijana on toiminut ins. AMK Saija Räinä. Oulussa 3. päivänä marraskuuta 2009 3
1 JOHDANTO Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset heijastuvat myös liikkumiseen, kuljetuksiin sekä niiden järjestämistapoihin ja näin myös joukkoliikenteeseen ja sen mahdollisuuksiin selvitä tulevaisuudessa. Haasteita on monia, väestö ikääntyy, väki vähenee harvaan asutuilla seuduilla, koululaiskuljetusten määrä vähenee, kuljetuksiin suunnatun määrärahan määrä supistuu. Yksityisautoilun lisääntyminen tuo omat haasteensa joukkoliikenteen kilpailukyvylle sekä palvelutasolle. Näyttääkin siltä, että nykyisen mallin mukainen aikataulu ja reittisidonnainen joukkoliikenteen hoitotapa ei yksinään riitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ainakaan maaseudulla. Tämän suunnitteluprojektin tavoitteena on ollut selvittää kutsujoukkoliikenteen mahdollisuuksia avoimen joukkoliikenteen osana liikennejärjestelmässä Porin ja Rauman seutujen alueella. Kutsujoukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet riippuvat useista eri tekijöistä (kuva 1). Kuva 1. Kutsujoukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet. Suunnitteluprosessi käynnistyi lähtötietojen hankinnalla ja nykytilanteen analysoinnilla. Palvelutasotavoitteita ei määritelty erikseen, vaan lähtökohtana pidettiin julkisen liikenteen valtakunnallista peruspalvelutasoa (LVM 7/2005). Peruspalvelutasossa tavoitteena on tyydyttää ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet. Peruspalvelutasossa toteutuvat kohtuulliset liikkumismahdollisuudet vähintään yhdellä kulkumuodolla. Hankkeessa mukana olevien kuntien edustajia on myös haastateltu kutsujoukkoliikenteen kehittämistarpeista. Suunnitteluprosessi on esitetty kuvassa 2. 4
Kuva 2. Porin ja Rauman seudun kutsujoukkoliikennehankkeen suunnitteluprosessi Julkisen liikenteen valtakunnallinen peruspalvelutaso on määritetty, mutta se ei toteudu kaikkialla Porin ja Rauman seudun alueella. Puutteita on erityisesti kesäajan liikennepalveluissa. Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto ja energiastrategiasta ottaa kantaa joukkoliikenteen edistämistoimiin. Selonteossa mainitaan muun muassa seuraavasti: Turvataan joukkoliikenteen peruspalvelutaso haja asutusalueilla. Vähenevää reittiliikennettä täydennetään kutsujoukkoliikenteellä ja taataan kaukoliikenteen peruspalvelutaso ostamalla joukkoliikennettä niille yhteysväleille, joille tarjontaa ei synny markkinaehtoisesti. Liikenne ja viestintäministeriön joukkoliikenteen kehittämisohjelmassa 2009 2015, Arki paremmaksi joukkoliikenne toimivaksi on määritelty kymmenen kärkitoimenpidettä. Yksi kärkitoimenpide on turvata kaupunkiseudun ulkopuolella olevan maaseudun joukkoliikenteen peruspalvelut. Tavoitteeseen pääsyyn esitetään ratkaisuksi mm. järjestämällä täydentävää, asiointia palvelevaa kutsujoukkoliikennettä ja palveluliikennettä. Henkilöliikennelain uudistuksen yhteydessä joukkoliikennelakiin tulee ns. kutsujoukkoliikennelupa, joka oikeuttaa ajamaan kutsujoukkoliikennettä. Joukkoliikennelain voimaantulon jälkeen kaupunkiseuduilla on myös mahdollisuus toimia seudullisena joukkoliikenneviranomaisena. Seudullisen joukkoliikenteen kehittämisen kannalta paras vaihtoehto olisi yhteinen seudullinen joukkoliikenneviranomainen, koska kaupunkiseutu on yhtenäistä työssäkäyntialuetta, jonka liikenteellisiä tarpeita on tarkoituksenmukaisinta tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tällöin Lääninhallituksen korvaava ELY (elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus)olisi viranomainen seudun rajat ylittävässä liikenteessä. Linja auto palvelee maaseutumaisella alueella saman päivän aikana hyvin erilaisia matkustustarpeita. Koulukuljetukset ja kuntakeskusten välinen liikenne muodostavat liikennöinnin perusrungon sekä kuntien sisällä että useamman kunnan alueella. Koulujen lakkautusten ja kuntien yhdistymisen vuoksi koulukuljetukset ovat lisääntymässä ja kuljetusmatkat pidentyvät. 5
Oppilasmäärät ovat sen suuruisia, että kuljetuksiin tarvitaan suurimmilta osin isoa bussikalustoa. Kutsuliikenteen käyttö sopiikin parhaiten täydentämään runkoliikenteen verkkoa ja myös sosiaalipuolen kuljetuksiin. 6
2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Liikenteellinen sijainti Suunnittelualueeseen kuuluvat Porin ja Rauman seutukunnat ja siihen kuuluvat 16 kuntaa (kuva 3). Liikenteellisesti maakunnan pääväyliä ovat valtatiet 2, 8, 11, 12 ja 23. Edellä mainittujen lisäksi joukkoliikenteelle tärkeitä tieyhteyksiä ovat kantatiet 41 ja 43 sekä seututie 204. Tampereelta on rautatieyhteys Poriin ja Raumalle ja Porissa on lentokenttä. Lisäksi Turun ja Tampereen lentokentät ovat alle sadan kilometrin päässä alueen reunakunnista. Kuva 3. Suunnittelualueen kunnat 7
2.2 Väestö Porin seutukunnassa asuu noin 140 000 asukasta ja sen keskuksena toimii reilun 76 000 asukkaan Porin kaupunki. Rauman seutukunnassa asuu noin 67 000 asukasta ja seutukunnan keskus on reilun 39 000 asukkaan Rauman kaupunki. Suunnittelualueella on vielä useita pieniä kuntia, vaikka viime vuosina on tehty useita kuntaliitoksia. Seuraava kuntaliitos toteutuu vuonna 2010, jolloin Noormarkun kunta liittyy Porin kaupunkiin. Taulukko 1. Porin ja Rauman seudun kuntien asukasmäärät 31.12.2008 (lähde: Väestörekisterikeskus) Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Kokemäki Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Säkylä Ulvila 12576 5871 7580 10703 8148 2863 3317 3437 5782 6125 2512 76403 39747 4761 13707 2.3 Maankäyttö Joukkoliikenteelle suosiollinen maankäyttö on tiivistä ja yhtenäistä, missä asuminen, palvelut ja työpaikat sijoittuvat olemassa olevien joukkoliikenteen reittien varsille. Taajamien ulkopuolella nauhamainen asutus tukee parhaiten joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Porin ja Rauman kaupungeissa väestötiheys on maakunnan muita alueita tiiviimpää. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta Raumalla suurimmat asuinalueet sijoittuvat kuitenkin niin lähelle keskustaa, työpaikkoja ja palveluita, että itsekannattavalle joukkoliikenteelle ei synny parasta mahdollista potentiaalia ottaen huomioon viime vuosina tapahtuneen henkilöautojen käytön ja kevyen liikenteen suosion kasvamisen. Porissa tilanne on Raumaa parempi, mutta sielläkin joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä heikentävät pientalovaltaisuus, aluerakenteen hajaantuminen laajalle alueelle, laaja ja yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto sekä tiheimmin asuttujen alueiden sijoittuminen suhteellisen lähelle työ ja opiskelupaikkoja ja palvelukeskittymiä. Kuntakeskusten ulkopuolella nauhamaista asutusta löytyy pitkin Kokemäenjoen vartta Kokemäen ja Meri Porin välillä. Porin ja Ulvilan välillä maankäyttö on tiivistä ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet toimivalle joukkoliikenteelle. Myös Pyhäjärven koillispuolella välillä Eura Säkylä on maankäyttö nauhamaista ja melko tiivistä. Porin ja Rauman välillä asutus on keskittynyt eniten kuntakeskuksiin ja merkittävää nauhamaista asutusta on havaittavissa vain Rauman ja Eurajoen välillä. Maankäytön ohella joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin vaikuttavat kuntien välinen työmatkaliikenne, tieverkko sekä yhteydet maakunnan ulkopuolelle. 8
Kuva 4. Satakunnan asukastiheys (lähde: Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2005, joukkoliikenne) 2.4 Työmatkaliikenne Porin ja Rauman seutukunnan sisällä tehdään eniten työmatkoja oman kunnan ulkopuolelle Poriin, jossa löytyy yli 6000 ulkopaikkakuntalaisen työpaikka. Yli 2000 ulkopaikkakuntalaista käy työssä Raumalla ja yli 1000 ulkopaikkakuntalaista Eurassa, Eurajoella, Harjavallassa ja Ulvilassa. Suurin osa kuntien välisistä työmatkoista tehdään Rauman, Porin ja Huittisten muodostaman kehityskolmion sisällä. Tosin Rauma Huittinen välillä pendelöidään muita kehityskolmion yhteyksiä vähemmän. Kokemäenjoen varressa ja Rauma Pori välillä joukkoliikenteen toimintaedellytykset ovat suhteellisen hyvät. Pitkät työmatkat eivät synnytä yhtä paljon päivittäistä työmatkaliikennettä työ ja kotipaikkakuntien välillä kuin lyhyet työmatkat. Kuitenkin on tärkeää, että myös pitkille työmatkoille järjestetään sujuvat 9
joukkoliikenneyhteydet kuten esim. kehityskolmion kunnista pääkaupunkiseudulle, Turkuun tai Tampereelle sekä maakuntarajan läheisyydessä Pyhärannan ja Rauman sekä mahdollisesti Laitilan ja Rauman sekä Huittisten ja Vammalan väleillä. Taulukko 2. Työmatkaliikenne Porin ja Rauman seudulla 31.12.2006 (lähde: Tilastokeskus) Työkunta Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Kokemäki Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Säkylä Ulvila Asuinkunta Eura 3679 79 214 38 64 61 1 1 38 2 1 136 371 228 18 Eurajoki 34 1096 9 2 3 2 23 0 12 1 0 109 1072 5 9 Harjavalta 85 13 2045 26 139 1 5 0 124 3 3 330 24 25 60 Huittinen 57 2 39 2787 91 11 1 0 4 2 0 61 15 57 11 Kokemäki 92 9 318 91 2169 34 0 0 35 7 0 175 23 37 31 Köyliö 199 4 32 54 37 497 0 0 3 1 0 23 22 272 2 Luvia 4 41 11 0 0 0 532 1 12 6 1 561 98 3 42 Merikarvia 2 1 4 2 1 0 0 866 1 22 6 151 6 0 11 Nakkila 26 7 295 4 39 0 12 3 1057 4 1 545 30 4 136 Noormarkku 4 6 20 2 2 0 4 15 24 888 24 1210 16 0 86 Pomarkku 1 0 4 2 2 0 1 7 4 54 429 181 1 0 18 Pori 73 151 462 37 95 4 173 58 261 304 36 25889 360 31 1040 Rauma 173 782 18 24 16 9 19 0 27 7 1 372 14196 41 28 Säkylä 324 6 19 43 19 64 0 0 3 2 0 22 48 1387 1 Ulvila 28 25 182 10 32 2 28 5 156 33 9 2805 53 9 2125 10
Kuva 5. Pendelöinti Rauma Pori Huittinen muodostaman kehyskolmion sisällä 31.12.2006 (lähde: Tilastokeskus) 2.5 Ajoneuvokanta Henkilöautojen määrä suunnittelualueella on kasvanut viimeisten vuosien aikana tasaisesti. Vuonna 2000 alueella oli yhteensä noin 87 900 henkilöautoa, kun vuonna 2008 vastaava määrä oli noin 110 000. Linjaautojen määrä on sen sijaan vähentynyt. Vuonna 2000 Satakunnan alueella oli noin 420 linja autoa, kun vuonna 2008 linja autojen määrä oli noin 380 kappaletta. Tuhatta asukasta kohti on henkilöautoja suunnittelualueella keskimäärin 539 kappaletta. Eniten henkilöautoja tuhatta asukasta kohden vuonna 2008 oli Eurajoella 651 ja vähiten Eurassa 434. Suomessa on keskimäärin noin 500 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden. Määrä vaihtelee kuitenkin voimakkaasti maakunta ja kuntatasolla. Taulukko 3. Henkilöautojen määrä (tuhatta asukasta kohden) suunnittelualueella vuonna 2008 (lähde: Ajoneuvohallintakeskus ja Tilastokeskus) Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Kokemäki Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Säkylä Ulvila 434 651 595 512 595 611 572 512 594 587 560 538 498 613 584 11
Taulukko 4. Henkilöautojen määrän kehitys suunnittelualueella vuosina 2000-2008.(lähde: Ajoneuvohallintokeskus) 120000 Henkilöautojen määrä 109778 100000 87859 Yhteensä Eurajoki Harjavalta Huittinen 80000 Kokemäki Köyliö Henkilöautot 60000 40000 20000 32403 16147 Pori Rauma 41100 19792 Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Säkylä Ulvila 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Yhteensä Kunta Vuosi Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Kokemäki Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Säkylä Ulvila Yhteensä 2000 4589 2858 3685 4481 4023 1466 1522 1492 2879 2918 1177 32403 16147 2453 5766 87859 2001 4598 2851 3687 4536 4076 1475 1513 1528 2908 2922 1174 32619 16344 2462 5866 88559 2002 4686 2875 3745 4612 4122 1474 1552 1561 2910 2962 1164 32985 16577 2526 5863 89614 2003 4756 2976 3815 4890 4214 1500 1594 1575 2994 3038 1198 34343 17180 2552 6098 92723 2004 4894 3084 3997 4998 4271 1513 1658 1613 3026 3079 1230 35592 17653 2568 6231 95407 2005 5034 3296 4089 5154 4350 1568 1715 1611 3064 3166 1251 36845 18159 2636 7185 99123 2006 5135 3408 4207 5220 4480 1607 1790 1623 3046 3268 1299 38018 18635 2653 7361 101750 2007 5221 3507 4344 5285 4567 1631 1793 1661 3253 3393 1313 38816 19129 2762 7586 104261 2008 5460 3821 4509 5485 4844 1749 1896 1761 3435 3597 1406 41100 19792 2918 8005 109778 12
3 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE 3.1 Seutulippu Satakunnan seutulipussa ovat mukana kaikki Satakunnan maakunnan kunnat. Seutulippu on voimassa 30 vuorokautta ostopäivästä lukien ja käy maksuvälineenä seutulippualueella matkustettaessa kaikissa linjaautovuoroissa. Seutulipun hinta vaihtelee matkustajan kotikunnasta riippuen 55 eurosta 100 euroon (kuva 6). Seutulippuja myytiin vuonna 2008 yhteensä 10248 kappaletta ja niillä tehtiin yhteensä 341521 matkaa. Seutulipun myynti ja lipuilla tehtävät matkat ovat lisääntyneet tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Porin ja Rauman kaupunkien osuus myydyistä lipuista ja niillä tehdyistä matkoista on noin 45 %. (kuvat 7 ja 8). Kuntien ja valtion subventio eli asiakashinnan alentaminen lippua kohden vaihtelee kunnittain aina 10 eurosta 247 euroon /lippu. Keskiarvo lippusubventiolle on noin 67 euroa/lippu. Satakunnan seutulipun vuosittainen yhteiskunnan tuki on noin 0,7 milj. euroa. 13
Kuva 6. Satakunnan seutulippualue ja asiakashinnat 14
12000 Satakunnan seutulipun myynti 1998 2008 10000 8000 Pori kpl Rauma kpl Muu Satakunta kpl Koko Satakunta kpl Liput kpl 6000 4000 2000 0 v.1998 v.1999 v.2000 v. 2001 v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 Pori kpl 1459 1 575 1846 1880 1874 1910 1817 1949 2085 2441 3109 Rauma kpl 660 673 801 1135 1057 1140 1053 1187 1285 1369 1421 Muu Satakunta kpl 4926 4 038 4523 5400 5515 5452 5329 5118 5138 5323 5718 Koko Satakunta kpl 7045 6 286 7170 8415 8447 8502 8199 8324 8508 9133 10248 Kuva 7. Seutulipun myynti vuosina 1998 2008. Satakunnan seutulipun matkat 1998 2008 400000 350000 300000 250000 Pori kpl Rauma kpl Muu Satakunta kpl Koko Satakunta kpl Matkat kpl 200000 150000 100000 50000 0 v.1998 v.1999 v.2000 v. 2001 v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 Pori kpl 52256 66 219 65099 69504 70676 70975 65577 68850 74435 87497 108604 Rauma kpl 18212 23 752 27752 40139 36753 39770 35953 40478 42921 45217 47725 Muu Satakunta kpl 132180 152 034 158458 186923 192870 186081 181094 175424 175495 176446 186192 Koko Satakunta kpl 202648 242 005 251309 296566 300299 296826 282624 284752 292851 309160 342521 Kuva 8. Seutulipuilla tehtyjen matkojen määrän kehitys vuosina 1998 2008. 15
3.2 Linja autoliikenteen tarjonta Suunnittelualueella linja autoliikenteellä on paras palvelutaso Kokemäenjoen varrella välillä Pori Ulvila Nakkila Harjavalta. Vakiovuorot palvelevat kuntakeskusten ja maankäytön tihentymien liikennetarpeita ja pikavuorot pitempiä yhteysvälejä. Vakiovuorot ajavat pääsääntöisesti Kokemäenjoen vartta liikennetarjonnan painottuessa Porin ja Ulvilan sekä Harjavallan ja Kokemäen väleillä joen eteläpuolelle ja Ulvilan ja Harjavallan välillä joen pohjoispuolelle. Pikavuorot käyttävät valtatietä 2 reittinään ja ajavat Porin, Harjavallan ja Huittisten keskustojen kautta. Ulvilassa, Nakkilassa ja Kokemäellä pikavuoropysäkit sijaitsevat ydinkeskustan ulkopuolella valtatien 2 varressa. Kokemäenjoen varrella joukkoliikenteellä on toimivat työ, opiskelu, asiointi ja vapaa ajan yhteydet Porin suuntaan. Myös Porista on hyvät mahdollisuudet tehdä vastaavia matkoja Ulvilaan ja Harjavaltaan sekä soveltuvin osin työ, opiskelu, asiointi ja vapaaajanmatkoja Nakkilaan ja Kokemäelle. Välillä Pori Luvia Eurajoki Rauma ajettavat bussivuorot soveltuvat melko hyvin työ, opiskelu, asiointi ja vapaa ajan matkojen tekemiseen etenkin Poriin suuntautuvassa liikenteessä. Vastaavia matkoja on mahdollista tehdä soveltuvin osin myös Rauman suuntaan. Vakiovuorot ajavat kuntakeskusten kautta, mutta pikavuorot pysähtyvät Porin ja Rauman keskustoja lukuun ottamatta vain valtatien 8 pikavuoropysäkeillä. Välillä Kankaanpää Pomarkku Noormarkku Pori on mahdollista tehdä työ, opiskelu, asiointi ja vapaa ajan matkoja molempiin suuntiin. Etenkin Noormarkusta on seudullisesti hyvät yhteydet Porin suuntaan. Vakiovuorot ajavat pääsääntöisesti kuntakeskusten kautta, mutta pikavuorot pysähtyvät Porin ja Kankaanpään keskustoja lukuun ottamatta vain valtatien 23 pikavuoropysäkeillä. Huittisten ja Porin välillä kulkee paljon pikavuoroja ja muutamia vakiovuoroja, jotka yhdessä mahdollistavat lähinnä opiskelu ja asiointimatkojen tekemisen Poriin. Porin suunnasta tulevilla vuoroilla on mahdollista tehdä työ ja asiointimatkoja Huittisiin. Huittisten ja Rauman välillä ajettavat pikavuorot ja muutamat vakiovuorot soveltuvat asiointimatkoille Raumalle ja työ ja asiointimatkoille Huittisiin. Eurasta ja Lapista on mahdollista tehdä työ ja asiointimatkoja sekä Huittisiin että Raumalle. Eurasta on lisäksi pikavuoroyhteydet Harjavallan, Kokemäen ja Säkylän suuntiin. Vuorojen avulla Eurasta on mahdollista tehdä työ ja asiointimatkoja Kokemäelle ja Kokemäeltä asiointimatkoja Euraan. Euran ja Säkylän välillä on mahdollista tehdä työ, opiskelu ja asiointimatkoja molempiin suuntiin. Eurasta on mahdollista tehdä työ, opiskelu ja asiointimatkoja Harjavaltaan ja Harjavallasta työ ja asiointimatkoja Euraan. Valtatien 43 ja seututien 204 kautta ajetaan suurin osa Turun ja Porin välisestä pikavuoroliikenteestä. Tästä hyötyvät myös reitin varrella sijaitsevat Säkylä ja Eura. Valtatien 41 kautta ajetaan suuri osa Turun ja Tampereen välisestä pikavuoroliikenteestä ja tästä hyötyvät reitin varrella sijaitsevat Huittinen ja Vampula. Joukkoliikenteen runkoreittien ulkopuolella ajetaan pääsääntöisesti koulukuljetuksia ja asiointiliikenteen vuoroja. Pienimmissä kunnissa vuorotarjonta on vähäistä eikä joukkoliikenteen käyttö ole sujuvaa työ, koulu ja asiointimatkojen tekemiseen. 16
Kesällä suunnittelualueen sisäinen vakiovuorotarjonta on huomattavasti vähäisempää kuin talvella, koska kysyntä heikkenee mm. koulujen ja työpaikkojen kesälomien sekä kevyelle liikenteelle suotuisempien sääolojen takia. Tosin joukkoliikenteen runkoreiteillä vuorotarjonta on melko hyvä myös kesällä, mutta runkoreittien ulkopuolella liikennepalvelut ovat osin puutteellisia tai ne puuttuvat lähes kokonaan. Huittinen toimii pikavuoroliikenteessä maakunnan ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen merkittävänä solmupaikkana. Kaupunki sijaitsee logistisesti Porista, Raumalta ja Kankaanpäästä Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle kulkevien pikavuorojen reittien varsilla, jonne bussiyrittäjät ovat itse rakentaneet eri suunnista tuleville pikavuoroille järjestettyjä vaihtoja. Järjestettyjen vaihtojen avulla pikavuoroliikenteelle saadaan kattava liikenneverkko eri puolilta Satakuntaa Poriin, Raumalle, Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle suuntautuville matkoille. Vain Porin ja Turun välillä kulkevat pikavuorot käyttävät pääreittinään joko valtatietä 8 tai Harjavallan, Euran ja Säkylän kautta kulkevaa reittiä. Tosin Turun ja Porin välillä ajetaan myös Huittisten kautta järjestettyjä vaihtoja hyödyntäen. Noin 30 % Satakunnan asukkaista asuu yli puolen kilometrin päässä runkoliikenteen palveluista. 3.3 Asiointi ja palveluliikenteet Suunnittelualueella toimii palveluliikenne Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kokemäellä. Ulvilassa palveluliikenne lopetettiin 2 vuotisen kokeilun jälkeen. Porissa palveluliikennettä ajetaan yhdellä autolla ja yhdellä reitillä. Palveluliikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä. Se on suunniteltu erityisesti vanhempien ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeet huomioiden, helpoksi ja joustavaksi. Palveluliikenneauto on liikenteessä klo 8.20 16.35 välisenä aikana. Auto pysähtyy sopiviin kohtiin linjalla ja sillä ei ole omia varsinaisia pysäkkejä. Palveluliikenteessä käyvät kaikki kaupunki ja seutuliikenteessä voimassa olevat liput. Vammaispalvelu ja sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoihin oikeutetut asiakkaat voivat matkustaa palveluliikenteellä yhden (1) euron hinnalla/matka. Palveluliikenteessä oli vuonna 2008 yhteensä 14 441 matkustajaa. Ahlaisten ja Anttooran asiointiliikenne hoidetaan kutsuohjattuna taksilla. Kutsut hoidetaan taksikeskuksen kautta ja taksi on tilattava viimeistään tunti ennen lähtöä. Asiointiliikenteen reitillä oli vuonna 2008 yhteensä 143 matkustajaa. 17
Kuva 7. Ahlaisten asiointiliikenteen reitit ja aikataulu Rauman kaupungin palveluliikenne on tarkoitettu parantamaan iäkkäiden ja liikuntaesteisten henkilöiden kulkemismahdollisuuksia. Liikennettä hoidetaan 14 paikkaisella matalalattiaisella pikkubussilla, jossa on tilaa pyörätuoleille ja rollaattoreille. Liikennettä ajetaan arkisin maanantaista perjantaihin klo 9.00 14.30 välisenä aikana. Aamun ja iltapäivän tunteina auto ajaa erityisryhmien kuljetuksia. Liikenne on kutsuohjattua eli asiakas tilaa tarvittaessa kuljetuksen vaikkapa samana päivänä kotiovelleen soittamalla palveluliikennebussin puhelinnumeroon. Palveluliikennebussi liikennöi pääasiallisesti taajama alueella, jossa asuu yli puolet 65 vuotta täyttäneistä asukkaista. Palveluliikenteellä (avoin osuus) tehtiin vuonna 2008 yhteensä 7850 matkaa. Raumalla on käytössä myös Lapin kutsutaksi, joka tarjoaa asiointimahdollisuuden kerran viikossa Lapin kyliltä Lapin keskustaan. Taksi ajaa kahta reittiä. Alkuvuoden 2009 aikana (tammikuu kesäkuu) on kutsutaksilla tehty yhteensä 396 yhdensuuntaista matkaa. Seurakunta maksaa taksikyydeistä puolet, ainakin vielä tänä vuonna. Matkustajilta peritään 2,50 matkasta yhteen suuntaan, edestakaisin 5. 18
Alkuvuoden matkat ovat maksaneet 2666,60, tuloja on tullut 990. Kunta ja srk ovat maksaneet erotuksen 1676,60 puoliksi, eli Rauman kaupunki on maksanut 838,30. Eurassa asiointiliikennettä ajetaan takseilla neljällä alueella kerran viikossa. Reitit ovat: Länsi Eura Euran keskusta, Lellainen Löyttylä Koskenkylä, Hinnerjoki Koskenkylä Euran keskusta, Panelia ja Kiukainen. Huittisissa palveluliikenne Huitsikkaa ajetaan 20 paikkaisella matalalattiaisella pienoisbussilla, jossa on paikat myös kahdelle pyörätuolille. Kuljettaja avustaa tarvittaessa asiakkaita. Palveluliikenne helpottaa asiointia kaupungin keskustassa myös lastenvaunujen kanssa. Liikennöinti tapahtuu arkipäivisin kello 8.45 15.50 välisenä aikana mm. keskustan, Löysälän, Sahkon, Untonmäen ja Huhkolan asuntoalueilla. Reitin varrella on kauppoja, kirjasto, terveyskeskus, vanhainkoti, Kaariranta sekä monia muita palveluja. Kyytiin voi nousta reitin varrelta haluamastaan kohdasta. Liikennöintiin voidaan tehdä tarpeen vaatiessa myöhemmin muutoksia. 3.4 Lääninhallituksen ostoliikenne Lääninhallitus rahoittaa heikosti kannattavia joukkoliikennevuoroja Porin ja Rauman seuduilla vuosittain noin 0,4 0, 5 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä voimassa olevien sopimusten kokonaisrahoitus on yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa (taulukko 5). Länsi Suomen lääninhallitus on konkretisoinut liikenne ja viestintäministeriön työryhmän vuonna 2004 esittämän julkisen liikenteen peruspalvelutason toteuttamisen vaatimia toimia käymällä läpi kuntakeskusten välisen vuorotarjonnan kunnittain ja käyttäjäryhmittäin. Yhteenvedossa on todettu puutteet peruspalvelutasoon nähden (kts. 6. Kehittämistoimenpiteet, taulukko 8). Tarkastelussa ei ole huomioitu kuntien sisäiselle liikenteelle asetettuja tavoitteita, joiden toteuttamisen on ajateltu olevan kuntien vastuulla. Useat esiin tulleista puutteista peruspalvelutasossa ovat luonteeltaan sellaisia, että liikennettä on joskus kokeiltu ja se on jouduttu lopettamaan liian vähäisen käytön takia. Tavoitteena on tällöin järjestää korvaavia kutsujoukkoliikennepalveluja tarpeen mukaan. 19
Taulukko 5. Lääninhallituksen voimassaolevat ostoliikennesopimukset (lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus) Ostoso Arvioidut Liikennöintikorvaukorvaus Liikennöinti- Voimassaoloaika Nro pimus Reitti Ajopäivät Lähtö Perillä sopimuskilometrit (euroa) numero (euroa/km) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 7713 7369 7775 8052 7761 7759 7757 7753 7227 10 7779 12 7763 13 8054 14 7243 15 7224 02.06.2008 31.05.2011 02.06.2008 31.05.2011 01.06.2008 31.05.2010 01.06.2009 31.05.2012 01.06.2008 31.05.2010 01.06.2008 31.05.2010 01.06.2008 31.05.2010 01.06.2008 31.05.2010 01.06.2007 15.08.2009 01.06.2008 31.05.2010 01.06.2008 31.05.2010 01.06.2009 31.05.2012 01.06.2009 31.05.2010 01.06.2007 31.05.2010 Kankaanpää Noormarkku Pori M P++ 7:45 8:50 Kankaanpää Noormarkku Pori M P++ 14:10 15:15 Pori Noormarkku Kankaanpää M P++ 13:05 14:10 Pori Noormarkku Kankaanpää M P++ 16:20 17:25 Merikarvia Pori SS 16:15 17:10 Pori Merikarvia SS 18:05 19:00 Tuorila Vanhakylä M P+ 17:00 17:45 Vanhakylä Tuorila Merikarvia SS 15:10 16:15 Merikarvia Tuorila Vanhakylä SS 19:00 20:00 Merikarvia Tuorila Pori M L 7:15 8:25 Pori Tuorila Merikarvia M L 13:30 14:35 Pori Tuorila Merikarvia L 16:00 17:05 Pori Tuorila Merikarvia M P++ 16:00 17:05 Pori Tuorila Merikarvia M L 9:30 10:20 Merikarvia Alakylä Pori M L 11:30 12:30 Merikarvia Alakylä Pori M P++ 14:10 15:10 Merikarvia Alakylä Pori M P 16:10 17:10 Merikarvia Alakylä Pori L 14:45 15:50 Pori Ruosniemi Merikarvia M P 19:10 20:10 Merikarvia Siikainen TiKTo++ 8:45 9:10 Siikainen Merikarvia TiKTo++ 11:35 12:00 Siikainen Pori M P+ 9:10 10:15 Pori Siikainen M P+ 10:30 11:35 Huittinen Säkylä Huittinen Koulup 6:40 8:25 Huittinen Vampula Huittinen Koulup 16:00 17:50 Huittinen Kanteenmaa Huittinen Koulup 7:05 8:20 Huittinen Kanteenmaa Huittinen Koulup 14:45 15:50 Huittinen Huittinen Koulup 12:40 13:30 Huittinen Punkalaideun Koulup 16:10 17:20 Kankaanpää Karvia M P++ 12:50 13:45 Karvia Kankaanpää M P++ 14:00 14:50 Kankaanpää Pori L 7:45 8:50 Pori Kankaanpää L 8:50 9:55 Kankaanpää Pori L 18:30 19:30 Pori Kankaanpää L 20:25 21:25 Kankaanpää Pori M P 5:25 6:25 Pori Kankaanpää M P 19:25 20:25 Punkalaidun Huittinen Koulup 7:45 8:20 Huittinen Punkalaidun Koulup 15:00 15:30 Rauma Kodisjoki Rauma TiTo 13:30 14:25 Rauma Kodisjoki Rauma TiTo 9:25 10:20 Laitila Rauma 31752 19500 58800 36000 208266 36472 31569 18300 15157 18800 39462 2,10 15200 10034 0,66 M P 6:00 6:40 24000 64692 2,70 Irjanne Rauma M P 6:10 6:40 5500 14380 2,61 Rauma Kuivalahti M P++ 16:10 17:05 Särkkä Kuivalahti Rauma M P++ 8:00 8:50 Rauma Kuivalahti Särkkä M P+ 12:00 12:50 52500 79604 1,52 Särkkä Verkkokari Rauma M P+ 13:50 14:40 7938 1,05 65800 46885 0,71 38350 83651 91740 96000 31257 0,61 0,61 0,40 0,82 0,87 0,83 25580 3,22 20
Nro Ostoso pimus numero 16 6810 17 7373 19 7245 20 7781 21 7769 22 7717 23 7225 25 7973 26 8053 Voimassaoloaika 01.06.2009 31.05.2012 01.06.2008 31.05.2010 01.06.2008 31.05.2010 02.06.2008 24 7371 178092 147579 0,83 31.05.2011 01.06.2007 31.05.2010 01.06.2009 31.5.2009 01.06.2007 31.05.2009 Reitti Ajopäivät Lähtö Perillä Huittinen Vampula Huittinen KP 8:30 9:40 Huittinen Vampula Huittinen KP 11:00 12:10 Pori Koski M P+ 8:00 8:40 Pori Koski M P 13:00 13:40 Pori Koski M P+ 14:55 15:40 Pori Koski M P 16:15 16:55 Koski Pori M P 8:55 9:45 Koski Pori M P 13:55 14:45 Koski Pori M P 15:40 16:10 Arvioidut sopimuskilometrit Liikennöintikorvaukorvaus Liikennöinti- (euroa) (euroa/km) Huittinen Pori M P+ 6:45 7:45 37386 18218 0,49 Harjavalta Rauma M P 7:25 8:50 Harjavalta Rauma M P 12:45 14:00 Rauma Harjavalta M P 9:10 10:30 Rauma Harjavalta M P 15:45 17:00 Lavia Kullaa Pori Koulup 6:30 7:35 Pori Kullaa Lavia Koulup 16:35 17:45 Kankaanpää Lavia Koulup 6:50 7:20 Lavia Kankaanpää Koulup 8:50 9:20 Lavia Lavia Koulup 7:25 8:50 Lavia Lavia Koulup 15:00 16:10 Lavia Kullaa Pori Koulup 8:50 9:55 Lavia Kullaa Pori MKP+++ 8:50 9:55 Pori Kullaa Lavia Koulup 12:45 13:50 Pori Kullaa Lavia MKP+++ 12:45 13:50 Pomarkku Siikainen Pori Koulup 8:20 9:55 Siikainen Pomarkku Koulup 7:30 8:15 Siikainen Pomarkku M P+ 14:40 15:25 Siikainen Pomarkku P++ 14:40 15:25 Pomarkku Siikainen M P+ 15:30 16:10 Pomarkku Siikainen P++ 15:30 16:10 Siikainen Pori M P+ 8:10 9:30 Siikainen Pori P++ 8:30 9:55 Pori Siikainen M P+ 12:45 14:05 Pori Siikainen P++ 12:45 14:05 Laitila Kodisjoki Laitila Koulup 7:05 8:20 Laitila Rauma Koulup 14:30 15:50 Rauma Laitila Koulup 16:15 17:05 Rauma Kokemäki PS 17:30 18:40 Kokemäki Rauma PS 19:15 20:25 Lavia Noormarkku Pori Koulup 8:50 10:00 Lavia Noormarkku Pori TiTo++ 8:50 10:00 Pori Noormarkku Lavia Koulup 12:20 13:40 Pori Noormarkku Lavia TiTo++ 12:20 13:40 153000 95850 0,63 30832 49012 1,59 75936 73319 0,97 27 7768 01.06.2009 31.05.2011 02.06.2008 31.05.2011 02.06.2008 31.05.2011 01.06.2008 31.05.2010 22176 12592 0,57 134652 124956 0,93 93624 105019 1,12 45120 41201 0,91 38940 30565 1,27 55040 44776 0,81 21