MAAILMA 3. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto toukokuu 2016

Samankaltaiset tiedostot
Mieli ja ruumis. Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Ongelman historiallinen tausta. Ongelman historiallinen tausta

Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Mieli-ruumis -ongelma. Mieli ruumis-ongelman versioita. Ongelman historiallinen tausta

MITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto


Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön. Metodologinen individualismi. Perusteita metodologiselle individualismille

Jorma Joutsenlahti / 2008

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä

Farmaseuttinen etiikka

4. Metafysiikka ja mielenfilosofia

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kokeellinen yhteiskuntatiede

POSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016

ARVON MEKIN ANSAITSEMME? ARVOJEN, ARVOSTUSTEN JA MERKITYSTEN ETIOLOGIAA. Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly

Tietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto paavo.pylkkanen@helsinki.

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

ABDUKTIO JA TIETEELLINEN REALISMI. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta kevät 2014

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho

Mieli & materia. Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto

Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Avaussanat: Ilkka Niiniluodon juhlaseminaari

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Mitä on tieteenfilosofia ja minkälaisia keinoja se tarjoaa lääkärille?

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen

Olemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. Itä-Suomen yliopisto ...

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 6

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014

Farmaseuttinen etiikka

Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen

Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Predikaattilogiikkaa

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila

Sosiaalisen todellisuuden täsmäanalyysiä

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Ilpo Halonen Luonnehdintoja logiikasta 11. Poikkeavista logiikoista. Poikkeavista logiikoista 2. Poikkeavista logiikoista 3. Johdatus logiikkaan

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

Sokrateen vaatimus»tunne itsesi!» merkitsi

Luku 10 - Michael Krausz: Luovuus ja itsetransformaatio (Creativity and self-transformation), teoksesta Idea of creativity (Krausz ym.

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6.

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Kokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka

Liikennekäyttäytyminen hierarkiana

Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria. Eetu Pikkarainen Kohdeteoria 1

Tieteidenväliset suhteet

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

Mahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys. Aikataulu: Propositionaalisten asenteiden logiikasta 1. Mahdollisten maailmojen

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

Eettisten teorioiden tasot

Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs

Niin & näin 3/96, kokoelma artikkeleita yleisotsikolla Tieteenfilosofia :

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA Tiedon kasvu KIRJALLISUUTTA 4

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö

KAKSI TULKINTAA G. E. MOOREN ANALYYSISTA

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia

Filosofian historia: 1900-luku

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

HISTORISISMIN KURJUUS

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim

FILO. Kokeeseen valmentautuminen.

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN

Tietoteoreettinen relativismi Argumentteja puolesta ja vastaan. Esitelmä Suomen Filosofisessa yhdistyksessä

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

Transkriptio:

MAAILMA 3 Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto toukokuu 2016

TAUSTAA (I.N.) SFY:n kollokviot Arvo (1981), Olio (1984), Minä (1986), Maailma (2009) Maailma, minä ja kulttuuri: Emergentin materialismin näkökulma (1990) Popper100 (2002) World 3: A Critical Defence (2006)

POPPER KOLMESTA MAAILMASTA 1960: Seminaari (LSE) 1967: Epistemology without a Knowing Subject 1968: On the History of the Objective Mind 1972: Objective Knowledge 1974: Autobiography 1977 (& JOHN ECCLES) The Self and its Brain 1980: Three Worlds, The Tanner Lectures on Human Values 1980 [verkossa]

MAAILMA 1 fysikaaliset objektit keskikokoiset teoreettiset entiteetit fysikaaliset prosessit realistinen dynaaminen prosessiontologia emergentti kehitys

MAAILMA 2 ihmisen (ja ehkä korkeampien eläinten) subjektiiviset kokemukset, tietoisuus, mentaaliset tilat ja tapahtumat ECCLES: dualismi, kuolematon sielu POPPER: mielen emergenssi maailma 1:stä, sosiaalinen minän (self) teoria: itsetietoisuus (self-consciousness) tulosta aivotapahtumista ja kielestä alaspäinen kausaatio: interaktionismi ilman substanssidualismia (vs. parallelismi, epifenomenalismi)

MAAILMA 3 ihmisen sosiaalisen toiminnan julkiset tulokset: kieli, kulttuuri, yhteiskunta emergentti materialismi: maailma 3 syntynyt evoluution kautta maailmoista 1 ja 2 maailma 3 ontologisesti riippuvainen maailmasta 1 maailman 3 suhteellinen itsenäisyys: interaktio maailman 1 kanssa maailman 2 kautta

REDUKTIO reduktio maailmaan 1: reduktiivinen materialismi reduktio maailmaan 2: subjektiivinen idealismi reduktio maailmaan 3: objektiivinen idealismi POPPER: antireduktionistinen pluralismi argumentit eliminatiivista ja reduktiivista materialismia vastaan kausaalinen vaikutus todellisuuden kriteerinä, evoluution kulku on edellyttänyt tätä vapaa tahto, plastinen kontrolli ihminen moraalinen olento

EDELTÄJIÄ BOLZANO 1837: puhutut ja kirjoitetut lauseet, mentaaliset lauseet, Sätze an sich FREGE: Der Gedanke (1918) antipsykologismi logiikassa ja matematiikassa ajatukset, propositiot: kolmas valtakunta, eivät aktuaalisia (wirklich) eikä jonkin tietoisuuden sisällä HEGEL: Phänomenologie des Geistes (1807) historiallisesti kehittyvä objektiivinen henki henki, luonto, ihmisten mieli, itsetietoisuus, kulttuuri, moraali, uskonto, absoluuttinen tieto

KÖYHÄN MIEHEN PLATONISMI platonismi postuloi ajattomasti olevia ideaalisia entiteettejä Popperille ajatusten objektiiviset sisällöt ja muut maailma 3:n oliot ovat ihmisen tekemiä Popper ei objektiivinen idealisti (vs. BUNGE, Scientific materialism, 1981) oppi maailma 3:sta on ontologinen teoria ihmisen sosiaalisesti luomasta kulttuurista

CARNAP: Aufbau (1928) kulttuuriobjektit (esim. tavat) fysikaaliset objektit dokumentoivat kulttuuriobjekteja psykologiset objektit manifestoivat kulttuuriobjekteja konstituutioteoria: reduktio maailmaan 2

MAAILMA 3:N OLIOITA materiaaliset artefaktit (MARX, ILJENKOV, MARGOLIS) aineellinen ydin, relationaaliset kulttuuriominaisuudet teot, sosiaaliset instituutiot (SEARLE) abstraktit oliot propositiot, käsitteet, luvut sinfoniat arvot persoonat

ESINEELLISTÄMINEN O HEAR: sosiaaliset käytännöt riittävät, ei tarvitse esineellistää niiden tuloksia olioiksi laskeminen, säveltäminen kulttuurityöllä myös tuotteita, joihin tekijöillä on oikeudet (IPR) säveltäjän opukset numeroidaan kulttuuriesineet voivat tuhoutua

SOSIAALINEN KONSTRUKTIVISMI sosiaalinen konstruktivismi ja sisäinen realismi imperialistisina maailma 3:n oppeina myös fysikaaliset objektit kulttuuristen käytäntöjen tuotteita maailmat 1 ja 3 erottamattomia (PUTNAM, PIHLSTRÖM) esim. puut ja öljy hyödykkeinä identifiointi olioiden identifiointi kielellisten kriteerien avulla ei-vielä-identifioidut oliot historiallisesti ennen ihmistä ja kieltä (esim. elektronit, dinosaurukset), osallistuminen kausaalisiin prosesseihin

TIETO Popperin mukaan objektiivinen tieto ilman subjektia kuuluu maailma 3:een lauseen ilmaisema informaatiosisältö on maailmassa 3 maailma 3 ei ole assertoitujen lauseiden muodostama ristiriitainen teoria (vs. L.J. COHEN) tiedeyhteisön hyväksymä tieto hetkellä t (vrt. PEIRCE: tiedeyhteisö tiedon subjektina) oikeusyhteisön hyväksymä oikeusjärjestys

TEKIJÄN TIETO JA REALISMI ihmisen luomilla luvuilla on meille vielä tuntemattomia ominaisuuksia unembodied abstract objects (eivät dokumentoituja tai manifestoituja) konstruktiot voivat ylittää tekijän aikomukset ja tiedon matematiikkaa ja kieltä koskevat aidot löydöt, silti ilman platonismia maailma 3:a koskevilla väitelauseilla totuusehdot, tieteellinen realismi matematiikalle sekä kulttuuri- ja yhteiskuntatieteille

ONTOLOGISET SITOUMUKSET Th. Rein perusti Suomen Filosofisen Yhdistyksen 1873 Suomi on EU:n jäsen Suomessa on yli sata kaupunkia Sibelius sävelsi seitsemän sinfoniaa Luku 97 on jaoton todet lauseet, ei yksinomaan maailmoihin 1 ja 2 viittaavia parafraaseja kulttuuriesine ei samastettavissa minkään dokumentaationsa tai manifestaationsa (tai näiden luokan tai systeemin (BUNGE)) kanssa

MAAILMA 3:N REAALISUUS Popperille reaalisuuden kriteeri on kausaalinen voima suhteessa tavallisiin fysikaalisiin objekteihin esim. ostan kahvikupin euron kolikolla alaspäinen kausaatio (vrt. KIM): maailma 3:n oliot eivät vahvasti supervenienttejä materiaaliseen perustaansa (esim. kolikko ja sen arvo) DURKHEIM: sosiaalisten faktojen pakottava vaikutus yksilöjen suhteen (vs. Popperin oma metodologinen individualismi) myös John WATKINS (1924-99), LSE:n professori 1966-89, Ian JARVIE (s. 1937)

FIKTIO PEIRCE: todelliset oliot (real things) ominaisuudet riippumattomia siitä, mitä kukaan niistä ajattelee, alkuluvut antirealismi fiktioiden suhteen: fiktiiviset oliot (joulupukki, keijukaiset, Aku Ankka yms.) eivät todellisia, mutta voivat kuulua ei-aktuaalisiin mahdollisiin maailmoihin henkilö Anna Karenina ei kuulu maailmaan 3, mutta Tolstoin romaani kuuluu omaelämäkerta: musiikki maailma 2:n ja 3:n erottelun lähteenä, BEETHOVEN vs. BACH

POPPERIN PARADOKSEJA totuuden etsijä, mutta valikoiva oman uran kuvauksessa virheistä oppiminen tärkeää, mutta ei koskaan luopunut falsifikaatiokriteeristään ja induktiokritiikistään avoimen yhteiskunnan puolustaja, mutta diktaattori oman koulukunnan johtajana kriittinen rationalisti, joka ei sietänyt kritiikkiä oppilailtaan evoluutioepistemologi, joka piti evoluutioteoriaa metafyysisenä metodologinen individualisti, joka kehitti objektiivisen kulttuurin ja instituutioiden teorian reformisti ja interventionisti, jota käytettiin kylmän sodan ja uusliberalismin äänitorvena

POPPERIN ANSIOITA tärkeiden ongelmien esiin nosto tieteenfilosofian arvostuksen nousu erityistieteissä informaatiosisältö tieteen tavoitteena totuudenkaltaisuus realismin puolustuksessa ja tieteen edistymisen määrittelyssä historisismin problematisointi avoimen yhteiskunnan puolustus maailma 3:n ontologia