Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Mieli-ruumis -ongelma. Mieli ruumis-ongelman versioita. Ongelman historiallinen tausta
|
|
- Antero Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luentorunko ieli-ruumis -ongelma 1. ieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. itä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen ja kolmannen persoonan näkökulmat Ongelma syntyy, kun jollain tavalla erotetaan mieli ja ruumis toisistaan ikä niiden välinen suhde on? +? ieli ruumis-ongelman versioita ieli-ruumis -ongelma 1) entaalinen kausaatio 2) Vapaa tahto 3) Personaalinen-subpersonaalinen 4) Intentionaalisuus 5) Itsetietoisuus 6) Fenomenaalinen tajunta yhdistelmät ym. On joko 1) sovitettava ne yhteen tai 2) päästävä toisesta eroon 3) pidettävä ongelmaa ratkaisemattomana Ongelman historiallinen tausta illä tavalla sovitetaan yhteen? 1) Kehitys: Sovitetaan yhteen olemassaolevat termit määrittelemällä ne uudelleen 2) Välitys: Keksitään uusia, välittäviä termejä ja jätetään alkuperäiset ennalleen I Animismi: hyleettinen teoria Ongelma liitetään usein Descartes in dualismiin. Dualismi on vanhaa perua. Judeokristillisen uskontokunnan tapa erottaa sielu ruumiista. (Platon, Parmenides, Pythagoras): orfilainen perinne: sielun olemassaolo edeltää ruumista. Todennäköisesti näkemys on vielä vanhempi (sumerilainen/itämainen?) 1
2 Ongelman historiallinen tausta Orfilaisuudessa ajateltiin, että sielu on kuolematon ja yhteydessä jollain tavalla jumaliin. Platonin sieluoppi (Faidros, Timaios, Valtio): valjakkovertaus. Substanssidualismi/-pluralismi: henki-sieluruumis Intuitiivinen dualismi David Papineau: olemme intuitiivisia dualisteja : Emme osaa yhdistää mieltä koskevaa käsitteistöämme materiaa koskevaan käsitteistöömme Entä animismi? 1 onismi: 2. Dualismi 2 a) substanssidualismi 1 a) fenomenalismi 2 b) ominaisuusdualismi m r 1 b) materialismi 1 c) neutraali monismi + 2 c) semanttinen dualismi m r K Dualismi Interaktiodualismi ikä on näiden kahden eri perusaineksen tai ominaisuuden suhde toisiinsa? Kysymys mentaalisesta kausaatiosta: miten mielellä voi olla materiaalisia vaikutuksia? Interaktiodualismi: sieluaines on kausaalisessa vuorovaikutuksessa materian kanssa: ja iten tämä on mahdollista? Descartes: käpyrauhanen toimii välittäjänä näiden kahden substanssin välillä. The Pineal Gland (suom. käpyrauhanen, PL) According to Descartes. This image from the 1664 edition of the Treatise of man illustrates Descartes' view that the pineal gland (H) is suspended in the middle of the ventricles (Descartes 1664, p. 63). 2
3 Epifenomenalismi Epifenomenalismi: mieli on materiaalisen kausaation vaikutusta:, mutta mielellä ei ole materiaalisia vaikutuksia ieli on seurannaisilmiö eli epifenomeeni Empiirinen evidenssi? (Benjamin Libet) Ongelmat: 1. Intuition vastainen 2. iksi olisi kehittynyt? Eksaptaatio? 3. iten yksipuolinen kausaatio on mahdollinen? ihin kausaation energia häviää? Okkasionalismi, parallelismi Okkasionalismi: mielen ja maailman välissä on epäsuoraa vuorovaikutusta:?,? Jokin (? = Jumala?) säätelee tapauskohtaisesti (okkasionaalisesti) mielen ja materian suhdetta Parallelismi: ieli ja materia kovarioivat paralleelisti, mutta toisistaan erillään iten tämä on mahdollista? Ennalta säädetty harmonia ylempien voimien toimesta Fenomenalismi aterialismi/fysikalismi Fenomenalismi (mentalismi, subjektiivinen idealismi): on vain sieluainesta Esse est percipi Onko havaitsija itse sieluainesta? itä jokin on ennen havaituksi tulemistaan? On vain yksi perusaines, fysikaalinen materia Jos mieli on olemassa, sekin on materiaalinen 1) reduktiivinen materialismi 2) eliminoiva materialismi 3) emergentti materialismi Eliminoiva materialismi Eliminatiivinen materialismi: eidän puheemme mentaalisista tiloista tulee korvautumaan neurotieteellisillä termeillä (eliminoituvat), kun tiede edistyy iten meillä on pääsy neurotieteellisiin ilmiöihin ensimmäisen persoonan perspektiivistä? eduktiivinen materialismi (tyyppiidentiteettiteoria) Tietyn tyyppiset mentaaliset tilat tai mentaaliset ominaisuudet () ovat identtisiä tietyn tyyppisten fysikaalisten tilojen/ominaisuuksien () kanssa entaaliset tilat voidaan palauttaa eli redusoida esimerkiksi aivojen fysikaalisiksi tiloiksi identiteettilakien kautta: = 3
4 Funktionalismi Ongelma tyyppi-identiteettiteorialle: funktionalismi Funktionalismi pyrkii selittämään mielen tilat niiden funktionaalisten (kausaalisten) roolien avulla Isku jalkaan kudosvaurio kipu halu päästä eroon sen aiheuttajasta ikä tahansa toimiikin kivun tavoin tässä kausaaliketjussa on määritelmällisesti kipua Funktionalismi Funktionalismi on abstrakti ja formaalinen tapa käsitteellistää mieltä (vrt. tietokonemetafora) Funktionaalisen systeemin voi toteuttaa minkätyyppinen substraatti tahansa onitoteutuvuuden (multiple realizability) on tyyppiidentiteetin vastainen Pohjimmiltaan funktionalismi on neutraali teoria, fenomenalistinen teoria voidaan tulkita funktionaalisesti onitoteutuvuus on myös mahdollisuus: toteutuma materiaalinen materialismi Esiintymäidentiteetti Esiintymäidentiteetti: Jokainen mentaalisen tilaesiintymä on identtinen jonkin yksittäisen fysikaalisen tilan kanssa: 1 = 1, 2 = 2,, n = n Tyyppejä ei voida identifioida Ei voida redusoida Sallii monitoteutuvuuden Tapauskohtainen, ei voida systematisoida Anomaalinen monismi Emergentti materialismi Emergenssi: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa Kun materia saavuttaa tietyn kompleksisuuden, mentaaliset ominaisuudet emergoituvat Emergenttejä ominaisuuksia ei voi selittää tai ennustaa osiensa ominaisuuksilla Yhteensopivaksi ominaisuusdualismin kanssa Panpsykismi Emergenssiä on kuitenkin vaikea selittää Kenties ei ole emergenssihyppyä, vaan materialla on alun perin mielellisiä ominaisuuksia Vrt. animistisen hyleettinen teoria inkälainen on atomin mieli? Päältäminen Päältäminen (supervenienssi): Korkeampi taso A päältää alempaa tasoa B, jos muutos tasolla A ei voi tapahtua ilman muutosta tasolla B Kovarianssi ja riippuvuus Asymmetrinen: sallii monitoteutuvuuden ja emergenssin Negatiivinen periaate: se ei kerro, millainen suhde on vaan millainen se ei saa olla Sallii dualistisen okkasionalismin, interaktion ja parallelismin 4
5 Konstituutio Konstituutio Konstituutio: mieli koostuu materiasta Sisäisellä rakenteella on väliä, vain tietty koostumus tuottaa mielen (sallii emergentit ominaisuudet antireduktionismi) Päältäminen ei kuitenkaan ole konstituutiosuhde, koska konstituutio sitoo tasot A ja B yhteen. Päältäminen sallii niiden erillisyyden Päältäminen on negatiivinen periaate, konstituutio on positiivinen periaate Konstituoiva materia voi jatkaa olemistaan, kun tietty rakenne on poistunut, mielellä ei ole samat identiteettiehdot kuin materialla materia mieli yös konstituutio sallii emergenssin ja monitoteutuvuuden mutta ei dualismia Toteutuminen Toteutuminen: fyysiset ominaisuudet toteuttavat mentaaliset ominaisuudet Voiko olla olioiden ja ominaisuuksien välinen suhde? Konstituutio on olio olio-suhde inkälaista on olla lepakko? Thomas Nagel (1974): What is it like to be a bat? Vaikka meillä olisi kuinka tarkka tieto hyvänsä lepakon fysiologiasta ja sen käyttäytymisestä, emme koskaan voi tietää, miltä tuntuisi olla lepakko Yleisemmin: vaikka meillä olisi kuinka tarkka objektiivinen tieto kolmannen persoonan näkökulmasta, se, miltä tuntuu itse olla jokin tietty kokeva olio, mikä on olennaista fenomenaaliselle tajunnalle, jää kuvauksen ulkopuolelle Tieteen tavoite on häivyttää subjektiivisuus perinteisen naturalistisen tieteen menetelmin joudutaan kauemmaksi tutkimuskohteesta. itä mieli tarkoittaa? Ehkä ratkaisu mieli ruumis-ongelmaan riippuu siitä, mitä tarkoitetaan mielellä? ielen eri merkitykset vaativat erilaiset selitykset Yleisesti tajunta/tietoisuus jaetaan nykyisin 1) fenomenaaliseen tajuntaan (phenomenal consciousness) ja 2) pääsytietoisuuteen (access consciousness) Fenomenaalinen tietoisuus Fenomenaalinen tajunta (Phenomenal consciousness, Qualia) = se, miltä tuntuu olla joku/jokin olio ensimmäisen persoonan perspektiivistä Kokemuksellinen, subjektiivinen puoli mielestä, jonka koko rikkautta ei voi kuvata kielellisesti 5
6 Å Ö A G P F K Q W X D Å Pääsytietoisuus Pääsytietoisuus/käyttötietoisuus = uskomukset ja ajattelu, jotka eivät tunnu välttämättä miltään mutta joihin meillä on tietoinen pääsy Voimme käyttää tietoisessa ajattelussa, toiminnan suunnittelussa ja kielen tuottamisessa On ajateltu, että tämän kaltainen tietoisuus voitaisiin funktionaalis-materiaalisesti selittää kolmannen persoonan näkökulmasta Chalmers: Tietoisuuden helppo ongelma Fenomenaalinen tajunta Ensimmäinen ja kolmas persoona Fenomenaalista tajuntaa pidetään edelleen usein tieteellisten menetelmien saavuttamattomana Chalmers: tietoisuuden vaikea ongelma atkaisu vaatisi kuvauksen sekä ensimmäisen että kolmannen persoonan näkökulmasta ja näiden yhdistämistä Tarkkaavaisuus Käyttötietoisuus ielen tutkiminen vaatii myös tietoa ensimmäisen persoonan näkökulmasta esim. introspektion avulla Niitä ei ole vielä osattu yhdistää lisääntyvästä tiedosta huolimatta ieli ruumis-ongelma voi hyvin 6
Mieli ja ruumis. Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Ongelman historiallinen tausta. Ongelman historiallinen tausta
Luentorunko 4.12.2007 1. Mieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. Mitä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen ja kolmannen persoonan
LisätiedotHei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho
1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki
LisätiedotMETAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ
METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin
LisätiedotTIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
LisätiedotTietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.
Tietoisuuden ongelman ytimessä Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.fi Konteksti: filosofinen naturalismi Filosofinen naturalismi olettaa, että
LisätiedotMieli & materia. Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto
Mieli & materia Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto Otto Lappi (otto.lappi@helsinki.fi) Kognitiotiede/Psykologian laitos Helsingin yliopisto
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotMIELI, KEHO JA USKONTO MIELI-RUUMIS-ONGELMAN IMPLIKAATIOT USKONNONFILOSOFIAAN
MIELI, KEHO JA USKONTO MIELI-RUUMIS-ONGELMAN IMPLIKAATIOT USKONNONFILOSOFIAAN Kasperi Tervonen Uskonnonfilosofian tutkielma Huhtikuu 2019 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion
LisätiedotHgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin
Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin Lähtökohtia Mikä on suurin selvittämätön filosofinen ongelma? Entä tieteellinen?
LisätiedotMAAILMA 3. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto toukokuu 2016
MAAILMA 3 Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto toukokuu 2016 TAUSTAA (I.N.) SFY:n kollokviot Arvo (1981), Olio (1984), Minä (1986), Maailma (2009) Maailma, minä ja kulttuuri: Emergentin
Lisätiedot4. Metafysiikka ja mielenfilosofia
4. Metafysiikka ja mielenfilosofia 227 MENTAALINEN KAUSAATIO Panu Raatikainen Ajatus mentaalisesta kausaatiosta siitä että mentaaliset ominaisuudet, tilat tai tapahtumat aiheuttavat fysikaalisia vaikutuksia,
LisätiedotMIND THE GAP. Miksi fysikalismi ei selitä tietoisuutta. Pii Telakivi
MIND THE GAP Miksi fysikalismi ei selitä tietoisuutta Pii Telakivi Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Teoreettinen filosofia Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2012 0 Sisältö 1. Johdanto... 1 1.1.
LisätiedotOlemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 13.11.2007 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotMuoto.. Luentorunko Olemisen mieli. Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 1.4.2009 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotKokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto
Kokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto Tero Vaaja Jyväskylän yliopisto Kokemuksen tutkimus, Oulu 26.4.2013 Onko mahdollista tietää, millaista on olla toinen ihminen? Nagel (1974): What Is It Like to Be
Lisätiedot1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
LisätiedotSUBSTANSSI DUALISMI V. FILOSOFINEN BEHAVIORISMI
SUBSTANSSI DUALISMI V. FILOSOFINEN BEHAVIORISMI Henri Halla-aho Pro gradu-tutkielma Filosofia/Yhteiskunta tieteiden maisteri Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Kevät 2017 TIIVISTELMÄ
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotInhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus
Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin
LisätiedotMielen ja ruumiin välinen suhde on
Valtteri Arstila Miksi lepakoiden kokemuksilla on väliä? Thomas Nagelin vuonna 1974 julkaistu kirjoitus Millaista on olla lepakko? on viime vuosisadan tärkeimpiä mielenfilosofian artikkeleita. Siinä hän
LisätiedotTommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa
Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä
LisätiedotVAIN MUUTAMAN MILLISEKUNNIN TÄHDEN. Tajunnantutkimuksen lähtökohtia mediatajun tutkimukselle
VAIN MUUTAMAN MILLISEKUNNIN TÄHDEN Tajunnantutkimuksen lähtökohtia mediatajun tutkimukselle Ahti Lassila Pro gradu -tutkielma Mediatutkimus Taiteiden tutkimuksen laitos Turun yliopisto Maaliskuu 2008 TURUN
LisätiedotTietoisuuden määrittely ja maailmankuva
Tietoisuuden määrittely ja maailmankuva Tietoisuus on filosofian alalla laajalti kiistelty käsite. Se on ominaisuus, joka meillä ihmisillä vaikuttaisi olevan, mutta jonka laadusta ja olemassaolosta ylipäätään
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotMIELENI MINUN TEKEVI, AIVONI AJATTELEVI
MIELENI MINUN TEKEVI, AIVONI AJATTELEVI Erot kehollisuuden merkityksestä mielen hoitamisen yhteydessä Lauri Rauhalan monopluralistisen ihmiskäsityksen ja (neuro)psykoanalyyttisen ihmiskäsityksen välillä.
LisätiedotTIETOISUUDEN EPISTEEMINEN REDUSOIMATTOMUUS
TIETOISUUDEN EPISTEEMINEN REDUSOIMATTOMUUS Kolme argumenttia tietoisuuden episteemisestä kuilusta Niko Ranta Kandidaatintutkielma Filosofia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotMITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto 21.1.2014
MITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto 21.1.2014 KIRJALLISUUTTA I.N. Cri$cal Scien$fic Realism (1999) Onko menneisyys todellista?, Aika (2000) ARMSTRONG: Universals and Scien$fic Realism
LisätiedotTIETOISUUS TEKOÄLYSYSTEEMEISSÄ
TIETOISUUS TEKOÄLYSYSTEEMEISSÄ TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytiede Pro gradu -tutkielma 31.05.2008 Jussi Antila TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos ANTILA, JUSSI
LisätiedotKonkreettiset yksilöoliot. Luentorunko Teoriat konkreettisista yksilöolioista. Teoriat konkreettisista yksilöolioista
Luentorunko 27112007 1 Teoriat konkreettisista 2 3 Ryvästeoria 4 Substanssiteoria 5 Essentialismi ja ajassa pysyvyys Mieli ruumis -ongelma (04122007) Konkreettiset Konkreettiset : Konkreettinen = avaruus-ajallinen,
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
Lisätiedoto Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.
YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä
LisätiedotKohti tajuntaprosessien teoriaa I.Todellisuuden kuvauksen ontologisia lähtökohtia Diskreetti prosessimalli
Kohti tajuntaprosessien teoriaa I.Todellisuuden kuvauksen ontologisia lähtökohtia Diskreetti prosessimalli Kullervo Rainio Tiivistelmä Tämä artikkeli on ensimmäinen kolmen artikkelin sarjasta, joka pyrkii
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO. Anu Sinisalo PERSOONAN IDENTITEETTI, TOIMIJUUS JA MORAALISUUS DEREK PARFITIN TEORIASSA
TAMPEREEN YLIOPISTO Anu Sinisalo PERSOONAN IDENTITEETTI, TOIMIJUUS JA MORAALISUUS DEREK PARFITIN TEORIASSA Filosofian Pro gradu -tutkielma Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Informaatiotieteiden
LisätiedotKurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat
Ontologia ja tietoteoria FILP340 (6 op/4 ov) luennot + oheismateriaali 31.10.-4.12.2007 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotKOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA
SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET
LisätiedotRajoitettu/rajoittamaton realismi. Luentorunko Rajoitettu/rajoittamaton realismi
Luentorunko 20.11.2007 1. Realismin ongelmat 2. Nominalismi 3. Trooppiteoria 4. Realismi ja nominalismi: lyhyt tiivistys 5. Teoriat konkreettisista yksilöolioista..(27.11.2007) Rajoitettu/rajoittamaton
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotSielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen
Sielun tie Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Gnostilaiset uskovat, että ihmisen sielu on osa jumalallista henkeä, joka ihmisen kuoltua palaa takaisin Jumalan yhteyteen Ihminen Ruumis Henki
LisätiedotEdistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.
Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotPaha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?
Paha ihminen Miten ihmisestä tulee paha? Luennoitsijasta Veijo Fiskaali VTM: Käytännöllinen filosofia FM: Uskontotiede Tohtoriopiskelija Tietokirjailija: Itsetuhoinen uskonto, Huomioita uskonnollisesta
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotAika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto
Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotJOHN SEARLEN TEORIA TIETOISUUDESTA
JOHN SEARLEN TEORIA TIETOISUUDESTA Teologisen etiikan ynnä uskonnonfilosofian pro gradu -työ huhtikuu 1999 Tommi Kurppa URN:NBN:fi-fe19991255 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...1 2. SEARLEN TEORIA TIETOISUUDESTA JA
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotTietoiset elämykset ovat koodattua aivoinformaatiota
Luonnonfilosofinen seura 25 vuotta K.V. Laurikaisen juhlasymposium 2013 Tietoiset elämykset ovat koodattua aivoinformaatiota Simo Hemilä E-mail: simo.hemila@welho.com Abstract. Tässä tekstissä käsitellään
LisätiedotElämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä
Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä Timo Hankosalo ESYn taustaa Kehittämiskontekstina Kasteohjelma, Virta 2 hanke, Kainuun Sote Menetelmä on kehitetty työ- ja koulutuksen ulkopuolella
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotPsyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa
Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa 9.10.2017 Psyykkinen valmennus Millaisia ajatuksia herättää? Psyykkinen valmennus Monesti vieläkin ajatellaan, että psyykkinen valmennus on kuin mentäisiin lääkäriin
LisätiedotVOIMAUTTAVA VALOKUVA
VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien
LisätiedotTEKOÄLY JA TIETOISET KONEET
ITU:n Kansainvälinen Telepäivä 17.5.2018 TEKOÄLY JA TIETOISET KONEET Pentti O A Haikonen, TkT JOHTAAKO TEKOÄLY KONETIETOISUUDEN SYNTYYN? TULEEKO INTERNET TIETOISEKSI? ALUSSA OLI ENIAC SÄHKÖAIVOT Ensimmäiset
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
Lisätiedotilmestynyt: Niin&Näin 1/2001, SUBJEKTIIVISTEN KOKEMUSTEN TODELLISUUDESTA Panu Raatikainen
ilmestynyt: Niin&Näin 1/2001, 38-40. SUBJEKTIIVISTEN KOKEMUSTEN TODELLISUUDESTA Panu Raatikainen Luonnontieteiden kiistattoman menestyksen sekä kartesiolaisen mieli-ruumis -dualismin ylipääsemättömiksi
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotLeptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1
Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
Lisätiedotolo itsetuntemuksen ja itsesäätelyn työpajasarja
olo itsetuntemuksen ja itsesäätelyn työpajasarja Vita Linfast & Suvi Oinonen Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy kouluissa - peruskurssi Kevät 2019, HY+ tavoitteet I. itsensä tutkiminen ja omien toimintatapojen
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotOVATKO ELÄIMET TIETOISIA?
1 OVATKO ELÄIMET TIETOISIA? Peter Carruthersin artikkeliin pohjautuen Esseessä pohditaan eläinten tietoisuutta Peter Carruthersin Animal Subjectivity -artikkelin ja sen saaman kritiikin sekä uusimman eläinten
Lisätiedot1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.
Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotTietoiset Robotit. Pentti O A Haikonen, TkT. Luonnonfilosofian seura Tel (0)
Luonnonfilosofian seura 4.3.2008 Tietoiset Robotit Pentti O A Haikonen, TkT pentti.haikonen@nokia.com Tel. +358 (0) 40 844 2848 1 2008 P O A Haikonen luonnonfil.ppt / 4.3.2008 / PHa Ja ihminen loi robotin
LisätiedotLUKUNÄYTE Viisas Elämä Oy
Vesa Talvitie, 2015 Teos on saanut tukea Suomen tietokirjailijat ry:ltä. ISBN 978-952-260-408-8 Basam Books, 2015 Kannen kuva: Olli Sarmaja, www.sarmaja.com Kansi: Taivo Org, Küpress OÜ Taitto: Keski-Suomen
LisätiedotJos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden
1.12.2006 1. Satunnaisjakauman tiheysfunktio on Ü µ Üe Ü, kun Ü ja kun Ü. Määritä parametrin estimaattori momenttimenetelmällä ja suurimman uskottavuuden menetelmällä. Ratkaisu: Jotta kyseessä todella
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotFransiskaanit ja teologia
Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)
LisätiedotFellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotKohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen
Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
Lisätiedotsosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle
Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
LisätiedotSielu ja ruumis lääketieteessä 14.-16.5. 2010 Mikael Leiman Psykologian professori, PsT Itä-Suomen yliopisto. Mitä psykoterapiassa tapahtuu
Sielu ja ruumis lääketieteessä 14.-16.5. 2010 Mikael Leiman Psykologian professori, PsT Itä-Suomen yliopisto Mitä psykoterapiassa tapahtuu Mutta mitä sielu on? Raimo Puustinen (15.5.) Mielentapahtumat
LisätiedotKeksikää mahdollisimman monta:
Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotViimeiseksi opetuslapsen huippujutuksi määrittelemme: Riippuvaisuus on vaikeaa, koska emme näe sinua Jumala. Auta meitä löytämään sinut joka päivä.
MERKKIEN SELITYKSET: Koko tunnin pääajatus Kinkkinen pähkinä purtavaksi Viisastelijat kertovat joka tunti paljastuvan opetuslapsen huippuominaisuuden Sinun on valittava oikeat vaihtoehdot päästäksesi jatkamaan
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotMielen systeemiteoriat kognitiotieteellisessä ja psykologisessa tutkimuksessa
Mielen systeemiteoriat kognitiotieteellisessä ja psykologisessa tutkimuksessa Anne Salminen Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos Filosofia Toukokuu 2013 TURUN
LisätiedotKurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Suoritusmuodot. Kurssin tavoitteet. Filosofian kysymykset. Luentorunko
Ontologia ja tietoteoria FILP340 (4 op) luennot + oheismateriaali 18.3.-29.4.2009 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin ongelma
LisätiedotA & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op
A & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op Vastuuopettaja Erityispedagogiikan yliopistonlehtori Dosentti Elina Kontu elina.kontu@helsinki.fi 6.9.2017 Elina Kontu ERITYISPEDAGOGIIKKA Helsingin yliopisto 1 Erityispedagogin
LisätiedotJULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI
JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI Onesta Solutions Oy Pasilanraitio 5 00240 HELSINKI www.onesta.fi 2/6 Versiohistoria Versio Pvm Selitys Muutokset Tekijät 0.1 26.3.2007 Alustava versio
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
Lisätiedot