Mitä on tieteenfilosofia ja minkälaisia keinoja se tarjoaa lääkärille?

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Mitä on tieteenfilosofia ja minkälaisia keinoja se tarjoaa lääkärille? Lääketieteen filosofiaa syventäen Teema: Anamneesi Samuli Salmi 13. syyskuuta 2017

2 Sisältö 1 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa?

3 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 2 Mitä on lääketieteen filosofia? Mikä on sen tehtävä ja kuinka sitä olisi harjoitettava? Mikä on sen yhteys kliiniseen käytäntöön?

4 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 3 Lääketieteen filosofian on lähdettävä tietyistä perusolettamuksista (erityisesti lääketieteen alan suhteen). Voimme ottaa lähtökohdaksi seuraavan Eric J. Cassellin määritelmän: Potilas keskiössä (Centrality of the patient) General practice (in medicine) is based on the centrality of the patient rather than on an organ system or a disease, as is the case with specialism. It is addressed to both the sick and well. (Eric J. Cassell: Doctoring, Oxford University Press, 1997)

5 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 4 Lääketieteen filosofian keskeisimpien ongelmien määrittäminen on kiistanalainen kysymys, mutta jos hyväksymme Cassellin lähtökohdat, voimme painottaa lääketieteellisen antropologian näkökulmaa, kuten Vilhjálmur Árnason on suositellut: [The] separation of the medical and the moral covers up the fact that medicine is inherently an ethical discipline because the subject matter is the human being in its multifaceted relationship with himself, other persons and the environment at large. And it is crucial not to limit this relationship to the subjective aspect of the human person but extend it to the physical as well, or rather to understand the physical in its complex interaction with the existential and cultural dimensions of the human being.

6 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 5 Lääketieteen (koulutuksen) keskeinen ongelma Kuinka lääkärit voidaan kouluttaa siten, että he voivat subjekteina kohdata objektiivisuuden vaatimukset? ( How can physicians be trained so that their subjectivity can meet objectivity on level ground? (Cassell, 1997))

7 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 6 Cassellin mukaan tähän haasteeseen voidaan vastata korostamalla sitä, että lääkärit toteuttavat tehtäväänsä moraalisina ja rationaalisina subjekteina: Physicians are not merely bearers of knowledge and skills, vitally important as those are, but are themselves the instruments of care. (Cassell, 1997)

8 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 7 The relief of suffering stands alongside the preservation of life. This focus cannot be adopted merely by reorienting the training of doctors or making them aware of patients needs. The patient, as a sick or well person, is in many ways a new object of interest. (Cassell, 1997)

9 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 8 Kuinka filosofia sitten liittyy näihin kysymyksiin?

10 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 9 Voimme ottaa tähän deskriptiivis-normatiivisen näkökulman, kuten Pellegrino ja Thomasma tekevät: Lääketieteen filosofian tehtävä The philosophy of medicine seeks explanations for what medicine is and ought to be, in terms of the axiomatic assumptions upon which it is based. (Pellegrino & Thomasma, 1981a, s. 30)

11 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 10 Jotta voimme alkaa hahmotella tähän ongelmaan edes alustavaa vastausehdotusta, on meidän tehtävä selväksi, mitä filosofisia työvälineitä so. mitä filosofian teoreettisia peruskäsitteitä ja menetelmiä tehtävään tarvitaan.

12 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 11 Filosofialle ominaisia piirteitä/tehtäviä Tieteenfilosofi Alex Rosenberg on ehdottanut, että (tieteen)filosofian erottavat tieteistä (kuten fysiikka, kemia, biologia, psykologia, sosiologia, antropologia jne.) erityisesti filosofialle ominaiset kysymyksenasettelut: 1. lajin kysymykset: Filosofia käsittelee niitä kysymyksiä, joihin tiede ei tällä hetkellä eikä kenties koskaan kykene vastaamaan.

13 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 11 Filosofialle ominaisia piirteitä/tehtäviä Tieteenfilosofi Alex Rosenberg on ehdottanut, että (tieteen)filosofian erottavat tieteistä (kuten fysiikka, kemia, biologia, psykologia, sosiologia, antropologia jne.) erityisesti filosofialle ominaiset kysymyksenasettelut: 1. lajin kysymykset: Filosofia käsittelee niitä kysymyksiä, joihin tiede ei tällä hetkellä eikä kenties koskaan kykene vastaamaan. 2. lajin kysymykset: Filosofia käsittelee lisäksi (ja erityisesti) kysymystä siitä, miksi tiede ei kykene vastaamaan 1. lajin kysymyksiin.

14 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 12 Kuva: Aristotle ( eaa) Kuva: Adolf Grünbaum (1923 ) Filosofia alkaa ihmettelystä. Rentoudu ja nauti olostasi! Älä vaivaa päätäsi kysymällä, miksi maailma on olemassa se on aivan kelvoton kysymys!

15 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 13 Tieteenfilosofian perusteiden ja tieteenfilosofisen tutkimusotteen merkityksen välittäminen tiiviisti mutta vesittämättä on vaikea tehtävä mea culpa! (vrt. Odysseus Skylla ja Kharybdis [ Σκύλλα καί Χάρυβδις]). 1 1 Skylla ja Kharybdis ovat kaksi kreikkalaisessa mytologiassa mainittua merihirviötä, jotka asustivat kapean Messinansalmen (Calabrian ja Sisilian saaren välissä sijaitseva salmi) molemmin puolin niin, että salmesta kulkevan laivan oli pakko kulkea jommankumman läheltä.

16 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 14 Every intellectual revolution which has ever stirred humanity into greatness has been a passionate protest against inert ideas. Then, alas, with pathetic ignorance of human psychology, it has proceeded by some educational scheme to bind humanity afresh with inert ideas of its own fashioning. [Alfred North Whitehead in The Aims of Education and Other Essays (1929), 14. ]

17 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 15 Käsitteitä, jotka edellyttävät filosofista ajattelua Todellisuus Kuka jakaa olevan kokonaisuuden osiin? Mistä tulevat uudet tavat nähdä ja uudet käsitteet? Mitä ovat mahdolliset ajan käsitteet? Onko olemassa yleisperiaatteita?

18 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 15 Käsitteitä, jotka edellyttävät filosofista ajattelua Todellisuus Kuka jakaa olevan kokonaisuuden osiin? Mistä tulevat uudet tavat nähdä ja uudet käsitteet? Mitä ovat mahdolliset ajan käsitteet? Onko olemassa yleisperiaatteita? Totuus Miten muodollinen näkyy havainnossa? Ovatko jotkin totuudet saavutettavissa?

19 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 16 Käsitteitä, jotka edellyttävät filosofista ajattelua Totuus Miten muodollinen näkyy havainnossa? Ovatko jotkin totuudet saavutettavissa? Miten kompleksisuus vaikuttaa tieteissä? Onko tieteen tekniikoilla evoluutiota?

20 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 16 Käsitteitä, jotka edellyttävät filosofista ajattelua Totuus Miten muodollinen näkyy havainnossa? Ovatko jotkin totuudet saavutettavissa? Miten kompleksisuus vaikuttaa tieteissä? Onko tieteen tekniikoilla evoluutiota? Arvot Miten puhutaan tieteen etiikasta? Ovatko jotkin arvot objektiivisia tai yhteisiä eri kulttuureille?

21 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 17 Kuva: Francis Bacon: Of Proficience and Advancement of Learning Divine and Human (1605) (kirjoitettu alunperin kirjeen muodossa kuningas Jaakko I:lle).

22 Tieteellisen ajattelun perusteita Miksi harrastaa tieteenfilosofiaa? 18 Baconin luokittelu: Historia: jumalallinen historia, tai uskonnonhistoria; inhimillinen tai poliittinen historia; ja luonnonhistoria Runous: kerronnallinen (luonnollinen/historiallinen) runous; draamallinen (inhimillinen runous), jota muinaiset kulttuurit käyttivät ihmisten mielten kouluttamiseksi hyveeseen ; ja jumalallinen (vertauksellinen ) runous, jossa uskonnon, politiikan ja filosofian salaisuuksia ja mysteerejä kuvataan tarinoin tai vertauksin Filosofia: jumalallinen, luonnon- ja inhimillinen filosofia, joihin hän viittasi todellisuuden kolmijaolla jumalan valtaan, luonnon erillisyyteen ja inhimilliseen toimintaan

23 Mitä tieteenfilosofia on? 19 Tieteenfilosofiassa voidaan erottaa useita osa-alueita, joista seuraavat neljä ovat tärkeimmät: Ontologinen tutkimus: oletukset olemassaolosta, oleva ja sen jako, oliot ja niiden luonne, suhteet ja ominaisuudet sekä mieli ja sisällöt; esim. ontologiset hierarkiat, kuten platonismi oletus maailman jakautumisesta kokemus- ja ideatodellisuuteen

24 Mitä tieteenfilosofia on? 19 Tieteenfilosofiassa voidaan erottaa useita osa-alueita, joista seuraavat neljä ovat tärkeimmät: Ontologinen tutkimus: oletukset olemassaolosta, oleva ja sen jako, oliot ja niiden luonne, suhteet ja ominaisuudet sekä mieli ja sisällöt; esim. ontologiset hierarkiat, kuten platonismi oletus maailman jakautumisesta kokemus- ja ideatodellisuuteen Plotinoksen oliohierarkia (yksi täydellinen ja emanaatio-oppi)

25 Mitä tieteenfilosofia on? 19 Tieteenfilosofiassa voidaan erottaa useita osa-alueita, joista seuraavat neljä ovat tärkeimmät: Ontologinen tutkimus: oletukset olemassaolosta, oleva ja sen jako, oliot ja niiden luonne, suhteet ja ominaisuudet sekä mieli ja sisällöt; esim. ontologiset hierarkiat, kuten platonismi oletus maailman jakautumisesta kokemus- ja ideatodellisuuteen Plotinoksen oliohierarkia (yksi täydellinen ja emanaatio-oppi) Leibnizin monadologia

26 Mitä tieteenfilosofia on? 19 Tieteenfilosofiassa voidaan erottaa useita osa-alueita, joista seuraavat neljä ovat tärkeimmät: Ontologinen tutkimus: oletukset olemassaolosta, oleva ja sen jako, oliot ja niiden luonne, suhteet ja ominaisuudet sekä mieli ja sisällöt; esim. ontologiset hierarkiat, kuten platonismi oletus maailman jakautumisesta kokemus- ja ideatodellisuuteen Plotinoksen oliohierarkia (yksi täydellinen ja emanaatio-oppi) Leibnizin monadologia Heidegger: oleminen ja oleva

27 Mitä tieteenfilosofia on? 19 Tieteenfilosofiassa voidaan erottaa useita osa-alueita, joista seuraavat neljä ovat tärkeimmät: Ontologinen tutkimus: oletukset olemassaolosta, oleva ja sen jako, oliot ja niiden luonne, suhteet ja ominaisuudet sekä mieli ja sisällöt; esim. ontologiset hierarkiat, kuten platonismi oletus maailman jakautumisesta kokemus- ja ideatodellisuuteen Plotinoksen oliohierarkia (yksi täydellinen ja emanaatio-oppi) Leibnizin monadologia Heidegger: oleminen ja oleva Popper: kolme maailmaa ( köyhän miehen platonismi )

28 Mitä tieteenfilosofia on? 19 Tieteenfilosofiassa voidaan erottaa useita osa-alueita, joista seuraavat neljä ovat tärkeimmät: Ontologinen tutkimus: oletukset olemassaolosta, oleva ja sen jako, oliot ja niiden luonne, suhteet ja ominaisuudet sekä mieli ja sisällöt; esim. ontologiset hierarkiat, kuten platonismi oletus maailman jakautumisesta kokemus- ja ideatodellisuuteen Plotinoksen oliohierarkia (yksi täydellinen ja emanaatio-oppi) Leibnizin monadologia Heidegger: oleminen ja oleva Popper: kolme maailmaa ( köyhän miehen platonismi ) Merleau-Ponty: näkyvä ja näkymätön

29 Mitä tieteenfilosofia on? 19 Tieteenfilosofiassa voidaan erottaa useita osa-alueita, joista seuraavat neljä ovat tärkeimmät: Ontologinen tutkimus: oletukset olemassaolosta, oleva ja sen jako, oliot ja niiden luonne, suhteet ja ominaisuudet sekä mieli ja sisällöt; esim. ontologiset hierarkiat, kuten platonismi oletus maailman jakautumisesta kokemus- ja ideatodellisuuteen Plotinoksen oliohierarkia (yksi täydellinen ja emanaatio-oppi) Leibnizin monadologia Heidegger: oleminen ja oleva Popper: kolme maailmaa ( köyhän miehen platonismi ) Merleau-Ponty: näkyvä ja näkymätön moderni fysiikka: perusobjektien luonteesta ei vallitse yksimielisyyttä (kvanttikenttäteoriat, säieteoriat, silmukkakvanttigravitaatio, twistorit jne.)

30 Mitä tieteenfilosofia on? 20 Ontologinen tutkimus: oletukset olemassaolosta, oleva ja sen jako, oliot ja niiden luonne, suhteet ja ominaisuudet sekä mieli ja sisällöt; esim. ontologiset hierarkiat, kuten usko maailman kappalemaisuuteen (biologia ja lääketiede! (vs. modernin fysiikan näkemys)) Kuva: Tractatus Logico-Philosophicus, ensimmäinen sivu.

31 Mitä tieteenfilosofia on? 20 Ontologinen tutkimus: oletukset olemassaolosta, oleva ja sen jako, oliot ja niiden luonne, suhteet ja ominaisuudet sekä mieli ja sisällöt; esim. ontologiset hierarkiat, kuten usko maailman kappalemaisuuteen (biologia ja lääketiede! (vs. modernin fysiikan näkemys)) oletus, jonka mukaan maailma muodostuu tosiasioista tai asiantiloista (state of affairs) (Wittgenstein: Die Welt is alles, was der Fall ist. (Tractatus)) Kuva: Tractatus Logico-Philosophicus, ensimmäinen sivu.

32 Mitä tieteenfilosofia on? 21 Ontologinen tutkimus (jatkuu): Tieteessä tehdään aina ontologisia perusoletuksia, esim. realismi

33 Mitä tieteenfilosofia on? 21 Ontologinen tutkimus (jatkuu): Tieteessä tehdään aina ontologisia perusoletuksia, esim. realismi idealismi

34 Mitä tieteenfilosofia on? 21 Ontologinen tutkimus (jatkuu): Tieteessä tehdään aina ontologisia perusoletuksia, esim. realismi idealismi materialismi

35 Mitä tieteenfilosofia on? 21 Ontologinen tutkimus (jatkuu): Tieteessä tehdään aina ontologisia perusoletuksia, esim. realismi idealismi materialismi spiritualismi (tieteen historiassa: alkemia, astrologia)

36 Mitä tieteenfilosofia on? 22 Kunakin aikana on tiedeyhteisössä asetettu melko selvästi se, mille olettamuksille minkäkinlaiset tieteet voidaan perustaa; nämä asettamukset muuttuvat historian kulussa tutkimuskäytäntöjen kehittyessä (vrt. esim. objektiivisuuden käsitteen historia [Daston & Galison (2007)]) Jotkin tieteet siirretään pois tiedeyhteisöstä, esimerkkeinä astrologia ja alkemia, ja toiset pääsevät tiedeyhteisöön, esim. psykologia, ekologia ja vanhuuden tutkimus (gerontologia).

37 Mitä tieteenfilosofia on? 23 Ontologinen tutkimus (jatkuu): Ontologiseen kenttään kuuluu myös olennainen erottelu: on ratkaistava, onko tieteellinen toimeliaisuus perimmältään merkityksellistä vai onko se pelkkä peli. Pelinä se muistuttaisi lasihelmipeliä [Hesse: Das Glasperlenspiel], jonka tärkein tehtävä on kuluttaa aikaa ja estää pitkästyminen (itseään ylläpitävä, merkityksiä konstruoiva auto-semioottinen aktiviteetti)

38 Mitä tieteenfilosofia on? 23 Ontologinen tutkimus (jatkuu): Ontologiseen kenttään kuuluu myös olennainen erottelu: on ratkaistava, onko tieteellinen toimeliaisuus perimmältään merkityksellistä vai onko se pelkkä peli. Pelinä se muistuttaisi lasihelmipeliä [Hesse: Das Glasperlenspiel], jonka tärkein tehtävä on kuluttaa aikaa ja estää pitkästyminen (itseään ylläpitävä, merkityksiä konstruoiva auto-semioottinen aktiviteetti) Merkityksellisenä se kuuluisi olennaisesti ihmisenä olemiseen ja ihmisen oman perustan selvittämiseen; filosofinen antropologia ja tiede nivoutuvat tässä yhteen (lääketieteen erityisasema!). Tutkimuksen etiikka ja tieteellinen moraali ovat siis ontologisia kysymyksiä (vrt. Daston & Galison: tieteellinen itse/minä (scientific self)).

39 Mitä tieteenfilosofia on? 24 Tieto-opillinen (epistemologinen) tutkimus: etsii vastausta kysymykseen tiedettävyydestä yleensä ja tietäjästä erikseen. Ensisijaisuuskysymys: kumpi tiedossa määrää ja missä määrin, mieli vai maailma? Jos maailma, niin voidaan kysyä, miksi tiedossa ja tieteessä on niin paljon erhettä, fantasiaa ja tyhjää muotoa. Jos mieli, niin kysymykseksi jää, kuinka se itse voi syntyä ja olla kohdallinen maailmaan nähden.

40 Mitä tieteenfilosofia on? 24 Tieto-opillinen (epistemologinen) tutkimus: etsii vastausta kysymykseen tiedettävyydestä yleensä ja tietäjästä erikseen. Ensisijaisuuskysymys: kumpi tiedossa määrää ja missä määrin, mieli vai maailma? Jos maailma, niin voidaan kysyä, miksi tiedossa ja tieteessä on niin paljon erhettä, fantasiaa ja tyhjää muotoa. Jos mieli, niin kysymykseksi jää, kuinka se itse voi syntyä ja olla kohdallinen maailmaan nähden. Välineiden ongelma: tieteellinen tutkimus edellyttää käsitteitä ja formaalisia järjestelmiä. Mistä nämä syntyvät? Missä mielessä esimerkiksi matematiikka on olemassa? Miten nämä ovat (voivat olla) kohdallisia maailmaan nähden? (vrt. Eugene Wigner: The Unreasonable Effectiveness of Mathematics in the Natural Sciences (1960)) Millä tavoin nämä voivat muuttua tutkimuksen mukana? (vrt. Rudolf Carnap: eksplikaatio ja toleranssiperiaate) Miten on mahdollista, että syntyy uusia käsitteitä ja että vasta ne paljastavat tiedossa jotakin uutta?

41 Mitä tieteenfilosofia on? 25 Tieto-opillinen (epistemologinen) tutkimus (jatkuu): Tieto-opilliseen tutkimukseen kuuluu myös kielen ongelma. Kieli (ainakin indo-germaaniset kielet) on rakentunut kuten aristotelinen ontologia, olioiden olettamisesta kohti olioiden kokonaisuutta (subjekti-predikaatti-syntaksia noudattava lauserakenne): Esim. lause Kaikki metallit johtavat sähköä voidaan ilmaista subjekti-predikaatti-atomilauseiden avulla muodostettavana 1. kertaluvun lauseena: x 1 (P1 1 (x 1 ) P2 1 (x 1 )), jossa P1 1 (x 1 ) = df x 1 on metallia, P2 1 (x 1 ) = df x 1 johtaa sähköä.

42 Mitä tieteenfilosofia on? 25 Tieto-opillinen (epistemologinen) tutkimus (jatkuu): Tieto-opilliseen tutkimukseen kuuluu myös kielen ongelma. Kieli (ainakin indo-germaaniset kielet) on rakentunut kuten aristotelinen ontologia, olioiden olettamisesta kohti olioiden kokonaisuutta (subjekti-predikaatti-syntaksia noudattava lauserakenne): Esim. lause Kaikki metallit johtavat sähköä voidaan ilmaista subjekti-predikaatti-atomilauseiden avulla muodostettavana 1. kertaluvun lauseena: x 1 (P1 1 (x 1 ) P2 1 (x 1 )), jossa P1 1 (x 1 ) = df x 1 on metallia, P2 1 (x 1 ) = df x 1 johtaa sähköä. On kysyttävä, onko aristotelinen ontologia pätevä, vai onko kyseessä tieto-opillinen ansa.

43 Mitä tieteenfilosofia on? 25 Tieto-opillinen (epistemologinen) tutkimus (jatkuu): Tieto-opilliseen tutkimukseen kuuluu myös kielen ongelma. Kieli (ainakin indo-germaaniset kielet) on rakentunut kuten aristotelinen ontologia, olioiden olettamisesta kohti olioiden kokonaisuutta (subjekti-predikaatti-syntaksia noudattava lauserakenne): Esim. lause Kaikki metallit johtavat sähköä voidaan ilmaista subjekti-predikaatti-atomilauseiden avulla muodostettavana 1. kertaluvun lauseena: x 1 (P1 1 (x 1 ) P2 1 (x 1 )), jossa P1 1 (x 1 ) = df x 1 on metallia, P2 1 (x 1 ) = df x 1 johtaa sähköä. On kysyttävä, onko aristotelinen ontologia pätevä, vai onko kyseessä tieto-opillinen ansa. David Bohm ajattelee, että kielellä on arkeologisesti ohjaava vaikutus, jolla ei ole mitään pätevyyttä siihen nähden, mitä maailmasta on paljastunut ( the rheomode of language kielifilosofisesti adekvaatimpana tapana lähestyä kielen ja maailman välistä suhdetta).

44 Mitä tieteenfilosofia on? 26 Tieto-opillinen (epistemologinen) tutkimus (jatkuu): Tieto-opilliseen tutkimukseen kuuluu myös kielen ongelma. Tätä ei kuitenkaan voida artikuloida selvästi, koska on vain tämä kieli (oletus kielestä universaalina mediumina, jonka ulkopuolelle ei voi astua); on kuitenkin myös mahdollista pitää kieltä kalkyylina, jolloin meillä voi olla useita erilaisia kielijärjestelmiä, joilla kaikilla on erilainen sovellusalue ja tulkinta.

45 Mitä tieteenfilosofia on? 27 Metodologinen tutkimus: pyrkii selvittämääm tieteellisen tiedon rakentumisen periaatteita ja säännönmukaisuuksia (esim. erityistieteiden metodologiat). Joidenkin näkemysten mukaan kahta viimeistä ei voi erottaa toisistaan (aksiomaattinen tieteenihanne). Vrt. kuitenkin Eino Kailan jako keksimisen ja todistamisen tien välillä.

46 Mitä tieteenfilosofia on? 27 Metodologinen tutkimus: pyrkii selvittämääm tieteellisen tiedon rakentumisen periaatteita ja säännönmukaisuuksia (esim. erityistieteiden metodologiat). Looginen tutkimus: pyrkii selvittämään tieteellisen tiedon rakennetta (esim. aksiomatiikka, formaaliset järjestelmät). Joidenkin näkemysten mukaan kahta viimeistä ei voi erottaa toisistaan (aksiomaattinen tieteenihanne). Vrt. kuitenkin Eino Kailan jako keksimisen ja todistamisen tien välillä.

47 28 Ja sitten pienimuotoisen aktivointitehtävän pariin...

48 29 Palautetaan mieliin Rosenbergin jako 1. ja 2. lajin kysymyksiin tieteenfilosofiassa: Filosofialle ominaisia piirteitä/tehtäviä Tieteenfilosofi Alex Rosenberg on ehdottanut, että (tieteen)filosofian erottavat tieteistä (kuten fysiikka, kemia, biologia, psykologia, sosiologia, antropologia jne.) erityisesti filosofialle ominaiset kysymyksenasettelut: 1. lajin kysymykset: Filosofia käsittelee niitä kysymyksiä, joihin tiede ei tällä hetkellä eikä kenties koskaan kykene vastaamaan.

49 29 Palautetaan mieliin Rosenbergin jako 1. ja 2. lajin kysymyksiin tieteenfilosofiassa: Filosofialle ominaisia piirteitä/tehtäviä Tieteenfilosofi Alex Rosenberg on ehdottanut, että (tieteen)filosofian erottavat tieteistä (kuten fysiikka, kemia, biologia, psykologia, sosiologia, antropologia jne.) erityisesti filosofialle ominaiset kysymyksenasettelut: 1. lajin kysymykset: Filosofia käsittelee niitä kysymyksiä, joihin tiede ei tällä hetkellä eikä kenties koskaan kykene vastaamaan. 2. lajin kysymykset: Filosofia käsittelee lisäksi (ja erityisesti) kysymystä siitä, miksi tiede ei kykene vastaamaan 1. lajin kysymyksiin.

50 30 Pohtikaa pareittain, esiintyykö lääketieteessä tai kliinisessä lääkärintyössä Rosenbergin mainitsemia 1. lajin kysmyksiä, joihin lääketiede ei vielä, tai ei kenties koskaan kykene vastaamaan. Kirjatkaa nämä paperille. Keskustellaan näistä myöhemmin yhdessä. Vaihtoehtoisesti, mikäli kysymys on sinusta mieletön, voit pohtia, minkälaisia perusteita sinulla on kannallesi (jonka mukaan mitään 1. lajin kysymyksiä ei olekaan).

51 Kiitos!