RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö
Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta kasvukaudesta lähtien Ensimmäisenä kasvukautena kasvusto matalaa, osittain laikkuistakin, ei kukintoja Muodostaa vahvan, jopa yli metrin syvyyteen yltävän juurakon Ravinteet siirtyvät kasvukauden lopussa juurakkoon ja keväällä taas takaisin uusien versojen hyödynnettäväksi
Ruokohelpiviljelmän perustamisessa huomioitavia asioita Rikkakasvit ja nurmikasvit on hävitettävä perustamista edeltävänä vuonna Varmistettava, että ojitus toimii, pellon pinta muotoiltu kaarevaksi ja pellolla ei ole korjuuta haittaavia kiviä ja kantoja maksaa vaivan ja kustannukset takaisin! Jos perustamisvaiheessa pellolle jää kiviä, niitto joudutaan suorittamaan kohtuullisen kaukaa maan pinnasta ja huomattava osa lakoontuneesta kasvustosta jää peltoon Kylvö 1-2 cm:n syvyyteen, siemeniä 11-16 kg / ha, siemenet tosi kevyitä, 1000 siementä painaa noin 1 gramman Siementen saatavuus tällä hetkellä hyvä, esim. Palatonlajike, itävyys n. 90 %, hinta 5,50 eur / kg + alv. 22 % Jyräys ennen ja jälkeen kylvön kevyillä maalajeilla (turve)
Ruokohelpiviljelmän perustamisessa huomioitavia asioita Lannoitus esim. eloperäisillä mailla viljavuusluokassa hyvä N-P-K kylvövuonna 40-10-20 ja satovuonna 60-5-20 (kts. tarkemmin MTT:n opas) Lietelanta soveltuu hyvin korvaamaan keinolannoitteita erityisesti perustamisvaiheessa, mutta voidaan käyttää myös ylläpitolannoituksessa Kalkituksessa voidaan käyttää kalkkikivijauheiden lisäksi myös terästeollisuuden kuonia sekä puun tuhkaa Suopohjat ovat usein happamia ja melko ravinneköyhiä alueita, jonka vuoksi kalkitukseen ja lannoitukseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota
Lähde: Ruokohelven viljely ja korjuu energian tuotantoa varten, MTT 2005
Ruokohelven korjuu polttoaineeksi Ensimmäisen kerran ruokohelpi korjataan kaksi vuotta perustamisesta keväällä Niitto suoritetaan keväällä mahdollisimman aikaisin mahdollisimman lyhyeen sänkeen, jotta satohävikit jäisivät pieneksi MTT:n tutkimusten mukaan leikkuukorkeuden nostaminen 5 cm:stä 10 cm:iin aiheuttaa noin 25 %:n sadon menetyksen Irtokorjuu eli korjuu noin 5 cm:n silppuna suoritetaan tyypillisesti lautasniittokone-karhotin-tarkkuussilppuri-ketjulla Niitetty kasvimassa voidaan myös paalata, jolloin paalit pitää silppuroida ennen käyttöä polttoaineena Paalauksella saadaan korjattavan ruokohelven tilavuuspainoa suuremmaksi 120 kg / m 3 kiinteäkammioinen 160 kg / m 3 muuttuvakammioinen ~200 kg / m 3 kanttipaalain (vähän käytettävissä!)
Ruokohelven varastointi Välivarastossa oleva irtosilppu ja paalit tulee suojata kunnolla siten, että sade ei pääse kastelemaan biomassaa alentaa siitä saatavaa korvausta, joka on usein sidottu kosteuspitoisuuteen Paaleista tehdään kasoja, jotka peitetään muovilla ja kasojen alle laitetaan esim. trukkilavoja eristämään ne maasta nousevalta kosteudelta Irtosilpusta tehdään aumoja ja aumat peitetään muovilla tai kuivalla turpeella Paalikasat ja silppuaumat kannattaa sijoittaa paikkaan, josta ne on kuormattavissa täysperävaunurekkaan tai vaihtoehtoisesti viljelijä toimittaa ruokohelven suoraan turvetuotantoalueelle Kevätkorjatun ruokohelven kosteus on tyypillisesti noin 10 %, jolloin varastoinnissa ei tapahdu lämpötilan nousua eikä alenemista lämpöarvoissa Kun ruokohelpisilppua sekoitetaan turpeen kanssa auman lämpötila nousee hieman, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta ruokohelven energiasisältöön
Ruokohelpi polttoaineena Silppuna korjattu ruokohelpi voidaan suoraan sekoittaa painavampaan turpeeseen ja viedä polttolaitokseen siten, että helven osuus on noin 10 % tilavuudesta. Sekoitus tehdään yleensä lastauksen yhteydessä pyöräkoneen kauhalla. Jos irtosilpun keskipituus nousee lähelle 10 cm:ä, jolloin useilla polttolaitoksilla varastosiiloissa olevalle ritilälle liian pitkä silppu muodostaa tukon ja vaikeuttaa seospolttoaineen purkamista siiloon autokuski joutuu tarttumaan talikkoon ajatuksin... polttolaitoksen hoitaja joutuu irrottelemaan seulan ja murskan akselin ympäri kääriytyneitä pitkiä korren pätkiä Ruokohelpisilppu on hyvin kevyttä, sillä sen tilavuuspaino on vain noin 70 kg / m 3, joten silppua ei taloudellisesti järkevää siirtää kovinkaan pitkiä matkoja turvetuotantoalueiden läheisyydessä sijaitsevilta pelloilta korjatusta ruokohelvestä saa korkeamman hinnan kuin kaukana oleville pelloille
Ruokohelven tilavuusosuus, jolla saavutetaan haluttu energiaosuus eri pääpolttoaineiden kanssa
Ruokohelven kustannukset pellon reunaan saakka luettuina
Ruokohelven kaukokuljetuksen kustannukset rekkaautolla Oletukset: Paalikuorman paino rekka-autossa on noin 15 t ja irtohelven noin 8 t,ja 1 t on käyttökosteudessa 3,78 MWh / t
Ruokohelven käyttö pelletin ja briketin raakaaineeksi Soveltuu erinomaisesti sekä pelletin että briketin raakaaineeksi ilman erillisiä sidosaineita Pellettiä tehty Vapon Vöyrin pelletöintilaitoksella Ruokohelpipelletti eroaa puupelletistä lähinnä tuhkapitoisuuden osalta Helpipelletin poltto vaatii liikkuvan arinarakenteen kattilalta Kuortaneen Energiaosuuskunta tekee ruokohelvestä brikettiä ja polttaa sitä kahdella polttolaitoksella Kuortaneella