KITEEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Yt-toimikunta 19.8.2014 KH 25.8.2014
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. KITEEN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA... 2 3. KEHITTÄMISTYÖTÄ JA ORGANISAATIOMUUTOKSIIN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ HENKILÖSTÖPALVELUISSA 2013... 3 4. TOIMIALOJEN KUULUMISET VUODELTA 2013... 7 5. TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ... 8 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2013... 11 Eläköityminen vuonna 2013 ja eläköitymisennusteita... 12 Henkilöstön poissaoloista vuonna 2013... 14 Työllisyyden edistäminen... 17 6. TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN... 19 KAARI-malli Kiteen Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli... 19 Työterveyshuolto... 20 Henkilöstöedut 2013... 21 Työsuojelu... 22 7. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA... 23 Yhteistyötoimikunta... 23 8. HENKILÖSTÖHALLINNON ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO VUONNA 2013... 24 Henkilöstösuunnittelutyöryhmä... 25 Liite 1 KITEEN KAUPUNGIN PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 2011-2013 (koko henkilökunta)... 26
1. JOHDANTO Kiteen kaupungissa vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa kuvataan henkilöstön määrää, rakennetta, toimintaa ja kustannuksia. Henkilöstökertomus toimii myös henkilöstöpoliittisten tavoitteiden seurannan välineenä. Varsinaista henkilöstöstrategiaa ei kaupungissa ole laadittu. Henkilöstökertomuksessa henkilöstöä koskevien tunnuslukujen tarkastelu on tehty vuoden lopun (31.12.2013) tilanteen mukaan. Tiedot on kerätty henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmistä, työterveyshuollosta sekä vakuutusyhtiön ja eläkelaitoksen tilastoista. Vertailutietoja on esitetty kolmen viime vuoden osalta. Vuosi 2013 oli uuden Kiteen ensimmäinen toimintavuosi. Kahden kunnan henkilöstö ja työt tulivat saman katon alle. Erityisesti alkuvuodesta kuntaliitos vaikutti toimintaan merkittävästi. Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamista vauhditettiin Tartu ruoriin muuta kurssi! hankkeen ja muiden hankkeiden avulla. Kaupungin organisaatio selkiytyi ja toiminta vakiintui vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena ollutta henkilöstöbarometria ei laadittu. 1
2. KITEEN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA Kiteen kaupunki oli vuonna 2013 keskimäärin noin 760 työntekijällään Kiteen suurin työnantaja. Kiteen kaupunkia voidaan verrata työnantajana yksityisen sektorin monialayritykseen. Työntekijöitä työskenteli vuonna 2013 noin 140 erilaisella ammattinimikkeellä. Työntekijöistä n. 88 % oli naisia. N. 75 % työntekijöistä työskenteli vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa. (KT:n tietojen mukaan vakinaisessa palvelussuhteessa kunta-alalla työskenteli vuonna 2012 noin 77 % henkilöstöstä, määräaikaisissa palvelussuhteissa 21 % ja työllistettyjä oli 2 %). Vuoden 2013 tietoja ei ole vielä saatavilla. Hallinnollisesti Kiteen kaupungin organisaatio jakautui hallintokeskukseen, sivistyskeskukseen, tekniseen keskukseen ja perusturvakeskukseen. Kaupunkikonserniin kuuluvien Kiteen Lämpö Oy:n, Kiteen Kotitalot Oy:n ja Kesälahden Vuokratalot Oy:n henkilökunta ei ole palvelussuhteessa Kiteen kaupunkiin. Kaupungin operatiivisesta johtamisesta vastasi johtoryhmä, johon kuuluivat kaupunginjohtajan lisäksi yhteiskuntasuhdejohtaja, hallintojohtaja, kehitysjohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, perusturvajohtaja, talousjohtaja sekä vuosittain vaihtuva henkilöstön edustaja (v. 2013 JYTY ry:n edustaja). Johtoryhmän kokoonpano muuttui paljon vuoden 2013 aikana, koska kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen ja hallintojohtaja Ulla Huhtilainen sanoutuivat irti sekä kehitysjohtaja Nina Holopainen että talousjohtaja Eija Hämäläinen jäivät vuorotteluvapaalle. Yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Turunen toimi vt. kaupunginjohtajana kunnes Eeva-Liisa Auvinen aloitti uutena kaupunginjohtajana 5.11.2013. Kehitysjohtajan sijaisena toimi Tiina Eskelinen ja hallintojohtajan ja talousjohtajan tehtävissä lokakuun alusta Jari Tuononen. Sivistyskeskusta johtoryhmässä edusti Arppen koulun rehtori Erkki Kontro. Vain tekninen johtaja Antti Asikainen ja henkilöstön edustaja Kirsi Tulilahti osallistuvat johtoryhmätyöskentelyyn koko vuoden. 2
3. KEHITTÄMISTYÖTÄ JA ORGANISAATIOMUUTOKSIIN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ HENKILÖSTÖPALVELUISSA 2013 Vuoden 2013 aikana tehtiin mm. seuraavia henkilöstöhallintoon tai -palveluihin liittyviä toimenpiteitä tai uudistuksia sekä organisaation muutoksiin liittyviä toimenpiteitä: - Muutosprojektin Tartu ruoriin muuta kurssi! toimenpiteet: o johtoryhmän koulutus/sparraus o esimiesten ja asiantuntijoiden koulutus o esimiesten ja asiantuntijoiden sparraus o työyhteisöjen valmennus o Kunta HR 2017 valmennukset kevään aikana o Tystraan (Työhyvinvointia Strategisesti KEVA:n järjestämä valmennus) osallistuminen - Työterveyshuolto o Toimintasuunnitelman muokkaaminen KELA:n viimeisimpien ohjeistuksien mukaiseksi o Yhteistyö työterveyshuoltopalveluiden tuottajien kanssa laskutuskäytäntöjen muuttamiseksi KELA:n ohjeistuksen mukaiseksi 3
- Populus o perehdyttäminen uusille käyttäjille o kehitystyön jatkaminen ohjelmatoimittajan kanssa - Palkkaus o työehtosopimusten mukaiset 1.2.2013 järjestelyerään liittyvät paikallisneuvottelut o kuntaliitokseen liittyvät palkkaharmonisointiin ja tehtävämuutoksista johtuviin palkantarkistuksiin liittyvät paikallisneuvottelut o henkilökohtaisen lisän järjestelmän muutokseen liittyvät paikallisneuvottelut o henkilökohtainen lisä voimassa toistaiseksi 1.9.2013 lukien (OVTES 1.8.2013) o sopimuskohtaiset palkkauksen kehittämistyöryhmät o paikallisneuvottelut TEHY ry:n kanssa sairaanhoitajien palkkaharmonisointiin liittyvän erimielisyyden vuoksi - Varahenkilöstöjärjestelmän edelleen kehittäminen - Reimari hankkeen toiminnan käynnistäminen ja työllisyyden hoitoon liittyvän toiminnan organisointi Valtakunnallisesti kuntatyössä opitaan työolobarometrin 2013 mukaan paljon uusia asioita (kunta 87 %, valtio 89 %, yksityiset palvelut 82 %, teollisuus 72 %). Kuntatyönantajat tarjoavat henkilöstölleen aktiivisesti koulutusta, ja työntekijät vastaavasti osallistuvat aiempaa aktiivisemmin koulutukseen. Koulutukseen osallistuneiden kuntatyöntekijöiden osuus on noussut kymmenessä vuodessa 52 %:sta peräti 67 %:iin. Sektoreiden välisessä vertailussa kunta-ala sijoittui toiseksi valtion jälkeen. Vuonna 2013 tällainen koulutus kesti kunta-alalla työskentelevillä keskimäärin 4 työpäivää. Vuonna 2013 Kiteen kaupungin henkilöstön palkalliseen koulutukseen käytettiin yhteensä 1042 työpäivää. Koulutuspäivistä 232 päivää oli täydennyskoulutusta ja 894 työpäivää kokonaisia palkallisia koulutuspäiviä. Luvuissa on mukana kaikki koulutukset ja henkilöstölukumäärässä koko henkilöstö. Vakinaisesta henkilöstöstä 76,9 % osallistui koulutukseen v.2013 aikana Henkilöstön osallistumista lisä- ja täydennyskoulutukseen tuettiin edelleen myöntämällä 12 palkallista vapaapäivää 3 vuoden aikana ammattitaidon kehittämiseen. 4
Kiteen kaupungin toimialoilla vuoden 2013 henkilöstön koulutukset ovat toteutuneet oheisen taulukon mukaisesti. HALLINTO Työpäivät yhteensä Henkilöstölkm Koulutukseen osallistuneet lkm % tulosalueen henkilöstöstä/sisäinen luonne Vakinainen 116 34 26 76,5 Määräaikainen (ei sijainen) 13 21 2 9,5 Sijainen 10 10 5 50,0 Työllistetty, yhteiskuntatakuu 1 11 1 9,1 Oppisopimussuhteinen 5 1 1 100,0 Yhteensä 145 77 35 45,5 SIVISTYS Työpäivät yhteensä Henkilöstölkm Koulutukseen osallistuneet lkm % tulosalueen henkilöstöstä/sisäinen luonne Vakinainen 309 203 153 75,4 Määräaikainen (ei sijainen) 18 83 11 13,3 Sijainen 5 105 7 6,7 Työllistetty, yhteiskuntatakuu 5 25 7 28,0 Oppisopimussuhteinen 58 4 3 75,0 Yhteensä 395 420 181 43,1 PERUSTURVA Työpäivät yhteensä Henkilöstölkm Koulutukseen osallistuneet lkm % tulosalueen henkilöstöstä/sisäinen luonne Vakinainen 336 273 213 78,0 Määräaikainen (ei sijainen) 15 65 12 18,5 Sijainen 16 177 44 24,9 Työllistetty, yhteiskuntatakuu 2 19 3 15,8 Yhteensä 369 534 272 50,9 TEKNINEN Työpäivät yhteensä Henkilöstölkm Koulutukseen osallistuneet lkm % tulosalueen henkilöstöstä/sisäinen luonne Vakinainen 92 82 63 76,8 Määräaikainen (ei sijainen) 1 5 1 20,0 Sijainen 0 25 7 28,0 Työllistetty, yhteiskuntatakuu 0 16 1 6,3 Oppisopimussuhteinen 40 4 3 75,0 Yhteensä 133 132 75 56,8 Kuntaliitoksen myötä kaksi organisaatiokulttuuria yhdistyi ja organisaation rakenne muuttui. 5
Tueksi uusille työyhteisöille ja henkilöstölle, esimiehille, johdolle, luottamushenkilöille ja luottamusmiehille järjestettiin Tartu ruoriin - muuta kurssi! -koulutusvalmennusta kuntaliitoksen aiheuttamien muutosten kohtaamisessa, käsittelyssä ja toimeenpanossa, sekä vaikuttavuuden arvioinnissa. Tartu Ruoriin - muuta kurssi! -valmennuskoulutuksen toteutuminen on kuvattu alla olevassa taulukossa. Työyhteisökoulutukset Tilaisuudet osallistujamäärä Hallintokeskus 1 tilaisuus 27 Sivistyskeskus 5 tilaisuutta 211 Perusturva 8 tilaisuutta 240 Tekninen keskus 2 tilaisuutta 90 Esimies- ja asiantuntija valmennukset 15 tilaisuutta 102 Sparrausryhmät esimiehille 5 ryhmää x 6 tilaisuutta 47 Yhteensä 61 tilaisuutta 717 Lisäksi muutosvalmennuskoulutusta järjestettiin johtoryhmälle, luottamusmiehille ja luottamushenkilöstölle. Henkilöstöä on tiedotettu ajankohtaisista asioista sähköpostilla, henkilöstötiedotteilla sekä kerran kuukaudessa esimiesinfojen kautta. Henkilöstön infotilaisuuksia koko henkilöstölle järjestettiin seuraavasti: Ajankohta ja paikka 22.5. Kitee iltapäivä ja iltatilaisuus 23.5. Kitee 28.5. Kesälahti iltapäivä ja iltatilaisuus Teema Tartu Ruoriin - muuta kurssi! Kesälahti & Kitee kuntaliitoksen onnistumista Palkkausjärjestelmän uusinnan satoa 17.12. Kitee 19.12. Kitee 19.12. Kesälahti iltapäivä ja iltatilaisuus Kaupungin taloustilanne, tilinpäätös 2012 talousarvio 2014 6
4. TOIMIALOJEN KUULUMISET VUODELTA 2013 HALLINTOKESKUKSEN KUULUMISET (vs. hallintojohtaja Jari Tuononen) Hallintokeskuksen henkilöstössä tapahtui vuonna 2013 useita muutoksia. Kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen irtisanoutui virastaan 31.7.2013 alkaen. Tämän jälkeen Jorma Turunen toimi vs. kaupunginjohtajana 4.11.2013 saakka, kunnes kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen aloitti virassaan 5.11.2013. Hallintojohtaja Ulla Huhtilainen irtisanoutui virastaan 31.7.2013, minkä jälkeen tehtävää hoiti oman toimensa ohessa talousjohtaja Eija Hämäläinen 13.10.2013 saakka. Eija Hämäläinen jäi virkavapaalle 14.10.2013, jolloin vs. talousjohtajana ja vs. hallintojohtajana aloitti Jari Tuononen. Kehitysjohtaja Nina Holopainen jäi virkavapaalle 31.7.2013. Vs. kehitysjohtajana aloitti Tiina Eskelinen 1.8.2013. Muusta henkilöstöstä vuorotteluvapaalle jäi neljä henkilöä. Kuntaliitoksen jälkeen järjestettiin henkilöstölle ja esimiehille muutosvalmennusta. Loppuvuoteen mennessä uuden kaupungin toiminta oli jo vakiintunutta. SIVISTYSKESKUKSEN KUULUMISET (vs. sivistysjohtaja Erkki Kontro) Kuntaliitoksen vuoksi vuonna 2013 käytiin läpi kaikki perusopetuksen ja lukion virkanimekkeet. Nimikkeet yhdenmukaistettiin kaikissa kouluissa. Lisäksi nimikkeet muutettiin sellaisiksi, että viran täytön yhteydessä voidaan joustavasti määritellä opetettavat aineet. Virkojen täytön yhteydessä käytiin myös läpi sellaiset virat ja tehtävät, jotka oli täytetty määräaikaisesti ilman riittäviä perusteluja. Tällaiset virat ja tehtävät täytettiin vakinaisesti. Toisaalta varauduttiin kuntaliitoksen aiheuttamaan viiden vuoden irtisanomissuojaan. Tehtävien täytössä varauduttiin oppilasmäärien laskuun ja suunniteltujen koulujen lakkaamiseen. Tämä aiheutti huomattavan määrän määräaikaisia työ- ja virkasuhteita. Perusopetuksen koulujen johtamisjärjestelmän muutos käynnistettiin. Täydennyskoulutukseen kiinnitettiin erityistä huomiota Osaava-hankkeen toimenpitein. TEKNISEN KESKUKSEN KUULUMISET (tekninen johtaja Antti Asikainen) Vuosi 2013 oli kuntaliitoksen myötä yhteisen toimintatavan ja uuden kunnan toiminnan käynnistämisen aikaa teknisellä keskuksella. Kuntaliitoksen myötä Kesälahden siivouspalvelut ja ruokapalvelut siirtyivät tekniselle keskukselle yhdistettyyn siivous- ja ruokapalveluyksikköön. Työssä jaksamiseen ja työyhteisön toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Teknisen keskuksen henkilöstön työn kuormittavuuteen vaikutti mm. edelleen jatkuvat eri kiinteistöissä esille tulleet sisäilmaongelmat ja uuden yhteisen kunnan erilaisten toimintatapojen yhdistäminen. PERUSTURVAKESKUKSEN KUULUMISET (vs. perusturvajohtaja Mervi Paddar) Vuosi 2013 oli ensimmäinen toimintavuosi Kiteen kaupungin perusturvakeskuksena Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen toiminnan päätyttyä vuoden 2012 lopussa. Kuntaliitoksessa pyrittiin turvaamaan perusturvan palvelut lähipalveluina pääosin samalla tavalla kuin ne oli aikaisemminkin liikelaitoksen toiminnan aikana tuotettu. Kuntaliitok- 7
sessa helpottavana tekijänä perusturvan näkökulmasta oli se, että yhteistyötä oli tehty jo useampi vuosi. Kaupungin omia palveluita kehitettiin vuoden aikana talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaisesti kehittäen mm. ikäihmisten sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden yhteisöasumista, ikäihmisten palveluohjausta ja Kesälahden yöhoitoa. Henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitetty erityistä huomioita ottaen huomioon muutoksessa jaksamisen, sisäilmaongelmat eri yksiköissä sekä rakenteelliset muutokset palveluissa. 5. TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ Henkilölukumäärä toimialueittain 31.12.2013 Kaupunki Vakituiset Sijaiset Määrä- Palkka- Oppisop. Yhteensä Toimialue aikaiset tuki suhde Hallintopalvelut 30 6 2 5 1 44 Sivistystoimi 192 16 21 18 2 249 Perusturva 253 62 12 16 343 Tekninen toimi 74 14 5 3 96 Yhteensä 549 98 35 44 6 732 Kaupungin palveluksessa oli 31.12.2013 yhteensä 732 henkilöä, joista vakinaisia 549 henkilöä ja henkilötyövuosina 521,8 vakinaista henkilöä. Työntekijöistä sijaisia oli 98, määräaikaisia 34, palkkatuella palkattuja 44 ja oppisopimussuhteisia 6. Keskiarvona vuoden henkilöstömäärä aikavälillä 1.1.2013-21.12.2013 oli 760 henkilöä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelusuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Henkilötyövuodet 2011-2013 (HTV1) Vakinaiset Määräaikaiset ja sijaiset Yhteensä 2 0 1 3 2 0 1 2 2 0 1 1 2 0 1 3 2 0 1 2 2 0 1 1 2 0 1 3 2 0 1 2 2 0 1 1 Kitee 521,8 215,0 173,6 168,1 84,8 80,9 689,9 299,8 254,5 Tilike 0,0 9,9 12,1 0,0 3,2 2,4 0,0 13,1 14,5 Helli 0,0 329,5 419,2 0,0 100,4 142,7 0,0 429,9 561,9 Kesälahti 0,0 58,6 58,2 0,0 38,6 33,8 0,0 97,1 92,0 Yhteensä 521,8 613,0 604,9 168,1 227,0 259,8 689,9 839,9 922,9 8
Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana kunnassa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet) raportoidaan lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina Henkilöstön vaihtuvuus 2013 - vakituinen henkilöstö Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 32 5,0 % Päättyneet palvelussuhteet 34 5,3 % Työajan jakautuminen Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä on vähennetty lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Oheisessa taulukossa käy esille miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty Työajan jakautuminen 2013 Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 e % palkka- kustannuksista = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) 173 165 100,00 23 531 100 Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat 17 983 10,38 1930 8,20 - Terveysperusteiset poissaolot 8 387 4,84 643 2,73 - Perhevapaat 3 232 1,87 46 0,20 - Koulutus 1 042 0,60 120 0,51 - Muut palkalliset poissaolot 111 0,06 9 0,04 - Muut palkattomat poissaolot 4 649 2,68 0,00 - Vapaana annetut työaikakorvaukset 1 088 0,63 99 0,42 + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 357 0,78 181 0,77 = Tehty vuosityöaika 138 030 79,71 20 865 88,67 Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan kuluja. 9
Vapaana annettuja työaikakorvauksia on kertynyt v. 2013 1088 työpäivää. Palkkauskustannukset: Vakinaiset sekä sijaiset ja määräaikaiset PALKKAUSKUSTANNUKSET (ei sisällä opettajien palkkoja) 2013 2012 2 011 Vakinaiset Kitee 12 972 394 4 247 961 6 884 793 Helli 9 869 488 11 592 373 Tilike 284 990 374 618 Kesälahti 1 102 067 1 110 080 Yhteensä 12 972 394 15 504 506 19 961 864 Sijaiset ja määräaikaiset Kitee 4 008 431 1 178 686 1 177 648 Helli 3 057 382 4 273 895 Tilike 90 487 70 929 Kesälahti 664 061 544 662 Yhteensä 4 008 431 4 990 616 6 067 134 Sijaisten ja määräaikaisten %-osuus palkkauskustannuksista Kitee 24 22 15 Helli 24 27 Tilike 24 16 Kesälahti 38 33 Keskim. % 24 24 23 10
Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2013 Ikäryhmä -20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Ka Vakituinen henkilöstö 0 6 13 16 28 61 71 109 163 77 50,9 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2013 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 163 109 61 71 77 50,9 28 13 16 0 6-20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Ka Ikärakenne ja henkilöstömäärä Vakituinen henkilöstö Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on hieman laskenut Kiteen kaupungissa vuoden 2013 aikana. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli kaupungin puolella 52 vuotta ja Helli-liikelaitoksessa 51 vuotta. Kiteen kaupungin vakituisesta henkilökunnasta 36,4 % oli vuonna 2013 alle 50-vuotiaita. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. 11
Eläköityminen vuonna 2013 ja eläköitymisennusteita Seuraavassa tilastossa on tarkempaa tietoa eläköitymisestä vuonna 2013: Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 18 hlö 63,1 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 2 hlö 60,1 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET V.2013 Lukumäärä %koko henkilöstöstä Keskiikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 8 hlö 1,1 57,12 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 1 hlö 0,1 58 Kuntoutustuelle siirtyneitä 5 hlö 0,7 56,2 Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 2 hlö 0,3 57,2 Seuraavassa taulukossa on ennuste vuosien 2013 2018 vanhuuseläkkeelle jäävistä. Opettajien eläköitymisikänä on käytetty 60 63 vuotta, muiden kohdalla ennusteeseen on otettu KEVAn ilmoittama henkilökohtainen vanhuuseläkeikä. (KEVA ei ole antanut työnantajille tietoja eläkkeelle jäävistä henkilöittäin v. 2011 jälkeen). 2014 2015 2016 2017 2018 27 20 31 22 36 38 Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Kiteen kaupungissa eläke-ennusteen mukaan vakituisesta henkilökunnasta on eläköitymässä 25 % vuoden 2018 loppuun mennessä. 12
Eläke-ennusteet tulosalueittain 2014 2018 2014 2015 2016 2017 2018 YHT. KITEE Hallintopalvelut kp 2200 1 1 Maaseutupalvelut kp 2300 1 1 Henkilöstöpalvelut 2400 0 Kehitys, viestintä kp 2500-2600 2 2 Talouspalvelut 2700 1 1 1 3 Sivistyst.hallinto kp 3000 0 Varhaiskasvatus kp 3100 3 6 2 5 16 Peruskoulutus kp 3200 8 2 9 3 9 31 Toisenast.koul. kp 3300-3400 2 2 Kansalaisopisto kp 3400 (1-2)tunti 0 Kirjastotoimi kp 3500 1 1 Nuorisotoimi kp 3600 0 Kulttuuritoimi kp 3700 1 1 Liikuntatoimi kp 3800 1 1 2 Perusturva hallinto kp 5000 0 Aikuissosiaalityö. kp 5100 1 1 2 Toimeentulotuki kp 5200 0 Mielenterveys ja päihde kp 5300 2 1 3 Vamm.- ja kehitysvam. kp 5400 1 2 2 5 Lastens.ja perhet. kp 5500 1 1 1 3 Vastaanottopalv. kp5600 2 1 3 Laitoshoitopalv. kp 5800 1 1 4 3 9 Suun terveydenhoitop. kp 5900 1 3 1 1 1 7 Terveysneuvonta kp 6000-6200 1 1 Ikäihmistenpalvelut kp 6300 1 1 Kotihoito kp 6400 3 3 2 2 10 Asumispalvelut kp 6500 2 3 4 9 18 Ympäristö kp 7000-7100 0 Rakennusvalvonta kp 7100 0 Tekninen hallinto kp 8000 1 1 Asunto- ja isännöinti kp 8100 0 Kaavoitus ja maankäyttö kp 8200 1 1 Siivous-ja ruokapalv. Kp 8300 4 2 2 2 10 Toimitilat kp 8400 1 1 1 3 Kuntatekniikka kp 8500-9060 1 1 KAIKKI YHT. 27 20 31 22 38 138 13
Henkilöstön poissaoloista vuonna 2013 Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot, sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Seuraavassa taulukossa on terveysperusteiset poissaolot eriteltynä toimialoittain. Hallintokeskus Kalenteripvt Työpäivät UROT Sivukulut 22,351% Yhteensä Sairausloma lääkärin todistus 386 275 Sairausloma esimiehen/th-luvalla 40 40 Sairausloma 2/3 palkalla 68 42 Sairausloma palkaton 0 0 Työtapaturma/Ammattitauti 22 15 Työtapaturma/Ammattitauti 2/3 0 0 SAIRAUSLOMA YHTEENSÄ 494 357 38 924,59 8 700,04 47 624,63 TAPATURMA YHTEENSÄ 22 15 2 121,06 474,08 2 595,14 Sivistyskeskus Kalenteripvt Työpäivät UROT Sivukulut 22,351% Yhteensä Sairausloma lääkärin todistus 1770 1324 Sairausloma esimiehen/th-luvalla 263 256 Sairausloma 2/3 palkalla 354 239 Sairausloma palkaton 2 2 Työtapaturma/Ammattitauti 71 50 Työtapaturma/Ammattitauti 2/3 0 0 SAIRAUSLOMA YHTEENSÄ 2389 1821 192 609,77 43 050,21 235 659,98 TAPATURMA YHTEENSÄ 71 50 5 064,01 1 131,86 6 195,87 Perusturvakeskus Kalenteripvt Työpäivät UROT Sivukulut 22,351% Yhteensä Sairausloma lääkärin todistus 3659 2828 Sairausloma esimiehen/th-luvalla 441 408 Sairausloma 2/3 palkalla 1079 935 Sairausloma palkaton 565 452 Työtapaturma/Ammattitauti 254 189 Työtapaturma/Ammattitauti 2/3 90 63 SAIRAUSLOMA YHTEENSÄ 5744 4623 307 455,02 68 719,27 376 174,29 TAPATURMA YHTEENSÄ 344 252 23 346,22 5 218,11 28 564,33 Tekninenkeskus Kalenteripvt Työpäivät UROT Sivukulut 22,351% Yhteensä Sairausloma lääkärin todistus 1062 766 Sairausloma esimiehen/th-luvalla 85 84 Sairausloma 2/3 palkalla 359 233 Sairausloma palkaton 243 171 Työtapaturma/Ammattitauti 21 15 Työtapaturma/Ammattitauti 2/3 0 0 SAIRAUSLOMA YHTEENSÄ 1749 1254 72 391,28 16 180,17 88 571,45 TAPATURMA YHTEENSÄ 21 15 1 168,12 261,09 1 429,21 14
Kaupungin henkilöstö oli sairauslomalla v. 2013 keskimäärin 11 työpäivää työntekijää kohden ja kalenteripäivinä 14 päivää. Sairauslomien määrä henkilöä kohden nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttäen laskentalukuna henkilöstön tilannetta 31.12.2013 näyttäytyvät sairauspoissaolot lisääntyneiltä verraten vuoteen 2012. Mikäli käytetään laskentalukuna kaupungin henkilöstön määrän keskiarvoa (760 henkilöä), kuten Kelan korvaushakemukseen käytetään, ovat sairauspoissaolot pysyneet vuoden 2011 2012 tasolla Kunta-alan työolobarometrin 2012 (Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä 11.3.2013) mukaan kun sairauspoissaolopäivien keskiarvo lasketaan koko henkilöstön lukumäärästä, oli kuntasektorilla vuonna 2012 sairauspoissaoloja keskimäärin 8,4 työpäivää jokaista henkilöä kohden. Vuonna 2011 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 10,6 työpäivää jokaista henkilöä kohden, ja vuonna 2010 vastaava luku oli 8,4 pv. Määrä on enemmän kuin kaikilla palkansaajilla keskimäärin (7,1 pv). Ero on 1,3 työpäivää vuodessa ja se on pienempi kuin edellisenä vuotena (2,7). Kunta-alalla sairauspoissaolojen kehityksen suunta oli vähenevä vuosina 2005 2008, mutta sen jälkeen suunta on ollut kasvava. Kehitys on ollut samansuuntainen kaikilla palkansaajilla. V. 2012 kunta-alan sairauslomien määrä kääntyi laskuun. Sairauspoissaolojen vähentäminen tuo kustannussäästöjä. KEVA:n laskelmien mukaan yhden sairauspoissaolopäivän hinta on keskimäärin 300-500 euroa ja yhden tapaturmapäivän hinta keskimäärin 750 euroa. V. 2013 työntekijät olivat erilaisilla perhevapailla yhteensä 3232 työpäivää. Vuonna 2012 perhevapaat on laskettu kalenteripäivinä ollen 4597 kalenteripäivää. V. 2011 perhevapaalla oltiin 4414 työpäivää, vuonna 2010 yhteensä 4939 työpäivää ja vuonna 2009 yhteensä 5471 työpäivää. Perhevapaiden määrä laskee siis edelleen. Työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi poissaoloja kertyi 332 työpäivää. Tapaturmia sattui aikavälillä 1.1. 31.12.2013 yhteensä 47 kappaletta. Näistä työssä 30 kappaletta, työmatkalla 11, kaksi työpaikan ulkopuolella ja neljä oli ammattitautiepäilyä. Eniten tapaturmia sattui liukastumisissa ja fyysisessä kuormittumisessa. Kaikista tapaturmista ei aiheutunut sairauslomaa lainkaan ja 28 tapaturmasta vakuutusyhtiö maksoi Kiteen kaupungille korvausta yhteensä 22 314, 00 euroa. TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT 1.1.2013-31.12.2013 Yhteensä Kalenteripvt Työpäivät UROT Sivukulut 22,351%Yhteensä SAIRAUSLOMA YHTEENSÄ 10376 8055 611 380,66 136 649,69 748 030,35 Saatu Kelan sairauspäiväraha 300 044,00 Nettokustannus sairauslomasta 447 986,35 TAPATURMA YHTEENSÄ 458 332 31 699,41 7 085,14 38 784,55 Saatu tapaturmakorvaus 22 314,00 Nettokustannus tapaturmista 16 470,55 15
Säästötalkoovapaat 2013 Säästötalkoovapaata on käytetty oheisen taulukon mukaisesti. Säästötalkoovapaata on voinut käyttää enintään 10 työpäivää. Eurosummiin on huomioitu sivukulut mukaan. SÄÄSTÖTALKOOVAPAAT Työpäivät 2013 Työpäivät 2012 Työpäivät 2011 HALLINTO 37 SIVISTYS 259 KITEE 641 142 PERUSTURVA 147 HELLI 729 442 TEKNINEN 29 TILIKE 7 14 YHTEENSÄ 472 YHTEENSÄ 1 377 598 Säästö 2013 Säästö 2012 Säästö 2011 HALLINTO 3 868 SIVISTYS 22 503 KITEE 66 000 16 460 PERUSTURVA 15 339 HELLI 75 200 53 200 TEKNINEN 2 707 TILIKE 800 1 340 YHTEENSÄ 44 417 YHTEENSÄ 142 000 71 000 Työpäivät 2012 Työpäivät 2011 KESÄLAHTI 139 188 Säästö 2012 Säästö 2011 YHTEENSÄ 15 400 18 570 16
Työllisyyden edistäminen Työllisyydenhoito nivoutuu kiinteästi osaksi kaupungin kokonaisvaltaista henkilöstösuunnittelua ja osaltaan täydentää sitä. Työllisyysasiat ovat kuuluneet henkilöstöhallinnon toimialaan. Työllisyyteen liittyviä asioita on käsitelty Henkilöstösuunnittelutyöryhmässä, ja se on osaltaan auttanut sekä tukenut työllisyyden hoitoa. Kiteen kaupungin henkilöstöhallinto hoitaa kaupungin, TYP:n, TE-toimiston ja työpisteen kanssa yhteistyössä työllisyyteen liittyviä asioita, mm. palkkatukihakemukset, kuukausitilitykset, lisätukitilitykset sekä sopimukset työharjoitteluun ja työelämänvalmennukseen osallistuvien henkilöiden osalta. Työllistäminen on merkittävää, koska työllistämisellä ehkäistään sosiaali- ja terveystoimen kulujen kasvua. Työllistetty henkilö antaa työpanoksen työyhteisölle ja hän on kokonaisvaltainen työyhteisön jäsen. Työllistettyä koskevat samat velvoitteet ja oikeudet, kuin kaupungin henkilökuntaa muutoinkin. Mm. työterveyshuollon palvelut sekä henkilökuntaedut kuuluvat hänelle. Palkkatuen turvin henkilö voi saada uuden mahdollisuuden kehittää itseään jatkamalla opintoja, hän voi saada pitempiaikaista työtä, hänen ansioturvansa kohentuu, sosiaalinen pääoma kasvaa jne. Työssäoloehdon täyttyessä (14 kk) hän pääsee ansiosidonnaiselle päivärahalle, tai ehkä ns. lisäpäiville (tietyt ikävuodet) ja eläkeputkeen. Kaupungilla oli palkkatuella v.2013 keskimäärin 38 henkilöä kuukaudessa. Velvoitetyöllistettäviä (kaupungin työllistämisvelvoite) työskenteli kahdeksan henkilöä, 1-8 henkilöä kuukaudessa. Kesätyösetelit (15 19-vuotiaille) kiteeläisille nuorille Kaupungin tuki työnantajalle v. 2013 oli 150 euroa/kesätyöseteli/nuori. Nuori sai yhden numeroidun kesätyösetelin kesää kohti. Nuoren tuli hankkia työpaikka itse. Palautuneen kesätyösetelin perusteella työnantajalle maksettiin kaupungin tuki. Seteleitä haettiin n. 292 kpl ja tukea maksettiin 162 kesätyösetelin perusteella, yhteensä 24 300 euroa. Reimarihanke vuonna 2013 Reimari-hanke on Kiteen kaupungin hallinnoima, Keski-Karjalan alueella toimiva työllisyyshanke. Hanke sijoittuu Kiteen kaupungin organisaatiossa henkilöstöpalvelujen yhteyteen. Rahoitus muodostuu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen myöntämästä työllisyyspoliittisesta avustuksesta (50 % tukikelpoisista kustannuksista) ja kuntien omarahoitusosuudesta (50 % kustannuksista). Kitee maksaa 50 % omavastuuosuudesta, Tohmajärvi 35 % ja Rääkkylä 15 %. Hanke toimii vuosina 2013 2015. Projektipäällikkö on Kaisa Karhu-Härkönen ja projektisuunnittelija on Ari Iittiläinen. He aloittivat työnsä 7.3.2013. Hankehenkilöstö toimii jalkautuvalla työotteella Keski-Karjalan alueella. Reimari katkaisee pitkäaikaistyöttömyyttä ja palvelee sekä henkilö- että työnantajaasiakkaita. Hanke tekee monipuolista verkostotyötä. Reimari kehittää palveluketjuja ja toimintamalleja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Hanke on aktiivinen toimija ja on vuonna 2013 osallistunut ja järjestänyt monipuolisia tilaisuuksia toimialaansa liittyen. 17
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat pitkään työttömänä olleet ihmiset, maahanmuuttajat, osatyökykyiset henkilöt sekä työ- ja koulutusasioissa paikkaansa etsivät nuoret. Vuonna 2013 hankkeen henkilöasiakasmäärätavoite oli 30 henkilöasiakasta kuukaudessa. Vuonna 2014 tavoitteena on 50 ja 2015-vuonna 60 henkilöasiakasta kuukaudessa. Henkilöasiakasmäärä on ylittynyt moninkertaisesti. Osallistujat tulevat hankkeeseen pääasiassa TEtoimiston tai TYP:n ohjaamina. Valmennuskurssien ja muiden työllisyyshankkeiden kautta on tullut osallistujia ja jotkut asiakkaat ovat ottaneet itse yhteyttä. Hankkeeseen osallistumisesta sovitaan aina TE-toimiston tai TYP:n kanssa. Jakso hankkeessa räätälöidään yksilöllisesti. Hanke ei ole työnantajana, vaan toimii linkkinä ja tarjoaa ohjaus- sekä valmennuspalveluja. Hanke auttaa työkokeilu- ja palkkatukityöpaikan etsimisessä ja jatkopolun löytymisessä. Osallistujien asioissa tehdään verkostotyötä lähettävän tahon ja tarvittavien muiden tahojen kanssa. Hanke on myös työnantajien tukena ja apuna. Hankkeen valmennus- ja ohjauspalvelut kulkevat koko asiakkaan jakson läpi. Asiakkaille tarjotaan terveystarkastuslähete työttömien terveystarkastukseen silloin, kun asiakas ei vielä ole työsuhteessa. Asiakkaiden kanssa tehdään tarvittaessa myös kuntoutusselvittelyihin liittyvää ohjausta. Hanke on toteuttanut asiakaspalautekyselyn loppuvuonna 2013. Hanke selvittää osallistujien lyhytkoulutus- ja muita koulutuksellisia tarpeita ja on järjestänyt paljon monipuolisia lyhytkoulutuksia osallistujilleen. Hanke tukee osallistujien sijoittumista avoimille työmarkkinoille myös siirtämällä työntekijöitä toisen työnantajan tehtäviin (entinen edelleen sijoittaminen). Malli on turvallinen tapa sekä käyttäjätyönantajan että työntekijän kannalta ja se mahdollistaa osaamisen näyttämisen ja madaltaa sekä työnantajien työllistämis- kuin työntekijöiden työllistymiskynnystä. Hyviä käytäntöjä on vaihdettu työhönvalmennuksen toimintamalleihin liittyen sekä Pohjois-Karjalassa että sen ulkopuolella toimivien muiden työllisyyshankkeiden ja toimijoiden kanssa. Reimari tuo tuettuun työllistämiseen ja toimintamallien kehittämiseen lisäresursseja ja lisäarvoa. Hanke toimii verkostomaisella valmennusotteella koko toimialueella. Hankkeen motto on Avaamaan polkua työhön. Hankkeen toiminta-ajatus on valmentaa ja poluttaa osallistujia yksilöllisesti räätälöidyllä voimavara- ja ratkaisukeskeisellä otteella henkilökohtaisen valmennussuunnitelman avulla kohti työtä tai koulutusta. Kunnille tulee lähivuosina merkittävää lisävastuuta aiempiin vuosiin nähden työttömyyteen liittyvistä asioista ja kustannuksista. Tämän vuoksi sosiaaliseen työllistämiseen liittyvien asioiden ennakointi, koordinointi ja toimintamallien kehittäminen on myös Keski-Karjalassa lähiajan haaste. 18