Sote palveluverkkotyöryhmä LOPPURAPORTTI 29.10.2014
Sisällysluettelo 1. Työryhmän työskentelyn tavoitteet... 3 1.1 Työryhmän kokoonpano ja työskentely... 3 2. Nykyinen palveluverkko ja toimipisteet... 4 2.1 Sosiaalipalvelut... 4 2.2 Terveyspalvelut... 4 2.3 Vanhuspalvelut... 5 3. Väestörakenne ja sen muutokset... 7 4. Palvelutuotanto... 10 4.1 Sosiaalipalvelut... 10 4.2 Vanhuspalvelut... 14 4.3 Terveyspalvelut... 18 5. Vuosina 2013 2014 päätetyt rakenteelliset muutokset... 23 5.1 Päätettyjen muutosten arvioidut vaikutukset nettokustannuksiin (1 000 eur)... 24 6. Toimitilojen peruskorjaukset ja investointitarve... 24 6.1 Arvioita kiinteistöjen kunnosta... 24 6.2 Terveysasemakiinteistöjen vuosikustannukset, poistot ja menojäännökset... 27 6.3 Terveysasemapalveluverkon vaihtoehdot Kauhavan alueella... 27 6.4 Arvioita investointitarpeista ja kustannusvaikutuksista... 29 7. Yhteenveto... 29 2
1. Työryhmän työskentelyn tavoitteet Kauhavan kaupunginhallituksen (30.6.2014 188) päätöksen mukaisesti työryhmän tehtävänä on 30.9.2014 mennessä valmistella kaupunginvaltuustokäsittelyyn ehdotus Kauhavan kaupungin tulevaksi sotepalveluverkoksi. Työryhmän tulee miettiä ja päättää soten tulevaisuuden toimintastrategia. Myös toimivat ja asianmukaiset tilat ovat kilpailukyvyn kannalta tärkeät. Työskentelylle myönnettiin lisäaikaa ja ehdotus oli valmisteltava 31.10.2014 mennessä. Työryhmään kutsuttiin jo työskentelyn alkuvaiheessa mukaan Evijärven ja Lappajärven edustajat, koska kuntayhtymän toimintaa ja palveluja on käsiteltävä kokonaisuutena. Ehdotuksessa tulee ottaa huomion kaupungin talouden alijäämäkehityksen katkaisemiseksi palveluverkon toiminta ja kustannustehokkuuden kehittäminen nykytasoon nähden noin 3 milj. euroa edullisemmaksi, tästä toimintamallista johtuvat toimintatavat ja investoinnit sekä asukkaille välttämättömien lähipalvelujen turvaaminen. 1.1 Työryhmän kokoonpano ja työskentely Kaupunginhallitus nimesi palveluverkkotyöryhmään 10 jäsentä. Työryhmään valittiin Niina Övermark, Anna Liisa Niemi, Juhani Haukkala, Harri Ojanperä, Jussi Pahkajärvi, Marja Leena Korpimäki, Sinikka Syrjälä, Marketta Kangas, Anna Leena Sorvisto, Hannu Salonpää ja Arja K. Luoma. Työryhmä valtuutettiin kutsumaan harkintansa mukaan ryhmän työskentelyyn viranhaltija ja muita asiantuntijoita. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Niina Övermark, varapuheenjohtajaksi Marja Leena Korpimäki ja sihteeriksi Kuntayhtymä Kaksineuvoisen talouspäällikkö Seija Peitso. Työryhmän sihteerinä on toiminut myös kuntayhtymän kehittämispäällikkö Pirjo Heino. Evijärven kunnanhallitus nimesi työryhmään Juha Alkion ja kunnanjohtaja Sabah Samaletdinin. Lappajärven kunnanhallitus nimesi sote palveluverkkotyöryhmään kunnanhallituksen puheenjohtaja Elina Löytömäen ja varalle kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eero Ahvenniemen. Sote palveluverkkotyöryhmä työskenteli ajalla 12.8. 23.10.2014. Työryhmä kokoontui viikoittain, yhteensä 11 kertaa. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina Kuntayhtymä Kaksineuvoisen virkamiehiä ja heidän näkemyksiään sekä keskustellut asiantuntijoiden esittämistä linjauksista ja vaihtoehdoista. Kuultavana ovat olleet terveyspalvelut, vanhuspalvelut ja sosiaalipalvelut. Lisäksi on keskusteltu kuntayhtymän yhteistyöstä jäsenkuntien ja muiden tahojen kanssa sekä ennaltaehkäisevästä työstä. Työryhmä tutustui kuntayhtymän yhtymähallituksen jo tekemien päätösten rakenne ja kustannusvaikutuksiin. Lisäksi kuultiin vielä työterveyshuollon edustajaa sekä esittely työpajatoiminnan tilanteesta. Väestöennusteisiin tutustuttiin Etelä Pohjanmaan liiton kunta asiamiehen Marko Rossisen esityksen pohjalta. Annettu tehtävä ja aikataulu todettiin jo ensimmäisessä kokouksessa erittäin haasteelliseksi monessakin mielessä. Valtakunnallinen sote palveluiden järjestäminen on edelleen valmistelussa eivätkä linjaukset palvelujen tuottamisesta ole vielä selvillä. Etelä Pohjanmaan yhteisen sote rakenteen valmistelu ja aikataulu ovat vielä auki. Sote järjestämislakiluonnos on ollut kunnissa lausunnolla 14.10.2014 saakka. Alustavien suunnitelmien mukaan sote järjestämislaki tulisi voimaan keväällä 2015. Sen jälkeen tapahtuisi sote alueiden muodosta 3
minen ja tehtäisiin päätökset tuottamisvastuussa olevista kunnista ja kuntayhtymistä. Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät aloittaisivat 1.1.2017. 2. Nykyinen palveluverkko ja toimipisteet Kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjestää jäsenkuntiensa asukkaille kunta ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5 3 mom. perusteella perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Tehtävät sisältävät kansanterveyslain ja sitä täydentävien lakien mukaiset perusterveydenhuollon palvelut sekä sosiaalihuoltolain ja sitä täydentävien asiakasryhmittäisten ja etuuskohtaisten lakien edellyttämät palvelut. Nykyinen terveyspalvelujen palveluverkko on määritelty kuntayhtymän palvelutuotannon järjestämissuunnitelmassa, joka on hyväksytty perusterveydenhuollon yhteistyöprojektin ohjausryhmässä 31.5.2006. Vanhuspalvelujen palveluverkkoa on kehitetty kuntayhtymässä jäsenkuntien hyväksymän ikäpoliittisen ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti. 2.1 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen palveluverkkoa on kuntayhtymän toiminnan ajan rakennettu jo suurempaa kokonaisuutta silmällä pitäen. Palveluverkkoa rakennettaessa tuotantoalueille asetettaviin vaatimuksiin on pyritty vastaamaan mm. lastensuojelun toimintamallien kehittämisellä. Palveluverkoston tarkastelu on ollut jatkuvaa ja siinä on tehty kuntalaisten palvelutarvetta vastaavia ja toiminnan tehostamisen edellyttämiä muutoksia. Kuntayhtymän sosiaalipalvelujen henkilöstö palvelee toimintakeskuksia, mt päivätoimintaa ja asumispalveluyksikköjä lukuun ottamatta koko kuntayhtymän aluetta. Aikuis ja lastensuojelun sekä perhetyön henkilöstö toimii Kauhavan perusturvatoimistosta käsin. Evijärven sivutoimipisteessä on kaksi lastensuojelun sosiaalityöntekijää, perheohjaaja ja perhetyöntekijä, jotka hoitavat Evijärven, Lappajärven ja Kauhavan Kortesjärven aluetta. Sosiaalityön ja etuuskäsittelyn henkilöstö toimii virkasuhteessa. Myös perheneuvola tuottaa Kauhavalta käsin palveluja koko kuntayhtymän alueella. 2.2 Terveyspalvelut Terveyspalveluissa toiminta on jatkunut kuntayhtymän toiminnan ajan kaikilla ennen kuntaliitosta olemassa olleilla terveysasemilla ja kaikilla terveysasemilla on poliklinikan, neuvolan, kuntoutuksen ja suun terveydenhuollon palveluita. Erilaisia toimintakulttuureja on pyritty yhtenäistämään, jotta hoitoon pääsy olisi eri alueilla tasa arvoista perussopimuksen mukaisesti. 4
2.3 Vanhuspalvelut Vanhuspalvelujen palveluita ja palveluverkkoa on kehitetty nopealla tahdille viimeisen vuoden aikana vastaamaan valtakunnallisia laatusuosituksia. Jotta saavutettaisiin valtakunnalliset laatusuositukset, tulee vanhustenhuollon palvelurakenne muuttaa avohoitopainotteisemmaksi. Muutoksilla pyritään myös yksiportaiseen palvelujärjestelmään. Nämä muutokset tarkoittavat sitä, että kotihoitoa kehitetään ja esimerkiksi normaali, ei yövalvontaa sisältävä, palveluasuminen on muutettu kotihoidon toiminnaksi vuoden 2014 aikana. Samalla laitoshoitoa on purettu ja kodinomaista tehostettua palveluasumista vahvistettu. Näiden muutoksien avulla on saatu vuoden 2013 loppuvuoden tilanteesta säännöllisen kotihoidon kattavuus nousemaan +3,5 %, laitoshoidon kattavuus vähenemään 3,4 % ja tehostetun palveluasumisen kattavuus nousemaan +0,6 % suhteutettuna kuntayhtymän yli 75 vuotiaisiin kuntalaisiin. Ongelmana tällä hetkellä vanhustenhuollon kustannustehokkaan palveluverkon aikaan saamiseksi ovat huonokuntoiset tai liian pienet ympärivuorokautisen hoivan kiinteistöt. Yöhoidollinen kiinteistö tulisi olla vähintään 25 paikkainen. Tällä hetkellä on 7 toimintayksikköä, joka ei täytä kyseistä kriteeriä. Rakennuksien fyysiset puutteet, esimerkiksi kaksikerroksisuus ja sokkeloisuus, tuovat lisähaasteensa henkilöstön optimaaliselle käytölle. Samoin sisäilmaongelmat ja rakennuksien huono kunto tuovat haasteita hoidon toteuttamiselle. Tulevaisuudessa kaikkien yksiköiden, niin omien kuin ostopalveluyksiköidenkin, tulisi vastata vanhuslain vaateeseen ja niiden tulee olla fyysiseltä rakenteeltaan sellaisia, että siellä pystytään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on välttää turhat ja epäinhimilliset siirrot elämän loppuvaiheessa. Tämä edellyttää fyysisten puitteiden lisäksi henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja vahvistamista. Vanhuspalveluiden muuttuminen avohoitopainotteisemmaksi lisää tarvetta esteettömille asunnoille palvelujen läheisyydessä. 5
6
3. Väestörakenne ja sen muutokset Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan kuntayhtymän kaikkien jäsenkuntien väestökehitys on negatiivista. Vuoteen 2040 ulottuvan muuttoliikkeen sisältävän ennusteen mukaan Kauhavan väestö vähenee 11,7 %, Evijärven 15,3 % ja Lappajärven 13,5 % vuodesta 2011 vuoteen 2040. 7
Väestökeskuksen ennusteen mukaan Kauhavalla alle 15 vuotiaiden määrä vähenee 17,6 %, 15 64 vuotiaiden määrä 24,1 % ja yli 65 vuotiaiden määrä lisääntyy 26,4 % vuodesta 2011 vuoteen 2040. 8
Lappajärvellä 0 14 vuotiaiden määrä lisääntyy 4,4 % ja yli 65 vuotiaiden 0,6 % vuodesta 2011 vuoteen 2040. 15 64 vuotiaiden osuus puolestaan vähenee 23,8 %, mikä aiheuttaa väestöllisen huoltosuhteen nousun yli 100 %:n vuoden 2025 tienoilla. Ennusteen mukaan Evijärvellä alle 15 vuotiaiden määrä vähenee 11,6 % ja 15 64 vuotiaiden määrä 25,9 % vuodesta 2011 vuoteen 2040. Yli 65 vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa 8,4 % vuodesta 2011 vuoteen 2040. 9
Väestöllinen huoltosuhde = kuinka monta ei työikäistä kansalaista (alle 15 vuotiaat ja yli 64 vuotiaat) on kutakin työikäistä kohti määritellyllä alueella. 4. Palvelutuotanto 4.1 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen palveluverkosto ja sosiaalityön toimintamallit ovat olleet jatkuvan arvioinnin ja uudistamistyön kohteena koko kuntayhtymän toiminnan ajan. Uudistamistyötä on ohjannut paitsi palvelutarpeen muutokset ja toiminnan tehostaminen myös tieto siitä, että valtakunnallisessa sosiaali ja terveyspalvelujen seuraavassa muutosvaiheessa tavoitellaan suurempia järjestämis ja tuotantoalueita. Tällöin paikallistasolla tarkoituksenmukaisella tavalla koottujen palvelukokonaisuuksien voi ennakoida tukevan palvelujen turvaamista alueella. Sosiaalityössä työntekijät (sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, etuuskäsittelijät) ovat 1.1.2009 alkaen erikoistuneet lastensuojelun, aikuis ja vammaispalvelujen sosiaalityöhön sekä toimeentuloturvaan. Lastensuojelun tulosyksikössä toimivan perhetyön (perheohjaajat, perhetyöntekijät) toimintamalliin on panostettu voimakkaasti ja perhetyö on ulotettu koko kuntayhtymän alueelle. Sosiaalityössä toimintatapojen muutos liittyy tapaan tehdä työtä, osaamisen kehittämiseen, tiimirakenteeseen ja esimiestyöhön. Uudet toimintamallit ovat osoittaneet tuloksellisuutensa paitsi palvelujen laadun kohentumisena, myös alentuvina kustannuksina mm. lastensuojelun osalta. Sosiaalityön palveluja tuotetaan lähipalveluina kuudessa toimipisteessä, joista suurin on Kauhavan perusturvatoimisto ja sivutoimipisteinä terveysasemien yhteydessä toimivat Alahärmän, Evijärven, Kortesjärven ja Lappajärven perusturvatoimistot sekä kaupungin palvelutoimistossa toimiva Ylihärmän perusturvatoimisto. Sivutoimipisteiden asiakaspalvelu toteutuu ajanvarauksella ja perustuu työntekijöiden jalkautumiseen Kauhavan perusturvatoimistosta käsin, vain yhden etuuskäsittelijän lähtöpiste on Alahärmän perusturvatoimistossa. Muuna aikana vanhustenhuollon toimistosihteerit huolehtivat osana tehtäväkuvaansa 10
sivutoimipisteiden asiakkaiden neuvonnasta, mm. ajanvarauksen osalta. Sivutoimipisteiden toiminta tulee uudelleen arvioitavaksi 1.1.2017 alkaen, jolloin perustoimeentulotuki siirtyy KELA:n vastuulle. Sosiaalipalvelujen palveluverkostoa koskevat toimenpiteet Sosiaalityö ja perhetyö Lastenvalvojan palvelut on keskitetty koko kuntayhtymän alueella 1.1.2009 alkaen Kauhavan perusturvatoimistoon. Lastensuojelun sosiaalityön ja perhetyön lähtöpiste on vuonna 2012 siirretty Alahärmän perusturvatoimistosta Kauhavalle. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän toimipiste (vastaa mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalveluista) on 1.7.2013 alkaen siirretty Lappajärveltä Kauhavan perusturvatoimistoon. Työpajatoiminta integroidaan osaksi aikuissosiaalityötä vuonna 2015. Lastensuojelun sosiaalityön Evijärven toimipiste (palvelee Evijärven, Kortesjärven ja Lappajärven aluetta) siirretään vuonna 2015 Kauhavan perusturvatoimistoon päivähoidolta vapautuneisiin tiloihin. Tämän jälkeen lastensuojelun sosiaalityö lähtee yhdestä toimipisteestä koko kuntayhtymän alueella, mikä helpottaa työvoiman tarkoituksenmukaista käyttöä. Perhetyön Evijärven (palvelee Evijärven, Kortesjärven ja Lappajärven aluetta) lähtöpiste siirtyy vuonna 2015 Evijärven kunnantalolta Evijärven terveysasemalle. Lähipalveluluonteensa takia perhetyöllä on tarkoituksenmukaista säilyttää kuntayhtymän alueella kaksi lähtöpistettä, Kauhava ja Evijärvi. Perustoimeentulotuen siirtymiseen Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi 1.1.2017 alkaen merkitsee kolmen etuuskäsittelijän (kaksi kaupallisen koulutuksen omaavaa työntekijää, yksi sosiaaliohjaaja) siirtymistä muihin tehtäviin. Tähän valmistaudutaan siten, että em. työntekijät kiinnitetään sosiaalipalvelujen vapautuviin vakansseihin vuodesta 2015 alkaen. Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten Evijärven toimintakeskuksen toiminta on lakkautettu vuonna 2010 ja liitetty Lappajärven toimintakeskukseen. Tilapäisenä toimineen Kehitysvammaisten ryhmäkoti Jokiniityn (6 asuntoa) toiminta Ylihärmässä on lakkautettu 1.8.2014 alkaen ja liitetty uuden Fransunpuiston asumispalveluyksikön (15 asuntoa) toimintaan Kauhavalla. Ryhmäkoti Antintuvan (7 asuntoa) toiminta Evijärvellä päättyy kevään 2015 aikana ja sen toiminta liitetään uuteen Lappajärven asumispalveluyksikköön (15 asuntoa). Kauhavan Fransunpuisto ja Lappajärven asumispalveluyksikkö vastaavat Valtioneuvoston periaatepäätöksellä kunnille asetettuun velvoitteeseen vaikeavammaisille kehitysvammaisille suunnattujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen rakentamisesta lähiyhteisöihin. Kehitysvammaisten laitoshoito on tarkoitus purkaa koko maassa vuoteen 2020 mennessä ja sitä on tarkoitus vähentää merkittävästi jo vuonna 2016. Eskoon erityisneuvolan palvelut on tarkoituksenmukaista tuottaa edelleen maakunnallisesti keskitettyinä. Eskoon alueelle ennakoidaan muodostuva laitoshoidon ja asumispalveluyksiköitä, jotka tuottavat palveluja erityisen intensiivistä hoitoa tarvitseville kehitysvammaisille asiakkaille. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen käyttää näitä palveluja asiakkaiden palvelutarvetta vastaavasti. 11
Perheneuvolapalvelut Perheneuvolaan on 1.1.2009 alkaen perustettu toinen psykologin, sosiaalityöntekijän ja puheterapeutin muodostama työryhmä. Näin palvelut on pystytty turvaamaan koko kuntayhtymän alueella. Perheneuvolan toimintojen sisältöä on kehitetty jatkuvasti ja sen toiminnalla on suuri merkitys lasten ja perheiden ennaltaehkäisevien palvelujen kokonaisuudessa. Yhteenveto Sosiaalipalvelujen toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset ovat näkyneet alentuvana kustannuskehityksenä lastensuojelussa ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Lastensuojelun kustannukset ovat vuodesta 2010 alkaen alentuneet noin 200.000 eurolla. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ostoon tarkoitetun määrärahan käyttö on alentunut vuoden 2011 2,1 milj. eurosta kuluvan vuoden 2014 ennakoituun 1,6 milj. euroon. Aikuissosiaalityössä kustannuskehitys on ollut vakaa. Kustannukset ovat nousseet vammaispalveluissa, joissa kasvu kehitysvammaisten asiakkaiden määrässä on johtanut kasvavaan työja päivätoiminnan ja asumispalvelujen tarpeeseen. Palvelutarpeeseen on vastattu perustamalla uudet nuorille aikuisille suunnatut päivätoimintaryhmät Kauhavan Matinrannan ja Alahärmän toimintakeskuksiin, lisäämällä ympärivuorokautiset palvelut tarjoavan asumispalvelun paikkoja sekä omana toimintana, että ostopalveluina. Kokonaisuutena sosiaalipalvelujen kustannuskehitys on ollut aleneva vuoteen 2010 verrattuna. Sosiaalipalvelujen osalta kehittämistyötä on tarkoituksenmukaista jatkaa jo toteutettujen toimintamallien mukaisina. Lasten ja perheiden palveluissa monialaista yhteistyötä on syytä tehostaa. Tässä tarkoituksessa on tehty esitys fyysisen perhekeskuksen muodostamisesta Kauhavalle. Esitykseen sisältyy lähipalvelujen turvaaminen nykyiseen tapaan mm. perheneuvolapalvelujen osalta. Lapsiperhepalvelujen osalta yhteistyötä eri sidosryhmien välillä edistää myös toimintansa käynnistänyt kuntien, kuntayhtymän, seurakuntien, poliisin ja TE toimen viranhaltijoista koostuva johtamisverkosto, jonka vetovastuusta ensimmäisenä vas 12
taa Lappajärven kunta. TE toimen muutokset ja kunnille kohdistuvat lisävastuut työllistymisen ja sitä tukevien palvelujen osalta aiheuttavat muutoksia aikuissosiaalityössä ja siihen liittyvissä palveluissa. Tavoitteena on integroida työpajatoiminta osaksi aikuissosiaalityötä. Vammaispalvelujen tarve säilyy korkeana, mutta palvelutarpeen kasvun voi ennakoida taittuvan. 13
4.2 Vanhuspalvelut Vuoden 2014 aikana on jo pantu toimeen tehtyjen päätösten mukaiset rakenteelliset muutokset. 1.9.2014 alkaen kuntayhtymän oma palveluasuminen lakkaa kokonaan ja asiakkaat siirtyvät kotihoidon piiriin. Ympärivuorokautisen hoidon paikkoja on vuoden aikana vähennetty ja vähennetään edelleen. Vastaavasti kotihoitoa on vahvistettu. Rakenteelliset muutokset eivät toteudu välittömästi ja jonkin aikaa palvelurakenne 14
on osittain kaksinkertainen. Säästöjä nyt tehdyistä muutoksista voidaan odottaa vasta parin vuoden kuluttua, kun paikkojen vähentäminen saadaan lopullisesti päätökseen. Laatusuositus ja palvelurakenteen nykytilanne 15
Jo suunniteltujen paikkojen vähentämisen jälkeen alueella on edelleen suosituksiin nähden noin 50 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa (Kauhava 20, Lappajärvi 18 ja Evijärvi 13) liikaa yli 75 vuotiaisiin suhteutettuna, mutta vanhuspalvelujen yksiköissä hoidetaan alle 75 vuotiaista jatkuvasti noin 25 henkilöä. Myös näiden kuntalaisten palvelutarpeeseen tulee vastata. Kun rakenteellinen muutos suositusten mukaiseen palvelurakenteeseen saadaan tehtyä, keskitytään toiminnan kehittämiseen. Yöpartiotoimintaa on lisättävä ympärivuorokautisen hoidon purkautuessa, kotihoitoa on kehitettävä enemmän kuntouttavaksi ja palvelujen on oltava moniammatillisia. Tehokkuutta työhön saadaan myös teknologian hyödyntämisellä. Kuntouttavan moniammatillisen kotihoidon toteuttaminen ei vaatine henkilöstölisäyksiä, mutta mm. lähihoitajien toimia on muutettava fysioterapeuttien toimiksi ja teknologiaan on investoitava. 16
Vanhuspalveluiden toiminnan tehokkuutta syövät nykyisellään pienet yksiköt ja kuntouttavien toimien vähäisyys. Lisäksi useissa yksiköissä on sisäilmaongelmia, jotka aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja. Asennemuutosta nykyisestä hoivakulttuurista palvelun tarpeettomaksi tekemiseen kuntouttavien toimien kautta tarvitaan kaikilta. Vanhuspalvelujen rakenteellisen muutoksen onnistuminen edellyttää kunnilta päätöksiä riittävän isoista toimivista kodinomaisista kiinteistöistä ympärivuorokautiseen hoitoon ja asianmukaiseen teknologiaan investoimisesta sekä ikäihmisten vuokra asumiseen panostamisesta. Avainasemassa kotihoidon onnistumiselle ovat keskustoissa lähellä palveluita sijaitsevat esteettömät vuokra asunnot, joissa on hyvät ulkoilumahdollisuudet. Pitkien etäisyyksien päässä olevien sivukylien yöpartiotoiminta on haasteellista järjestää. Ikäihmiset hoidetaan mahdollisimman kattavasti lähipalveluissa, muistisairaat ympärivuorokautisessa hoidossa ja muut mahdollisimman pitkälle kotona. Palvelurakennemuutosten koordinoimiseksi tärkeää on syksyllä 2014 käynnistyvä ikäpoliittisen ohjelman päivittäminen, johon kunnat osallistuvat. Ennaltaehkäiseviin palveluihin ja ikäihmisten liikunta ja toimintakykyä ylläpitäviin toimintamuotoihin tulee erityisesti kohdistaa voimavaroja ja tehdä yhteistyötä jäsenkuntien eri toimintasektoreiden, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten kanssa. Kunnilta odotetaan toimintaan sopivien hyväkuntoisten kiinteistöjen tarjoamista sosiaali ja terveyspalvelujen käyttöön. Tehokas ympärivuorokautisen hoidon yksikkö on n. 25 30 tai jopa 60 paikkaa. Karkea kustannusarvio on n. 7 miljoonaa. Vanhuspalveluiden laatusuositusten mukaiseen palvelurakenteeseen tähtäävien päätettyjen rakenteellisten muutosten vaikutukset vuoden 2015 talousarvioon verrattuna edellisen vuoden nettokustannuksiin ovat arviolta 0,3 milj. euroa. Mikäli laitoshoito ja palveluasuminen saadaan purettua ilman uusia asumispalvelupaikkoja, on säästöpotentiaali nykytilaan verrattuna vuositasolla noin 1 milj. euroa ja se realisoituu kokonaisuutenaan vasta vuosina 2016 2017. 17
4.3 Terveyspalvelut Terveyspalveluissa toiminta on jatkunut kuntayhtymän toiminnan ajan kaikilla ennen kuntaliitosta olemassa olleilla terveysasemilla. Kaikilla terveysasemilla on poliklinikan, neuvolan, kuntoutuksen ja suun terveydenhuollon palveluita. Erilaisia toimintakulttuureja on pyritty yhtenäistämään, jotta hoitoon pääsy olisi eri alueilla tasa arvoista. 18
Terveyspalveluissa laatu on tulevaisuudessa varmistettava riittävän isoilla yksiköillä. Näkökulmana kehittämisessä on avohoitoinen ja toimintakykyinen terveyskeskus. Tehokkaiksi yksiköiksi on tutkimuksissa todettu (5 ) 10 lääkärin yksiköt. Terveyskeskusten lisäksi palveluita täydennetään terveysasemilla neuvola ja sairaanhoitajavastaanotoilla. Kuntayhtymän alueella päivystysasetuksen mukainen virka aikainen päivystys arkisin voidaan toteuttaa Kauhavan terveysasemalla, jossa on arkisin klo 8 16 käytettävissä laboratorion ja röntgenin palvelut sekä päivystysasetuksessa määritelty ammattihenkilöstö. Virka ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestämistä suunnitellaan maakunnallisesti. Palvelua täydennetään ilta ja viikonloppuvastaanotoilla, joilla vastataan myös sairaalaosastojen lääkäritarpeeseen. Syksyn 2014 aikana siirrytään keskitettyyn ajanvaraukseen, jossa asiantuntijahoitajat arvioivat hoidon tarpeen ja saatavuuden. Tähän saakka ajanvarausta on hoidettu kaikilla kuudella terveysasemalla. 19
20
Yhtymähallitus päätti kokouksessaan 16.9.2014 terveyspalveluverkon kehittämisestä ja päivystysasetuksen voimaantulon aiheuttamista muutoksista. Terveyspalveluiden rakenteellisten muutosten vaikutuksen nettokustannuksiin vuonna 2015 arvioidaan olevan noin 0,7 milj. euroa. Päivystysasetuksen mukaisen ilta ja viikonloppupäivystyksen kustannukset eivät ole vielä tiedossa eivätkä arvioitavissa. Päivystyksen muutos vapauttaa jonkin verran resursseja terveysasemilla, mutta syntyvät säästöt, n. 60 000 e, on jo huomioitu budjettiesityksessä. 21
Työterveyshuollolla on asiakkaanaan n. 5000 työntekijää. Suurimpia työnantajia ovat kuntakonsernit. Sairaanhoitosopimuksia on lopetettu kilpailulain muutokseen liittyen. Suurin osa yrityksistä jatkaa kuitenkin lakisääteisellä sopimuksella. Asiakasmäärän laskua jopa 2500 työntekijään pidettiin aiemmin mahdollisena (kunnat, kuntayhtymä, maatalous ja yksinyrittäjät), mutta tämä ei ole toteutunut. Rationalisointitoimenpiteenä on mahdollista yhdistää toimipisteitä (kanta Kauhava, Lappajärvi). Lisäksi lääkäriresursseja pyritään lisäämään, tehostamaan yhteistyötä vastaanoton kanssa sekä tukemaan osatyökykyisten jatkamista työelämässä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Työterveyshuollon koordinoimaan, meneillään olevaan sairauspoissaolojen hallintaohjelmaan sisältyy esimiesten koulutusta, ergonomiakoulutusta ja kuntoremonttiosuus. Tules vaivat ovat suurin sairauspoissaolojen aiheuttaja, vakituisella henkilöstöllä n. 35 %. Ensimmäinen ryhmä ergonomiakoulutuksesta on valmistunut. Kuntoremonttia tarjotaan työntekijöille, joilla lähitulevaisuudessa voi olla työkyvyn menettämi 22
sen uhkaa. Tavoitteena on säästö sairauspoissaolokuluissa. Jos tules poissaoloja (yli 5000 pv/a) saadaan vähennettyä 10 %, säästö on n. 100 000 + sijaiskulut. 5. Vuosina 2013 2014 päätetyt rakenteelliset muutokset Kuntayhtymän yhtymähallitus on tehnyt viimeksi kuluneen vuoden aikana seuraavia päätöksiä rakenteellisista muutoksista: 8.10.2013 143 Palvelusetelin käyttöönotto kotihoidon tilapäispalveluissa 144 Palvelusetelin käyttöönotto lasten päivähoitopalveluissa 10.12.2013 186: Työsuojelupäällikön tehtävän hoito 14.1.2014 3: Kortesjärven vanhainkodin ja Mäntyhovin muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi 4: Harjulan, Helmirannan ja Jokiniemen palveluasuntojen muuttaminen kotihoidon yksiköiksi 5: Hoitokoti Iltakellon muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi 25.3.2014 60: Säästöpotentiaalin selvittäminen sisältää suunnitelmia muutoksista, mm. välinehuollon keskittäminen, työterveyshuollon palvelujen rajaaminen, perhekeskusmallin toteuttaminen. 22.4.2014 74: Evijärven palveluasuntojen muuttaminen kotihoidon yksiköksi 13.5.2014 92: Sointulan, Ylihärmän palvelukeskuksen ja Voltin kortteerin muuttaminen kotihoidon yksiköiksi 93: Alahärmän hoiva I:sen muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi 17.6.2014 106: Osastonhoitajien virkojen tarkastelua virkojen vapautuessa/ikäihmisten palvelut 26.8.2014 133: Alahärmän osasto II lakkauttaminen 137: Äitiysneuvolapalvelujen järjestäminen Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella 16.9.2014 149: Vanhusten laitoshoidon korvaaminen muulla palvelurakenteella 152: Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan toimintamuutos 154 Terveyspalveluverkon kehittäminen Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella 23
155 Uuden päivystysasetuksen aiheuttamat muutokset Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa 1.1.2015 alkaen 5.1 Päätettyjen muutosten arvioidut vaikutukset nettokustannuksiin (1 000 eur) 2014 2015 2016 Kumulatiivinen Vanhuspalvelujen rakenteelliset 443 256 700 513 muutokset/nettovaikutus Välinehuollon keskittäminen 6 17 22 45 Päivystysasetus/muutokset toimintaan 180 180 360 Sairaansijojen vähentäminen 500 500 1 000 Yhteensä 437 953 1 402 1 918 6. Toimitilojen peruskorjaukset ja investointitarve Palveluverkkotyöryhmän työskentelyn yhteydessä toiminnan kehittämiseen ja tulevaan palveluverkkoon liittyvien päätösten on todettu olevan sidoksissa nykyisiin toimitilakiinteistöihin ja niiden kuntoon. 6.1 Arvioita kiinteistöjen kunnosta Rakennuksen kuntoarvio on silmämääräinen arvio, jonka tekevät rakennus, sähkö ja lvi tekniikan ammattilaiset. Kuntoarvio sisältää raportin, kuva aineistoa ja 10 vuoden suunnitelman toimenpidetarpeista. Kiinteistön kuntotutkimuksessa avataan rakenteita ja saadaan kiinteistön tekninen kunto korjauskustannuksineen selvitettyä. Seuraavat Kauhavan kaupungin kiinteistöjä koskevat tiedot on saatu kiinteistöpäällikkö Jorma Ylirinteeltä. Alahärmän terveysasema kuntoarvio valmistunut, korjaustarve 796 000. Ei sisällä peruskorjaustarpeita. Voltin vanhustenhuollon keskus on kuntayhtymällä vuokralla. Kuntoarviota ei ole vielä tehty. Alahärmän kunnan aikana täysin peruskorjattu ja on kunnoltaan hyvä. Oli parin vuoden ajan Iltakellon väistötilana. Jokirantatalo edellisen vieressä tyhjillään. Tuleva käyttötarkoitus mietinnässä. Kuntoarviota ei ole tehty. Kortesjärven vanhainkoti. Kaupunki omistaa vanhainkodin puolen, mutta on yhtä rakennusta terveysaseman kanssa. Uuden Kauhavan aikana rakennus on käyty läpi: rakennettu hissi, seinänvierustojen kuivatus tehty, kellaria saneerattu. Huoneissa on tehty pintaremonttia. Keskuskeittiö on kunnostettu. On kunnoltaan teknisesti hyväkuntoinen. Kuntoarviota ei ole tehty. Nivelkohdassa on vesikatto ongelmaa. Rakennussuunnittelutoimisto tekee kaupungin toimeksiannosta rakennesuunnitelmaa, joka toteutetaan kuntayhtymän kanssa yhteishankkeena. Karkea kustannusarvio n. 30 000. Omistajuus; olisiko hyvä, että koko kiinteistömassaa omistaisi yksi eikä kaksi toimijaa? 24
Ylihärmän terveysasema. Rakennettu v. 1992 ja palvelukeskus v. 1994. Kuntoarvion teko on käynnissä, raportti luvattu lokakuun aikana. Rakennus ok. Seuraavan 10 vuoden aikana lähinnä huoltokorjauksia. Kattovesien poisjohtaminen on jonkin verran puutteellista, tehostetaan hule vesijärjestelmää. Mäki Kevari. Omistaja Ylihärmän seudun vanhustenkotiyhdistys. Yhdistys on saanut RAY:n avustuksia, omistajuus pysynyt siksi yhdistyksellä. Kaupunki on vuokrannut tilat edelleen kuntayhtymälle. Rakennuksen suhteen ei ole kantautunut ongelmia. Sointula tehostettua palveluasumista. On Ylihärmän vanha terveysasema, peruskorjattu 2000 luvulla. Liitetään pian kaukolämpöön. Kuntoarviota ei ole laadittu. Sisäilma asioihin viittaavaa ei ole tullut ilmi. Hoitokoti Iltakello. Kiinteistö on peruskorjattu kattavasti kuntaliitoksen jälkeen. Mm. salaojitukset tehty, kaikki huonetilat on käyty läpi, uusittu vesijohto ja viemärijärjestelmät, rakennettu uusi ilmanvaihtojärjestelmä ja vesikatot uusittu. Henkilöstön oirehtimista ollut kuitenkin edelleen jonkin verran. Sisäilmatyöryhmä on otattanut ilmanäytteitä. Ne täyttävät kaikilta osin työterveyteen liittyvät vaatimukset. Tutkimukset jatkuvat materiaalinäytetutkimusten osalta. Ilmanvaihdosta on huoneissa kirjalliset ohjeet helppokäyttöinen huonekohtainen järjestelmä. Kaupungin investointiohjelmaan on esitetty määrärahaa kiinteistön jäähdytykseen, johon kesäisin on tarvetta. Kaitoranta kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö, ei ongelmia. Kauhavan pääterveysasema Varavoimageneraattorista on saatu tarjoukset, hankintaan on määräraha v. 2014 budjetissa. Rakennukset ovat valmistuneet 1969 76 välillä. A insinöörit ovat tehneet 3/2014 kuntoarvion, jossa on todettu, että tilat ovat tyydyttävässä, osin vain välttävässä kunnossa. Kuntoarvion perusteella kiinteistö vaatii vähintään 3,3 milj. panostuksen seuraavan 10 vuoden aikana. Talotekniseen saneeraukseen tulisi liittää rakennusteknisiä korjaus ja uudistamistoimenpiteitä. Raportissa on suositeltu rakennushankkeen suunnittelun käynnistämistä. Toimikunta on kokoontunut tähän mennessä kerran. Hankesuunnittelu vaatii pohjaksi tiedon, mitä toimintaa pääterveysasemalla tullaan harjoittamaan tulevina vuosikymmeninä. Peruskorjaussuunnittelun tueksi on tehtävä perusteellisia kuntotutkimuksia korjauskustannusten selvittämiseksi. Työryhmä kiirehti tutkimuksen tekemistä. Vastaavanlainen hanke on Kauhavan koulukeskus, johon tilataan perusteellinen kuntotutkimus. Hankkeita viedään rinta rinnan. Lähtökohtana on tehdä tutkimukset v. 2014 aikana. Mikäli toimintoja Kauhavan alueella keskitettäisiin, kiinteistömassan vähentymisestä tulisi 0,5 milj. :n säästö vuosikuluista. Rakentamisen ja peruskorjaamisen tarve vähenisi. Lisäksi on otettava huomioon jäännösarvojen mahdolliset alaskirjaukset. Työryhmä totesi, että pääterveysaseman peruskorjaus maksaa helposti saman kuin uuden rakentaminen. Nyt tulisi rakentaa tulevaisuuden tarpeisiin. Toiminnan kehittämisessä painotettiin väestön tarpeita. KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN 25