KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008

Samankaltaiset tiedostot
KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007

KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

Leppävirran kunta Puh. (017) PL 4, Leppävirta

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

Henkilöstökertomus 2014

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

TASA- ARVOSUUNNITELMA

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Henkilöstöraportti Kh Kv

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Henkilöstökertomus 2014

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

Kh Kv

Henkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2013

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

LAPUAN KAUPUNKI HENKILÖ STÖ TILASTÖ- JA VUÖDELTA 2015

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2016

Savonlinnan kaupunki 2013

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

KAJAANIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti 2006

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

Henkilöstöraportti 2014

Maakuntahallitus , Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Kuhmon kaupunki. Henkilöstöraportti

Henkilöstön siirtymisperiaatteet Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja

SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2014

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg

Miten jaksamme työelämässä?

Julkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

Kh Kv

Ruokapalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013

Henkilöstöön panostaminen

SYSMÄN KUNTA Kvalt Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3

Työntekijän vakuutukset

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

RÄÄKKYLÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI Liite 1. vuoden 2015 tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

Transkriptio:

KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE. 4 1. Palvelussuhteen luonne.. 4 2. Päätoimisuus.. 5 3. Ikä- ja sukupuolijakauma 6 4. Eläkkeelle jääminen 7 5. Palvelussuhteen pituus 8 2. POISSAOLOT. 8 3. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 1. Sairauspoissaolot. 9 2. Tyky-toiminta 9 4. PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET. 10 1. Henkilöstökulut.. 10 2. Kokonaispalkkojen vertailu miesten ja naisten kesken. 10 3. Työnvaativuuden arviointi.. 10 4. Henkilökohtainen lisä. 10 5. YHTEISTOIMINTA 11

3 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Kuhmon kaupungin henkilöstötilinpäätös vuodelta 2008 on järjestyksessään viides. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnassa on sovellettu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta (2004). Tiedot on pääosin koottu palkkahallinnon tietojärjestelmän heha ohjelmasta. Kuhmon kaupungin henkilöstötilinpäätöksessä vuodelta 2008 kuvataan henkilöstön määrää, rakennetta, poissaoloja, terveydellistä toimintakykyä ja kustannuksia. Työntekijöiden ja heistä muodostuvan organisaation osaaminen, terveys, motivoituminen ja sitoutuminen sekä työn merkitsevyyden kokeminen ovat keskeisiä strategisia tuloksellisuuden ja menestymisen suunnannäyttäjiä. Työhyvinvointikysely Kaupungin henkilöstön työhyvinvointia ja tyytyväisyyttä kartoitettiin työhyvinvointikyselyllä, mikä Kuhmon kaupungissa toteutettiin ensimmäistä kertaa näin laajana. Kysely toteutettiin ajalla 27.10. 10.11.2008. Kyselyn toteutti Kuntien Eläkevakuutus, joka keräsi vastaukset ja teki yhteenvedot. Vastaukset olivat näin ollen luottamuksellisia ja kysely toteutettiin niin, ettei yksittäisiä vastauksia voida tunnistaa. Kaupunki sai käyttöönsä valmiit koostetut raportit. KEVA suositteli valitsemaan kehittämiskohteita työhyvinvoinnin kehittämiseksi, vaikka kyselyn tulos olisi hyvä. Kysely lähetettiin 422 työntekijälle ja vastauksia oli yhteensä 335. Kyselyn vastausprosentti oli korkea 79,4 %. Tuloksista tiedotettiin kaupunginviraston johtoryhmälle 10.12.2008 ja esimiehille 11.12.2008. Työyhteisökohtaiset tulokset on käsiteltiin joulu-tammikuun aikana omissa työyhteisöissä. Parantamisehdotukset työhyvinvoinnin parantamiseksi saatiin kaikista työyksiköiltä tammikuun 2009 loppuun mennessä. Näin henkilöstöllä oli tilaisuus tehdä esityksiä työhyvinvoinnin parantamiseksi tammikuun aikana. Kyselyn tulos oli hyvä. KEVA on toteuttanut kysely 14 kunnassa vuonna 2008 ja näistä tuloksista Kuhmon tulos oli toiseksi paras. Kyselyssä annettiin paljon avovastauksia ja ne sisälsivät runsaasti hyödynnettäviä kehittämisehdotuksia. Tuloksia on tarkasteltu työyhteisö-, toimiala- ja koko kunnan tasolla. Kriittisessä palautteessa esille tuotiin työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet pidemmän tähtäimen suunnitteluun, työntekijöiden osaamisen arvioinnin parantaminen sekä huomion kiinnittäminen ergonomisiin tekijöihin. Kriittisessä palautteessa tuli esille myös, että johtaminen ei kunnassa perustu riittävästi tasa-arvoisuuteen, joka viides kokee tässä selkeän ongelman. Kaupungin tasa-arvosuunnitelmassa on huomioitu yhtenä painopistekohtana tasa-arvoinen johtamiskulttuuri. Tulosten pohjalta esimiehet ja johtoryhmä on sopinut työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä ja niiden seurannasta. Kuhmon kaupungin esimiehille järjestettiin 17.2.2009 tilaisuus, jossa valittiin kehittämiskohteet työhyvinvoinnin parantamiseksi. Tulosten pohjalta laadittiin toimenpidesuunnitelma, jossa parantamiskohteet ovat tärkeysjärjestyksessä. Tilaisuudessa menettelytavaksi valittiin työryhmätyöskentely, jossa jokainen esimies sai antaa enintään viisi ääntä parantamiskohteille. Työn lopputuloksena saatiin laadittua toimenpidesuunnitelma työhyvinvointia parantaviksi toimenpiteiksi. Näin kaikki esimiehet pääsivät osaltaan vaikuttamaan parantamiskohteiden valintaan. Eniten kannatusta saivat yhteistyön kehittäminen kaupunkiorganisaatiossa sekä hy-

4 vän hengen luominen omalla käyttäytymisellä. Kaupunginhallitus merkitsi tietoonsa saaneeksi toimenpidesuunnitelman kokouksessaan 31.03.2009 ( 122). Osa kehittämistoimenpiteistä on jo laitettu vireille. Kaupunginviraston johtoryhmässä päätettiin jo ennen 17.2. tilaisuutta, että yhteinen henkilöstöjuhla järjestetään vuoden 2011 alussa kaikille Kuhmon kaupungin työntekijöille. Henkilökunnalla on lisäksi mahdollisuus vapaamuotoisesti tavata johtoryhmän jäseniä aamuisin kaupunginviraston henkilökunnan kahviossa aamukahvien merkeissä niinä päivinä, jolloin kaupunginviraston johtoryhmä kokoontuu. Tapaamiset ovat klo 7:30-8:00 välillä. Sama kysely tullaan toistamaan kahden vuoden päästä Kuhmon kaupungin henkilöstölle. Vuoden 2008 lopussa henkilöstön määrä oli yhteensä 424. Henkilöstön määrä on pysynyt lähes samana verrattuna vuoteen 2007. Kaupungin henkilöstön keski-ikä 49,2 vuotta. Kunta-alan työolobarometrin 2008 mukaan kunnissa työskentelevien keski-ikä on 46 vuotta. Sairauspoissaolopäivien määrä on noussut verrattuna viime vuoden poissaolopäiviin. Tänä vuonna sairauspäivien määrä oli keskimäärin 11,7 päivää/työntekijä. Vuonna 2007 vastaava luku oli 10,2 päivää/työntekijä. Kunta-alan työolobarometrin mukaan kunta-alan työpaikoilta oltiin keskimäärin 9,3 päivää vuodessa poissa sairauden takia. Henkilöstön ikärakenne huomioiden on tärkeää, että jaksamista tuetaan kaikin tavoin. Lähitulevaisuudessa kilpailu työvoimasta kasvaa. Palvelujen turvaamiseksi olisi hyvä saada työntekijät jatkamaan työelämässä nykyistä pitempään. Työelämää kehittämällä, työterveyshuoltoa tehostamalla ja ammatillisella kuntoutuksella voidaan työuraa pidentää, vaikka työkyky ei ole enää parhaimmillaan. 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Palvelussuhteen luonne Henkilöstön määrä ja rakenne (taulukossa naiset ja miehet eriteltyinä ) Toistaiseksi palkatun henkilöstön osuus kaikista työntekijöistä on ollut vuonna 2006 n. 70 %, vuonna 2007 n. 76 % ja vuonna 2008 n. 75%. 31.12.2006 31.12.2007 31.12.2008 n m yht. yht. n m yht. toistaiseksi 231 80 311 241 78 319 243 75 318 määräaikaiset 82 42 124 56 34 90 53 38 91 työllistetyt 6 2 8 6 6 12 6 8 14

5 oppisopimus-koulutus 1 1 1 1 1 1 yhteensä 319 125 444 303 119 422 302 122 424 2. Päätoimisuus 31.12.2006 31.12.2007 31.12.2008 n m yht. n m yht. n m yht. kokoaikatyössä 267 108 375 261 100 361 255 104 359 osa-aikatyössä 26 10 36 19 10 29 34 8 42 osa-aikaeläkkeellä 16 1 17 15 2 17 14 2 16

6 sivutoimi 10 6 16 8 7 15 4 3 7 yhteensä 319 125 444 307 114 422 307 114 424 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma Toistaiseksi palkatun henkilöstön määrä oli 318 henkilöä 31.12.2008. Vuonna 2007 on yli 45-vuotiaiden osuus ollut 67 %. Vuonna 2008 yli 45-vuotiaiden osuus oli 72,9 % vakinaisen henkilöstön määrästä. Keski-ikä vakinaisen henkilöstön osalta on keskimäärin 49,2 vuotta, naisten keski-ikä on 48,6 vuotta ja miesten keski-ikä on 51,1 vuotta. Kunta-alan työolobarometrin 2008 mukaan kunnissa työskentelevien keski-ikä on 46 vuotta. TOISTAISEKSI PALKATUN HENKILÖKUNNAN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA 31.12.2006 naiset miehet yhteensä 31.12.2007 naiset miehet yhteensä 31.12.2008 naiset miehet yhteensä alle 20 v 20-24 v 25-29 v 30-34 v 8 8 9 2 11 14 1 15 12 2 14 5 0 5 19 2 21

7 35-39 v 40-44 v 45-49 v 50-54 v 55-59 v 60 v tai yli 25 5 30 26 11 37 52 14 66 69 22 91 39 21 60 12 9 21 28 7 35 28 13 41 51 15 66 69 22 91 32 14 46 7 4 11 22 5 27 24 9 33 38 16 54 65 17 83 51 16 67 16 12 28 Yhteensä 240 84 324 241 78 319 240 77 318 % 74,0 26,0 100 75,5 24,5 100 75,7 24,3 100 1.4. Eläkkeelle jääminen Vuoden 2005 eläkemuutokset toivat vanhuuseläkkeeseen joustavuutta. Halutessaan työntekijä voi jäädä eläkkeelle omassa henkilökohtaisessa eläkeiässään tai ennen sitä, mutta aikaisintaan 63-vuotiaana. Työntekijä voi kuitenkin jatkaa työssäoloaan ja jäädä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä valitsemanaan ajankohtana. Työssä jatkaminen kartuttaa suurempaa eläkettä, kun taas eläkkeelle jääminen ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikää pienentää eläkettä. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle henkilö voi jäädä täytettyään 62 vuotta. Kaupungin organisaatiosta jäi eläkkeelle 6 työntekijää vuonna 2008, luvussa on mukana koulupuolelta eläkkeelle jäänyt henkilöstö. Seuraavasta taulukosta voi nähdä, että vuosina 2012 2015 on eläkkeelle siirtymisiä eniten. Eläkelistaus

8 perustuu Kuntien eläkevakuutuksen rekisterissä 27.9.2006 olleisiin palvelussuhdetietoihin. Luettelo sisältää henkilöt, jotka 1.1.2007 31.12.2022 välisenä aikana täyttävät henkilökohtaisen eläkeikänsä tai 65 vuotta. Luvuista puuttuvat peruskoulun opettajat. Vuosi Eläkkeelle jäävien määrä 2008 6 2009 7 2010 9 2011 6 2012 12 2013 10 2014 8 2015 11 yhteensä 69 1.5. Palvelussuhteen pituus Vakinaisen henkilöstön palveluksessa olovuodet vuosien 2006, 2007 ja 2008 lopussa. Vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteet ovat henkilökunnan ikärakenteestakin johtuen pitkiä, kaikista työsuhteista on ollut vuoden 2008 lopussa kestoltaan yli 15 vuotta 61 %.

9 31.12.2006 31.12.2007 31.12.2008 alle 2 v 28 9 % 19 7 % 9 3,2 2 4 v 15 5 % 24 8 % 19 6,7 5 9 v 47 16 % 47 16 % 55 19,3 10 14 v 25 9 % 25 8 % 29 10,2 15 19 v 49 16 % 42 15 % 27 9,5 20 24 v 52 17 % 46 16 % 56 19,6 25 29 v 46 15 % 43 15 % 37 13,0 30 v tai yli 40 13 % 44 15 % 53 18,5 yhteensä 302 100 % 290 100 % 285 100 1.6. Osa-aikaeläke Kaupungin henkilöstöstä on ollut osa-aikaeläkkeellä 16 työntekijää vuonna 2008. Suurin osa osa-aikaeläkkeellä olevista on työskennellyt ruokahuollon ja päivähoidon yksiköissä. 2. POISSAOLOT POISSAOLOT TYÖPÄIVINÄ VUOSINA 2006, 2007 ja 2008 Henkilökunnan poissaolot jakaantuvat seuraavasti: sairaus työtapaturmat / ammattitaudit perhevapaat lomarahavapaat vuosilomat koulutus tilapäinen hoitovapaa lomautus vuorotteluvapaa yksityisasia / palkallinen yksityisasia / palkaton muut vapaat 2006 2007 2008 4621 131 1209 9658 225 86 356 626 275 1630 813 4316 199 1543 9495 273 120 275 294 308 1612 1159 4958 74 983 9392 322 171 50 1054 325 1067 1289

10 yhteensä 19630 20594 19685 työpäivää / vakinainen henkilö 63,1 64,5 62,1 3. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 1. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivien määrä on noussut Kuhmon kaupungilla vuonna 2008 verrattuna vuoden 2007 sairauspäiviin. Kajaanin kaupungilla henkilöstön sairaspoissaolopäiviä oli 10,9 päivää henkilöä kohti. Sotkamossa 8,5 päivää ja Suomussalmella 9 päivää poissa sairauden takia. Kunta-alan työolobarometrin 2008 mukaan kunta-alan työpaikoilla oltiin vuonna 2008 keskimäärin 9,3 päivää vuodessa poissa sairauden takia. SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVÄT VUOSINA 2006, 2007 JA 2008 2006 2007 2008 sairauspäivät/toimiala keskimäärin Kaup.hall.toimialat 828 487 134 4,6 Tekn. ja ymp.palvelut 1059 817 1559 14,2 Sivistyspalvelut 2734 3012 3265 11,6 YHTEENSÄ 4621 4316 4958 Sairauspoissaolopäivät/henkilö 10,4 10,2 11,7 11,7 Työnantajan kannalta on edullista henkilöstön työssäolon tukeminen ja työn kehittäminen siten, että työntekijä jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikäänsä saakka. Yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä työnantaja joutuu aina maksamaan osuutensa vanhuuseläkeikään asti. Kuhmon kaupunki maksoi työntekijöiden työterveyspalveluja vuonna 2008 yhteensä noin 111.000 euroa. 2. Tyky-toiminta Kaupunki varasi vuoden 2008 tyky-toimintaa varten 20.000 euroa. Määrärahoja käytettiin 15.350 euroa. Tyky-työryhmä on kokoontunut vuoden 2008 aikana yhteensä viisi kertaa. Työpaikat ovat muiden vuosien tapaan olleet aktiivisia ja toteuttaneet erilaisia tapahtumia, joiden tavoitteena on ollut kehittää työyhteisöä ja vahvistaa osaamista virkistäytymisen lisäksi. Määrärahoilla on hankittu myös jonkin verran välineistöä, esimerkiksi kirkasvalolamppuja. Vapaa-aikatoimi oli koko henkilöstön virkistäytymispäivän toteuttavana tahona. Henkilöstön ulkoiluiltapäivänä 27.8. patikoitiin Jonkerin Kieverrysjärvillä. Koko henkilöstön osallistuminen samana päivänä ei onnistu, joten tarjolla oli vaihtoehtona iltaretki 28.8. Osallistujia oli yhteensä noin 100. Henkilöstöstä yhdeksän on osallistunut kuntoremonttikurssille Sotkamon VuokattiSportissa. Työter-

veyshuolto on tehnyt valinnat kuntoutukseen osallistuneista hakemusten perusteella. Kuntoutusjakson kustannuksista 50 % on katettu Kuhmon kaupungin tyky-määrärahoilla, 25 % Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:n avustuksella. Loppuosan kustannuksista ovat osallistujat maksaneet itse, tähän kustannusosaan työntekijät ovat voineet hakea Kelan korvausta. Kuntoremontteja on järjestetty vuodesta 1996 alkaen ja niille on osallistunut vuoden 2008 loppuun mennessä 180 työntekijää. Kuntosali Kunnonpaikassa on käyntikertoja ollut 196. Kuntoilun vaihtoehtona on ollut uimahalli, jossa käyntikertoja on ollut yhteensä 365. Käytettävissä on ollut myös 15 euron hyvitys hierontakerrasta, tätä etua käytti 95 työntekijää. Lisäksi henkilöstö on voinut varata kaupungin omia salivuoroja. Tyky-määrärahoilla tilattiin neljä Kuntolehden vuosikertaa. Lehdet tulivat päivähoidolle, Kontion koululle, Tuupalan koululle ja kaupunginvirastolle. 4. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 4.1. Henkilöstökulut ovat kehittyneet vuosittain tilinpäätösten perusteella seuraavasti: 11 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 2006 2007 2008 11 392 396,12 3 674 098,48 824 781,98-155 100,49 11 424 072,64 3 763 906,70 771 946,61-138 260,68 11 675 870,00 4 087 480,66 793 060,61-152 495,57 Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korvaukset (= tapaturmavakuutus- ja sairausvakuutuskorvaukset) Yhteensä 15 736 176,09 15 821 665,27 16 403 915,70 Koko henkilöstön määrästä 25 työntekijän verotuskunta on muu kunta kuin Kuhmo. 4.2. Kokonaispalkkojen vertailu miesten ja naisten kesken Sovellettava työehtosopimus Kokonaispalkka naiset/keskimäärin/kk Kokonaispalkka miehet/keskimäärin/kk KVTES:n mukaiset palkat 2016,70 2273,10 TS:n mukaiset palkat 2329,10 2768,70 OVTES:n mukaiset palkat 3222,90 3656,40 Kaupungin tasa-arvosuunnitelman yksi painopistealue on sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Palkkausta kehitetään pitkällä aikavälillä siten, että palkkaus on tasa-arvoinen miesten ja naisten kesken. Perusteettomat palkkaerot poistetaan. 4.3. Työnvaativuuden arviointi Kaupunki on ottanut käyttöönsä 1.9.2004 tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteeksi työn vaa-

tivuuden arvioinnin KVTES:n osalta. Vuosina 2005-2008 palkkoja on korjattu paikallisten järjestelyvarojen avulla työnvaativuuden mukaisiksi. OVTES:n osalta työn vaativuuden arvioinnin perusteiden määrittäminen on vielä kesken. 4.4. Henkilökohtainen lisä Kuhmon kaupunginhallitus on kokouksessaan 20.12.2005 ( 524) päättänyt KVTES:n :n 6 mukaisen henkilökohtaisen lisän arviointiperusteet ja lisän suuruudeksi 30 /henkilö /kk. Henkilökohtaisia lisiä on jaettu vuosina 2006 2007 yhteensä 124 työntekijälle. Vuonna 2008 henkilökohtaisia lisiä ei jaettu, koska organisaatiossa oli vielä työntekijöitä joiden palkkaus ei ollut työnvaativuuden mukainen. 12 5. YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta säätelevä laki (449/2007) on tullut voimaan 1.9.2007. Aikaisemmin yhteistoimintamenettely on perustunut kunnallisen virkaehtosopimuslain ja työehtosopimuslain nojalla solmittuun yleissopimukseen. Yhteistoimintaneuvottelutyöryhmään on kuulunut kaksi jäsentä jokaisesta pääsopijajärjestöstä sekä hallintojohtaja, talousjohtaja sekä henkilöstöasianhoitaja. Yt-ryhmä on kokoontunut vuoden 2008 aikana neljä kertaa. Yt-ryhmän kokouksissa on käsitelty seuraavia asioita: - mahdollinen seudullisen yhteistyön aloittaminen Sotkamon kunnan kanssa virkojen muuttaminen toimiksi/ehdotus työsopimuslomakkeeksi pesulan mahdollinen myyminen yksityiselle ja siitä johtuvat toimenpiteet liukuvan työajan käyttöönotto kaupunginvirastossa ja siivousmitoitus. Työsuojelutoiminta Työsuojeluryhmä on kokoontunut vuoden 2008 aikana neljä kertaa. Työsuojelutarkastuksia on pidetty kaupungin 14 eri toimipisteessä. Kohteina ovat olleet vapaa-aikapuoli, koulut, kirjasto, Tuupalan keittiö ja päiväkodit.