LÄHISUHDEVÄKIVALTA NÄKYVIIN LASTENVALVOJAN TYÖSSÄ. Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta

LÄHISUHDEVÄKIVALTA NÄKYVIIN LASTENVALVOJAN TYÖSSÄ Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta Ero mahdollisuus vai uhka? Viranomaisten käytännöt ja mahdollisuudet ehkäistä väkivaltaa erotilanteissa 9.10.2013 Eduskunta, Pikkuparlamentin auditorio Espoon kaupunki / Sanna Kaitue, Marjatta Karhuvaara, Susanna Ruuhilahti

Ero voi olla hengenvaarallista aikaa Parisuhteessa tapahtuva väkivalta ei useinkaan lopu, vaikka suhteessa päädyttäisiinkin eroon. Väkivalta voi kärjistyä erotilanteessa ja jatkua myös eron jälkeen Erotilanne on selkeä riskikohta väkivallalle altistumiseen Erotilanne itsessään on harvemmin väkivaltaa laukaiseva tekijä, jos väkivaltaa ei ole ollut parisuhteen aikana Kansainvälisten tutkimusten mukaan naisen riski tulla surmatuksi parisuhteessa on erityisen suuri suhteen päättyessä Parisuhteeseen ja eroon liittyvät ongelmat tulivat esiin useasti myös perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta 2003-2012 tehdyssä selvityksessä

Ero voi olla hengenvaarallista aikaa Väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan käyttäytyvä henkilö saattaa kontrolloida puolisonsa elämää kokonaisvaltaisesti. Ero konkretisoi kontrollin menetyksen ja tähän voi liittyä väkivaltaa harjoittavan pelko siitä, että hän menettää myös suhteensa lapsiin Koska tämä kontrollin menettämisen pelko on käsillä juuri eron aikaan, on ensiarvoisen tärkeää taata sekä väkivaltaa kokeneen että lasten turvallisuus eron hetkellä. Tällöin ei ole myöskään syytä kyseenalaistaa väkivaltaa kokeneen pelkoa oman tai lasten turvallisuuden puolesta Parisuhdeväkivallassa lapsi on joutunut elämään väkivallan ja pelon ilmapiirissä, vaikkei itse olisikaan ollut vanhempiensa harjoittaman väkivallan kohteena. Erotilanteessa väkivalta voi laajeta kohdistumaan myös suoraan lapseen Parisuhteen aikainen väkivalta jatkuu eron jälkeen tyypillisimmin häirintänä, uhkailuna ja väijymisenä. Jatkuessaan parisuhdeväkivalta vaikuttaa lapseen myös eron jälkeen

PUHU ÄLÄ LYÖ! Espoon kaupungin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma Kaikki asukkaat Riskiryhmät Väkivallan uhkaa tai ensimmäisiä ongelmia kokevat Väkivallan kokijat ja tekijät Väkivallan kokijat ja tekijät Hyvinvointi, terveys, väkivallattomuus Tieto, taito, rohkeus puuttua Pitkäjänteinen tuki, jälkiseuranta Tuki ja apu lapsille ja nuorille Suojaavien tekijöiden vahvistaminen Riskiryhmien tunnistaminen ja tukeminen Varhainen puuttuminen ongelmiin Kokonaisvaltainen, moniammatillinen apu tarpeiden mukaan Väkivallan toistumisen ehkäisy Tieto, ymmärrys, asenteet Äärimmäiset kontrollin muodot: kunniaväkivalta, vainoaminen Ehkäisytyöllä tarkoitetaan kaikkia ehkäisyn tasoja: - väkivallan ehkäisemistä ennen sen syntymistä - riskitekijöihin kohdistuvia toimia - väkivaltaa jo kokeneiden hoitoa ja asemaa parantavia toimia

Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta: Päätettäessä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähisuhteessa tapahtunut väkivalta tulee ottaa huomioon eikä huolto tai tapaamisoikeus saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus: Kaikissa sosiaalihuollon, tuomioistuinten, toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta: Velvoittaa ja oikeuttaa lapsen huoltajan huolehtimaan lapsen turvallisuudesta sekä viranomaiset varmistumaan siitä päätöksenteossa

Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö Lastensuojelulaki Perustuslaki 7 1 mom: Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen Perustuslaki 19 3 mom: Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Viranomaisten edellytetään tunnistavan väkivalta ja sen riskisyyt ja puuttuvan niihin nykyistä varhemmin

Sosiaalihuoltoasetus 17 2 Sosiaalihuollon asiakaslain 5 Vanhemmat ovat eri asemassa kääntyessään lastenvalvojan puoleen kuin kääntyessään oikeuden puoleen oikeus saada ohjeistusta ja apua lainmukaisen sopimuksen laatimisessa Sosiaalihuoltoasetuksen 17 2 momentin mukaan sosiaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vanhempia tarvittaessa ohjataan ja avustetaan lapsen huoltoa koskevien kirjallisten sopimusten tekemisessä Vanhemmat, jotka ovat kääntyneet lastenvalvojan puoleen, ovat myös sosiaalihuollon asiakkaita, joten heillä on sosiaalihuollon asiakaslain 5 :n mukaisesti oikeus saada selvitys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erilaisista vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista samoin kuin muista seikoista, joilla on merkitystä heidän asiassaan

Lapset väkivallan kokijoina - väkivalta vaikuttaa aina lapseen Perheessä tapahtuva väkivalta vaikuttaa aina lapseen, vaikkei hän ei olisikaan suoranaisesti väkivallan kohteena, vaan vain silminnäkijänä tai kuulijana UNICEF:n tutkimuksen mukaan 61 000 suomalaislasta elää perheessä tapahtuvan väkivallan kohteena. Tutkimusten mukaan 90 % lapsista on joko samassa tai viereisessä huoneessa väkivallan teon aikana Englantilaisen tutkimuksen mukaan 90 % lapsista on joko samassa tai viereisessä huoneessa kotona tapahtuvissa väkivaltatilanteissa Ellosen tutkimuksessa 65 % niistä lapsista, jotka olivat nähneet väkivaltaa vanhempiensa välillä, olivat kohdanneet sitä myös itse Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan arviolta puolet perheväkivaltaa todistaneista lapsista joutuu itse väkivallan kohteeksi. Joka neljäs lapsi on ollut silminnäkijänä perheväkivaltatilanteessa, ja n. puolessa näistä on esiintynyt fyysistä ja 13 %:ssa on käytetty asetta tai esinettä

Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsen näkökulmasta Lapset voivat olla väkivallan kohteena tai todistaa väkivaltaa eri tavoin olemalla väkivallan kohteena itse tai vanhemman sylissä silminnäkijänä kuulijana viereisestä huoneesta Väliin tulijana väkivaltatilanteessa näkemällä vanhempansa vammat pakotettuna olemaan hiljaa tai pysymään omassa huoneessaan väkivallan aikana pakotettuna solvaamaan toista vanhempaansa olemalla manipuloinnin kohteena olemalla eristettynä toisesta vanhemmasta, sukulaisista ja tuttavista

Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsen näkökulmasta Lapsi ei näe tilannetta aikuisen silmin, eikä lapsella ole välttämättä käsitystä siitä mikä on normaaliin perhe-elämään kuuluvaa turvallisuutta ja tapahtuneen nimeäminen väkivallaksi voi olla vaikeaa Väkivaltaa käyttävä vanhempi asettaa lapsen ristiriitaiseen tilanteeseen. Samassa henkilössä on lapselle kaksi toisilleen vastakkaista puolta: hoivaaja ja pelon lähde Lähisuhdeväkivaltaan syyllistyminen lapsiperheessä on itsessään osoitus puutteellisesta vanhemmuudesta / lapsi voi kokea syyllisyyttä väkivallasta Pieni lapsi ei osaa erottaa itseään vanhemmasta pelko vanhemman menetyksestä ja kokemus toiseen vanhempaan kohdistuvan väkivallan kohdistumisesta myös häneen Lapsi ei itse kykene suojautumaan läheisen harjoittamalta väkivallalta tai turvattomassa ilmapiirissä kasvamiselta Lapsen edun mukaista on saada elää turvallisessa ympäristössä

Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsen näkökulmasta Lapsia voidaan käyttää väkivallan välineenä (sekä suhteen aikana että eron jälkeen) Väkivaltaa harjoittava voi pyrkiä pitämään kumppaninsa suhteessa saamalla hänet tuntemaan itsensä riittämättömäksi vanhemmaksi ja pelottelemalla esimerkiksi huoltajuuden menetyksellä erotilanteessa Parisuhteessa tapahtuva väkivalta ei useinkaan lopu, vaikka suhteessa päädyttäisiinkin eroon väkivaltaa harjoittava voi jatkaa väkivaltaa käyttämällä myös lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta häirintään ja uhkailuun väkivalta voi eron jälkeen laajentua kohdistumaan myös lapseen esim. tapaamisen aikana tai lapsi voi kokea turvattomuutta tapaamisen aikana olleessaan väkivaltaa harjoittaneen luona / hankaloittaa lapsen asioista sopimista vanhempien kesken Vanhempien ero ei välttämättä lopeta väkivaltaa suhteessa lapseen lapsi ei eroa vanhemmasta Lapsia voidaan käyttää välittäjinä; heille voidaan valehdella ja heitä voidaan manipuloida ja houkutella yhteiseen salailuun

Mitä on lähisuhde- ja perheväkivalta? Perheessä tai lähisuhteessa ilmenevää fyysistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa, jossa tekijänä on uhrin nykyinen tai entinen avo- tai aviopuoliso, seurustelukumppani, sisarus, vanhempi tai lapsi Käyttäytymismalli, jossa tietty kaava toistuu väkivallan kierre Vallan väärinkäyttöä tähtää läheisen alistamiseen ja kontrollointiin Pahenee ajan myötä, loppuu harvoin itsestään Aiheuttaa vakavia ja mittavia psyykkisiä, fyysisiä ja taloudellisia seuraamuksia Vaiettu ilmiö. Piilorikollisuutta, tulee viranomaisten tietoon vasta noin 30 tapahtumakerran jälkeen ja tällöin fyysinen väkivalta on jatkunut jo pitkään ja on vakavaa. Poliisille ilmoitetaan vain noin 10 % tapauksista

Väkivallan kierre Tarkoittaa kahta asiaa: 1) väkivalta siirtyy sukupolvelta toiselle ja 2) väkivalta on käyttäytymismalli, joka noudattaa tietynlaista syklisyyttä, väkivallan kierrettä Väkivallan ja lämmön vuorottelu Kuherruskuukausi väkivaltaa seuraa hyvittelyvaihe (anteeksipyyntö, lahjat), uhri muuttuu toiveikkaaksi ja kokee hallitsevansa tilanteen tilanne kylmenee uusi väkivallanteko uusi hyvittelyvaihe Mitä pidempään väkivalta jatkuu, sen tiheämmäksi kierre muodostuu ja väkivalta normalisoituu väkivallasta tulee osa arkea Väkivaltaa kokeva ei välttämättä itse enää tunnista väkivallan ja normaalin rajaa ja hänen kykynsä katkaista kierre yksin heikentyy puuttuminen välttämätöntä

Väkivallan normalisoituminen ja vakavoituminen Jatkuessaan väkivalta normalisoituu väkivallasta tulee osa arkea Väkivalta alkaa usein vähäpätöisiltä vaikuttavina tekoina, mutta pahenee ajan myötä. Tämän vuoksi väkivaltaa kokeva ei välttämättä itse enää tunnista väkivallan ja normaalin rajaa ja hänen kykynsä katkaista kierre yksin heikentyy vaikea irrottautua, suhteesta lähteminen voi viedä vuosia Suhteesta irrottautuminen ja eroaminen eivät välttämättä lopeta väkivaltaa ja sen uhkaa erotilanne voi olla hengenvaarallinen Ulkopuolisen vaikea ymmärtää tilannetta

Henkinen väkivalta / näkymätön väkivalta Fyysistä väkivaltaa edeltää yleensä henkinen väkivalta tulee puheissa helpommin esiin helpompi tunnistaa Ilmenee esim. toisen nimittelemisenä, nöyryyttämisenä, pelotteluna, huutamisena, mitätöimisenä, alistamisena ja vähättelynä, työnteon ja kodin ulkopuolisten menojen rajoittamisena, eristämällä uhri sosiaalisista verkostoista tai jättämällä uhri tekijän ja hänen perheensä välisen yhteydenpidon ulkopuolelle Voi olla esim. puhumattomuutta tai toisen mielipiteiden huomiotta jättämistä Alkaa usein huomaamattomasti ja kohteeksi joutuvan on vaikea tunnistaa, missä kulkee normaalin ja epänormaalin raja

Henkinen väkivalta / näkymätön väkivalta Osa lähisuhdeväkivallan kaavaa ja kierrettä Väkivaltaa kokenut elää pelon ja uhkausten ilmapiirissä. Hän ei voi koskaan tietää, milloin ja mistä syystä väkivaltaa käyttävän kumppanin tuuli muuttuu - aina on oltava varpaillaan ja varuillaan Monesti henkinen väkivalta koetaan jopa pahempana kuin fyysinen väkivalta Eristäminen kodin ulkopuolisesta maailmasta on tapa ylläpitää tekijän valta-asemaa; mitä vähemmän toisella on ympärillään tukijoita, sitä helpompi häntä on kontrolloida ja hallita Tähdätään uhrin minuuden murentamiseen ja siihen, että uhria ei ole olemassa ilman tekijää

Riitaan tarvitaan kaksi, väkivallasta vastaa vain tekijä Tehtävä ero riidan ja väkivallan välille riidat kuuluvat perhe-elämään, mutta väkivalta ei Perheessä voi olla välillä tulehtuneita tilanteita ja riitaa. Pelko kuitenkin määrittää sen, onko perheessä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivallan kohteena suhteessa on se, joka pelkää Väkivalta on vallan väärinkäyttöä ja kontrollia Väkivalta perustuu epätasa-arvoon tekijä pyrkii alistamaan ja syyllistämään läheistään kontrolloimalla ja kääntämällä asiat päälaelleen

Ilmiön ymmärtäminen Kun joku on liian hyvää ollakseen totta, se ei yleensä ole totta Lähisuhdeväkivalta alkaa toiselle omistautumisena sekä lahjomisella ja imartelulla kritisointi ja arvostelu / eristäminen sukulaisista ja ystävistä väkivaltaa kokeneen elintila kaventuu Kun tekijä alkaa käyttää fyysistä väkivaltaa, uhri on henkisesti jo niin alistettu, että kantaa häpeää ja syyllisyyttä toisen tekemästä pahoinpitelystä Väkivaltaa kokenut alkaa muuttaa omaa käytöstään ja ennakoida väkivallan tekijän mielialoja. Hän pyrkii myötäilemään tekijää, jotta tämä ei hermostuisi ja saisi syytä väkivallan käyttöön Tekijä kehittää mielivaltaisesti syyn väkivallan käyttöön mistä tahansa uhrin teosta tai tekemättä jättämisestä väkivalta ja sen pelko ovat läsnä joka hetkessä Tekijä syyttää kohdettaan väkivaltaisesta käyttäytymisestään ja vähättelee omaa vastuutaan käytöksestään ( = osa käyttäytymismallia ja lähisuhdeväkivaltaa) Tekijä valitsee aina itse käyttääkö väkivaltaa; ei aiheuteta riidalla

Vaiettu ilmiö Kun väkivallasta puhuu siitä tulee totta Lähisuhdeväkivalta on usein edelleen vaiettu asia siitä ei puhuta, eikä siitä haluta kuulla Väkivallasta on vastuussa tekijä, mutta siihen puuttuminen kuuluu kaikille Yksityisellä paikalla tehdystä pahoinpitelystä tuli vuonna 1995 yleisen syytteen alainen rikos; vuodesta 2011 alkaen myöskään lievä pahoinpitely ei ole enää asianomistajarikos, jos se kohdistuu läheiseen osoitetaan, ettei lieväkään väkivalta ole hyväksyttävää Viranomaiset voivat puuttua asiaan vain kun se tulee heidän tietoonsa Väkivalta tulee usein esiin vasta eron yhteydessä (parisuhteen aikana yritetään peittää) ilmitulo riskialtista Lastensuojeluasiakkuus vain jossakin tapauksissa, ei useinkaan lastensuojelun tiedossa

Perheväkivalta ja sopimussovittelu lastenvalvojan luona MIKSI VÄKIVALTA PUHEEKSI? MIKSI VÄKIVALTA JÄÄ PIILOON? OSAPUOLTEN ASEMA NEUVOTTELUTILANTEESSA VÄKIVALLAN MERKITYS LASTA KOSKEVIEN SOPIMUSTEN KANNALTA

Työntekijän tulee ottaa kantaa väkivaltaan Väkivalta ei lopu itsestään, vaan siihen tulee puuttua Väkivallasta tulee kysyä suoraan, mutta samalla on osattava kuunnella ja antaa tilaa Työntekijän on oltava tilanteelle herkkä ja kyetä havaitsemaan hienovaraiset vihjeet väkivallasta Uhri ei aina osaa nimetä kokemaansa väkivallaksi autettava tarkentavilla kysymyksillä Väkivaltaa kokeneelle tilanne saattaa olla normalisoitunut on hyvä kertoa, miltä tilanne näyttää ulkopuolelta katsottuna Lastenvalvojan vastuulla on varmistua sopimuksen vahvistamisen edellytyksistä/muistettava, että tilannetta saatetaan joutua tarkastelemaan jälkikäteen

Lähisuhdeväkivalta ja sovittelu Miksi väkivalta puheeksi? Vanhemmilla on sopimusvapaus lasta koskevista asioista Vanhemmat vastaavat asioiden esilletuomisesta lastenvalvojan luona lähtökohtaisesti itse Sovittelun tuloksena syntynyt sopimus vahvistetaan, ellei jokin erityinen seikka anna aihetta olettaa, että sopimus olisi vastoin lapsen etua. Tällainen seikka voi olla perheessä esiintynyt väkivalta Viranomaisten vastuu väkivallan puheeksi ottamisesta ja perheen tilanteen selvittämisestä syntyy sitä kautta, että 1) vanhempien välinen sopimus voidaan vahvistaa vain, ellei ole aihetta epäillä sopimuksen olevan lapsen edun vastainen ja 2) sopimuksen vahvistajan on aina oltava vakuuttunut myös siitä, että sopimus on aidosti ja vapaaehtoisesti kummankin sopijapuolen hyväksymä

Väkivalta ja sovittelu Miksi väkivalta jää piiloon? Sovitteluun pohjautuvassa työskentelyssä ei viranomaisjohtoisesti selvitetä perheen tilannetta. Sovittelijalla on kuitenkin vastuu sopimuksen vahvistamisesta Käytännössä väkivallan esille tuominen jää lähtökohtaisesti vanhempien vastuulle. Tilanne on ongelmallinen, koska - väkivaltaa kokenut ei yleensä halua ottaa asiaa puheeksi häpeän, pelon tai syyllisyyden tunteiden vuoksi - voidaan myös ajatella, ettei asialla ole enää merkitystä, kun päätös suhteesta lähtemisestä on tehty - väkivaltaa kokeneen voimavarat ovat usein vähäiset, eikä hän jaksa pitää puoliaan tilanteessaan, vaan saattaa toivoa vain, että väkivaltaa harjoittanut jättäisi hänet rauhaan

Väkivalta ja sopimussovittelu Osapuolten asema neuvottelutilanteessa Väkivaltaa tekona ei pidä sovitella, mutta väkivalta ei lähtökohtaisesti estä sovittelua vanhempien välillä yhteisten lasten asioista sopimiseksi vaikka kaikki väkivalta on vahingollista, voi tilanne kuitenkin olla sellainen, että vanhemmat kykenevät yhteistyöhön lasta koskevissa asioissa tapahtuneesta väkivallasta huolimatta Väkivaltaa kokenut ja väkivallan harjoittaja eivät kuitenkaan välttämättä ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa neuvotellessaan lapsen asioista tulee arvioida, voidaanko asiassa ylipäätään neuvotella/sopia, miten väkivalta vaikuttaa vanhemmuuteen ja vanhempien väliseen yhteistyöhön, ja toteutuuko lapsen etu/voidaanko hänen turvallisuutensa taata vanhempien ehdottamilla sopimusjärjestelyillä On mahdollista, että tapahtuneesta väkivallasta huolimatta neuvottelu lapsen asioista voidaan erottaa tapahtuneesta väkivallasta ja saavuttaa molempia osapuolia tyydyttävä lapsen edun mukainen ratkaisu

Väkivalta ja sopimussovittelu Väkivallan merkitys lasta koskevien sopimusten kannalta Väkivalta jää helposti huomiotta neuvotteluissa, joiden päämääränä on sovinnon aikaansaaminen Mikäli perheessä olisi ollut väkivaltaa, sitä ei voida jättää huomioimatta. Väkivallan olemassaolo ja sen laatu/vakavuus saadaan esiin vain konkreettisilla kysymyksillä. Valtasuhteen epätasapaino, käytetyn väkivallan muodot ja vakavuus sekä väkivallan toistuvuus ja pitkäkestoisuus vaikuttavat siihen, millaisia sopimuksia vahvistetaan Lapsen etu on saada suojakseen sellainen sopimus, joka minimoi vanhempien välisen konfliktin jatkumisen. Sopimuksella tulee suojella lasta myös vanhempaan kohdistuvaan väkivaltaan altistumiselta On osattava arvioida, miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon, asumisratkaisuihin sekä tapaamisoikeuden muotoon ja laajuuteen Väkivalta vaikuttaa lapsen elämään ja vanhemmuuteen myös eron jälkeen. Sopimukset eivät milloinkaan saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta

Oppaan sisältö Osa I: Lähisuhdeväkivalta ilmiönä Osa II: Lähisuhdeväkivalta lastenvalvojan toimintakentässä Osa III: Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen ja siihen puuttumiseen

Oppaan sisältö Osa I / Lähisuhdeväkivalta ilmiönä Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö Lähisuhdeväkivallan määrittely Väkivallan vaikutus lapseen / vanhemmuuteen Osa II / Lähisuhdeväkivalta lastenvalvojan toimintakentässä Sopimusten vahvistaminen lastenvalvojan luona Lapsen asema/ääni sopimusneuvotteluissa Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon? Asumis- ja tapaamisjärjestelyihin? Perheen tilanteen rauhoittaminen Väkivallan puheeksi ottaminen Osa III / Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen

Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen ja siihen puuttumiseen Väkivallan selvittelyn vaiheet 1. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja määrittäminen 2. Väkivallan puheeksi ottaminen 3. Väkivallan kartoittaminen 4. Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta 5. Tapaamisen suunnittelu ja turvallisuuden varmistaminen 6. Mahdollisten riskien arviointi 7. Sopimuksen vahvistaminen tai vahvistamatta jättäminen 8. Lastensuojeluilmoitus 9. Rikosilmoitus 10. Ohjaus edelleen auttaviin palveluihin 11. Tapaamisten dokumentointi

Lähisuhdeväkivallan määrittäminen itselle Jotta kykenee tunnistamaan väkivaltaa kokeneen, ottamaan väkivallan työssään huomioon ja puuttumaan siihen, on asia ensin määriteltävä itselle Mitä on väkivalta perheessä? Miten itse ymmärrän väkivaltaa? Ymmärrämmekö sen samalla tavoin? esim. riita on eri asia kuin väkivalta, eri muodot? henkinen, fyysinen, taloudellinen, seksuaalinen Kuka on uhri? Kuka on tekijä? Keihin asialla on vaikutusta? Miten väkivallan näkeminen, kuuleminen tai aistiminen vaikuttaa lapsiin? Kohdatessaan väkivaltaa kokeneen joutuu samalla kohtaamaan myös omat asenteensa ja tunteensa objektiivisuuden säilyttäminen

Väkivallan tunnistaminen Väkivallan tunnistaminen on vaikeaa. Se vaatii vahvaa ammattitaitoa ja tilanneherkkyyttä Opittava tunnistamaan merkit väkivallasta jokaisessa, mutta vältettävä pikaisia johtopäätöksiä Ole tarkka kuulemaan riidoista, perheongelmista, stressistä Tee ero riidan ja väkivallan välillä Väkivaltaa kohdannut ei aina halua tai uskalla ottaa asiaa puheeksi tulee oma-aloitteisesti esiin vain harvoin asiasta voi kysyä ja kertoa miksi kysytään Huomioi oma intuitiivinen huolesi tai epäilysi

Väkivallan tunnistaminen Väkivaltaa voi olla eri asteista ja eri laatuista. Vakavimman väkivallan tunnistaa helpommin. Mitä lievemmästä väkivallasta on kysymys, sen vaikeampaa on sen tunnistaminen Kaikki väkivalta ei välttämättä vaikuta eron jälkeiseen elämään, mutta vaikeutena on tunnistaa ne tapaukset, joissa väkivalta jatkuu ja vaikuttaa erosta huolimatta Vaikeaa on myös sen arvioiminen, mikä merkitys väkivallasta saadulle tiedolle tulisi sopimuksia vahvistettaessa antaa

Väkivallan puheeksi ottaminen Väkivalta tulee ottaa puheeksi, jotta se tulee näkyväksi Väkivallan puheeksi ottamista voi oppia vain puhumalla Harkitse aina onko väkivallan puheeksi ottaminen turvallista molempien vanhempien läsnä ollessa Lähtökohtaisesti väkivallasta olisi turvallisempaa puhua vain toisen vanhemman kanssa. Lastenvalvojan luona molemmat vanhemmat ovat kuitenkin pääsääntöisesti yhtä aikaa läsnä, koska kysymys on yhteisen lapsen asioista sopimisesta sovittelijan on kyettävä ottamaan asia puheeksi lähtökohtaisesti yhdessä molempien vanhempien kanssa Vanhemmilta voi kysyä erikseen kokevatko he voivansa neuvotella lapsen asioista tasavertaisesti toisen vanhemman kanssa vai onko tilanne sellainen, ettei yhteisneuvottelu ole mahdollista

Väkivallan puheeksi ottaminen Kysyminen tulee perustella: tietoa tarvitaan toimivien ratkaisujen aikaansaamiseksi toimii perusteluna asiasta kysymiselle Kerro omasta velvollisuudestasi työntekijänä ja siitä, että pyrit auttamaan (meillä on toimintatapana kysyä asiasta) Kysymistä helpottaa sen kertominen, että on työntekijänä velvollinen ottamaan asian puheeksi ja arvioimaan väkivallan merkitystä sopimusten vahvistamisessa Kerro, että väkivalta on yleistä ja, että siitä tulee puhua, jotta asiat tulee ratkaistua oikean tiedon valossa salailu ei auta ketään, kerro auttavista tahoista

Väkivallan puheeksi ottaminen Miten asian voi ottaa puheeksi? Miten kysytään? Missä tilanteessa? Väkivallasta tulee kysyä suoraan ja molemmilta tasapuolisesti, kokevatko he itse ja miten toistensa olevan väkivaltaisia, ja miten väkivaltaisuus ilmenee? (molemmilla on oikeus omaan kokemukseen) Otettava huomioon, että vanhempien näkemykset ovat subjektiivisia, kunnioitettava sitä, mutta uskallettava muodostaa oma käsitys asiasta Kysyä voi esimerkiksi: Minkälaista teidän välinen kommunikaationne on? Pystyttekö puhumaan lapsen asioista? Kieltäytyykö jompikumpi puhumasta? Onko teillä riitoja? Millaisia? Voit kysyä, onko jompikumpi pelännyt toista vanhempaa? Jos niin miksi? Perheessä voi olla välillä tulehtuneita tilanteita. Pelko on kuitenkin se, mikä määrittää vallankäyttäjän

Väkivallan puheeksi ottaminen Väkivallasta voi kysyä suoraan esimerkiksi huoltomuodosta keskusteltaessa voi tuoda esiin sen, että mikäli perheessä on ilmennyt esim. väkivaltaa, päihteiden väärinkäyttöä tai mielenterveyteen liittyviä ongelmia, yksinhuolto voi olla toimivampi ratkaisu. Asiasta on helpompi puhua, jos tuo esiin myös muita tilanteita, jolloin yksinhuolto voisi olla lapsen kannalta parempi ratkaisu Väkivallasta voi puhua arkipäiväisesti, samoin kuin puhuisi mistä tahansa asiasta auttaa vaikeasta asiasta keskustelemista Voi puhua yleisellä tasolla ennen kuin siirtyy asiakasperheen tilanteeseen (kynnyksen madaltaminen ja puheeksi ottamisen perusteleminen) esim.: - väkivaltaa esiintyy monissa perheissä - väkivalta tulee esiin usein eron yhteydessä - väkivalta vaikuttaa vanhemmuuteen - väkivalta vaikuttaa aina myös lapsiin

Väkivallan puheeksi ottaminen / huomioitavaa Vanhempien kertomusten erilaisuus saattaa työntekijästä vaikuttaa hämmentävältä. Tämä voi selittyä sillä, että uhri ja tekijä kokevat tilanteet eri tavalla; uhrin ja lapsen näkökulmasta väkivalta tai sen uhka on läsnä kaiken aikaa, kun taas tekijälle väkivalta näyttäytyy vain yksittäisinä tekoina Voi olla myös tilanteita, joissa molemmat vanhemmat esittävät väitteitä väkivallasta. Tällöin työntekijän on vaikea hahmottaa tilannetta ristiriitaisten puheiden ja ulkoisen olemuksen perusteella ja tehdä oikeita johtopäätöksiä vanhempien välisistä valtasuhteista. Väkivallasta puhuminen on erityisen vaikeaa, kun molemmat vanhemmat ovat paikalla yhtä aikaa. Koska neuvottelussa kuitenkin päätetään lasta koskevista asioista, on oleellista, että väkivallasta puhutaan ja sen olemassaololle annetaan merkitys

Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta On tärkeää muodostaa oma käsitys tilanteesta ja väkivallan vakavuudesta sekä kyettävä arvioimaan, mikä merkitys mahdollisesti tapahtuneella väkivallalla on lapsen edun näkökulmasta Voidaanko yhteisneuvottelua jatkaa tai järjestää erillisneuvottelut asiassa, jossa pohditaan jatkoa? Onko syytä ottaa aikalisä? ( johtopäätökset yhden tapaamisen perusteella mahdollinen riski) Onko vanhemmilla edellytyksiä sopia asiasta vai tuleeko asia saattaa ratkaistavaksi oikeudenkäyntiasiana? Miten tapahtunut väkivalta vaikuttaa vanhempien väliseen kommunikaatioon? (Väkivalta vaikuttaa aina vahvasti perheen dynamiikkaan ja sitä kautta lapsen hyvinvointiin) Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuodon valintaan? / asumiseen / tapaamisjärjestelyjen toteuttamiseen?

Muistilista Tunnista ja määritä Ota puheeksi, kysy suoraan Kartoita väkivalta Muodosta oma käsityksesi Suunnittele tapaaminen ja varmista turvallisuus, ota työpari Arvioi mahdolliset riskit Vahvista sopimus tai jätä vahvistamatta Lastensuojeluilmoitus/rikosilmoitus Ohjaa edelleen auttaviin palveluihin tai käräjäoikeuteen Dokumentoi tapaaminen

Lopuksi Väkivalta on otettava puheeksi ja siihen on puututtava Lastenvalvoja ei voi jättää huomiotta, vähätellä tai kieltää väkivallan olemassaolosta kertovia tunnusmerkkejä tai vihjeitä Turvallisuus pitää asettaa aina etusijalle Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä lähisuhteessa tapahtunut väkivalta tulee ottaa huomioon eikä sopimus huollosta tai tapaamisoikeudesta saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta Ole rohkea ja oma-aloitteinen, luota omaan ammattitaitoosi!