EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.11.2015 COM(2015) 565 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE unionin yleisestä talousarviosta tuetuista rahoitusvälineistä 31. joulukuuta 2014 vallinneen tilanteen mukaan varainhoitoasetuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti {SWD(2015) 206 final} FI FI
Sisällys ESIPUHE... 3 TIIVISTELMÄ... 5 1. Strategiset kohderyhmät... 7 1.1. EU:ssa toimivat pk-yritykset ja pienet mid cap -yritykset... 7 1.2. EU:ssa toimivat mikroyritykset... 9 2. Strategiset alat... 10 2.1. Tutkimus ja innovointi (T&I)... 10 2.2. Infrastruktuuri ja energiatehokkuus... 10 2.3. Yhteiskunnalliset yritykset... 13 2.4. Koulutus... 13 3. EU:n ulkopuoliset strategiset alueet... 13 3.1. Laajentumismaat... 13 3.2. Naapuruusmaat... 15 3.3. Kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) piiriin kuuluvat maat... 15 PÄÄTELMÄT... 17 2
ESIPUHE Eurooppa on toipumassa talous- ja rahoituskriisistä, sillä useimpien EU:n jäsenvaltioiden kasvuluvut ovat positiivisia. Rakenteelliset ja kriisiin liittyvät heikkoudet hidastavat kuitenkin edelleen kokonaiselpymistä. Erityisesti yksityisen sektorin huomattava velkaantuneisuus ja järjestämättömien lainojen suuri osuus rajoittavat pankkien luotonantokapasiteettia, mikä haittaa talouskasvua ja rahoitusvakautta. Nämä haasteet edellyttävät pikaisia toimia, sillä Euroopan talous on erittäin riippuvainen pankkien myöntämistä lainoista ja erityisesti pienten yritysten on edelleen vaikea saada oman pääoman ehtoista rahoitusta. Tässä taloudellisessa tilanteessa julkiset rahoituslaitokset ja yksityiset sijoittajat ovat varsin haluttomia antamaan lainoja reaalitaloudelle ja erityisesti pk-yrityksille, joiden investointeja pidetään erittäin riskialttiina. Rahoituksen suuri kysyntä yhdessä julkisten varojen rajallisen tarjonnan kanssa merkitsee sitä, että vajeen paikkaamiseen on löydettävä lisää pääomavirtoja. Unionia on tämän vuoksi pyydetty vapauttamaan talousarviostaan lisää varoja investointeihin rahoitusvälineiden kautta. Vuosien 2014 2020 monivuotisen rahoituskehyksen perusteella se vastaa näihin haasteisiin tarjoamalla mahdollisuuksia julkisten ja yksityisten varojen yhdistämiseen: EU on ottanut käyttöön innovatiivisia rahoitusvälineitä (kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvät välineet tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseksi tai COSME-ohjelmaan sisältyvät välineet pk-yritysten tukemiseksi). Jäsenvaltiot voivat myös yhdistää Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) varoja Horisontti 2020 - ja COSME-rahoitukseen ensimmäisen yhteisen rahoitusvälineen eli pk-yrityksiä koskeva aloitteen avulla. COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusvälineiden kysyntä on ollut markkinoilla suurta heti niiden käynnistämisestä lähtien alkuperäiset määrärahat käytettiin nopeasti loppuun ja niitä on hiljattain muutettu Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) kattavampien riskinottovalmiuksien perusteella; kehittämällä aloitteita, joilla rohkaistaan julkisia rahoituslaitoksia myöntämään lainoja toimijoille, joiden on vaikea saada yksityistä pääomaa: EU on laatinut Euroopan investointiohjelman, johon sisältyy myös ESIR-rahasto, jonka tarkoituksena on edistää investointeja unionissa seuraavien kolmen vuoden aikana ja varmistaa rahoituksen saanti enintään 3 000 työntekijän yrityksille (painottaen erityisesti pk-yrityksiä) parantamalla Euroopan investointipankin (EIP) riskinkantokykyä (takaukset); ja parantamalla yksityisten investointien toimintaympäristöä toteuttamalla toimenpiteitä pääomamarkkinaunionin luomiseksi 1. Rahoitusvälineistä osoitettavan EU:n tuen kohteena ovat pääasiassa pk-yritykset: ne muodostavat kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin työpaikoista ja lähes 60 prosenttia 1 Ks. komission tiedonanto Joukkorahoituksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen Euroopan unionissa (maaliskuu 2014). 3
todellisesta arvonlisästä EU:ssa. Erityishuomiota kiinnitetään yrityksiin ja muihin kohderyhmiin strategisilla aloilla, kuten tutkimus ja innovointi, infrastruktuuri ja energiatehokkuus, yhteiskunnallinen yrittäjyys ja koulutus. Saamiensa kokemusten perusteella komissio on vakuuttunut siitä, että rahoitusvälineet ovat tehokas tapa vaikuttaa reaalitalouden rahoitustarpeisiin ja lisätä kasvua ja työllisyyttä. Näillä välineillä, joita pannaan täytäntöön yhdessä julkisten ja yksityisten tahojen kanssa, puututaan markkinoiden toimimattomuuteen ulkoisen rahoituksen myöntämisessä ja vältetään yksityisten sijoittajien syrjäyttäminen. Vuosina 2007 2013 keskitetysti hallinnoitujen rahoitusvälineiden täytäntöönpanolla on autettu lieventämään rahoitusmarkkinoiden puutteita ja kasvattamaan EU:n laajuisten toimien myönteisiä vaikutuksia. Unionin rahoitus vuosien 2007 2013 välineille oli yhteensä lähes 5,5 miljardia euroa. Varoilla oli 31. joulukuuta 2014 mennessä tuettu noin 82,9 miljardin euron rahoitusvolyymia, eli kokonaisvipukerroin on ollut yli 15 (ks. kuvio 1). Rahoitusta on myönnetty strategisille kohderyhmille ja toimialoille EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen yhteydessä. Vuosiksi 2014 2020 talousarviosta on osoitettu 4,8 miljardin euron määrärahat 2, joilla on tarkoitus tukea 86 miljardin euron rahoitusta. Tämä merkitsee, että keskimääräinen vipuvaikutus olisi lähes 18 (ks. kuvio 2). Tulevina vuosina 31. joulukuuta 2014 mennessä sidotulla unionin 890 miljoonan euron rahoitusosuudella on määrä tukea noin 3,8 miljardin euron odotettua rahoitusvolyymia ja odotetun vipukertoimen arvioidaan olevan noin 4 3. Komissio antaa tämän kertomuksen EU:n sisäisiin ja ulkoisiin politiikkoihin liittyvistä keskitetysti hallinnoiduista rahoitusvälineistä, joita tuetaan unionin yleisestä talousarviosta, varainhoitoasetuksen 140 artiklan 8 kohdan vaatimusten mukaisesti. Kertomus osoittaa, että näillä välineillä on saatu 31. joulukuuta 2014 mennessä aikaan merkittäviä vaikutuksia. Se antaa yleiskuvan siitä, miten veronmaksajien rahoja on käytetty ja miten rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa on edistytty. 2 3 Vuosien 2014 2020 rahoitusosuudessa ei ole vielä otettu huomioon määrärahoja uusille välineille, joiden käyttöönottoa voidaan harkita laajentumisprosessin ja naapuruuspolitiikan tai kehitysyhteistyön rahoitusvälineen piiriin kuuluvia maita varten. Odotettu rahoitusvolyymi rajoittuu tässä vaiheessa täytäntöönpanotehtäviä hoitavien yhteisöjen ja rahoituksen välittäjien / varojen lopullisten saajien välillä jo allekirjoitettuihin sopimuksiin perustuvaan määrään. 4
TIIVISTELMÄ Tässä kertomuksessa käsitellään EU:n keskitetysti hallinnoituja rahoitusvälineitä niin sisäisten kuin ulkoistenkin politiikkojen aloilla. Siinä esitetään laaja yleiskatsaus vuosien 2007 2013 ja 2014 2020 rahoitusvälineiden tähän mennessä toteutuneeseen täytäntöönpanoon ja varmistetaan veronmaksajien rahojen läpinäkyvä ja vastuullinen käyttö. Kertomuksesta käy ilmi, että keskitetysti hallinnoiduilla rahoitusvälineillä on saavutettu huomattava vipuvaikutus. Kertomuksessa osoitetaan tällä hetkellä käytettävissä olevan näytön perusteella, miten välineillä edistettiin niiden poliittisia tavoitteita. Teknisiä lisätietoja esitetään liitteessä. Kuvio 1: Vuosien 2007 2013 rahoitusvälineet, joulukuu 2014 (miljoonaa euroa) Vuosien 2007-2013 välineet, tilanne joulukuussa 2014 90000 80000 82,9 mrd 70000 60000 50000 40000 x 15 vipuvaikutus (saavutettu) EU:n talousarviositoumus Tuettu rahoitus 30000 20000 10000 5,5 mrd 0 Unionin rahoitusosuus Kokonaisrahoitus 5
Kuvio 2: Vuosien 2014 2020 rahoitusvälineet, joulukuu 2014 (miljoonaa euroa) Vuosien 2014-2020 välineet, tilanne joulukuussa 2014 90000 86 mrd 80000 70000 EU:n talousarviositoumus 60000 50000 40000 x 18 vipuvaikutus (tavoite) Budjettimäärärahat Tavoitteena oleva rahoitus 30000 20000 x 4 vipuvaikutus (odotettu) Odotettu rahoitus 10000 0 4,8 mrd 0,9 mrd Unionin rahoitusosuus 3,8 mrd Kokonaisrahoitus Niistä välineistä, joita jäsenvaltiot panevat täytäntöön osana jaettua hallinnointia, laaditaan erillinen kertomus. Ohjelmakaudella 2007 2013 EAKR:n ja ESR:n 4 rahoitusjärjestelyvälineiden täytäntöönpanosta on julkaistu vuotuinen yhteenveto vuosittain 1. lokakuuta mennessä 5. Vuodesta 2016 alkaen komissio toimittaa yhteenvetotiedot jaetun hallinnoinnin piiriin kuuluvien rahoitusvälineiden täytäntöönpanon edistymisestä ERIrahastojen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) 6 edellyttämällä tavalla. Tätä keskitetysti hallinnoituja välineitä koskevaa kertomusta täydentää komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka sisältää yksityiskohtaisia taulukoita ja tietoja suoran ja välillisen hallinnoinnin osana vuosina 2007 2013 ja 2014 2020 täytäntöönpannuista välineistä. Komissio aikoo muokata tästä kertomuksesta dynaamisen apuvälineen päätöksentekoa varten. Se aikoo erityisesti varmistaa, että kertomus vastaa paremmin muita asiakirjoja, jotka 4 Lyhenteet on selitetty liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan sanastossa. 5 Vuoden 2013 kertomus on saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/thefunds/instruments/doc/summary_data_fei_2013.pdf. 6 Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan 4 kohta. 6
tarjoavat tietoa EU:n rahoitusvälineistä 7. Vaikka asiakirjat esitetään eri käytännön ja menettelyllisistä syistä, ja siksi myös niiden laatimisajankohta vaihtelee, komissio pyrkii yhdenmukaistamaan niiden sisältöä, jotta ne voitaisiin mahdollisesti yhdistää yhdeksi kertomukseksi. 1. Strategiset kohderyhmät 1.1. EU:ssa toimivat pk-yritykset ja pienet mid cap -yritykset Yleisesti ottaen pk-yritykset muodostavat yritysryhmän, jolla on erityisiä vaikeuksia saada rahoitusta. Tämä on pitänyt paikkansa etenkin rahoitus- ja valtionvelkakriisien alkamisen jälkeen. Epäsymmetriseen informaatioon liittyviä markkinoiden toimintapuutteita on korjattu perustamalla useita takausvälineitä, jotta riskialttiimmille yrityksille voidaan tarjota suurempia lainamääriä paremmilla ehdoilla. Näiden takausvälineiden tavoitteena on edistää pk-yritysten yleiseurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden kehittymistä ja puuttua sellaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin, joita on tarkoituksenmukaisempaa käsitellä EU:n tasolla niiden levinneisyyden vuoksi. Niillä pystytään saavuttamaan mittakaavaetuja ja levittämään parhaita käytäntöjä: 1. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (CIP) sisältyvä pk-yritysten takausjärjestelmä (SMEG 07) on parantanut pk-yritysten mahdollisuuksia saada velkarahoitusta. 31. joulukuuta 2014 mennessä yhteensä 357 000 pk-yritykselle oli vuosina 2007 2014 myönnetty 27,3 miljardia euroa lainarahoitusta takausten turvin, ja määrä on yhä kasvussa; 2. COSME-ohjelmaan sisältyvä lainatakausjärjestely, joka on jatkoa SMEG 07 -järjestelmälle, tarjoaa pk-yrityksille rajoitettuja takauksia lainoihin tai leasingjärjestelyihin perustuvaa velkarahoitusta varten. Sen tarkoituksena on helpottaa elinkelpoisten pk-yritysten erityisiä rahoituksensaannin vaikeuksia, jotka johtuvat niiden suuriksi koetuista riskeistä tai riittävien vakuuksien puuttumisesta. Vuoden 2014 loppuun mennessä Euroopan investointirahasto (EIR) oli saanut valmiiksi due diligence -tarkastukset ja allekirjoittanut yhteensä 42,4 miljoonan euron takaussopimukset kolmen rahoituksen välittäjän kanssa kolmesta eri osallistujamaasta. Vuosina 2014 2020 yhteensä käyttöön saatavaa kokonaisrahoitusta koskevat arviot vaihtelevat 14,3 21,5 miljardin euron välillä, ja rahoituksen odotetaan saavuttavan 220 000 330 000 pk-yritystä. Rahoituksen välittäjien kanssa vuonna 2014 allekirjoitettujen kolmen hankkeen perusteella pk-yritysten saatavilla olevan rahoituksen enimmäismäärä oli lähes 851 miljoonaa euroa; 3. Seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvä riskinjakoväline (RSI) on erityinen laina- ja leasingrahoituksen takuujärjestely, ja sillä puututaan innovatiivisten pk-yritysten ja pienten mid cap -yritysten (enintään 499 työntekijän yritykset) rahoitusvajeeseen. Se on tähän mennessä tarjonnut yli 1,59 miljardia euroa takauksina ja vastatakauksina 37 pankille ja takauslaitokselle; sen avulla ne ovat voineet tukea arviolta 3 000 7 Erityisesti tämä koskee varainhoitoasetuksen 38 artiklan 5 kohtaan perustuvaa valmisteluasiakirjaa ja varainhoitoasetuksen 49 artiklan 1 kohdan e alakohdassa vaaditut tiedot sisältävää asiakirjaa. 7
innovatiivista pk-yritystä ja pientä mid cap -yritystä. Vuoden 2014 loppuun mennessä myönnetyn rahoituksen määrä oli 831 miljoonaa euroa, josta unionin rahoitusosuus oli 270 miljoonaa euroa; 4. Horisontti 2020 -ohjelmaan sisältyvän pk-yritysten InnovFin-takausjärjestelmä on jatkojärjestely innovatiivisille pk-yrityksille ja pienille mid cap -yrityksille vuosiksi 2014 2020. Sen odotetaan aikaansaavan noin 9,5 miljardin euron kokonaislainamäärän, josta unionin rahoitusosuus on noin 1 060 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 unionin rahoitusosuudella tuetun rahoituksen kokonaismäärän odotetaan olevan noin 475 miljoonaa euroa, josta 11 miljoonaa euroa on jo toteutunut; 5. Luova Eurooppa -ohjelmaan sisältyvästä kulttuurialan ja luovien toimialojen takuuvälineestä myönnetään takauksia pankeille, jotka toimivat kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yritysten kanssa. Näin vahvistetaan kyseisen alojen rahoituskapasiteettia. Järjestely aloitetaan vuonna 2016, ja unionin 121 miljoonan euron rahoitusosuudella tuettavien uusien lainojen kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 690 miljoonaa euroa kyseisillä aloilla; ja 6. Pk-yrityksiä koskevalla EU:n aloitteella, jonka on tarkoitus toimia kriisitukivälineenä, tarjotaan rajoittamattomia takauksia ja/tai arvopaperistamista pk-yritysten, myös innovatiivisten ja erittäin riskialttiiden pk-yritysten, rahoituksen saannin parantamiseksi. Kyseessä on yhteinen väline, jossa yhdistetään COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmien varoja EAKR:n ja maaseuturahaston rahoitukseen yhteistyössä EIP:n/EIR:n kanssa, jotta voidaan lisätä lainanantoa pk-yrityksille. EAKR:n 800 miljoonan euron maksusitoumusten avulla pk-yritysten uusien tuettujen lainojen määrän odotetaan olevan 5 723 miljoonaa euroa Espanjan eri alueilla. Pk-yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkimiseen liittyy myös erityisiä haasteita, sillä eurooppalainen riskipääoma kärsii pääomasijoittamisen hidastumisesta vuosina 2008 2014. Tämä näkyy varainhankinnassa, investointien määrässä (lukuun ottamatta vähäistä kasvua vuonna 2014) ja divestointiolosuhteissa. Tilanne vaihtelee merkittävästi maittain, ja riippuvuus julkisista sijoittajista on kasvanut. EU:n tason rahoitusvälineiden kautta kanavoitava tuki on keskeisessä asemassa tämän pirstaloitumisen torjumiseksi. Useita pääomasijoitusjärjestelyjä on perustettu vahvistamaan riskipääoman sisämarkkinoita, ja niillä on puututtu markkinoiden toimimattomuuteen (erityisesti sellaisten toimintansa alkuvaiheessa olevien pk-yritysten tapauksessa, joilla on suuri kasvupotentiaali). Lisäksi tavoitteena on aikaansaada innovaatiota markkinoille ja luoda korkean lisäarvon työpaikkoja: 1. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (CIP) sisältyvän kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuen (GIF) tavoitteena on lisätä pääoman tarjontaa innovatiivisille pk-yrityksille niiden toiminnan alkuvaiheessa (GIF 1) ja kasvuvaiheessa (GIF 2). Vuoden 2014 loppuun mennessä unionin talousarviosta tehdyillä yhteensä 625,2 miljoonan euroa nettositoumuksilla tuettiin 43 riskipääomarahastoa ja 371 varojen lopullista saajaa. Näin saatiin kerättyä lähes miljardi euroa oman pääoman ehtoista rahoitusta; 8
2. COSME-ohjelmaan sisältyvä pääomajärjestely kasvua varten (EFG) on jatkoa GIF 2 - tuelle, ja sen tavoitteena on edistää kasvuvaiheessa olevien pk-yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen käyttöönottoa ja tarjontaa. Vuosina 2014 2020 odotetaan, että 633 miljoonan euron alustavalla sitoumuksella tuetaan noin 2,6 3,9 miljardin euron riskipääomasijoituksia noin 360 540 pk-yritykseen; ja 3. Horisontti 2020 -ohjelmaan sisältyvä pk-yritysten InnovFin riskipääomajärjestelmä on jatkoa GIF 1 -tuelle, ja sen tavoitteena on parantaa toimintansa alkuvaiheessa olevien tutkimus- ja innovaatiopainotteisten pk-yritysten ja pienten mid cap -yritysten mahdollisuuksia saada riskirahoitusta. Alustavasti vuosiksi 2014 2020 suunnitellulla 430 miljoonan euron maksusitoumuksella on tarkoitus tukea noin 2,5 miljardin euron pääomarahoitusta. 1.2. EU:ssa toimivat mikroyritykset Euroopan mikrorahoitussektorille on ominaista pankkien luotonannon jatkuva väheneminen, kansallisten hallitusten rajalliset valmiudet tukea mikrorahoitusta ja mikrorahoituksen kova kysyntä markkinoilla. Tämä viittaa siihen, että olemassa on edelleen selkeät perustelut EUtason toiminnalle, jolla tarjotaan mikrorahoituslaitoksille riskinjako- ja rahoitusratkaisuja. Erityisesti useiden EU:n jäsenvaltioiden korkea nuorisotyöttömyys edellyttää jatkuvaa tukea osallistavalle yrittäjyydelle, jotta se koetaan vaihtoehtona työmarkkinoille pääsylle (paluulle). Mikrolainojen tarjoaminen on tärkeä keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi 8. Institutionaalisten toimijoiden ja tarjottujen tuotteiden moninaisuus edellyttää erityisten mikrorahoitusjärjestelyjen luomista, joiden tavoitteena on helpottaa lainarahoituksen saantia mikroyrityksille, joilla on tärkeä rooli työpaikkojen luomisessa mutta joilla on edelleen vielä vaikeampaa kuin muilla pk-yrityksillä: 1. Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely (2010 2013) käsittää seuraavat osat: a. takausjärjestelmä, josta tarjottiin enintään 20 prosenttiin rajattuja takauksia rahoituksen välittäjien mikroyrityksille myöntämistä mikrolainoista koostuville salkuille; ja b. Fonds commun de placement Fonds d investissement spécialisé, erityinen yhteissijoitusrahasto, jonka tarkoituksena on parantaa mikrorahoituksen saantia erilaisten rahoitustuotteiden avulla (kuten lainat). Näiden välineiden avulla oli 31. joulukuuta 2014 mennessä myönnetty 31 371 mikrolainaa lopullisille varojen saajille. Lainojen määrä oli yhteensä 291,7 miljoonaa euroa (alkuperäinen tavoite oli 500 miljoonaa euroa 46 000 mikrolainalle vuoteen 2018 mennessä). Järjestely on saavuttamassa alkuperäisen tavoitteensa, koska uusia lainoja myönnetään vielä vuoteen 2018 asti; ja 8 Evers & Jung (2014); http://ec.europa.eu/social/blobservlet?docid=12485&langid=en. 9
2. Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI) Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys Mikrorahoitus on jatkoa edellä mainituille välineille. Sen tavoitteena on parantaa mikrorahoituksen saatavuutta heikommassa asemassa oleville ryhmille ja mikroyrityksille tukemalla mikroluoton tarjoajia. Unionin vähintään 86 miljoonan euron rahoitusosuudella on tarkoitus tukea 41 000 mikrolainaa ja yhteensä 528 miljoonan euron lainavolyymia 9. 2. Strategiset alat 2.1. Tutkimus ja innovointi (T&I) On vaikeampaa saada yksiselitteistä näyttöä siitä, että suurilla ja vakiintuneilla tutkimukseen ja innovointiin voimakkaasti panostavilla yrityksillä on vaikeuksia saada velkarahoitusta innovaatiohankkeisiin. Hiljattain tehty ekonometrinen tutkimus 10 ja empiiriset kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, että tutkimus- ja innovointialan velkarahoituksen kysyntä ylittää selvästi nykyisen tarjonnan. Jotta komissio voisi puuttua tutkimuksen ja innovoinnin rahoitustarpeisiin, joita tuskin voidaan täysin täyttää kansallisella tasolla, se perusti riskinjakorahoitusvälineen (2007 2013) sekä Horisontti 2020 -ohjelmaan sisältyvät välineet InnovFin Suuret hankkeet, InnovFin Mid cap -kasvurahoitus ja InnovFin Mid-cap-yritysten takaukset: 1. Riskinjakorahoitusväline (2007 2013) tarjoaa lainoja ja hybridi- tai välirahoitusta, jonka tarkoituksena on parantaa riskirahoituksen saantia tutkimus- ja innovointihankkeita varten. Vuosina 2007 2014 unionin 960 miljoonan euron rahoitusosuudella riskinjakorahoitusvälineeseen tuettiin 9,56 miljardin euron hankkeita (odotettu määrä oli 11,31 miljardia euroa); ja 2. Horisontti 2020 -ohjelmaan sisältyvä tutkimuksen ja innovoinnin lainapalvelu (2014-2020) on jatkoa riskinjakorahoitusvälineelle ja myös se tarjoaa lainoja ja hybridi- tai välirahoitusta, jonka tarkoituksena on parantaa riskirahoituksen saantia tutkimus- ja innovointihankkeita varten. Vuosina 2014 2020 EU:n 1 060 miljoonan euron rahoitusosuudella pyritään aikaansaamaan 13 250 miljoonan euron rahoitus lopullisille varojen saajille. Vuoden 2014 loppuun mennessä EU:n yhteensä 483 miljoonan euron rahoitusosuudella oli jo tuettu 1 157,2 miljoonan euron rahoitusta. 2.2. Infrastruktuuri ja energiatehokkuus Liikenne, televiestintä ja energiainfrastruktuurit ovat keskeisessä asemassa kehityksen ja kestävän kasvun aikaansaamiseksi aloilla, joilla kaikenkokoiset yksityiset yritykset ja julkisyhteisöt toimivat vuorovaikutuksessa tarvittavan tuotoksen aikaansaamiseksi. 9 10 Tavoite voi vielä muuttua, sillä täytäntöönpanon yksityiskohdista ja yhteissijoitusjärjestelyistä neuvotellaan edelleen. Euroopan komissio (2013a). 10
Infrastruktuuri parantaa talouden tuottavuutta mahdollistamalla kasvun ja helpottaa sisämarkkinoiden yhteenliittämistä. Myös energiatehokkuudesta ja sen edistämisestä on tulossa yhä tärkeämpää unionissa, erityisesti kun otetaan huomioon sen vuodeksi 2020 asettama yleistavoite lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla ja tuon määrärajan jälkeiset muut tavoitteet. Näille aloille myönnettävän EU:n rahoitustuen tavoitteena on avustaa Euroopan pääomamarkkinoiden puutteiden korjaamisessa. Vuosina 2007 2013 käynnistettyihin tai vuosiksi 2014 2020 suunniteltuihin EU:n rahoitusvälineohjelmiin eri alasektoreille (liikenneja energiainfrastruktuuri, energiatehokkuus, myös ympäristö- ja ilmastotoimet sekä tieto- ja viestintätekniikka) sisältyvät seuraavat: 1. Euroopan laajuisille liikenneverkoille tarkoitettu lainavakuusväline (LGTT), joka on velkainstrumentti Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen hankerahoitusta varten. LGTT-välineen takauksista oli 31. joulukuuta 2014 jäljellä yhteensä 497 miljoonaa euroa. Määrä käsittää kuusi hanketta, joihin odotetaan tehtävän 12,1 miljardin euron investoinnit (oman pääoman ehtoinen rahoitus, velkarahoitus, avustukset). Komission toteuttamassa vuoden 2014 jälkiarvioinnissa todettiin, että LGTT:n vaikutukset ovat olleet positiivisia niiltä osin kun välinettä on sovellettu mutta eivät kuitenkaan riittäviä, jotta se saavuttaisi laajemmat tavoitteensa; 2. Verkkojen Eurooppa -välineeseen kuuluvat a. Hankejoukkolainoja koskeva aloite (PBI, vuosia 2007 2013 koskeva monivuotinen rahoituskehys), jolla pyritään edistämään pääomamarkkinarahoituksen tarjontaa Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen ja laajakaistaverkkojen alan infrastruktuurihankkeille. Tähän mennessä monien transaktioiden maksuedellytykset ovat täyttyneet hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheessa: i. TEN-E-hankkeille vuonna 2014 osoitetulla unionin 10 miljoonan euron rahoitusosuudella tuettiin 54,9 miljoonan euron hankejoukkolainojen luottoriskiä vähentävää järjestelyä, jonka kohteena olivat 421 miljoonan euron arvoiset hankkeet; ja ii. TEN-T-hankkeille osoitetulla unionin rahoitusosuudella tuettiin seuraavien hankkeiden rahoitusta: täysin uusi liikennehanke Belgian A 11-moottoritietä varten; rahoitus myönnettiin laskemalla liikkeeseen 578 miljoonan euron hankejoukkolainat ja tekemällä 79,6 miljoonan euron pääomasijoitus (unionin rahoitusosuus oli 200 miljoonaa euroa); ja A 7-moottoritiehanke Saksassa; rahoitus myönnettiin laskemalla liikkeeseen 429 miljoonan euron hankejoukkolainat. 11
Niin ikään vuonna 2014 tieto- ja viestintätekniikka-alalle talousarviosta osoitetut 20 miljoonan euron määrärahat mahdollistivat noin 48 miljoonan euron luottoriskiä vähentävän järjestelyn, jolla tuettiin ranskalaisen laajakaistapalvelujen tarjoajan 189 miljoonan euron joukkolainojen liikkeeseenlaskua; ja b. riskinjakoväline, joka kohdistuu yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liikenteen, laajakaistan ja energiaverkkojen aloilla. Vuodesta 2015 alkaen väline perustuu nykyiseen hankejoukkolainoja koskevaan aloitteeseen ja Euroopan laajuisia verkkoja koskevien liikennehankkeiden lainavakuusvälineeseen. Jos oletetaan, että 3 miljardin euron budjettimäärärahat osoitetaan kokonaisuudessaan välineen käyttöön, unionin rahoitusosuuden avulla voitaisiin saada aikaan yhteensä 18 45 miljardin euron rahoitus; 3. Life-ohjelmaan sisältyvä energiatehokkuuden yksityinen rahoitus -väline (PF 4EE) tarjoaa muun muassa riskinjakovälineen, jonka tarkoituksena on vähentää rahoituksen välittäjien luottoriskiä niiden lainatessa energiatehokkuusalalle, ja teknistä apua rahoituksen välittäjille uuden markkinasegmentin luomiseksi. Unionin 80 miljoonan euron rahoitusosuuden odotetaan tukevan jopa 540 miljoonan euron kokonaisinvestointeja vuosina 2014 2017; 4. Vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto (Marguerite) on yleiseurooppalainen oman pääoman ehtoinen rahasto, joka tukee infrastruktuuri-investointeja liikenteen (TEN-T), energian (TEN-E) ja uusiutuvien energialähteiden aloilla jäsenvaltioissa. Unionin 80 miljoonan euron rahoitusosuudella on tarkoitus tukea noin 10,2 miljardin euron rahoitusvolyymia, josta on jo otettu käyttöön 4,9 miljardia euroa oman pääoman ehtoisena ja velkarahoituksena (EU:n rahoitusosuus: 31,3 miljoonaa euroa). Rahasto oli 31. joulukuuta 2014 mennessä sitonut 295 miljoonan euron pääomasijoitukset kolmeen TEN-T-hankkeeseen ja seitsemään uusiutuvia energialähteitä koskevaan hankkeeseen; 5. Euroopan energia-alan elvytysohjelmasta (EEPR) eriytetty Euroopan energiatehokkuusrahasto (EEEF) sijoittaa energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin liittyviin hankkeisiin ja puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen. Maaliskuun 2014 loppuun mennessä rahasto oli osoittanut unionin rahoitusosuuden (125 miljoonaa euroa) kokonaisuudessaan hankkeille, joihin liittyvät investoinnit olivat yhteensä 219 miljoonaa euroa. EEEF-rahastosta teknisenä apuna myönnetty tuki on osoittautunut hyödylliseksi, kun viranomaisia autetaan valmistelemaan hankkeita, joille myönnetään myöhemmin rahoitusta. Yhteensä noin 200 miljoonaa euroa on myönnetty 12 hankkeelle, joista tehdään lopullisia investointeja noin 333 miljoonan euron arvosta. Joulukuuhun 2014 mennessä lopullisia investointeja oli jo tehty 216 miljoonan euron arvosta, ja määrä oli osoitettu yhdeksään hankkeeseen. Vuodeksi 2015 on suunnitteilla kuusi yhteensä 243 miljoonan euron hanketta, ja EEEF:n osuuden on tarkoitus olla 92 miljoonaa euroa; ja 6. Luonnonpääoman rahoitusjärjestelyllä (NCFF) rahoitetaan tuloja tuottavia tai kustannuksia säästäviä pilottihankkeita, joilla edistetään luonnonpääoman suojelua, 12
ennallistamista, hoitoa ja parantamista. Tavoitteena on edistää unionin tavoitteita luonnon ja luonnon monimuotoisuuden sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen aloilla. Unionin suunniteltu pilottivaiheen rahoitusosuus on 60 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa euroa on jo sidottu. 2.3. Yhteiskunnalliset yritykset Kun tarkastellaan luotonsaannin vaikeuksista kärsiviä yrityksiä, sosiaalisen pääoman ja talouskasvun välisten yhteyksien vuoksi on syytä kiinnittää erityistä huomiota yhteiskunnallisiin yrityksiin. Niiden ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa mitattavissa olevia myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yhteiskunnalliset yritykset eivät ensisijaisesti pyri maksimoimaan voittojaan. Tämä altistaa ne kuitenkin vielä kiireellisemmille rahoituksensaannin ongelmille, sillä perinteiset pankit ovat haluttomia arvioimaan näiden yritysten liiketoimintasuunnitelmia ja pitävät sitä myös vaikeana. EU on ottanut kaudeksi 2014 2020 käyttöön EaSI-ohjelman uuden yhteiskunnallisten yritysten rahoitusvälineen Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys Yhteiskunnallinen yritys. Sen tavoitteena on tukea yhteiskunnallisten yritysten kehittämistä vähintään 86 miljoonan euron talousarviolla. 2.4. Koulutus Koulutus on inhimillisen pääoman kartuttamisen muotona yksi keskeisistä talouskasvun lähteistä. Koska koulutukseen voi osallistua varsin erilaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista lähtökohdista tulevia opiskelijoita, se myös edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Lisäksi opiskelijoiden liikkuvuuden on osoitettu vaikuttavan merkittävästi sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. EU:n uuden rahoitusvälineen opintolainojen takausjärjestelmän (Erasmus+ -maisterilainat, joka on Erasmus+ -ohjelmaan kuuluva takausjärjestelmä) tavoitteena on tukea liikkuvuutta, tasapuolisuutta ja opintojen laatua tarjoamalla takauksia rahoituslaitoksille, jotka myöntävät opiskelijoille edullisia lainoja maisteriopintojen suorittamiseen toisessa maassa. Vuosiksi 2014 2020 suunniteltu unionin rahoitusosuus on 517 miljoonaa euroa (josta 28,40 miljoonaa euroa on jo sidottu), ja sillä on tarkoitus tukea enimmillään 3 miljardin euron lainoja. 3. EU:n ulkopuoliset strategiset alueet 3.1. Laajentumismaat 11 Lainarahoituksen saanti on edelleen yksi Länsi-Balkanin maissa toimivien pk-yritysten suurimmista ongelmista huolimatta siitä, että pk-yrityksistä on tulossa näiden maiden talouksien tehokkain segmentti niiden talouksien siirtymässä sekä kasvun ja työllisyyden 11 Albania, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki. Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo ovat kaksi mahdollista ehdokasmaata. Islanti on keskeyttänyt jäsenyysneuvottelunsa, eikä enää halua, että sitä pidetään ehdokasmaana. 13
tukipilari. Koska toimintansa alkuvaiheessa olevilla pk-yrityksillä ei ole taloudellista historiaa, niiden on lähes mahdotonta saada rahoitusta pankeilta. Rahoituksen saanti energiaalalla vaikuttaa yleisesti vaikealta. Näitä ongelmia pyritään ratkaisemaan seuraavin keinoin: 1. Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointivälineen (EDIF) takuujärjestelyllä pyritään vauhdittamaan sosioekonomista kasvua parantamalla innovatiivisten ja erittäin lupaavien pk-yritysten perustamisen ja kasvun edellytyksiä. Unionin lähes 22 miljoonan euron rahoitusosuudella EDIF-välineeseen arvioidaan tuettavan yhteensä yli 98 miljoonan euron investointeja; 2. Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointivälineeseen sisältyvällä yritysten laajentumisrahastolla (ENEF) pyritään vauhdittamaan alueen sosioekonomista kasvua edistämällä laajentumis- ja kehitysvaiheessa olevien innovatiivisten ja erittäin lupaavien pk-yritysten markkinoilletuloa ja kasvua. Unionin 11 miljoonan euron määrärahoilla odotetaan saatavan aikaan yhteensä 55 miljoonan euron investoinnit. Kun otetaan huomioon yritysten laajentumisrahaston ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) osarahoitusvälineen välinen yhteys, unionin rahoituksella tuetaan noin 110 miljoonan euron investointeja lopullisten varojen saajien tasolla; 3. Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointivälineeseen (EDIF) sisältyvällä yritysten innovointirahastolla (ENIF) tuetaan Länsi-Balkanin sosioekonomista kasvua luomalla edellytykset toimintansa alkuvaiheessa olevien innovatiivisten pk-yritysten markkinoilletulolle ja kasvulle. Unionin 21 miljoonan euron rahoitusosuudella odotetaan tuettavan noin 40 miljoonan euron investointeja kaudella 2014 2020; 4. Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahasto (EFSE) on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke, jolla pyritään houkuttelemaan yksityisen sektorin pääomaa lainattavaksi edelleen mikroyrityksille, pienille yrityksille ja kotitalouksille. Unionin 88 miljoonan euron rahoitusosuudella on tähän mennessä hankittu yhteensä 3,2 miljardia euroa rahoitusta 496 716 lopulliselle varojen saajalle laajentumisprosessiin osallistuvalla alueella; 5. Vihreän kasvun rahastosta (GGF) tarjotaan kohdennettua rahoitusta energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviin hankkeisiin, joiden avulla kohdemaat voivat vähentää hiilidioksidipäästöjä ja energian kulutusta. Unionin 38,6 miljoonan euron rahoitusosuuden tavoitteena on hankkia yhteensä 281 miljoonan euron investoinnit lopullisille varojen saajille. Nykyiset hankkeet 20 kumppanilaitoksen kanssa yhdeksässä kumppanimaassa ovat arvoltaan 185,1 miljoonaa euroa; ja 6. Turkin pk-yritysten elpymistukilainan tarkoituksena on lieventää kriisin vaikutusta pkyrityksiin, edistää Turkin talouden kehitystä ja lisätä työllisyyttä. Unionin 30 miljoonan euron rahoitusosuudella on saatu aikaan yhteensä 300 miljoonaa euroa lainarahoitusta. 14
3.2. Naapuruusmaat 12 EU:n rahoittamien ohjelmien tarkoituksena on edistää kestävää ja osallistavaa kasvua sekä suotuisia investointiolosuhteita Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) kumppanimaissa. EU pyrkii saavuttamaan naapuruuspolitiikkansa strategiset tavoitteet EU:n ja naapuruusmaiden energia- ja liikenneinfrastruktuurien parempi yhteenliittäminen, yhteiseen ympäristöön kohdistuvien uhkien torjuminen ja älykkään kasvun edistäminen tukemalla pk-yrityksiä seuraavilla keinoilla: 1. Naapuruuspolitiikan investointiväline (NIF), jolla pyritään lisäämään energia- ja liikenneinfrastruktuuria ja yhteenliitettävyyttä alueella, torjumaan ympäristöön kohdistuvia uhkia, myös ilmastonmuutosta ja edistämään sosioekonomista kehitystä tukemalla pk-yrityksiä ja sosiaalialaa. Vuosina 2007 2014 unionin noin 1 159 miljoonan euron rahoitusosuudella hankittiin 11,9 miljardia euroa eurooppalaisten rahoituslaitosten myöntäminä lainoina. Hankkeiden kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 26 miljardia euroa; ja 2. Tuki Euro Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineelle (FEMIP) tarjoaa Välimeren kumppanimaiden yksityiselle sektorille pääomaa tasavertaisin ehdoin muiden alueen kaupallisten sijoittajien kanssa yritysten perustamista, saneerausta tai laajentamista varten. Unionin tämänhetkinen kokonaisrahoitusosuus on 224 miljoonaa euroa. 3.3. Kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) piiriin kuuluvat maat Eräillä EU:n ulkopuolisilla mailla ei ole vakiintunutta institutionaalista kehystä, jolla turvattaisiin teollis- ja tekijänoikeudet, puututtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja kannustettaisiin yksityisiä aloitteita. Tämä on usein syynä pk-yrityssektorin alikehittyneisyyteen, infrastruktuuriongelmiin ja terveydenhuollon, koulutuksen ja ympäristönsuojelun riittämättömiin kokonaisinvestointeihin. Näiden ongelmien ratkaiseminen rahoittamalla varteenotettavia pk-yritys-, infrastruktuuri- ja tuotantoinvestointeja on yksi EU:n ulkopolitiikan suurista haasteista. Unioni pyrkii puuttumaan näihin ongelmiin seuraavien välineiden avulla: 1. Keski-Aasian investointikehyksellä (IFCA) ja Aasian investointivälineellä (AIF) pyritään edistämään investointeja ja tärkeimpiä infrastruktuureita. Painopiste on paremman energiainfrastruktuurin, ympäristönsuojelun lisäämisen ja pk-yritysten kasvun tukemisessa. Tämänhetkinen talousarvio on yhteensä 171,56 miljoonaa euroa. Tähän mennessä IFCA-välineestä osoitettujen 82 miljoonan euron vipuvaikutus on ollut noin 465 miljoonaa euroa saatuna rahoituksena. AIF-välineestä osoitettujen 62 miljoonan euron vipuvaikutus on ollut noin 2 046 miljoonaa euroa; 12 Armenia, Azerbaidžan, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Moldova, palestiinalaishallinto, Tunisia, Ukraina (osallistuvat täysimääräisesti Euroopan naapuruuspolitiikkaan kumppanimaina), Algeria (neuvottelee parhaillaan osallistumisesta Euroopan naapuruuspolitiikkaan), Libya, Syyria (useimpien Euroopan naapuruuspolitiikan järjestelyiden ulkopuolella) ja Valko-Venäjä; ks. myös http://eeas.europa.eu/enp/index_en.htm. 15
2. Latinalaisen Amerikan investointivälineen (LAIF) tavoitteena on edistää investointeja ja infrastruktuureja liikenne-, energia- ja ympäristöaloilla sekä tukea sosiaali- ja yksityisen sektorin kehittämistä Latinalaisen Amerikan maissa. Vuosina 2009 2014 noin 210 miljoonan euron määrärahojen vipuvaikutus oli 2,9 miljardia euroa eurooppalaisten rahoituslaitosten myöntäminä lainoina, joilla rahoitettiin yhteensä 6,6 miljardin euron investoinnit 13 ; ja 3. Energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävän maailmanlaajuisen rahaston (GEEREF) tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja uudistuvia energianlähteitä kehitysmaissa ja siirtymätalouksissa. Vuoden 2014 loppuun mennessä unionin rahoituksella oli tuettu yhteensä noin 1 miljardin euron investointeja. 13 Hankkeita oli 27, joista kaksi on peruttu. 16
PÄÄTELMÄT Finanssikriisin aikana talouden keskeisten alojen rahoituksen saannissa on koettu merkittäviä häiriöitä. Vielä kriisin jälkeenkin velkavivun purkamisen ja finanssimarkkinoiden pirstaloitumisen vaikutukset ovat pitkittäneet rahoitusvaikeuksia niin rahoitusvolyymin kuin rahoitusehtojen osalta. Erityisesti nämä vaikutukset tuntuvat heikoimmassa asemassa olevissa jäsenvaltioissa ja kohderyhmissä. EU:n rahoitusvälineet ovat osoittautuneet tuloksellisiksi ja kustannustehokkaiksi keinoiksi vastata näihin haasteisiin. Komissio on jo antanut selkeän sitoumuksensa siihen, että se aikoo käyttää näitä välineitä enemmän. Se tarkastelee mahdollisuuksia parantaa nykyisiä välineitä tai ottaa käyttöön uusia, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin silloin, kun EU:n takauksen turvin myönnetty markkinaehtoinen rahoitus, pääomasijoitus tai riskinjakojärjestely vaikuttaa asianmukaisimmalta tukimuodolta. Samalla komissio pyrkii edelleen tasapainoon niiden vaatimusten välillä, joita suuremman varmuuden antaminen budjettivallan käyttäjälle raportoinnin, valvonnan ja tarkastusten avulla ja toisaalta rahoitusvälineiden täytäntöönpanon tehostaminen asettavat. Tältä osin on jo tehty merkittävää työtä. Vuosien 2014 2020 rahoitusvälineiden uusi täytäntöönpanokehys sisältää vahvat säännökset teknisistä vaatimuksista, avoimuudesta, sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta sekä raportoinnista. Myös täytäntöönpanotehtäviä hoitavien yhteisöjen korvauksia on rajoitettu yhdenmukaisella ja kohtuullisella tavalla, jotta ne voivat sovittaa omat etunsa yhteen komission poliittisten tavoitteiden kanssa. Lisäksi keskitetysti hallinnoitujen välineiden osalta on vahvistettu menettelyä koskevat vaatimukset, jotta voidaan varmistaa, että unionin rahoitusosuus sijoitetaan kokonaisuudessaan ja täytäntöönpanotehtäviä hoitaville yhteisöille maksetut varat sovitetaan kyseisen välineen operatiivisiin erityistarpeisiin. Kun kyse on jäsenvaltioiden perustamista ja hallinnoimista rahoitusvälineistä, joihin liittyy yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja varoja EU:n talousarviosta, on annettu säännöksiä, joiden avulla vahvistetaan yhteys varojen maksun ja rahoituksen välittäjien lopullisille varojen saajille käytännössä siirtämän tuen välillä. Komissio aikoo raportoida kummastakin välinetyyppistä entistä johdonmukaisemmin vuodesta 2016 alkaen. Se aikoo tarkistaa sääntelykehystä, jotta voidaan vähentää mahdollista tarpeetonta byrokratiaa ensimmäisessä täytäntöönpanovaiheessa ja saattaa rahoitusvälineiden suunnittelu vastaamaan yhä paremmin tehokkaimpia ja moderneimpia markkinakäytäntöjä. Tämän vuoksi komissio tekee rahoitusvälineitä koskevan väliarvioinnin. Kuten varainhoitoasetuksessakin edellytetään, komissio aikoo lisäksi tarkistaa siihen sisältyviä rahoitusvälinesäännöksiä ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia, jotka sisältävät näistä kokemuksista saadut opit, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon markkinakäytännöt ja helpottaa täytäntöönpanoa edelleen. Tarkistusprosessissa olisi erityisesti harkittava mahdollisuutta yhdistää EU:n talousarviosta myönnettäviä eri tukimuotoja varsinkin, jotta voidaan kasvattaa vipuvaikutusta edelleen ja lisätä siten EU:n rahoitusvälineiden vaikuttavuutta. 17