Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0221 (COD) 11303/16 ADD 2 EF 242 ECON 716 CODEC 1071 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 14. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri SWD(2016) 229 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013 ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013 muuttamisesta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja SWD(2016) 229 final. Liite: SWD(2016) 229 final 11303/16 ADD 2 vb DGG 1B

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SWD(2016) 229 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013 ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013 muuttamisesta {COM(2016) 461 final} {SWD(2016) 228 final}

3 Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä Vaikutustenarviointi, joka koskee ehdotusta asetukseksi eurooppalaisista riskipääomarahastoista (EuVECA) annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013 ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (EuSEF) annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013 muuttamisesta. Miksi? Mihin ongelmaan puututaan? A. Toimenpiteen tarve EuVECA- ja EuSEF-asetuksilla otetaan käyttöön nimitykset eurooppalainen riskipääomarahasto ja eurooppalainen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunut rahasto, joita voivat käyttää nuoria ja innovatiivisia yrityksiä tai sellaisia yrityksiä tukevat EuVECA- ja EuSEF-rahastot, jotka pyrkivät aikaansaamaan myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näitä rahastoja voidaan markkinoida mainittujen asetusten nojalla yli rajojen ilman ylimääräisiä esteitä, jotta niiden investointitarpeet voidaan tyydyttää. EuVECA- ja EuSEF-rahastojen uudelleentarkastelu liittyy läheisesti pääomamarkkinaunionin keskeisiin tavoitteisiin eli pk-yritysten rahoituksen helpottamiseen, rahoituslähteiden monipuolistamiseen sekä rajat ylittävien pääomavirtojen vahvistamiseen. Uudelleentarkastelu liittyy läheisesti myös Euroopan investointiohjelman ensimmäiseen ja toiseen pilariin, joiden tavoitteena on varmistaa EU:n lisärahoituksen tarjoaminen pk-yrityksille, sekä oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin, jotka kuuluvat COSME-ohjelmaan (yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma) ja Horisontti ohjelmaan. Asetukset ovat sopusoinnussa muiden pääomamarkkinaunioniin liittyvien toimien kanssa, joista on esimerkkinä komission suunnitelma rahoittaa yhdessä Euroopan investointirahaston kanssa yleiseurooppalaista riskipääoman rahasto-osuusrahastoa, joka investoisi varhaisen vaiheen, myöhemmän vaiheen ja laajentumisvaiheen riskipääomanrahastojen muodostamaan kokonaisuuteen. Vaikutustenarviointiraportti perustuu alun perin RET-ohjelmaan kytkeytyneen uudelleentarkastelun tuloksiin. Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan? Ehdotettujen toimenpiteiden tavoitteena on lisätä investointeja pääomasijoitusyrityksiin ja yhteiskunnallisiin yrityksiin EuVECA- ja EuSEF-rahastojen välityksellä i) poistamalla EuVECA- ja EuSEF-rahastoja hallinnoivia suuria rahastonhoitajia koskevia rajoituksia sekä poistamalla kaksinkertaista rekisteröintiä koskevat vaatimukset, ii) vähentämällä EuVECA- ja EuSEF-rahastojen kustannuksia ja iii) laajentamalla EuVECA-rahastoille sallittujen sijoituskohteiden valikoimaa. Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? EuVECA- ja EuSEF-asetuksiin ehdotetut muutokset tekevät kyseisistä kahdesta rahastotyypistä houkuttelevampia ja poistavat tarpeen hankkia yksittäiset tiedot 28 jäsenvaltion järjestelmistä. Lisäksi muutoksilla vähennetään kustannuksia ja saavutetaan mittakaavaetuja. Muutetuilla säännöillä vapautetaan pääomavirtoja, mikä vahvistaa luottamusta rajat ylittäviin investointeihin ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. EU:n toimien tarve perustuu siihen tosiasiaan, että yksittäisillä jäsenvaltioilla ei ole keinoja korjata voimassa olevien EuVECA- ja EuSEF-asetusten heikkouksia. Jäsenvaltioiden toimilla voitaisiin ainoastaan muuttaa näiden kahden asetuksen ulkopuolisia sääntöjä, ja muutokset rajoittuisivat siihen, mikä on vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 2011/61/EU mukaan sallittua. B. Ratkaisut Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotetaan seuraavia toimia: EuVECA- ja EuSEF-rahastojen hoitajien, kyseisten rahastojen ja niiden hoitamien varojen määrää lisätään antamalla suurille varainhoitajille (niille, jotka ovat saaneet toimiluvan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 2011/61/EU nojalla) mahdollisuus hoitaa EuVECA- ja EuSEF-rahastoja. EuVECA-rahastoille sallittujen sijoituskohteiden valikoimaa laajennetaan siten, että nykyisen määritelmän mukaisten pk-yritysten lisäksi (listaamattomat yritykset, joissa on alle 250 työntekijää, 2

4 joiden vuosiliikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa ja joiden tase on enintään 43 miljoonaa euroa) sallittuja sijoituskohteita ovat a) pienet midcap-yritykset (eli pk-yrityksiä suuremmat yritykset, joissa on enintään 499 työntekijää), jotka ovat Euroopan investointirahaston hallinnoimien EU:n ohjelmien kohderyhmänä, ja b) rahoitusvälineiden markkinoista annetussa direktiivissä 2014/65/EU (MiD II) tarkoitetut pk-yritysten kasvumarkkinoilla listatut pk-yritykset ja c) jatkosijoitukset. Vähennetään rahastonhoitajien omien varojen määrittämiseen liittyviä kustannuksia kieltämällä selkeästi isäntäjäsenvaltioiden määräämät maksut sekä yksinkertaistamalla rekisteröintimenettelyjä. Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? EuVECA- ja EuSEF-asetusten uudelleentarkastelusta järjestetyssä kuulemismenettelyssä vastaajat, jäsenvaltiot mukaan luettuina, kannattivat vahvasti sitä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EU nojalla toimiluvan saaneiden suurten rahastonhoitajien annetaan hoitaa ja markkinoida EuVECA- ja EuSEF-rahastoja. Lisäksi kuulemismenettelyssä arvosteltiin EuVECA-rahastoille sallittujen sijoituskohteiden määritelmää, jota pidettiin liian rajoittavana. Vastaajat totesivat, että monet jäsenvaltiot eivät ole ottaneet huomioon EuVECA- ja EuSEF-rahastojen hoitajien kokoa tulkitessaan ja soveltaessaan EuVECA- ja EuSEFasetuksia, sillä kyseiset jäsenvaltiot veloittavat maksuja, asettavat lisävaatimuksia tai asettavat samantasoisia vaatimuksia kuin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EU nojalla toimiluvan saaneille suurille rahastonhoitajille asetetaan. C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? Ehdotetuilla muutoksilla vahvistetaan rahoituksen ohjaamista EuVECA- ja EuSEF-rahastojen kautta pk-yrityksille (yhteiskunnalliset yritykset mukaan luettuina), jotta nämä yritykset olisivat vähemmän riippuvaisia pankkialan rajoituksista. Näin voidaan vähentää vaikutuksia, joita yrityksille aiheutuu, kun pankit hylkäävät niiden luottohakemuksia. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EU nojalla toimiluvan saaneilla suurilla rahastonhoitajilla on mahdollisuus tarjota asiakkailleen täyttä tuotevalikoimaa, mikä puolestaan hyödyttää sijoittajia, kun nämä rahastonhoitajat voivat hyödyntää enemmän mittakaavaetuja. Antamalla suuria sijoitussalkkuja hoitaville suurille rahastonhoitajille mahdollisuus käyttää EuVECA - ja EuSEF -nimityksiä voidaan myös edistää näiden nimitysten käyttöönottoa ja lisätä niiden tunnettuutta sijoittajien keskuudessa sekä kasvattaa talouden käytettävissä olevan rahoituksen määrää. EuVECA-rahastoilla voi olla keskeinen rooli pkyritysten kasvumarkkinoiden kehityksessä, ja niistä voidaan rahoittaa useampia ja erityisesti työvoimavaltaisempia yhteisöjä. Sijoittajiin kohdistuvat riskit vähenevät jossain määrin, koska tarjolla on monipuolisempia sijoitusmahdollisuuksia. Myöhemmissä kehitysvaiheissa olevat yritykset hyötyvät myös jatkosijoituksista. Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? Parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon ei pitäisi liittyä mainittavia yhteiskunnallisia tai taloudellisia kustannuksia, vaan sen pitäisi vähentää näitä kahta rahastokehystä käyttävien sidosryhmien kustannuksia. Mikään ei viittaa siihen, että ehdotetuilla toimintavaihtoehdoilla olisi suoria tai epäsuoria vaikutuksia ympäristöön. Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset? Muutetuilla asetuksilla parannetaan pienten yritysten, myös yhteiskunnallisten yritysten, mahdollisuuksia saada pääomaa, jota ne tarvitsevat kasvamiseen. Näille yhteisöille avautuu useampia vaihtoehtoisia pääomalähteitä. Ne voivat valita suuremmasta joukosta kilpailevia ja pitkälle erikoistuneita EuVECA- ja EuSEF-rahastoja, jotka tarjoavat mittakaavaetuja, mikä parantaa kustannustehokkuutta. Kotimaisen ja rajat ylittävän kilpailun lisääntyminen kartuttaa lisäarvoa rahoituksen kohteena olevien yritysten kaupallisen kehityksen tukemisessa ja kasvattaa innovointikapasiteettia, jonka pohjalta yritykset voivat kehittää toimintaansa. Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? Ei kohdistu. Ehdotetuilla parannuksilla ei pitäisi olla jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon kohdistuvia kustannusvaikutuksia. Selvennysten pitäisi päinvastoin tuoda hyötyjä toimivaltaisille kansallisille viranomaisille. 3

5 Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? Ei ole. Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen? D. Seuranta Ehdotetun uudelleentarkastelulausekkeen mukaan tarkoitus on arvioida neljän vuoden kuluttua tarkistettujen sääntöjen soveltamispäivästä, missä määrin edellä mainitut tavoitteet on saavutettu. 4