Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa seminaari 14.2.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö
Lasten ja nuorten kuolleisuus Suomessa 1901 2000 Kuolleman todennäköisyys ikävälillä, 250 200 150 100 50 0 1901 1910 1921 1930 1936 1940 1946 1950 1956 1960 1966 1970 1976 1980 1986 1990 1996 2000 1901 1910 1921 1930 1936 1940 1946 1950 1956 1960 1966 1970 1976 1980 1986 1990 1996 2000 0 5 5 15 15 35 Males Females Lähde: Koskinen et al. 2007 Suomen Väestö
Lasten ja nuorten kuolleisuus ikäryhmittäin /1000 henk., 1982 2009 Kuolleisuus /1000, kolmen vuoden liukuva keskiarvo Lähde: Tilastokeskus tietokantataulukot
Lasten ja nuorten kuolleisuus Suomessa Imeväis- ja lapsikuolleisuus erittäin alhaisella tasolla Teini-ikäisten ja nuorten aikuisten, etenkin miesten, tilanne huonompi Tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemien (ml. itsemurhat) osuus kasvaa iän myötä 1 4-v. alle 40%, 15 29-v. yli 70% Ajanjaksolla 2006 2010 vuosittain noin 25 (1 14-v.) 110 (15 19-v.) 170 (20 24-v.) 160 (25 29-v.) tapaturmaista tai väkivaltaista kuolemaa
Lasten ja nuorten kuolleisuus /1000 tapaturmat ja väkivalta 1987 2009 1,2 Kuolleisuus /1000, kolmen vuoden liukuva keskiarvo 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Miehet 25-29 Miehet 20-24 Miehet 15-19 Naiset 25-29 Naiset 20-24 Naiset 15-19 Pojat 1-14 Tytöt 1-14 0 Lähde: Tilastokeskus tietokantataulukot
Lasten ja nuorten kuolleisuus Suomessa Ero miesten ja naisten kuolleisuudessa suurimmillaan nuorilla aikuisilla Lapsilla sukupuolten välinen ero pienentynyt Miesten kuolemanvaara suhteessa naisten kuolemanvaaraan (=1) eri ikäryhmissä vuonna 2007 (Tilastokeskus). Lähde: Terveyskirjasto Koskinen 2009
Lasten kuolleisuus /1000 henk., tapaturmat ja väkivalta 1987 2009 0,14 Kuolleisuus /1000, kolmen vuoden liukuva keskiarvo 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Pojat 1-14 Tytöt 1-14 Lähde: Tilastokeskus tietokantataulukot
Kuolleisuustutkimus Luotettavia kuolleisuustietoja saatavissa pitkältä ajalta eri maista ja eri väestöryhmistä Kuolema on äärimmäinen terveyden mittari jäävuoren huippu Kuolemat Sairaalahoitojaksot Terveydenhuollon käynnit
Kuolemantapaukset 1990 2007 kuolinsyittäin, pojat 1 14-v. 450 Number of deaths (approx. 80% of total) 400 350 300 250 200 150 100 50 Other external Assaults Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital 0 1 4 5 9 10 14
Kuolemantapaukset 1990 2007 kuolinsyittäin, tytöt 1 14-v. 350 Number of deaths (approx. 80% of total) 300 250 200 150 100 50 Other external Assaults Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital 0 1 4 5 9 10 14
Kuolemantapaukset 1990 2007 kuolinsyittäin, naiset 15 29-v. 900 Number of deaths (approx. 80% of total) 800 700 600 500 400 300 200 100 Other external Assaults Suicides Poisonings Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital 0 15 19 20 24 25 29
Kuolemantapaukset 1990 2007 kuolinsyittäin, miehet 15 29-v. 3000 Number of deaths (approx. 80% of total) 2500 2000 1500 1000 500 Other external Assaults Suicides Poisonings Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital 0 15 19 20 24 25 29
Sosioekonomiset erot kuolleisuudessa Aikuisväestössä ja imeväisikäisillä sosioekonomiset kuolleisuuserot usein selkeitä ja johdonmukaisia, lapsia ja nuoria koskevaa tietoa on vähemmän Lapsilla kuolleisuuseroja todettu paitsi sosioekonomisten tekijöiden (vanhempien koulutus, sosiaaliryhmä, tulot), myös Sukupuolen ja iän Perherakenteen Etnisen taustan Asuinalueen mukaan
Mistä sosioekonomiset kuolleisuuserot johtuvat? Miten perheen rakenne, vanhempien koulutus, ammattiin perustuva sosiaaliryhmä, ja tulot voivat vaikuttaa lasten terveyteen ja kuolleisuuteen? Ympäristö (asuinolot, asuinalue, liikkuminen, liikenne) Resurssit (materiaaliset, tieto ja osaaminen, vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen tuki, terveys) Elämäntyyli (arki, vapaa-aika, kulutustottumukset, sosiaaliset suhteet, päihteet) Elämäntapahtumat (vanhempien ero, kuolema, perhesuhteiden muutokset, asuinpaikan tai päiväkodin/koulun vaihto)
Tutkimuksen aineisto: Elinolot ja kuolleisuus 1987 2007 Tiedot kymmenistä eri lähdeaineistoista linkitetty Tilastokeskuksessa henkilötunnusten avulla esim. Väestörekisterikeskus, Verohallinto, työ- ja palvelussuhderekisterit, opiskelijarekisterit, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Elinolot ja kuolleisuus -aineisto pohjautuu työssäkäyntitilaston pitkittäisaineistoon, johon yhdistetty kuolemansyyrekisterin tiedot kuolleista mukana 11% otos koko väestöstä, 80% kaikista kuolemantapauksista 1987 2007
Tutkimuksen aineisto: Elinolot ja kuolleisuus 1987 2007 Vanhempia ja perhettä kuvaavat muuttujat perustuvat asuntokuntatietoihin esim. eroperheessä vanhempi = lapsen kanssa asuva, etävanhemmasta ei tietoa Kiinnostuksen kohteena erityisesti vanhempien koulutus, tulot, perherakenne ja asumisjärjestelyt tiedot päivitetty jokaisen vuoden lopussa Nuorten aikuisten osalta haluttiin myös vertailla perhetaustan ja nuorten oman sosiaalisen aseman vaikutuksia
Kuolleisuus vanhempien koulutustason ja ikäryhmän (1 4, 5 9, 10 14, 15 19, 20 24) mukaan 1990 2004, pojat (yl.) ja tytöt (al.) Mortality rates per 100 000 person-years
Kuoleman vaarasuhteet 1 4-vuotiailla 1990 2007, tapaturmat ja väkivalta Vanhempien koulutus Kotitalouden tulot Korkea-aste Keskiaste Perusaste Ylin viidennes Toinen viidennes Kolmas viidennes Neljäs viidennes Alin viidennes 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
Kuoleman vaarasuhteet 5 9-vuotiailla 1990 2007, tapaturmat ja väkivalta Vanhempien koulutus Kotitalouden tulot Korkea-aste Keskiaste Perusaste Ylin viidennes Toinen viidennes Kolmas viidennes Neljäs viidennes Alin viidennes 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
Kuoleman vaarasuhteet 1 4-vuotiailla 1990 2007, tapaturmat ja väkivalta Perheen rakenne Äidin (tai isän) ikä Lasten määrä Avioliitto Avoliitto Yksinhuoltaja Alle 25 vuotta 25-29 30-34 35 tai vanhempi 1 2 3 4 tai enemmän 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50
Kuoleman vaarasuhteet 5 9-vuotiailla 1990 2007, tapaturmat ja väkivalta Perheen rakenne Äidin (tai isän) ikä Lasten määrä Avioliitto Avoliitto Yksinhuoltaja Alle 25 vuotta 25-29 30-34 35 tai vanhempi 1 2 3 4 tai enemmän 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50
Kuoleman vaarasuhteet 1 4-vuotiailla 1990 2007, tapaturmat ja väkivalta Vanhempi en koulutus Kotitalouden tulot Perheen rakenne Äidin (tai isän) ikä Lasten määrä Korkea-aste Keskiaste Perusaste Ylin viidennes Toinen viidennes Kolmas viidennes Neljäs viidennes Alin viidennes Avioliitto Avoliitto Yksinhuoltaja Alle 25 vuotta 25-29 30-34 35 tai vanhempi 1 2 3 4 tai enemmän 1,00 1,08 1,32 1,00 1,36 1,44 1,00 1,20 1,00 0,95 0,99 1,12 1,00 1,06 1.96* 2.11* 1.93* 2.21* 2.72* 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
Kuoleman vaarasuhteet 5 9-vuotiailla 1990 2007, tapaturmat ja väkivalta Vanhempi en koulutus Kotitalouden tulot Perheen rakenne Äidin (tai isän) ikä Lasten määrä Korkea-aste Keskiaste Perusaste Ylin viidennes Toinen viidennes Kolmas viidennes Neljäs viidennes Alin viidennes Avioliitto Avoliitto Yksinhuoltaja Alle 25 vuotta 25-29 30-34 35 tai vanhempi 1 2 3 4 tai enemmän 1,00 1.44* 1,00 1,15 1,16 1,27 1,35 1,00 1,10 1,25 1,00 0,78 0,76 0,96 1,00 0,88 1,13 1,14 2.26* 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
Perhetausta ja nuorten oma sosiaalinen asema ja asumisjärjestelyt Miten lapsuudenperheen rakenne, vanhempien koulutus, sosiaaliryhmä ja tulotaso ovat yhteydessä tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuteen 17 29- vuotiailla? Missä määrin perhetaustan yhteydet kuolleisuuteen välittyvät kotoa muuton ajoittumisen, nuoren tämänhetkisten asumisjärjestelyjen, pääasiallisen toiminnan ja oman koulutustason kautta?
Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, miehet 17 29-v., 1990 2007 Person-years (%) Childhood family history Intact two-parent family 68 Intact single-parent family 2 Disrupted two-parent family 13 Partnered single parent 3 Multiple changes 12 Non-family or unknown 2 1.00 1.30 1.03 1.23 1.22* 0.79 0.00 1.00 2.00 Naisilla perherakenteen yhteydet pitkälti samankaltaiset kuin miehillä, sen sijaan sosioekonomisissa tekijöissä eroja
Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, miehet 17 29-v., 1990 2007 Parental education at age 15 Parental income at ages 14-15 Non-family or unknown % 2 Higher education 38 Secondary education 44 Basic education 19 Non-resident father 9 Highest quintile 19 Second quintile 20 Third quintile 20 Fourth quintile 20 Lowest quintile 21 0.79 1.00 1.10 1.12 1.39* 1.00 0.97 1.04 0.97 0.98 0.00 1.00 2.00
Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, miehet 17 29-v., 1990 2007 e Mother's occupational class at age 11 15 Father's occupational class at age 11 15 % Upper non-manual 12 Lower non-manual 43 Manual 23 Fa rmers 5 Entrepreneurs 6 Other/unknown 10 Non-resident mother 1 Upper non-manual 17 Lower non-manual 16 Manual 35 Fa rmers 6 Entrepreneurs 10 Other/unknown 7 Non-resident father 9 1.12 1.00 0.90 0.94 0.88 0.80 1.08 0.70 1.00 1.31* 1.50* 1.11 1.45* 1.57* 1.39* 0.00 1.00 2.00 3.00
Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, miehet 17 29-v., 1990 2007 Age at leaving pa rental home % 21 or older 52 20 20 19 15 18 9 17 4 0.98 1.00 1.29* 1.41* 1.42* 1.69* 0.00 1.00 2.00 3.00 Naiset muuttavat kotoa miehiä aiemmin, mutta yhteydet kuolleisuuteen samanlaiset
Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, 17 29-v., 1990 2007 Naiset Miehet 17 % 10 Cohabiting 39 Married 16 Alone 26 Single parent 4 With parents 4 With others 10 Institution/unknown 1 17 4 Cohabiting 36 Married 12 Alone 32 With parents 6 With others 12 Institution/unknown 3 1.76* 1.00 0.99 2.27* 1.48 2.04* 1.89* 1.69* 1.00 0.67* 2.07* 1.95* 2.02* 2.99* 3.49* 0.00 1.00 2.00 3.00 4.00 5.00 6.00 7.00
Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, 17 29-v., 1990 2007 Naiset Miehet education Institution/unknown % 1 Higher education 44 Secondary education 48 Basic education 8 Employed 55 Unemployed 9 Student 27 Home child care 6 Other/unknown 3 Higher education 36 Secondary education 51 Basic education 14 Employed 66 Unemployed 10 Student 20 Other/unknown 4 1.00 1.00 0.92 1.00 1.00 2.07* 1.90* 2.57* 2.58* 2.48* 3.12* 2.99* 2.74* 3.49* 3.65* 4.03* 5.50* 0.00 1.00 2.00 3.00 4.00 5.00 6.00 7.00
Yhteenvetona Perhetausta selvästi yhteydessä tapaturmaiseen ja väkivaltaiseen kuolleisuuteen niin lapsilla kuin nuorilla aikuisillakin Perheen rakenne, vanhempien koulutus, ammattiin perustuva sosiaaliryhmä, tulot, sekä nuorilla oma koulutus, pääasiallinen toiminta ja asumisjärjestelyt kaikki merkityksellisiä tekijöitä Riskiryhmien tunnistaminen ja ehkäisevien toimenpiteiden kohdentaminen?
Yhteenvetona Jyrkimmät kuolleisuuserot toisaalta varhaislapsuudessa ja toisaalta varhaisaikuisuudessa Ikään liittyvät muutokset tyypillisissä kuolemansyissä, sosiaalisten erojen taustalla: Lapsilla hukkumiskuolemat, liikennekuolemat Nuorilla liikennekuolemat, itsemurhat, myrkytyskuolemat Väkivalta, mutta tapauksia etenkin lapsilla vähän
Yhteenvetona Suuret sukupuolierot kuolleisuuden tasossa, mutta sosioekonomiset ja perherakenteeseen liittyvät erot samankaltaisia molemmilla sukupuolilla Nuorilla aikuisilla omaan sosiaaliseen asemaan viittaavien tekijöiden yhteydet kuolleisuuteen voimakkaampia Perhetaustalla silti merkitystä - epäsuorat vaikutukset, esim. vanhempien koulutustason yhteys omaan koulutustasoon Riskikäyttäytyminen esim. päihtymys kuolemantapausten taustalla ei kuitenkaan selitä sosioekonomisia eroja
Yhteenvetona Etenkin lapsilla tapaturmaisen ja väkivaltaisen kuolleisuuden taso on laskenut viime vuosikymmeninä johdonmukaisesti Samanaikaisesti vanhempien koulutustaso on noussut, mutta toisaalta suurempi osa lapsista on kokenut suhteellista köyhyyttä Muutokset perhesuhteissa yleistyneet Aikavälillä 1990 2007 väestöryhmittäisissä kuolleisuuseroissa ei havaittavissa selkeitä muutoksia
Kiitos! hanna.remes@helsinki.fi p. 09 191 23885