Kasvu ja kulttuuri Ydinprosessin kuvaus Ydinprosessi: Kasvu ja kulttuuri Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta Ydinprosessin päätehtävä Vastuuhenkilö Kasvatusjohtaja Pekka Kares Kaupunkistrategian mukaisesti kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, turvallisen kasvun ja opin polun rakentaminen sekä kaupungin vetovoiman vahvistaminen tasapainoinen talous huomioiden Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella -2017 Kouluverkkoratkaisun toteuttaminen valtuustoryhmien puheenjohtajien linjauksen 19.8.2013 mukaisesti suunnitelmakaudella. Elämänlaadun palveluverkostoa arvioidaan säännöllisesti. Kouluverkkoratkaisun valmistelu toteutettu vuoden aikana. Kasvatus- ja opetuslautakunta on tehnyt valmistelun perusteella Illon koulun ja ryhmäperhepäiväkodin lakkautuspäätöksen 1.8.2015 alkaen kokouksessaan 20.1.2015. Lukioverkon osalta Mouhijärven lukion ja Äetsän Sarkia lukion lakkauttaminen on kaupunginvaltuuston päätöksessä sidottu toisen asteen rahoituslain vahvistamiseen eduskunnassa. Tämä tapahtuu vasta maaliskuussa 2015. Lukio verkkopäätös on mahdollista toteuttaa vasta sen jälkeen. Elämänlaadun palveluverkostotarkastelu ja uusien toimintakonseptien luominen jatkuvaa käytön ja resurssien mukaisesti. Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla -2017 Keskeisenä tavoitteena on Perhepalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen, tavoitteiden määrittely ja toimintatapojen muotoutuminen (mm. verkostoyhteistyö kolmannen sektorin kanssa, kaupungin sisäinen palveluprosessi ja toimijoiden yhteistyö). Aikaan saatujen tulosten jatkuva arviointi ja toiminnan edelleen kehittäminen. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki lapsille, nuorille ja lapsiperheille (esim. vanhemmuuden tukeminen) kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamiseksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimavarojen kohdentamista varhaisen tuen palveluihin. Siten korjaavien /häiriöpalveluiden tarpeen väheneminen aiheuttaa hillintää menokasvussa. Ydinprosessin keskeisenä tavoitteena on myös verkostoyhteistyö Sotesin ja kolmannen sektorin kanssa. Kulttuuri ja vapaa-aikapalvelut vahvistavat kuntalaisten hyvinvointia ja ovat siten osaltaan vaikuttamassa strategiatavoitteen hyvän elämän Sastamala toteutumisessa.
Vuonna ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Perhepalvelukeskuksen toimintamalli on valmis ja toiminnan tavoitteet on määritelty. Uuden toimintamallin arviointi on aloitettu. Perhepalveluverkosto on kaupungin alueella toimivien erillisten ja itsenäisten organisaatioiden muodostama yhteinen rakenne. Yhteisenä päämääränä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämänhallinnan vahvistaminen Perhepalveluverkoston laaja-alaisuuden vuoksi toimintamallin ja tavoitteiden määrittely on kesken. Samoin myös toimintamallin arviointi tapahtuu vasta vuonna 2015. Varhaiskasvatus Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta Vastuuhenkilö: Määräaik. varhaiskasvatuksen päällikkö Sari Välilä Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota laadukasta hoitoa, kasvatusta ja opetusta päivähoitoikäisille lapsille. Varhaiskasvatus tarjoaa myös perusopetuslain mukaista esiopetusta esiopetusikäisille lapsille. Päivähoito- ja esiopetuspaikka järjestetään kaikille halukkaille päivähoito- ja perusopetuslain mukaan. Varhaiskasvatus ja esiopetus perustuvat yhteistoimintaan lasten vanhempien kanssa. Varhaiskasvatus vastaa myös lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuesta, muille kunnille myytävistä ja muilta kunnilta ostettavista varhaiskasvatuspalveluista. Toiminnan kehittämisen painopisteet ja toiminnan olennaiset muutokset -2017 / 1000, v. Asiakaskysely on tehty. Asiakaskyselystä poimitaan kehittämiskohteet yksiköittäin. Perheitten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukemiseksi aloitettu ravitsemus ja liikuntakasvatustyö jatkuu. Liikunta ja ravitsemustietous otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa ja otetaan vanhemmat mukaan kutsumalla yhteisiin liikuntatapahtumiin edelleen. Loka-marraskuussa pidettiin alueelliset vanhempainillat, joissa asiantuntijana ravitsemuskasvatuksesta oli Servin ravitsemusterapeutti. Kestävän kehityksen toimintamalli on laadittu ja lautakunnalle esitelty syksyn aikana. Ohjelman mukainen toiminta käynnistyy yksiköissä. Tuottavuustoimenpiteet / Perhepalveluverkoston toiminnan käynnistäminen, tavoitteista ja toimintamenetelmistä sopiminen on aloitettu vuoden alusta ja työ jatkuu. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on osallistunut yhteisiin innovaatio iltapäiviin ja design tiimeihin aktiivisesti. Painopistealueena on ollut varhainen puuttuminen ja korjaavien palveluiden tarpeen väheneminen. Syksyn alueellisissa vanhempainilloissa olivat uudet perheohjaajat esittelemässä itsensä ja matalan kynnyksen palveluita perheille. Pilottina on aloittanut Ojansuun päiväkoti. Ei toistaiseksi raportoitavia kustannusvaikutuksia. Tuottavuustoimenpiteet 2015-2017 / Perhepalveluverkoston toiminnan arviointi ja vakiinnuttaminen. Toiminnan aloitus on käynnissä. Ei toistaiseksi raportoitavia kustannusvaikutuksia. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa on sopeutettu hoitoa tarvitsevien lasten määrään. 1000, v. 1000, v. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1.Asiakastyytyväisyys 2.Kestävän kehityksen ohjelman laatiminen Tavoitetaso Toteuma 95 % asiakkaista on tyytyväisiä saamaansa palveluun Valmis ohjelma Asiakaskysely tehty. Asiakaskyselyn kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,17 eli erittäin hyvä. Kehittämistoimenpiteet valitaan vastausten pohjalta yksiköittäin. Kestävän kehityksen ohjelma on valmistunut ja viety lautakunnalle tiedoksi 10/. Ohjelma on jaettu kaikkiin yksiköihin ja otetaan käyttöön.
3. Ravitsemuskasvatus Jokaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitel maan sisältyy ravitsemuskasvatusosio 4. Lasten liikuntatottumusten vahvistaminen Jokaisessa päivähoitoyksikössä ja perhepäivähoidossa järjestetään lasten omaehtoisen liikunnan lisäksi säännöllistä ohjattua liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa Kaikkiin päivähoitomuotoihin on toimitettu kevään aikana kansainvälinen ruokakasvatusohjelma SAPERE, jota on hyödynnetty toimintasuunnitelmia laadittaessa. Varhaiskasvatussuunnitelman ravitsemusosiota päivittää työryhmä. Alueellisissa vanhempainilloissa yhteistyötä ravitsemusasioissa vahvistettiin Servin ravitsemusterapeutin asiantuntemuksella. Säännöllistä ohjattua liikuntaa lasten toiminnassa on suunniteltu ja toteutettu kaikissa yksiköissä. Lasten ja vanhempien yhteistä liikkumista on innostettu Nuori Suomi liikuntatempauksilla syksyllä ja keväällä. Perhepäivähoidossa liikuntatempaukset on toteutettu tiimien kesken. Tunnusluvut TP 2012*) TP 2013 TA Toteuma Päivähoidon valintaoikeuden piirissä 31.12. Niistä kunnallisessa päivähoidossa, ostopalveluiden piirissä ja sopimuspäiväkodissa 31.12. (sisältää päivähoidon esiopetuksen) Esiopetusikäisten ikäluokka Niistä esiopetuksessa päivähoidossa 20.9. Lasten kotihoidontuen piirissä lapsia 31.12. + osittainen hoitoraha 1560 S 1606 1586 1576 800 S 825 825 795 273 S 106 S 270 260 264 100 98 83 411+57 S 421+56 443+41 401+52 Yksityisen hoidon tuen piirissä 51 S 71 44 63 31.12. *) S=sisältää vain Sastamalan vuoden 2012 tiedot (ilman Kiikoista) Tuloarviot ja määrärahat Alkup. TA Talousarvio muutokset Lopullinen talousarvio Toteuma Poikkeama lopulliseen Toteutumis % Toimintatuotot 1 456 000 1 456 000 1 422 242 33 758 97,7 Toimintakulut -11 037 000-450 000-11 487 000-11 496 078-9 078 100,1 Toimintakate (netto) -9 581 000-450 000-10 031 000-10 073 837 42 837 100,4 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -86 700-86 700-83 295 3 405 96,1 Tehtävän kokonaiskustannukset -9 667 700-450 000-10 117 700-10 157 132 39 432 100,4 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla t (+/-) Selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden poikkeamista: Lasten kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tukiin varattu määräraha ei riittänyt ja avustuksiin jouduttiin pyytämään lisämäärärahaa 230 000eur. Kotihoidontuen kustannukset eivät ole suoraan verrannollisia tuen piirissä olevien lasten määrään. Kustannuksiin vaikuttaa tulosidonnaista osaa saavien perheiden määrä ja kotihoidontuen piirissä olevien saman perheen lasten määrä. Sisarusosa on huomattavasti pienempi kuin ensimmäisestä lapsesta maksettava hoitoraha. Tulosidonnainen hoitolisä maksetaan vain yhdestä lapsesta. Yksityisen hoidon tuen käyttäjien määrä on noussut kahden yksityisen päiväkodin toiminnan vakiintuessa. Yksityisenhoidon tukeen maksetaan kuntalisä.
Henkilösivukulut KUEL maksuista, eläkemenoperusteisista KUEL- maksuista ja VARHE maksuista ylittyivät noin 200 000 eur arvioidusta. Ikääntyneestä henkilöstöstä johtuen Varhe ja eläkemenoperusteiset KUEL maksut ovat korkeat ja niiden toteutumaa on ollut vaikea arvioida, kun tarkkoja tietoja ei ole ollut budjettia laadittaessa saatavilla. Lisämäärärahaa pyydettiin 220 000 eur eläkemaksuihin. Asiakaspalvelujen ostot muilta kunnilta vähentyivät 1.8. alkaen. Yksityisen päiväkodin Säveltuulen esiopetus/osapäivähoito palvelun osto loppuu 31.5.. Marttilan päiväkoti lopetti toimintansa 31.7.. Toteutumatietojen vaikutus vuosien 2015-2018 taloussuunnitelmaan: Varhaiskasvatus ostaa vuosittain joitakin paikkoja lähinnä naapurikunnilta perheitten tilanteista johtuen. Päivähoitopaikkojen ostoissa käytetään tarkkaa harkintaa ja vain välttämättömät palvelut ostetaan muualta. Päivähoitopaikkoja on myyty lähinnä kuntien perheisiin sijoittamille lapsille, jotka aloittavat myös koulunsa Sastamalassa. Muilta kunnilta saadut tulot ovat hieman kasvaneet ja paikkoja myydään edelleen, jos niitä omalta tarpeelta on mahdollista myydä. Päivähoitomaksutuotot eivät kertyneet arvioidulla tavalla. Toimintapäivien lisääntyminen ja perheitten työ- ja tulotilanteen muutoksista johtuen tuloja kertyy todennäköisesti myös vuonna 2015 vähemmän. Maksutuottoja on arvioitu saatavan vuoden 2013 tasoisesti. Palkat pidetään kurissa käyttämällä sijaisia harkiten ja keskittämällä loma-aikojen päivystyshoito. Erilaisilla osa-aika eläke ratkaisuilla pyritään pitämään työntekijät työkuntoisina vanhuuseläkkeelle saakka ja näin vähentämään varhe-maksuja. Illon ryhmäperhepäiväkoti lopettaa toimintansa 30.6.2015. Perusopetus Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta Vastuuhenkilö: Perusopetuksen rehtori Elina Jaakkola Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Perusopetuslain mukaisen esi- ja perusopetuksen järjestäminen Sastamalan alueella asuville oppivelvollisuusikäisille oppivelvollisille ja esiopetusikäisille lapsille. Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille jatko-opintokelpoisuuden. Opetus järjestetään valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman perusteella. Perusopetusta annetaan Sastamalassa vuoden alkaessa 18 koululla, joista 3 on yläkouluja. Esiopetus järjestetään Sastamalassa osittain kouluilla, osittain päiväkodeissa. Perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 13 koululla. Toiminnan kehittämisen painopisteet ja toiminnan olennaiset muutokset -2017 / 1000, v. Perusopetuksen laatua tukevien toimenpiteiden toteuttaminen, kehittämisen painopisteen siirtäminen yhä enemmän varhaiseen tukeen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Jatkuvat palveluverkon ja tuntikehyksen tarkastelu; käytettävien resurssien sopeuttaminen pienevään oppilasmäärään. Tuottavuustoimenpiteet / Perhepalveluverkoston kehittämistyön aloittaminen, sijaisuuksien entistä tiukempi tarkastelu, säästöt aineet, tarvikkeet ja tavarat -määrärahoista 1000, v. Tuottavuustoimenpiteet 2015-2017 / Valmistelu / toteutuminen vuonna : Palveluverkkotarkastelun jatkaminen kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti, koulukuljetusten taloudellinen järjestäminen (kokonaisuuden valmistelu, kilpailutuksen perusteet, synergia kaupungin muiden prosessien kuljetusten kanssa), perhepalveluverkoston kehittämistyön jatkaminen 1000, v. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa Tavoitetaso Toteuma
Elämänhallinnan edistäminen: Perhepalvelukeskuksen toiminnan mallintaminen - verkostomaisen toimintamallin kehittäminen ja jalkauttaminen 2.Laadun varmistaminen: Laatukäsikirjan päivittäminen 3.Laadun varmistaminen: Prosessien kuvaus Toimintamalli pääosin kuvattu ja käyttöönotto aloitettu. Laatukäsikirja päivitetään sekä tulososion kootaan IMS-järjestelmään Merkittävimmät prosessit kuvattu, esim. perusopetuksen aloitus, opetuksen tuen toteutuminen Perhepalveluverkoston toiminnan mallintaminen on osoittautunut hitaaksi prosessiksi. Verkoston kattamissa palveluissa ja niiden välisissä suhteissa vaikuttavien ilmiöiden todentaminen ja yhteisten käsitteiden määrittely on hidasta. Toimijatahojen, palvelujen ja yksittäisten työntekijöiden määrä on niin suuri, että virkatyön ohella mallintaminen ei ole edennyt odotusten mukaisesti. Vuoden aikana edettiin toimijoiden välisen yhteisen ymmärryksen luomisessa sekä tehtiin suunnitelmat v. 2015 toteutettavista lasten, nuorten ja perheiden nettisivustosta sekä Rinnalla kulkijan toimintamallista. Verkostossa syntyi runsaasti yhteistyötä myös kaupungin palveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden välille. Perusopetuksen laatukäsikirja on päivitetty. Tulososio on koottu IMS-järjestelmään. Perusopetuksen aloituksen ja opetuksen tuen toimintamallit on kuvattu IMS-järjestelmään. Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA Toteuma Sastamalan oppilaskohtaiset kustannukset (ei sis. sairaalaopetusta eikä vammaisopetusta) 8415 9005 8874 8918 Esioppilaiden määrä 274 260 260 268 Oppilasmäärä vl. 1 6 1725 1647 1647 1675 Oppilasmäärä vl. 7-9 848 886 886 856 Oppilasmäärä perusop. yhteensä 2573 2533 2533 2531 Opetusryhmän keskikoko vl. 1 6 *)16,4 lk-koko 17,1 *)ryhmäkoko 14,2 18 18,4 Opetusryhmän keskikoko vl. 7-9 *)16,3 lk-koko 19,2 18,5 20,3 *)ryhmäkoko 16,7 Opettajien kelpoisuus-% 95 97 97 **) 97 Jatko-opintoihin siirtyneiden %-osuus 99 99 99 100 *) Valtionavustus opetusryhmien pienentämiseen lv. 2013- **) Sijaiset poislukien kelpoisuus 99 % Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) Alkup. TA Talousarvio muutokset Lopullinen talousarvio Toteuma Poikkeama lopulliseen Toteutumis % Toimintatuotot 675 200 675 200 884 658 209 458 131,0 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -24 506 400-375 000-24 881 400-25 113 230-231 830 100,9 Toimintakate (netto) -23 831 200-375 000-24 206 200-24 228 544-22 433 100,1 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -58 000 0-58 000-99 034-41 034 170,7 Tehtävän kokonaiskustannukset -23 889 200-375 000-24 264 200-24 327 579-63 379 100,3 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla t (+/-) 101 101 Selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden poikkeamista: Elokuun osavuosikatsauksen yhteydessä tehty arvio vuoden toteumasta oli kohtuullisen tarkka. Perusopetuksen toteuma vastasi myönnetyn lisämäärärahan ansiosta lähes budjetoitua toimintakatteen toteutumisprosentin ollessa 100,1. Toimintakulut ylittivät toimintatuotot 22 433 eurolla. Ylitystä ei voi kohdentaa mihinkään erityiseen kustannuserään. Painetta oli mm. eläkekuluissa, koulukuljetuksissa ja tietohallinnon palveluissa.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisessa perhepalveluverkoston toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto on laaja, monialainen ja usean prosessin/osaprosessin välinen toimintatavan muutos. Tavoitteet asetettiin korkealle, ja niitä kohti on edetty. Perhepalveluverkoston kehittämisessä osa alkuperäisistä tavoitteista on osoittautunut odotettua työläämmiksi ja hitaammiksi toteuttaa, mutta toisaalta työn aikana on syntynyt sellaisia uusia kumppanuuksia ja toimintatapoja, joita ei osattu edes asettaa tavoitteeksi. Yhteistyö erityisesti kolmannen sektorin kanssa ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken on laajentunut ja tiivistynyt ja uusia elämänhallintaa vahvistavia toimintoja suoraan kuntalaisille on käynnistynyt. Toteutumatietojen vaikutus vuosien 2015-2018 taloussuunnitelmaan: Koulukuljetusten kilpailutuksen valmisteluprosessia on parannettu, tehtäviä ja vastuunjakoja on tarkennettu ja kilpailutuksen perusteena olevia tietoja on tarkennettu. Prosessia parantamalla pyritään selkeään kuljetusten taloudelliseen tehostamiseen. Oppilasmäärien koulukohtaiseen vaihteluun reagoidaan muodostamalla yhdysluokkia ja purkamalla niitä tilanteen mukaan. Samoin isojen ikäluokkien kohdalla iso ikäluokka jaetaan tarvittaessa kahteen opetusryhmään alkuopetuksen vaiheessa, mutta ryhmät yhdistetään yhdeksi oppilaiden siirtyessä 3. vuosiluokalle oppilasmäärän ja tilanteen salliessa. Oppilasmäärien mukaan ennakoidaan tulevien vuosien tilannetta siten, että opettajan virkojen vapautuessa niitä täytetään vakinaisesti vain välttämätön määrä. Osa viroista voidaan täyttää määräaikaisesti, kun on näköpiirissä opetusryhmien määrän väheneminen. Henkilöstömenoja pyritään hallitsemaan myös sijaisuuksien entistä tarkemmalla harkinnalla. Lukiokoulutus Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta Vastuuhenkilö: verkostolukion rehtori, Anni Virnes Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Sastamalan verkostolukio tarjoaa päivä- ja aikuislukiokoulutusta sekä lukiolaisille että ammatillisessa koulutuksessa oleville kahden tai kolmen tutkinnon suorittajille. Maksupalvelutoimintana lukiokursseja tarjotaan myös lähialueen muille lukioille sekä verkkokursseja valtakunnallisella ISOverstaan kurssitarjottimella. Toiminnan kehittämisen painopisteet ja toiminnan olennaiset muutokset -2017 / Verkostolukio jatkoi toimintaansa kolmessa toimipisteessä. Verkostolukion yhteisen kurssitarjonnan kautta toteutettiin lukuvuonna 2013-29 samanaikaisopetuksena ja 11 verkko-opetuksena järjestettävää kurssia. Lukuvuonna -2015 tarjolla on 32 samanaikaisopetuksena ja 10 verkkoopetuksena tarjottavaa kurssia. Verkko- ja samanaikaisopetus parantaa Sastamalan lukioiden vetovoimaisuutta sekä alueellista tasa-arvoa lukioiden välillä. Yhteisen opetustarjonnan avulla Sastamalan kaikkien lukioiden opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella myös sellaisia oppiaineita, joihin kotilukiossa ei syntyisi ryhmiä vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Yhdistämällä opetusryhmiä eri lukiopisteitten välillä saavutetaan myös synergiaetuja henkilöstökuluissa. Lisäksi tehtiin opetustarjontayhteistyötä talousalueen eri lukioiden, SASKY:n, ISOverstaan ja PAOK-verkoston kanssa. Maksupalvelutoimintana tarjottavista kursseista kertyi myyntituottoja. Tuottavuustoimenpiteet / Pienissä lukioissa toteutettiin osa reaaliaineiden kursseista vuorovuosittain sillä ryhmän pienuuden vuoksi kursseja ei ole mahdollista toteuttaa joka vuosi. Aikuislukiotoiminnassa siirryttiin laskuttamaan opetustoteuman mukaan kiinteän kuukausimaksatuksen sijasta. Verkostolukio sopeutti toimintojaan pienten lukioiden alentuneen opiskelijamäärän mukaisesti. Kasvu- ja kulttuuriprosessiin sisällä lukiokoulutuksen talousarviota tasapainotettiin seuraavasti: 50 000 euron suuruinen määrärahasiirto elokuun osavuosikatsauksen jälkeen lukiokoulutukselta perusopetukselle. Tasapainotustoimenpiteet eivät aiheuttaneet muutoksia palvelun tasoon tai saatavuuteen. Tuottavuustoimenpiteet 2015-2017 / Valmistelu / toteutuminen vuonna : Jatketaan samanaikaisopetusta ja verkkokurssitoteutuksia. Pienissä lukioissa jatketaan reaaliaineiden syventävien kurssien toteuttamisessa vuorovuosiperiaatetta. Sijaisia käytetään harkiten. Lukiokoulutuksen kurssikehys mukautuu opiskelijamäärän kehitykseen. Kouluverkkoratkaisun toteuttaminen kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti: Siirrytään yhteen lukioon 1.8.2016 alkaen, edellyttäen, että valtionosuusuudistus on oletetun kaltainen (pienten lukioiden valtionosuus poistuu). Toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan vuoden 2017 alusta lukien (valtiontalouden kehyspäätös 2015 2018). Selvitetään lukiokoulutuksen järjestämisen mahdolliset toimintamallit. 1000, v. 1000, v. 1000, v.
Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Lukiokoulutuspalvelujen laadun varmistaminen Tavoitetaso Toteuma Opiskelijatyytyväisyys verrokkikuntien tasolla Kevätkaudella toteutettiin sähköiset INKAlaadunarviointikyselyt opiskelijoille ja huoltajille. Opiskelijatyytyväisyys oli verrokkikuntien tasolla. Kiitosta tuli hyvästä ja oppimiseen innostavasta ilmapiiristä. Verrokkikuntien lukiokoulutukseen verrattuna Sastamalan lukiolaiset kokivat saaneensa keskimääräistä paremmat valmiudet jatko-opintoihin. Abiturienttimme kokivat myös oppineensa verrokkiryhmää enemmän tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja. Opetustilat todettiin toimiviksi mutta opiskelijahuollon palveluissa on kehitettävä. Koulupsykologipalvelun ja ns. matalan kynnyksen palveluiden saatavuus vaatii tulevina työvuosina merkittävää panostusta. 2. Elämänhallinnan edistäminen / oppilashuollon yhteistyötä tiivistämällä Prosessien kuvaaminen: Opintojen ohjaus, ylioppilaskirjoitukset, opiskelijaksi ottaminen sekä yhteisen kurssitarjottimen laatiminen Lukiokoulutuksen laatukäsikirja Oppilashuollon palvelukuvaus yhteistyössä perhepalvelukeskuksen kanssa Opintojen ohjauksen ja ylioppilaskirjoitusten prosessikuvaukset valmistuneet. Opiskeluhuollon prosessi kuvattu opiskeluhuollon suunnitelman ja opiskeluhuollon käsikirjan laadinnan yhteydessä. Opiskelijaksi ottamisen prosessikuvausta ei ehditty vielä vuoden aikana laatia sillä opiskeluhuollon suunnitelman laadinta sitoi henkilöstöresursseja. Rehtoreista, opettajakunnan edustajista ja opintoohjaajista koostuva työryhmä on valmistellut kaupungin strategiaan pohjautuvan lukiokoulutuksen laatukäsikirjan. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi laatukäsikirjan kokouksessaan 9.12.. Lukiokoulutus on ollut mukana perhepalveluverkoston suunnittelussa. Uusi opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.1.. Tämän pohjalta valmisteltiin Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti muutos opetussuunnitelman opiskeluhuoltopalveluja koskevaan osaan, joka hyväksyttiin kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa elokuussa. Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA Toteuma Nuorisoaste 356 335 330 323 Aikuisopiskelijat 10 10 7 8 Ammattilukiolaiset 39 28 25 19 Muut aineopiskelijat 63 70 50 74 Kustannukset e/opiskelija (ei aineopiskelijat) sis. kaikki kulut 8522 8805 9422 9102
TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA VALTIONOSUUDEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU (OPH:n tietokanta) Kunnallisten kustannukset ilman arvonlisäveroja. Kustannukset eivät sisällä sisäisiin vuokriin sisältyviä pääomakorvauksia. Kustannukset e/opiskelija (valtionosuuspohjaan kuuluva toiminta) Opisk. Yli 18 v. aloit Aineop. kurssien määrä Laskennallinen opisk määrä Sasta -mala euroa Valtionosuuden lask. peruste e/opisk. Edell. erotus YH:n osuus kustann. % (=yksikköhinnan osuus kustannuksista %) Kokonaisero euroa 2011 380 22 7 393 7256 6687 569 92 223 771 2012 356 11 8 362 7986 7344 642 92 232 382 2013 335 10 26 342 7909 7509 399 95 136 535 - Opetushallitus ei ole vielä julkaissut vuoden tilastoja. Lukiokohtaiset kustannukset: Valtionosuudet: Mouhijärven lukio: 14440 e Sastamalan keskimääräinen valtionosuus: 7061,78 e/opiskelija (alle 18-v) (v 2011: 8240 e/opiskelija) 4095,83 e/opiskelija (aikuiset) (v.2012: 9898,87 e/opiskelija) (v 2013: 12715 e/opiskelija) Valtionosuudet huomioiden pienten lukioiden lisä: Vammalan lukio: 8058 e Mouhijärven lukio: 12 075 e/opiskelija (v 2011: 6929 e/opiskelija) Vammalan lukio: 5862 e/opiskelija (v 2012: 7518,28 e(opiskelija) Äetsän Sarkia-lukio: 9 144 e/opiskelija (v 2013: 7990 e/opiskelija) Äetsän Sarkia-lukio: 10193 e (v 2011: 9184 e/opiskelija) (v 2012: 10819,64 e/opiskelija) (v 2013: 9315 e/opiskelija) Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) Alkup. TA Talousarvio muutokset Lopullinen talousarvio Toteuma Poikkeama lopulliseen Toteutumis % Toimintatuotot 98 800 98 800 170 102-71 302 172,2 Toimintakulut -3 274 100 50 000-3 224 100 3 182 848-41 252 98,7 Toimintakate (netto) -3 175 300 50 000-3 125 300 3 012 746-112 554 96,4 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset - 6 700-6 700 6945-245 103,6 Tehtävän kokonaiskustannukset -3 182 000 50 000-3 132 000 3 019 691-112 309 96,4 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla t (+/-) Selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden poikkeamista: Opiskelijamäärän alenemisen johdosta opiskelijakohtaiset kulut vuonna jatkoivat kasvuaan. Laskua painotetussa opiskelijamäärässä oli 14 opiskelijaa vuoteen 2013 verrattuna. Verkostolukio sopeuttaa toimintojaan alenevan oppilasmäärän mukaisesti samanaikais- ja verkko-opetuksen avulla. Lisäksi Mouhijärven lukiossa ja Sarkia-lukiossa osa reaaliaineiden kursseista toteutetaan vain joka toinen vuosi ja siten pyritään keräämään taloudellisesti kannattavat opetusryhmät. Lukiokoulutuksen tilinpäätös on 112 554 euroa ylijäämäinen. Toimintatuottoja kertyi onnistuneiden hankerahoitusten ja maksutuottojen ansiosta arvioitua enemmän. Säästöä kertyi henkilöstökuluista,
hankintamäärärahoista sekä palvelujen ostosta. Suurin säästö kertyi pienten lukioiden sopeutettua toimintaansa alenneeseen opiskelijamäärään n. 97 000 eurolla. Verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen Sastamalan lukiokoulutuksen tilinpäätös on n. 25 000 euroa alhaisempi. Toteutumatietojen vaikutus vuosien 2015-2018 taloussuunnitelmaan: Sastamalan lukiokoulutuksen verkostoitunut toimintatapa tasaa lukiokoulutuksen kustannustason kehitystä. Tuntikehys ja kurssitarjonta sopeutetaan lukuvuosittain opiskelijamäärään.