Kiteen kaupunki Asemakaavan muutos ja laajennus Kiteentie, Keisarinkuja ja Savikontie Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2014 Kiteentie. (Kuva: www.kitee.fi) Asemakaavan muutos koskee Selkueen (1) kaupunginosan kortteleita 49, 50, 56, 57, 67, 68, 96, 1056, 1062, 1063, 1065, 1070, 1071, 1073, 1088 ja 1106, Olkonkallion (2) kaupunginosan kortteleita 2002, 2006, 2011, 2012, 2021, 2022, 2024, 2025, 2027 ja 2028, Palomäen (3) kaupunginosan kortteleita 52, 53, 3035 ja 3048 sekä Peltolan (4) kaupunginosan kortteleita 3,4, 4005, 4013 ja 4021 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu- ja liikennealueita. Asemakaavan laajennus koskee Keisarinkujaa ja Savikontietä. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat Kiteentien, Keisarinkujan ja Savikon-tien katualueet. 1 / 7
Asemakaavamuutoksen ja laajennuksen tavoitteet Kiteen kaupungin ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen välillä käydyssä neuvottelussa 5.11.2013 todettiin, että Kiteen keskustan asemakaavassa yhdystiet Kiteen keskustan tie (Kiteentie ja Keisarinkuja; maantie 4870) ja Kitee-Säynejärvi (Savikontie, paikallistie 15531) tulee MRL 83 4 mom. perusteella muuttaa asemakaavoissa kaduiksi, koska em. tiealueet siirtyvät Kiteen kaupungin omistukseen 1.10.2014. Kiteen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.12.2014 (399 ) käynnistää Kiteen keskustan maanteiden muuttamisen kaduiksi. Asemakaavan muutos koskee Kiteentietä, Keisarinkujaa ja Savikontietä. Asemakaavan laajennusalueiksi muodostuvat voimassa olevan asemakaavan ulkopuolelle sijoittuvat Keisarinkujan jatke Kehätielle saakka sekä pieni osa Savikontietä asemakaavan kaakkois-rajalla. Neuvottelussa 5.11.2013 todettiin lisäksi, että Kehätien liikennealueiden asemakaava voidaan kumota tarpeettomana Kitee-Valtakunnanraja - maantien 4880 osalta. Tavoitteena on saada asemakaavan muutos ja laajennus hyväksytyksi Kiteen kaupunginvaltuustossa syyskuun 2014 loppuun mennessä ennen kuin ko. liikennealueet siirtyvät kaupungin omistukseen 1.10.2014. Voimassa olevissa asemakaavoissa Kiteentien, Keisarinkujan ja Savikontien liikennealueiden rajaus ei kaikilta osiltaan vastaa asemakaavamuutoksen ja laajennuksen pohjana käytettävän vuonna 2008 laaditun pohjakartan mukaisia kiinteistörajoja, joten asemakaava muuttuu myös Kiteentien, Keisarinkujan ja Savikontien varren kortteleiden osalta katualueiden rajauksen suhteen. Muutokset korttelialueilla ovat erittäin vähäisiä, ns. teknisiksi muutoksiksi luettavia muutoksia eivätkä ne vaikuta vallitsevaan tilanteeseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavamuutoksen suunnittelua ohjaavat Kiteen kaupungin ja osallisten asettamien tavoitteiden, maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on 2 / 7
otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostuvat yleistavoitteista ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavista erityistavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnallisten alueidenkäytön yleistavoitteet ovat Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan 20.12.2007. Kiteentie, Keisarinkuja ja Savikontie on merkitty maakuntakaavan 1. vaiheen kaavakarttaan yhdysteiksi. Maakuntakaavan 2. vaihe Ote maakuntakaavan 1. vaiheesta. Maakuntakaavan täydennys eli maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 2. vaiheessa ei ole esitetty aluevarauksia Kiteentien, Keisarintie tai Savikontien alueille. 3 / 7
Maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Maakuntakaavan 3. vaiheessa on käsitelty maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Siinä on esitetty myös maakuntakaavan 1. vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu - Ilomantsi rataosa sekä selvitetty ja tarkistettu maakuntakaavan 1. vaiheen kaavaa yksittäisiin kohteisiin liittyen. Maakuntakaavan 3. vaiheessa on käsitelty mm. kalliokiviainesten otto, arvokkaat kalliot, rakennusperintö, tuulivoima, polkupyöräreitit, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampumaalueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavan 4. vaiheen suunnittelu on käynnistetty vuonna 2012 ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty 17.6.2013. Tavoitteena on, että 4. vaihe hyväksytään maakuntavaltuustossa vuonna 2015. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä asioita ovat Joensuun kaupunkiseutuun liittyen - Yhdyskuntarakenne (sisältää erityisesti asumisen, palveluiden ja teollisuuden aluetarpeet), erityiskohteita ovat mm.: o Liperin Ylämyllyn taajaman radan pohjoispuolen maankäyttö ja lentokentän ympäristö o Kontiolahden lakkautuvan varuskunta-alueen maankäyttö o Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö o Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) - Virkistysalueet ja -reitistöt sekä viheryhteystarpeet - Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Koko maakuntaa koskevina tarkistuksina ja täydennyksiä ovat mm. vähittäiskaupan suuryksiköt ja yksittäiset käsittelyn aikana esille tulevat muut mahdolliset täydennykset ja muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Osayleiskaavat Asemakaavan muutos- ja laajennusalueella on voimassa Keskustaajama-Tolosenmäki osayleiskaava, joka on hyväksytty Kiteen kunnanvaltuustossa 29.6.1987 (59 ). Osalla asemakaavan muutosaluetta on voimassa Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava, joka on hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa 20.3.2006 (12 ). KeskustaajamaTolosenmäki -osayleiskaavassa Kiteentie ja Keisarinkuja on merkitty alueelliseksi pääväyläksi ja Savikontie pääkokoojatieksi. Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavassa Kiteentie on merkitty kaduksi. Kiteentie. (Valokuva Kaija Maunula) 4/7
Ote Keskustaajama-Tolosenmäki osayleiskaavasta. Ote Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavasta. 5/7
Asemakaavat Kiteentietä, Keisarinkujaa ja Savikontietä koskevat voimassa olevat asemakaavat on laadittu useassa eri vaiheessa: avan numero) Kaavan nimi Vahvistettu lääninhallituksessa Hyväksytty kunnan/kaupunginvaltuustossa (01) Kortteleiden 1-107 rakennuskaava 9.7.1975 / nro 879 (03) Rakennuskaavan muutos osalle korttelia 33 23.6.1977 / nro 899 (04) Korttelin 55 rakennuskaava 12.10.1977 / nro 1557 (06) Selkueen rakennuskaava 16.6.1978 / nro 1499 (12) Kortteleiden 56 ja 105 asemakaava 24.6.1981 / nro 982 (14) Peltolan asemakaava 6.4.1982 / nro 300 (16) Opintien ja päiväkodin alueen asemakaava 13.9.1984 / nro 1373 (19) Asemakaava osalle Olkonkalliota 27.4.1988 / nro 415 (20) Korttelin 48 (linja-autoasema) asemakaava 6.1.1989 / nro 48 (21) Kiteentien asemakaavan muutos ja laajennus 24.5.1989 / nro 689 (23) Peltola-Palomäki asemakaava 27.9.1990 / nro 1219 (28) Selkueen kortteleiden 88 ja 106 asemakaava 25.3.1996 / 28 (39) Selkueen korttelin 1088 asemakaava (lämpölaitos) 14.4.2003 / 21 KHO 26.4.2005 (40) Kortteleiden 4019 ja 4020 (ns. Tikanpelto) asemakaava 20.6.2005 / 58 (42) Kiteen liikekeskuksen asemakaava 9.10.2006 / 48 (43) Tikanpellon korttelin 4020 asemakaava 28.4.2008 / 15 (44) Korttelin 2027 (S-Market) asemakaavan muutos 23.6.2008 /24 (45) Palomäen hautausmaa-alueen asemakaavan muutos 9.11.2009 /74 (46) Asemakaavan muutos osalle korttelia 2025 30.5.2011 / 26 (47) Asemakaavan muutos osalle korttelia 3033 29.8.2011 / 52 Laaditut selvitykset ja asemakaavan muutos- ja laajennus aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaavamuutosta ja laajennusta koskevat seuraavat suunnitelmat: - voimassa oleva asemakaava (Pohjois-Karjalan lääninhallitus 1975, 1977, 1978, 1981, 1982, 1984, 1988, 1989 ja 1990 sekä Kiteen kaupunki 1996, 2003, 2005, 2006, 2008, 2009 ja 2011) - osayleiskaava Keskustaajama Tolosenmäki (Kiteen kaupunki, 1987) - Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava (Kiteen kaupunki, 2005 ja 2006) - Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaiheet selvitysmateriaaleineen (Pohjois-Karjalan Liitto, 2007, 2010 ja 2013) - Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma (Tiehallinto 2007) - Kiteentien liikenneturvallisuustoimenpiteet (WSP LT-Konsultit Oy, 9.5.2005) Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatimista varten ei tarvita erillisiä selvityksiä. Vaikutusten arviointi Asemakaavan muutos ja laajennus on tekninen - liikennealueet merkitään katualueiksi ja katualueen rajaus merkitään vuonna 2008 laaditun pohjakartan kliinteistörajojen mukaisiksi asemakaavaan - joten laajaa vaikutusten arviointia ei tarvita. Vaikutuksia arvioidaan lähinnä talouden ja kaupunkikuvan näkökulmasta. 6 / 7
Osalliset ja vuorovaikutus Asemakaavan muutoksen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuu seuraavasti: Kaupungin lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa Neuvotteluissa eri osapuolten ja viranomaisten kanssa Asemakaavan muutosluonnoksen ja muutosehdotuksen nähtävillä pidolla Osallisten esittämillä joko kirjallisilla tai suullisilla mielipiteillä sekä lausunnoilla kaavaprosessin eri vaiheissa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaisesti osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisilla on oikeus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisia ovat asemakaavan muutosalueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaat ja maanomistajat alueen ja lähiympäristön asukkaat ja yritykset alueen ja lähiympäristön maanomistajat Kaupungin hallinto ja viranhaltijat kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta kaavoitus-, ympäristö- ja teknisten asioiden vastuuhenkilöt Viranomaiset Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Muut osalliset Kiteen Lämpö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Kiteen Vesikunta Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Kiteen kaupungin kuntatekniikan päällikkö Asemakaavamuutoksen ja laajennuksen aikataulu Kiteentien, Keisarinkujan ja Savikontien valtion omistuksessa olevat tiealueet siirtyvät Kiteen kaupungin omistukseen 1.10.2014. Tavoitteena on saada asemakaavamuutos ja -laajennus hyväksytyksi Kiteen kaupunginvaltuustossa syyskuun 2014 loppuun mennessä. Asemakaavan muutos- ja laajennusluonnos pyritään saamaan nähtäville toukokesäkuussa 2014 ja asemakaavan muutos- ja laajennusehdotus elokuussa 2014. Yhteystiedot Kiteen kaupunki: Kaavamuutoksen laatija: Maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula Arkkitehti Kaija Maunula Puh 040105 1232, Email pirkka.aula@kitee.fi Puh 041740 8453, Email kaija.maunula@gmail.com Kiteentie 25 Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula 82500 Kitee Orkoniitynkatu 11 B, 53850 Lappeenranta 7 / 7