KIRKONKYLÄN KESKUSTAKORTTELIN 8 ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS Asemakaavan selostus koskee 24.02.2015 päivättyä asemakaavakarttaa Toivakka 1910 -luvulla 1(14)
SISÄLTÖ 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.1.1 Alueen yleiskuvaus 1.1.2 Luonnonympäristö 1.1.3 Rakennettu ympäristö 1.1.4 Maanomistus 1.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Asemakaavan tavoitteet 2.2 Kaavaprosessin käsittelyvaiheet 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö 2.3.1 Osalliset 2.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 2.3.3 Viranomaisyhteistyö 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 3.1 Asemakaavan muutos 3.2 Asemakaavan toteutuminen 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Yhdyskuntarakenteeseen 4.2 Rakennettuun ympäristöön 4.3 Luonnonympäristöön 4.4 Maisemaan ja taajamakuvaan 4.5 Liikenteeseen 4.6 Teknisen huollon järjestämiseen 4.7 Talouteen 4.8 Terveyteen ja turvallisuuteen 4.9 Sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin 4.10. Pohjaveden puhtauteen tai riittävyyteen 4.11. Muut kaavan merkittävät vaikutukset 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 3 3 3 3 4 6 6 10 10 10 11 11 11 11 12 12 12 12 12 12 14 LIITTEET 1. Asemakaavakartta 2(14)
1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijoittuu kirkonkylän keskustan Toivakantien ja Keskustien tienhaaran pohjoispuoleiselle tontille, joka on kunnan omistuksessa. 1.1.2 Luonnonympäristö Alueella on pääosin varttunutta mäntypuustoa sekä muutamia suuria kuusia. Nurmi- ja istutusalueet ovat rakennusten läheisyydessä. 3(14)
1.1.3 Rakennettu ympäristö Toivakan kirkonkylän pohjoispäähän sijoittuu laaja alue, jolle keskittyy lähes kaikki Toivakan kunnan julkiset rakennukset. Nykyisenlaiseksi alue on muodostunut enimmäkseen viime sotien jälkeisenä aikana. Ensimmäisenä kunnallisena rakennuksena alueelle valmistui vuonna 1900 Toivakan kirkonkylän kansakoulu, joka on nyttemmin purettu. Vuonna 1937 valmistuneen alakansakoulun ja vuosina 1948-1949 rakennetun Terveystalon jälkeen alueelle on rakennettu kunnallisia rakennuksia vielä 2000-luvullakin. Toivakan koulukeskus sijaitsee kirkonkylässä yleisten rakennusten alueella yhdessä kunnantalon ja paloaseman, vanhan puukoulun, terveystalon, kirjaston ja terveyskeskuksen kanssa. Lisäksi koulua lähellä sijaitsee Toivakan seurakunnan rakennuksia, seurakuntakoti ja kirkko hautausmaineen. Koulukeskuksen pihapiirissä on urheilu- ja luistelukenttiä. Myös likkuntasali on ahkerassa kuntalaisten iltakäytössä. Koulukeskus koostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta, koulurakennuksesta ja lisärakennuksesta. Koulurakennuksessa on opetustilat alakoulua ja yläkoulua varten, opettajienhuone ja muita yleisiä tiloja, ruokala keittiöineen, liikuntasali pukuhuoneineen ja auditorio. Lisärakennuksessa on opetustilat kotitaloutta, tekstiilitöistä, kuvaamataitoa, metallitöitä/kone- ja metallioppia ja puutöitä varten. Puukoulu. Alakouluksi 1930-luvulla tehty rakennus sijaitsee koulupihan etelälaidalla. Sen itäpuolella on uudempi koulurakennus ja länsipuolella rivitalo. Koulupihan ohi kulkee tie kirkolle. Ala-koulun takana on männikkökangas. Entinen neuvola ja kunnantalo sijaitsevat koulun lähellä. Alakerran opettajan asunto on nyt talonmiehen asuntona. Rakennuksessa on kaksi asuntoa. Uunit ovat vielä jäljellä, vaikka rakennukseen on asennettu keskuslämmitys. Isompia muutoksia huonejakoon tai koulun ulkoasuun ei ole tehty. Toivakan kunnanvirasto ja paloasema sijaitsee kirkonkylässä Toivakantien varrella samalla yleisten rakennusten tontilla koulujen, vanhan terveystalon, kirjaston ja terveysaseman kanssa. Viraston lähellä sijaitsee myös Toivakan kirkko, hautausmaa ja seurakuntakoti sekä liikerakennuksia. Kutomo. Toivakan historian mukaan terveystalo valmistui vanhan puukoulun viereen vuonna 1948. Vuoden 1990 inventoinnin mukaan on rakennettu v. 1948-1949 kunnan lahjoittamalle tontille Toivakan kirkonkylän raitin varrelle alakoulun länsipuolelle. Nykyisin rakennus toimii harrastetilana ja huoltomiesten taukopaikkana. SOK Keskimaa, vanha varasto. Liikerakennus on purettu, mutta varasto on edelleen olemassa. Varaston omistaa nykyään Toivakan kunta. Uusi S- Market rakennettiin Toivakantien ja Iltaruskontien risteyksen eteläpuolelle 1990-luvulla (rakennuslupa vuoden 1993 alussa). Vanha kaupparakennus lienee purettu uuden valmistumisen jälkeen. Toivakan kirjasto sijaitsee Iltaruskontien varressa Toivakan kirkonkylässä samalla yleisten rakennusten tontilla koulun, terveystalon, terveyskeskuksen ja kunnantalon kanssa. Lisäksi lähistöllä sijaitsee asuinrakentamista, päiväkoti ja Toivakan palvelukoti. Kirjaston vieressä sijaitsee siihen kuuluva 16 neliön huoltorakennus. Toivakan terveyskeskus sijaitsee Toivakan kirkonkylässä Iltaruskontien varressa samalla alueella muiden Toivakan kunnan julkisten rakennusten kanssa. Terveyskeskuksen lähellä sijaitsee muun muassa koulukeskus, kirjasto ja palvelukeskus. Lisäksi rakennuksen pohjoispuolella on Toivakan kirkko hautausmaineen. Terveyskeskus sijaitsee tonttinsa takalaidassa, ja sen edessä on paikoitusalue. Muuten ympäristössä on mäntymetsää. 4(14)
Asemakaava-alueen rakennusmassat Liikenneyhteydet ja kunnallistekniikka Asemakaavanmuutosalueille liikenne tapahtuu olevan tieverkoston kautta. Asemakaavanmuutosalueet ovat kunnan vesi- ja viemäriverkoston alueella. 5(14)
1.1.4 Maanomistus Toivakan kunta omistaa asemakaavamuutosalueeseen kuuluvat maat. 1.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan 1.6.2001. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kirkonkylän asemakaavaa koskevat valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista seuraavat kokonaisuudet: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 6(14)
Maakuntakaava Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama 14.4.2009. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (CA). Maakuntakaavaa on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla 1.- 4. seuraavasti : - Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus). Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu suunnittelualueelle varauksia - Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (maaaineshuolto ja luontovarat). Ympäristöministeriön11.5.2011 vahvistama ja 20.11.2012 KHO:n päätöksellä lainvoiman saanut toinen vaihemaakuntakaava käsittelee maa-aineshuoltoa, erityisesti soraa ja hiekkaa, sekä maa-aineshuoltoon liittyviä luontoarvoja. Kaava turvaa laadukkaiden kiviainesten riittävyyden yhdyskuntaym. rakentamiseen. Samalla se suojaa arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita ja varmistaa hyvän pohjaveden saannin. - Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima).kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. 7(14)
Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. -Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.). Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää mm. lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014 Linkki: www.keskisuomi.fi/maakuntakaavoitus Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 10.2.1992 hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Ote oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta 8(14)
Asemakaava Alueella on voimassa vuonna 1963 vahvistettu asemakaava. Ote Toivakan keskustan asemakaavojen yhdistelmästä, asemakaavan muutosalue ympyröitynä 9(14)
Rakennusjärjestys Toivakan kunnan rakennusjärjestys on kunnanvaltuuston hyväksymä 8.4.2009 32 ja tullut voimaan 1.6.2009. 2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutos on lähtenyt Toivakan kunnan aloitteesta. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Toivakkatalon ja koulun laajennuksen sekä huoltomiesten tauko-, huolto- ja varastotilojen rakentaminen lämpölaitoksen läheisyyteen. Kaavoitettavan alueen kunnallistekniikasta, joka on suurelta osin jo rakennettu, vastaa Toivakan kunta. 2.2 Kaavaprosessin käsittelyvaiheet Syksy 20 Vireilletulo, kunnanhallitus 4.3.2014 1. viranomaisneuvottelu 24.4.2014 Kuulutus vireilletulosta ja oas:n nähtävilläolosta 28.4.-29.5.2014 Oas nähtävillä 18.11.-18.12. 2014 Kaavaluonnos nähtävillä Kevät 2015 Kevät 2015 Kevät 2015 Kaavaehdotus nähtävillä, lausuntopyynnöt viranomaisilta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 10(14)
2.3 Osallistuminen ja yhteistyö 2.3.1 Osalliset Osallisia ovat maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 2.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas) asetettiin yleisesti nähtäville. Valmisteluvaiheen kuuleminen: Osallisten kuuleminen tapahtuu asettamalla kaavaluonnos yleisesti nähtäville. Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävänä / kommentoitavana 30 päivää Toivakan kunnassa sekä sähköisenä kunnan internet-sivuilla. Asemakaavaehdotus: Asemakaavan ehdotus asetetaan yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi Toivakan kunnassa sekä sähköisenä kunnan internet-sivuille. 2.3.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot tarpeellisilta viranomaistahoilta. 11(14)
3. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 3.1 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Toivakkatalon ja koulun laajennuksen sekä huoltomiesten tauko-, huolto- ja varastotilojen rakentaminen lämpölaitoksen läheisyyteen. 3.2 Asemakaavan toteutuminen Asemakaavojen muutokset on mahdollista toteuttaa sen tultua lainvoimaiseksi. 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella arvioidaan olevan ainoastaan positiivisia vaikutuksia Toivakan kirkonkylän yhdyskuntarakenteen tai taajamatoimintojen kokonaisuuteen. Yleiskaavallinen tarkastelu: Yleiskaavallisten ratkaisujen pitkä aikajänne huomioiden tässä asemakaavassa on kiinnitetty huomiota lähinnä riittävien liikennealuevarausten jättämiseksi tulevaisuuden katualueille. Kaava-alueen kevyt tieverkosto on mahdollista laajentaa etelään ja pohjoiseen. 4.2 Rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutos sallii Toivakan kirkonkylän keskustaalueen uudisrakentamisen ja tiivistämisen. Asemakaavalla ei kuitenkaan ole vaikutusta suunnittelualuetta ympäröivän rakennetun ympäristön toimintoihin. 12(14)
4.3 Luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei katsota olevan suurta vaikutusta luonnonympäristöön. 4.4 Maisemaan ja taajamakuvaan 4.5 Liikenteeseen Täydennysrakentamisella arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia maisemaan tai taajamakuvaan. Kaavamuutoksen ei arvioida lisäävän huomattavasti liikennettä kaavamuutosalueilla. 4.6 Teknisen huollon järjestämiseen 4.7 Talouteen Kaavamuutos ei aiheuta suuria muutoksia vesihuollon järjestämiseen. Kaavamuutoksella arvioidaan olevan lisääntyvän rakentamisen myötä positiivisia vaikutuksia kunnan talouteen. 4.8 Terveyteen ja turvallisuuteen Kaavan ei arvioida aiheuttavan haitallisia muutoksia ihmisten terveyteen ja sen arvioidaan parantavan joiltain osin turvallisuutta. 4.9 Sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Kaavamuutos voi lisätä kirkonkylän omaleimaisuutta uusine rakennuksineen. 4.10. Pohjaveden puhtauteen tai riittävyyteen Asemakaavalla ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden korkeusasemaan, pohjaveden puhtauteen tai riittävyyteen. 4.11. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavamuutoksella ei arvioida olevan muita merkittäviä vaikutuksia eikä sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden torjumiseksi tulisi ryhtyä erityistoimenpiteisiin. (14)
5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttamisesta vastaa Toivakan kunta oman aikataulunsa ja intressiensä mukaisesti. Toivakassa 24.02.2015 Jukka S Lehtonen aluearkkitehti 14(14)