Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014

Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014 Maakuntahallituksen hyväksymä 22.10.2012

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina 2013 2014... 4 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen... 6 3.1. Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit ja ohjelmat 6 3.1.1. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha... 6 3.1.2. Kansalliset kehittämisohjelmat... 6 3.1.3. EU-ohjelmat... 8 3.2. Maakuntaohjelman toteuttaminen toimintalinjoittain... 13 3.2.1. Toimintalinja 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan... 13 3.2.2. Toimintalinja 2: Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa... 18 3.2.3. Toimintalinja 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa... 20 3.2.4. Toimintalinja 4: Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde... 25 3.2.5. Toimintalinja 5: Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue... 30 3.3. Seutukuntien painotukset... 33 3.4. Vuosien 2012 2013 toteuttamissuunnitelman yhteishankkeen tilanne... 37 3.5. Maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden toteutuminen... 38 3.6. Arvio suunnitelmatasoisista vaikutuksista toimintalinjoittain... 39 4. Rahoitussuunnitelma... 40 Liitteet Liite 1 Rahoitussuunnitelma Liite 2 MYAK taulukot Liite 3 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien yhteistoiminta-alueen neuvotteluesitys: Hyvinvointia kulttuurista Liite 4 Pohjanmaan energiateknologian osaamiskeskittymän kehittämiseen liittyvät keskeiset hankkeet

3 1. Johdanto Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma ovat keskeinen osa alueiden kehittämissuunnittelua. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukaan toteuttamissuunnitelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman toteuttamiseen osallistuvat kaikki maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset toimijat, kuten Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinoyhtiöt, kunnat, oppilaitokset ja yritykset. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa vuosittain maakunnan liitoille ohjeet toteuttamissuunnitelman laatimiseksi. Ministeriön mukaan toteuttamissuunnitelmaan kootaan maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet, joita toteutetaan alueellisena yhteistyönä. Näihin hankkeisiin kuuluvat myös ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen tulossopimuksissa määritellyt hankkeet. Lisäksi ministeriö painottaa edellisien vuosien tapaan laajoja kehittämishankkeita, jotka koskevat useampaa kuin yhtä maakuntaa ja joiden toteuttaminen edellyttää keskushallinnon toimenpiteitä. Toteuttamissuunnitelmaan voi sisältyä 1-3 hanke- tai neuvotteluesitystä, joista ministeriöt antavat palautetta marraskuun 2012 aikana. Tämän jälkeen voidaan sopia myös mahdollisista neuvotteluista tai muusta jatkokäsittelystä. Edellisten lisäksi toteuttamissuunnitelmassa tulee kuvata maakunnassa valmisteilla olevien kaupunkiseutujen kasvusopimusten keskeiset tavoitteet sekä niiden merkitys maakuntaohjelman toteuttamisessa. Tämän toteuttamissuunnitelman valmistelussa aineistoa kerättiin alueviranomaisilta, seutukunnilta ja korkeakouluilta. Keskusteluja käytiin näiden tahojen lisäksi mm. maakunnan elinkeinoyhtiöiden kanssa. Muina lähteinä käytettiin mm. aluekehittämisen keskeisiä ohjelma-asiakirjoja (rakennerahasto-ohjelmat sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmat), aluehallintoviranomaisten strategia-asiakirjoja sekä infrastruktuurihankkeiden suunnitelmia. Valmisteluprosessin aikana keskusteluja käytiin myös Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan liittojen kanssa. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen kanssa laadittiin yhteistoiminnassa neuvotteluesitys Hyvinvointia kulttuurista (liite 3). Toteuttamissuunnitelma sisältää maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa on vahvistettu ne periaatteet, joiden perusteella hankkeita rahoitetaan EU-ohjelmista (luku 3.1.3. ja liite 2). Toteuttamissuunnitelma on lisäksi sovitettu yhteen Etelä-Pohjanmaan ELY:n, Pohjanmaan ELY:n sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston strategisten tulossopimusten sekä Vaasan seudun tekeillä olevan kasvusopimuksen kanssa. Myös alueella toteutettavien osaamiskeskusohjelmien keskeiset painotukset on otettu huomioon. Toteuttamissuunnitelmaa käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) 10.10.2012 ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa 22.10.2012.

4 2. Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina 2013 2014 Pohjanmaa on yksi Suomen teollistuneimpia ja kansainvälisimpiä maakuntia. Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on yli kolmannes ja työpaikoista reilu neljännes. Teollisuustuotannosta noin 70 % menee vientiin. Pohjanmaalla sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa ja joka työllistää yli 10 000 ihmistä. Keskittymän osuus koko maan teknologiaviennistä on yli 12 %. Muita merkittäviä teollisuuden aloja ovat metallituotteiden valmistus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus sekä kulkuneuvoteollisuus. Aiemmin merkittävän teollisuuden alan, massan ja paperituotteiden valmistuksen, osuus sen sijaan on laskenut noin 2 prosenttiin arvonlisäyksestä. Pohjanmaan teollisuudella on suuri merkitys koko maan hyvinvoinnille. Vuonna 2010 Pohjanmaan teollisuuden asukaskohtainen jalostusarvo oli maakuntien välisessä vertailussa korkein. Alkuvuonna 2012 Pohjanmaan teollisuuden trendi oli edelleen hienoisessa kasvussa ja selvästi kaikkia muita maakuntia korkeammalla tasolla. Myös teollisuuden viennin liikevaihtotrendi oli Pohjanmaalla korkeimmalla tasolla, vaikka kasvu näyttääkin taittuneen. Taustalla on Pohjanmaan energiateknologian keskittymän hyvä kehitys: keskittymän suurimmat toimialat, koneiden ja laitteiden valmistus sekä sähkölaitteiden valmistus, kasvoivat ennen viime vuosikymmenen lopun taantumaa nopeasti ja selvisivät taantumasta huomattavasti loivemmalla laskulla kuin vastaavat toimialat koko maan tasolla. Vuoden 2011 lopussa näiden toimialojen trendit olivat edelleen selvästi koko maan tasoa korkeammalla. Koneiden ja laitteiden valmistuksen trendi oli lisäksi jälleen kääntymässä kasvuun. Energiaklusterin avainyritysten tilauskanta onkin toistaiseksi säilynyt hyvällä tasolla ja uusia investointeja on tulossa. Energian säästöön ja käytön tehostamiseen liittyvä kysyntä kasvaa globaalisti kiihtyvällä nopeudella, joten alueen energiateknologian keskittymän tulevaisuuden näkymät ovat erinomaiset. Rakennusalalla trendi osoitti vielä alkuvuodesta erittäin reipasta kasvua, joka oli selvästi koko maan trendin yläpuolella. Myös kaupan alalla oltiin alkuvuodesta selvässä kasvussa. Alueen maatalouden asema on yhä edelleen vahva. Maatilojen rakennetta kehitetään, mutta tahti on jonkun verran hiipunut. Tiettyä epävarmuutta tulevaisuudesta on havaittavissa. Korkeat energiakustannukset rasittavat lasinalaisviljelyn kannattavuutta. Turkistarhojen asema on vahva turkisnahkojen hyvän hintatason ansiosta. Tällä hetkellä eri toimialojen näkymät ovat kuitenkin epävarmat ja tunnelmat odottavat. Elinkeinoelämän keskusliiton elokuun suhdannebarometrin mukaan sekä teollisuuden ja rakentamisen että palveluiden suhdannetilanne kohentui pohjalaismaakunnissa keväällä ja alkukesällä, mutta tilanne oli yhä normaalia huonompi. Teollisuuden ja rakentamisen osalta odotukset ovat lievästi aiempaa synkemmät. Palveluiden osalta lähitulevaisuuden odotukset ovat parantuneet ja näkymät ovat hieman koko maan keskiarvoa suotuisammat. Etlan huhtikuussa 2012 tekemän ennusteen mukaan Pohjanmaan bruttokansantuotteen kasvu jää tänä vuonna puoleen prosenttiin. Lähivuosina kasvun ennakoidaan olevan noin kolmen prosentin luokkaa eli osapuilleen samaa tasoa koko maan kasvun kanssa. Etla on kuitenkin ilmoittanut laskevansa syksyn ennusteessaan ainakin ensi vuoden lukemia. Työttömyysaste on Pohjanmaalla säilynyt koko maata matalammalla tasolla. Alkuvuonna 2012 työttömyysaste on ollut jatkuvasti Manner-Suomen matalin, keskimäärin 5,9 %. Työttömyyden alueellinen jakauma on maakunnan sisällä suhteellisen tasai-

5 nen. Työttömyysaste oli vuoden alkupuoliskolla muuta maakuntaa merkittävästi korkeampi lähinnä Kaskisissa (14,2 %), jossa Metsä-Botnian sellutehtaan lakkauttamisen vaikutukset näkyvät yhä. Myös suurimmissa kaupungeissa Pietarsaaressa ja Vaasassa työttömyysaste on jossain määrin muuta maakuntaa korkeampi. Pitkäaikaistyöttömien määrä on huolestuttava ja nuorisotyöttömyys on viime aikoina kasvanut. Työllisyystilanteen kehittymistä on tällä hetkellä vaikea arvioida. Vaasanseudun energiaklusterin yritykset rekrytoivat edelleen lisää työvoimaa. Pietarsaaren seudulla rekrytoidaan edelleen erityisesti metalli-, elintarvike- ja hoitoalalla. Suupohjan rannikkoseudulla metalliala potee jossain määrin työvoimapulaa. Etlan ennusteen mukaan Pohjanmaan työllisyystilanne tulee paranemaan myös lähivuosina ja työllisyysaste tulee pysymään jonkin verran koko maan tasoa korkeampana. Yleinen epävarmuus kuitenkin heikentää erilaisten arvioiden ja ennusteiden luotettavuutta. Uhkakuvien toteutuminen saattaa muuttaa tilannetta nopeastikin. Väestönkasvu on Pohjanmaalla ollut pitkään positiivista. Vuonna 2011 väkiluku kasvoi maakuntien välisessä vertailussa neljänneksi nopeimmin (1 160 henkilöllä eli 0,7 prosenttia) ja vuoden lopussa Pohjanmaalla oli 179 106 asukasta. Vuoden 2012 alkupuoliskolla väkiluvun kasvu on kuitenkin jossain määrin hidastunut verrattuna kahden viime vuoden alkupuoliskoihin. Väestönkasvu jakautuu Pohjanmaalla moniin muihin alueisiin verrattuna suhteellisen tasaisesti. Pohjanmaan 16 kunnasta vain viidessä väestön määrä laski vuosina 2007 2011. Näistä kunnista kolme, Närpiö, Kristiinankaupunki ja Kaskinen, sijaitsee Suupohjan rannikkoseudulla. Suupohjan rannikkoseutu onkin seutukunnista ainoa, jossa väestömäärä on laskenut tasaisesti jo pitkään. Muissa seutukunnissa, ja erityisesti Vaasan seudulla, kehitys on 2000-luvulla ollut varsin positiivista. Esimerkiksi vuonna 2011 kasvoi väkiluku Vaasan seudulla seutukunnista 4. nopeimmin, Kyrönmaalla 19. nopeimmin ja Pietarsaaren seudullakin 20. nopeimmin. Vaasan seutu pitää pintansa myös pidemmällä viiden vuoden aikavälillä 2007 2011, jolloin sijoitus seutukuntien välisessä vertailussa on kuudes. Pohjanmaan väkilukua kasvattavat syntyneiden enemmyys ja maahanmuutto. Pohjanmaalle on viime vuosina muuttanut mukavasti väkeä ulkomailta, mutta maan sisäisessä muuttoliikkeessä maakunta menettää asukkaita jatkuvasti. Pohjanmaa on menettänyt 2000-luvulla väkeä erityisesti Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Muuttovoittoa Pohjanmaa on puolestaan saanut eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Jatkossa Pohjanmaan toimialojen kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten Euroopan talousongelmat onnistutaan ratkaisemaan ja mitä heijastusvaikutuksia kriisillä on alueen elinkeinoelämään. EU on edelleen alueen teollisuuden tärkein vientialue, vaikka erityisesti Aasian markkinoiden merkitys on viime vuosina kasvanut. Huolta aiheuttaa myös Kiinan kasvuvauhdin hiipuminen sekä USA:n velkaantumisen kiihtyminen. Alueen kansainvälinen teollisuus luo vaurautta, mutta tekee toisaalta elinkeinorakenteesta varsin suhdanneherkän. Paineet tuotannon siirtämisestä halvempien tuotantokustannusten maihin ja lähemmäksi markkinoita kasvavat jatkuvasti.

6 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen 3.1. Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit ja ohjelmat Maakuntaohjelman toteuttaminen rahoitetaan pääsääntöisesti valtion, kuntien ja EUohjelmien rahoituksella. Lisäksi maakuntaohjelman toteuttamiseen saadaan ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa, mikä mahdollistaa Pohjanmaan omista lähtökohdista nousevien kehittämishankkeiden toteuttamisen. Vuosina 2013 2014 maakuntaohjelman mukaisiin hankkeisiin on tarjolla entistä vähemmän rahoitusta. Nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, joten painopiste tulee olemaan olemassa olevien hankkeiden loppuun saattamisessa ja uusia hankkeita käynnistetään edellisiin vuosiin verrattuna vähän. Uusien EU-ohjelmien sisällöstä ja rahoituksesta puolestaan ei vielä ole varmuutta ja uuden kauden käynnistyminen vaatinee aikansa. Lisäksi ohjelmiin sitomattomaan maakunnan kehittämisrahaan kohdistuu vuonna 2013 edelleen voimakkaita leikkauksia. Näin ollen tämä toteuttamissuunnitelma laaditaan tilanteessa, jossa toimenpiteiden rahoitus vuodesta 2014 lähtien on normaalitilannetta merkittävästi epävarmempaa. 3.1.1. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha Maakunnan sitomattomilla kehittämisrahoilla on ollut keskeinen rooli maakunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. Voimavaroja on pystytty suuntaamaan muun muassa sellaisiin kehittämishankkeisiin, joita on EU-ohjelmien toimintalinjojen puitteissa vaikea priorisoida, kuten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä välillisesti parantaville kulttuuri- ja koulutussektorin hankkeille. Maakunnan kehittämisrahaan kohdistuneet leikkaukset ovat merkittävästi heikentäneet maakunnan omista lähtökohdista suunniteltujen ja maakunnan kehityksen kannalta merkittävien kehittämishankkeiden toteuttamismahdollisuuksia. On välttämätöntä, että maakunnilla on jatkossakin käytössään rahoitusinstrumentteja, joiden puitteissa voidaan toteuttaa maakunnan omien erityispiirteiden mukaisia kehittämistoimenpiteitä. Tämä on tärkeää erityisesti Pohjanmaalla, jossa EU-rahoituksen taso on suhteellisen matala. 3.1.2. Kansalliset kehittämisohjelmat Maakunnan kehittämisrahalla rahoitetaan osittain myös osaamiskeskusohjelmaa (OS- KE) sekä aiemmin koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO). KOKO-ohjelma kuitenkin lopetettiin kesken toimintakauden vuoden 2012 alusta lukien. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Länsi-Suomen osaamiskeskus on osaamiskeskuskaudella 2007 2013 mukana Energiateknologiaklusterissa ja Meriklusterissa. Lisäksi Vaasan seutu hyväksyttiin vuonna 2011 täysjäseneksi Digitaalisten sisältöjen klusteriohjelmaan, jonka toteutuksesta alueellamme vastaa Åbo Akademin MediaCity sekä Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA. Kaikkia klusteriohjelmia koordinoi Pohjanmaalla Teknologiakeskus Merino-

7 va. Merinova toimii myös Energiateknologiaklusterin valtakunnallisena koordinaattorina. Energiateknologian klusteriohjelmassa Pohjanmaan painopistealueita ovat sähkötekniikka, teollisuuden energiaratkaisut ja hajautettu energiantuotanto. Sähkötekniikan osalta syvennytään sähkönjakeluun ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttöön sähkötekniikassa sekä sähkökäyttöihin. Teollisuuden energiaratkaisuissa keskitytään energiamarkkinoihin liittyviin asioihin ja hajautetussa energiantuotannossa tuuli- ja aurinkoenergiaan. Tavoitteena on luoda vetovoimaisia innovaatioympäristöjä ja kasvuhakuista ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä uudistaa liiketoimintaa ja kilpailukykyä. Meriosaamisklusterin tavoitteena on kehittää laivateollisuuden ja veneenrakennuksen huippuosaamista teknologiajohtajuuden ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen parantamiseksi. Pohjanmaalla Meriklusteriohjelman puitteissa keskitytään vastaamaan alihankkijoiden kohtaamiin haasteisiin kansainvälisillä markkinoilla ja etenkin Kiinassa, johon osa päämiehistä on laajentanut toimintaansa. Osana toimintaa on kehitetty kansainvälistymismenetelmä, jota yritykset voivat hyödyntää asettuessaan ulkomaille. Toinen keskeinen osa-alue on kilpailukyvyn parantaminen. Tähän liittyy tuottavuuden lisääminen, jossa keskeisiä tekijöitä ovat automatisointi ja tehokas tuotantoprosessi. Myös uusien ympäristöystävällisten toimintatapojen ja materiaalien kehittäminen on oleellinen osa tulevaisuuden kilpailukykyä. Digitaalisten sisältöjen klusteriohjelmassa Vaasan seudun painopisteenä on erityyppisten sisältöjen kehittäminen eri medioihin ja käyttäjälähtöinen testaus. Toinen tärkeä osaamisalue on monikielinen viestintä ja sisällönhallinta. Toimintaan sisältyy yritysläheisiä kehittämis- ja tutkimushankkeita, verkostojen rakentamista sekä tiedon ja osaamisen siirtämistä yrityksiin. Klusterin verkostojen kautta voidaan tarjota yritysten kehitys- ja kansainvälistymispalveluja. Osaamiskeskusohjelma päättyy vuoden 2013 lopussa. Ohjelma ei tule jatkumaan sellaisenaan, mutta korvaava ohjelma on suunnitteilla. On tärkeää, että Pohjanmaan osaamiskeskittymät ovat mukana myös uudessa innovaatiopoliittisessa ohjelmassa 2014 2020. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) KOKO-ohjelmaa toteutettiin vuosina 2010 2011 Pohjanmaalla kolmella alueella: Pietarsaaren seutukunnassa, Vaasanseudulla (Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat) ja Suupohjan rannikkoseudulla. KOKO-ohjelma lopetettiin yllättäen kesken toimintakauden vuoden 2012 alussa. Maakunnan kehittämisrahaan kohdistuneet suuret leikkaukset ja KOKO-ohjelman lopettaminen hankaloittivat merkittävästi maakunnan kehittämistyötä. Osa KOKOohjelman puitteissa suunnitelluista hankkeista pystyttiin toteuttamaan EAKRosarahoitteisina, mutta useita maakunnan kehittämisen kannalta tärkeitä hankkeita jäi toteutumatta.

8 3.1.3. EU-ohjelmat Koska nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, seuraavassa esitetyt painotukset koskevat vain vuotta 2013. EU-ohjelmien rahoitus on esitetty liitteessä 2 (MYAK-taulukot). Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Pohjanmaalla keskitytään EAKR-ohjelman puitteissa erityisesti yrittäjyyden edistämiseen sekä innovaatiojärjestelmien ja -ympäristöjen kehittämiseen alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi EAKR-ohjelman kautta tuetaan jossain määrin yritystoiminnan edellytyksiä edistäviä kulttuuri- ja ympäristöhankkeita. EAKR-ohjelman toimintalinjat ovat: 1) yritystoiminnan edistäminen, 2) innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen, 3) alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen sekä 4) suurten kaupunkiseutujen kehittämisosio. Länsi-Suomen yhteisiä erityisteemoja puolestaan ovat: 1) kärkiklustereiden kehittäminen, 2) innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen, 3) kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen sekä 4) hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen. Erityisteemojen puitteissa rahoitetaan ylimaakunnallisia hankkeita Länsi-Suomen alueella. Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto panostaa vuonna 2013 Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisessa seuraaviin hankekokonaisuuksiin: Innovaatiojärjestelmän kehittämistä tukeva kansainvälinen kärkiosaaminen yhdistettynä älykkääseen erikoistumiseen. Useamman yliopiston ja korkeakoulun ja muun julkisen sektorin sekä elinkeinoelämän yhteiskäyttöön tulevien innovaatioympäristöjen kehittäminen. Maakuntaohjelmassa tunnistettujen kärkitoimialojen kehittämistä tukevat hankkeet. Jokainen hankekokonaisuus sisältää yhden tai useamman hankkeen. Ensisijaisia hankkeita ovat ne, jotka ovat maakunnallisia tai seutukunnallisia. Liitto painottaa etenkin keskeisten hankekokonaisuuksien tunnistamista, hallinnon toimivuuden varmistamista sekä rahoitusmahdollisuuksista tiedottamista keskustelemalla eri yhteistyökumppaneiden kanssa niin maakunnan sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Liitto painostaa Länsi- Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisessa toimintalinjoihin 1, 2, 3 ja 4. Pohjanmaan ELY-keskus, Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen Alueen pk-yrityksistä löytyy laadukkaita kehittämishankkeita sekä vientiin, tuotekehitykseen että tuotantomenetelmien ja -prosessien kehittämiseen liittyen. Kehittämishankkeita löytyy myös sekä yritysten tuotantoprosessien että tuotteiden ekotehokkuuteen liittyen. Kyseisiä kehittämishankkeita tulee jatkossakin pystyä tukemaan sekä avustuksilla että asiantuntemuksella. Vahvoja toimialoja alueella on paljon mm. energia-, metalli-, vene- ja muovi-, puu ja valmistaloteollisuus sekä KIBS-alat. Globaalitalous tarjoaa alueelle sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia. Kehitys ei synny itsestään, eikä ilman määrätietoisia ponnisteluja ja tukea.

9 Alueella toimiva laaja alihankintaverkosto on myös suurten haasteiden edessä kilpaillessaan maailmanlaajuisesti suurten veturiyritysten alihankinnoista. Tämä asettaa alihankintayrityksille vaatimuksia jalostusasteen, tuottavuuden ja tuotekehityksen osalta. Yhteistyössä alueen elinkeinoyhtiöiden ja projektirahoitusta hyödyntäen tulee parantaa alihankintayritysten toimintamahdollisuuksia myös jatkossa. Resursseja varataan myös luovan talouden ja hyvinvointipalvelu-alojen toimintaedellytysten parantamiseen ja kehittämiseen. Etenkin musiikki- ja media-alalla löytyy kasvupotentiaalia alueella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue keskittyy vuonna 2013 Länsi-Suomen EAKRohjelman toteuttamisessa toimintalinjaan 3 kuuluviin hankekokonaisuuksiin. Toimintalinjan puitteissa rahoitetaan seuraavanlaisia ympäristöön liittyviä hankekokonaisuuksia: luontokohteiden hoitoa ja ennallistamista esimerkiksi tulviin tai happamiin sulfaattimaihin liittyvää riskikartoitusta luonto- ja kulttuuriympäristöhankkeita vesistöjen kunnostusta tai muita vesistönhoidon toimenpiteitä koskevaa suunnittelua ympäristöneuvontahankkeita Merenkurkun maailmanperintökohteen kehittämishankkeita. Jokainen hankekokonaisuus sisältää yhden tai useamman hankkeen. Ensisijaisia hankkeita ovat ne, jotka vaikutusalueeltaan ovat koko seutukunnan tai useamman kunnan kattavia. ELY-keskus pyrkii keskustelemalla eri yhteistyökumppaneiden kanssa tunnistamaan ja kehittämään hankekokonaisuuksia, tiedottamaan rahoitusmahdollisuuksista sekä varmistamaan hankehallinnon toimivuuden. Ohjelmareservi Ylimaakunnallisiin hankkeisiin ei varata ohjelmareserviä, sillä uusia projekteja ei ehditä toteuttaa jäljellä olevan ohjelmakauden aikana. Manner-Suomen ESR-ohjelma ESR-ohjelman alueellisen osion Länsi-Suomen suuralueen toimintalinjat ovat: 1) työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen, 2) työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, 3) työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, 4) jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa sekä 5) Länsi-Suomen suuralueen yhteiset teemat (ks. EAKR-ohjelma).

10 Pohjanmaan ELY-keskus ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ruotsinkielinen opetustoimen palveluyksikkö (LSSAVI ruotsinkielinen yksikkö) Työ- ja elinkeinoministeriön ohjauskirjeen (TEM 1355/09.10.02/2012, 18.6.2012) mukaisia Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitean linjauksia on noudatettu niin, että ESR-varoja käytetään tehostetusti täydentämään kansallisia varoin rahoitettuja toimenpiteitä vaikeutuneen talous- ja työllisyystilanteen aiheuttamien työttömyysongelmien helpottamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Lisäksi seurantakomitea painottaa toimia alueellisten työttömyysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Valtioneuvoston vuosien 2011 2014 kehyspäätöksen mukaisesti myös yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin on suunnattava rahoitusta. Samaisessa TEM:in kirjeessä todetaan, että talousarvion varoja voidaan painottaa ohjelman toimintalinjoja ohjelma-asiakirjassa annetuista prosenttisuuksista poikkeavalla tavalla. Painotuksissa otetaan huomioon ne toimintalinjat, joilla katsotaan olevan suurimmat välittömät vaikutukset työllisyyteen. Osaamisen kohdalla otetaan entistä enemmän huomioon työelämäläheinen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla. Pohjanmaan ELY-keskus painottaa tässä vaiheessa ESR-ohjelman toimintalinjoja 1 ja 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ESR-hankkeiden osalta painopisteet sijoittuvat kuitenkin pääosin toimintalinjaan 3. Ottaen huomioon yllä mainitut kriteerit ELY-keskuksen ja LSS AVI:n ruotsinkielisen yksikön ohjeistamat painopisteet Euroopan sosiaalirahaston osalta ovat seuraavat: Elinkeinoyhtiöiden ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen yritysverkkojen rakentamisessa sekä niiden koulutus ja kehittämistarpeiden toteuttamisessa, erityisesti yhteishankintakoulutusta hyödyntäen. Joustavasti ja yhteistyötä tiivistäen toteutetaan tuotteistettuja asiantuntijapalveluita, kehittämisohjelmia ja koulutuksia. Tavoitteena on palvella sekä aloittavia että jo toiminnassa olevia pk-yrityksiä toimintansa kehittämisessä (mm. tuotanto, laatu, kilpailukyky, kansainvälistyminen). Yrittäjyyttä edistetään myös starttirahoituksen avulla. Yrittäjyyskasvatusta edistävien koulutusmallien kehittäminen läpäisyperiaatteella toisen asteen oppilaitoksissa. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Nuorten ja vastavalmistuneiden työttömyyden kasvua ja pitkäaikaistyöttömyyttä ehkäistään koulutuksen, palkkatuetun työn sekä työnetsijätyyppisten ja muiden uusien aktivoivien toimien keinoin. Nuorten ja vaikeasti työllistyvien osalta toiminnalla tähdätään myös laajempaan yhteistyöhön ja yhteisvastuullisuuteen kuntasektorin sekä muiden toimijoiden kanssa. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville nuorille sekä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opintojensa kanssa vaikeuksissa oleville nuorille suunnattujen täsmäpalvelujen kehittäminen työelämän ja koulutuksen nivelvaiheessa. Toteutetaan laajana hankkeena viranomaisten ja nuorten työpajojen yhteistyönä. Toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan alaisia hankkeita, joissa kohderyhmänä on työelämästä syrjäytynyt väestönosa eli työttömyyden kova ydin. Tuetaan hankkeita, jotka edistävät erityisesti korkea-asteen koulutusorganisaatioiden innovaatiopalvelujärjestelmien kehittämistä yhteistyössä yritysten kanssa. Työn ja koulutuksen joustavasti yhteen sovittavien oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden toteuttaminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Ennakointitoiminnan kehittämistä jatketaan.

11 Maahanmuuttajien kotoutumista ja työmarkkinoille kiinnittymistä edistetään. Hanketoimintaa suunnataan myös työperusteisen maahanmuuton edistämiseen työvoiman kysyntätilanteissa. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja lisääminen kaikilla koulutusasteilla. Tavoitteena on koulutuspolkujen monimuotoistumisen ja yksilöllistymisen edistäminen ja eri ikäluokkien yhdenvertaisuuden parantaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Alueellisten osaamisverkostojen kehittäminen ja vahvistaminen eri koulutusasteiden välillä sekä saman asteen koulutustoimijoiden välillä hyvien yhteisvaikutusten saavuttamiseksi. Pohjanmaan ELY-keskus on Euroopan sosiaalirahaston varoin edelleen valmis tukemaan yhteen sovittavaa toimintaa aluekehitysvaroihin liittyen. Vaikka yllä oleviin painotuksiin suunnataan pääosa ESR-rahoituksesta, on ELY-keskuksella harkintansa mukaan mahdollista rahoittaa myös muita ohjelma-asiakirjan mukaisia hankkeita. Pohjanmaan liiton näkemys on, että ESR-ohjelman alueellisen tuen kautta liitolle osoitetut vähäiset resurssit huomioiden tehokkaiden, maakunnan kehitystä tukevien hankekokonaisuuksien luominen ei ole mahdollista. Tästä syystä liiton ei myöskään ole tarkoituksenmukaista osallistua ESR-ohjelman rahoitukseen. Sen sijaan ELY-keskus voi hyödyntää niitä toimenpidevaroja, jotka suunnataan suoraan pienille ja keskisuurille yrityksille. Toimenpiteet täydentävät siten liiton yleisiä kehityshankkeita tavalla, joka olennaisesti tukee maakunnan elinkeinoelämän kehitystä. Tähän perustuen Pohjanmaan liitto on edelleen valmis luopumaan omasta ESR-ohjelman rahoituksestaan ELYkeskuksen hyväksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, tukea ympäristöystävällistä ja kestävää maataloutta, edistää maaseudun ihmisten hyvinvointia, monipuolistaa yritystoimintaa sekä kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön. Kehittämistyön perusta on maaseudun asukkaiden, yrittäjien tai muiden toimijoiden yhteiset tarpeet. Maaseudun elinvoimaisuuden ja toimivuuden kannalta on tärkeää, että viljelijät, maaseutuyrittäjät, kehittäjät ja muut asiantuntijat suunnittelevat ja toteuttavat hankkeita tiiviissä yhteistyössä. Maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan sellaisia hankkeita jotka vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta, kehittävät maaseudun elinkeinoelämää sekä lisäävät maaseutuväestön hyvinvointia. Maaseudun monituloyrittäjyyden kehittäminen, vahvistaminen ja tukeminen sekä maaseudun mikroyritysten tukeminen on myös keskeinen tehtävä. Tavoitteena on maaseudun yritystoiminnan vahva kasvu ja samalla työpaikkojen merkittävä lisäys. Näin voidaan taata uusia tulonhankinnan tapoja sekä maaseudun omille asukkaille että maaseudulle muuttaville. Maaseudun kehittämisohjelman toteuttaminen on loppusuoralla. Kehittämiseen varatut resurssit vähenevät ohjelman loppua kohti. Kehittämisvaroja on käytetty etupainoisesti. Tämän päivän tietojen mukaan, ohjelmakaudella rahoitetut hankkeet on saatettava loppuun vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuonna 2013 rahoitettavien hankkeiden toteuttamiseen käytettävissä oleva aika on siis suhteellisen lyhyt. Vuoden 2013 rahoitustoiminnan pääpaino tulee olemaan yritystuissa. Noin 80 % yrityksille suunnatuista tukivaroista on myönnetty investointeihin. Kehittämisavustuksen suosio on ollut yllättävän

12 pieni. Kehittämistuen käytön lisääminen, tuotteiden, markkinoinnin ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, edistäisi maaseudun yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Maaseudun kehittämisohjelmalla rahoitetaan myös Leader-toimintaryhmien ohjelmia, joiden tavoitteena on paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja toiminnan monipuolistamiseksi. Toimintaryhmät Pohjanmaalla ovat Aktion Österbotten r.f. ja YHYRES r.y. Ohjelman viimeisenä vuotena YHYRES-kehittämisyhdistys ry:n käytettävissä olevat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varat ovat ohjelman alkukausipainotteisuuden takia hyvin rajalliset. Tarkka summa selviää vasta maa- ja metsätalousministeriön ohjelman seurantakomitean päätettyä palautuvien varojen jaosta 4.12.2012. Käytettävissä olevat varat kohdennetaan ensisijaisesti yhteisöjen, kuten kylien toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviin kehittämishankkeisiin. Toinen tärkeä painopiste on yhteisöjen kansainvälisten yhteyksien lisääminen ja hyvien käytäntöjen siirtäminen. Kolmas painopiste on elinkeinojen kehittäminen. Kaikissa toimenpiteissä ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret. Yritystuet kohdistetaan ensisijaisesti innovatiivisiin ja alueen elinkeinoelämää monipuolistaviin investointeihin ja muihin kehittämistoimenpiteisiin. Erityisesti painotetaan työpaikkojen lisäämistä. Aktion Österbotten jatkaa toimintaansa viime vuoden painotusten mukaisesti. Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Elinkeinokalatalouteen liittyviä investointi- ja kehittämishankkeita rahoitetaan Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR). Toimenpiteiden tärkein tavoite on parantaa elinkeinokalatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Rajat ylittävän yhteistyön (Interreg IV A) ohjelma Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica-ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoiminnan rakenteita ja kasvua ohjelma-alueella, johon kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomessa varsinainen ohjelma-alue käsittää Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat. Ruotsista mukana ovat Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta. Norjasta mukana on Nordland fylke. Lisäksi ohjelmaan osallistuu Etelä-Pohjanmaan maakunta Suomesta ja Gävleborgin lääni Ruotsista ns. rajoittuvina alueina. Ohjelmalla rahoitetaan osallistuvien alueiden välisiä yhteisiä hankkeita. Ohjelman avulla on mahdollista rahoittaa kuuden teeman alaisia hankkeita: ympäristö, liikenne, yhteenkuuluvuus, osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunta.