4/2015 Kenet jätetään hoitamatta, jos rahat loppuvat? SIVUT 6-8 Vihti osa-aikaisti kouluohjaajat SIVU 15 Kaikki JHL:läiset ehdokkaat esittelyssä SIVU 29-33 7 tapaa ottaa puheeksi SIVU 26 "Nää työt ei lopu!" Sähköasentaja Noora Ryhänen SIVU 20-23
TÄHTÄÄ KORKEAMMALLE, HAnKi ylempi AMK-tutKintO Master schoolissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa: ENSiHOiTaJa (ylempi amk) SaiRaaNHOiTaJa (ylempi amk) Ensihoidon kehittäminen ja johtaminen Kotka, 90 op, kesto 2 vuotta master OF BUSiNESS administration degree programme in international Business management Kouvola, 90 op, kesto 1,5 2 vuotta Mikkelin ammattikorkeakoulussa: yhteisöpedagogi (ylempi amk) Järjestö - ja nuorisotyö Mikkeli, 90 op, kesto n. 2 vuotta RESTONOmi (ylempi amk) matkailu- ja palveluliiketoiminta Mikkeli, 90 op, kesto 2 2,5 vuotta Hae yhteishaussa 17.3. 9.4.2015 www.kyamk.fi/masterschool www.mamk.fi/masterschool GROWSTRONGER
MINUN MOTIIVINI Älä unohda itseäsi MAARIT UUSIKUMPU KUVA JUHA SINISALO Jäin maakravuksi äitiysloman yhteydessä vuonna 1984. Laman ensiaallot näkyivät jo silloin merenkulussa. Vajaa kaksi vuotta myöhemmin sain Rauman kaupungilta vakituisen keittiöapulaisen työn. Sitä ennen olin kiertänyt maailmaa ja meriä kokkina ja talousapulaisena vuodesta 1976 alkaen. Tykkäsin seilaamisesta, ja miehenikin tapasin jo merikoulussa. Seilauksen aikana kiinnostus ay-toimintaa kohtaan heräsi heti. Minulle toisten hyvinvointi on ollut aina tärkeää. Haluan, että elämä kohtelee meitä kaikkia herkin sormin. Olen toiminut Raumalla myös työsuojeluvaltuutettuna. Siinä hommassa on aina tullut eteen raskaita asioita, mutta työssä on myös imua. Se veikin kokonaan mukaansa, ja oma hyvinvointi unohtui. Olin valmiudessa 24/7 ja vastailin puheluihin aamun tunteina. Unimaailmassa tein tekemättömiä töitä. Kun JHL käynnisti ensimmäistä aktiivien työkykykurssia vuonna 2009, hain kurssille into piukassa, että jess, hieno juttu, oma liittoni välittää jäsentensä jaksamisesta. Työterveyshuolto tuki kuntoutukseen menoani, koska työkykyni oli alentunut. Kurssin muut osallistujat olivat myös JHL-aktiiveja. Heillä oli samanlaisia pulmia kuin minulla. Vertaistuki olikin verraton apu. Lämmöllä muistelen kurssikavereitani. Kuntoutuksessa opin jättämään puhelimen ja kalenterin työpöydälle työpäivän päätteeksi. Lisäksi opin, että kaikkia ei tarvitse miellyttää eikä muille kuuluvia asioita tarvitse ottaa kantaakseen. Sain myös kuntoilukärpäsen, ja yöheräämiseni vähenivät. Kehotan muitakin hakemaan valmennuksesta potkua ja voimaa jaksamiseen. Itseään ei saa unohtaa. Jokaisen elämä on ainutlaatuinen. Viime aikoina lonkkani on vihoitellut, ja se leikattiin viime keväänä. Paluu työelämään tapahtui osasairauspäivärahan avulla. Unelmani on kuntoutua kevyempään kokopäivätyöhön ja jaksaa työelämässä 65-vuotiaaksi. n PÄÄOSASSA Sirkka Mantere, 59 kotipaikka: Rauma ammatti: ruokapalvelutyöntekijä työpaikka: Rauman kaupunki harrastukset: liikunta, yhteiskuntavaikuttaminen liiton jäsen: vuodesta 1986 motiivi 3
SISÄLTÖ 3 Vertaistuki auttoi Raumalainen Sirkka Mantere uupui työsuojeluvaltuutetun tehtävässään, mutta sai voimia liiton aktiiveille järjestetyltä tyky-kurssilta. Kuntoutuksessa tunnollinen työmyyrä oppi ottamaan aikaa myös itselleen. 8 Toisinajattelijan puheenvuoro Dosentti Markku Myllykangas tunnetaan terveydenhoidon, vaihtoehtohoitojen ja lääkefirmojen kärkkäänä arvostelijana. Hänellä on mielipide myös siihen, mistä terveydenhoidossa voitaisiin säästää. 15 Kouluohjaajat ahtaalla Vihdin kunta on päättänyt osa-aikaistaa kaikki kouluohjaajansa. Se tarkoittaa monelle palkan puolittumista. Myös muissa kunnissa karsitaan kovalla kädellä varsinkin määräaikaisia koulunkäynninohjaajia. 17 Olen toimistorobotti Digitalisaatio sekä monien tehtävien automatisointi ja itsepalvelu haastavat tulevaisuuden toimistotyön. Ehkä palkanlaskennan hoitaakin jonain päivänä toimistorobotti. Työssä tapahtuvat muutokset olivat puheena JHL:n järjestämillä toimisto-, hallinto- ja it-alojen opintopäivillä helmikuussa. 20 Sähäkkä sähkäri Ilman JHL:läistä Noora Ryhästä ja hänen työkavereitaan pääkaupungin julkinen liikenne puuroutuisi, sillä heidän tehtävänään on varmistaa metroradan ja -asemien katkeamaton sähkönsyöttö. Työssä Ryhäsellä on aina mukanaan ruuvimeisseli, puukko ja pikamaadoitin. 46 Sovittelija luonnostaan Ravitsemistyöntekijä Taina Piekäisellä on kiinnostava harrastus: hän toimii vapaaehtoisena riitojen ja rikosten sovittelijana kotipaikkakunnallaan Mikkelissä. Sovittelija tarvitsee psykologista silmää ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Tainalla on kumpaakin. Päivää, olen toimistorobotti. En koskaan väsy, enkä tee virheitä. Ihan vielä tuo ei ole totta, mutta ehkä jonain päivänä. Oletko jo käynyt liiton vaalisivuilla? www.jhl.fi Perustettu vuonna 2005 Levikki 228 234 (LT 2011) ISSN 1795-7249 (Painettu) ISSN 2341-8540 (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, 00531 Helsinki Puhelin: 010 77031 Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh. 010 7703 395 Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh. 010 7703 306 Toimittajat: Kaisa Läärä puh. 010 7703 381 Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh. 010 7703 220 Ulla Puustinen puh. 010 7703 286 Marina Wiik puh. 050 589 1322 Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh. 010 7703 368 Sähköposti: toimitus: motiivi-lehti@jhl.fi toimittaja: etunimi.sukunimi@jhl.fi Motiivin verkkolehti: www.jhl.fi/motiivi Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh. 040 157 0775 toimisto@helsinginmediamyynti.fi JHL:n yhdistysilmoitukset: Kati Ahonen kati.ahonen@jhl.fi puh. 010 7703 368 osoite: PL 101, 00531 Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: jasenrekisteri@jhl.fi tai puh. 010 7703 430. Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta kati.ahonen@jhl.fi Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen kuva: Sami Perttilä. Kuvassa sähköasentaja Noora Ryhänen. Paino: Forssa Print 2015 4 motiivi
PÄÄTOIMITTAJALTA Raumalainen Sirkka Mantere toivoo, että elämä kohtelee meitä kaikkia herkin sormin. Kunnon sykettä arkeen Löydä oma ammattisi ruokapalvelutyöntekijä 3, 46 kirjastovirkailija 16 palkanlaskija 17 toimistotyöntekijä 17 sähköasentaja 20 JHL:läinen Taina Piekäinen työskentelee keittiössä, mutta vapaaaikanaan hän sovittelee riitoja ja rikoksia. MOTIIVIN LIITELEHDET Motiv på svenska mittuppslaget för svensk-språkiga medlemmar. Motiv-ruotsinkielinen liite keskiaukeamalla vain ruotsinkielisille jäsenille. Venttiili, raideammattilaisten liitelehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Motiivin välissä. motiivi Jaksaa, jaksaa, painaa, painaa. Viime vuonna sorvattu eläkeuudistus vaatii työntekijöitä jaksamaan työelämässä entistä vanhemmaksi. Tavoitteen saavuttamisessa auttaa, että ylipäätään on työtä ja että se on oikein mitoitettu. Myös hyvä kunto ja iloinen mieli vievät pitkälle. Jaksamista ja hyvän työkyvyn ylläpitoa voidaan tukea muun muassa kuntoutuksella, vuorotteluvapaalla ja työnantajan tarjoamilla tyky- eli harrasteseteleillä. Tässä lehdessä jo pitkän työuran tehnyt ruokapalvelutyöntekijä Sirkka Mantere kertoo kuntoutuksen voimasta jaksamisen ja positiivisen elämäntapamuutoksen aikaan saamiseksi. Kun saa pienen tauon työstä ja voi keskittyä toviksi asiantuntijoiden ohjauksessa vain itseensä, saattaa oivaltaa, mikä oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää. Sirkalla on ollut itsekuria ja motivaatiota jatkaa työkykynsä ylläpitoa myös kuntoutuksen jälkeen. Harmillisen usein käy kuitenkin niin, että se, mikä onnistui kuntoutuslaitoksen täyshoidossa, ei enää onnistukaan arjessa. Jos kuntoutuksen opit unohtuvat kuntoutuspaikan kuntosaliin, ei kuntoutusta ja yhteiskunnan varojen käyttöä voi silloin pitää erityisen vaikuttavana. Kannettu vesi kun ei kaivossa pysy. Uskon, että yhä useampi onnistuu elämäntaparemontissaan, jos osa kuntoutuksesta toteutetaan suoraan kuntoutettavan elin- ja toimintaympäristössä limittämällä se työntekijöiden arjen ja työn rytmiin. Lisäksi kuntoutustavoitteiden saavuttamista tulisi seurata nykyistä tiiviimmin, säännöllisemmin ja pitempään. Vuorotteluvapaan elvyttävää merkitystä ei tule väheksyä. Valitettavasti sen ehtoja tiukennettiin, ja se alkaa olla vain hyvätuloisten oikeus. Taloudellisesti tiukkoina aikoina työnantajien karsintalistoilla ovat myös työkyvyn ylläpitoon tarkoitetut edut, esimerkiksi tyky-setelit. Sykettä ylläpitävien etuisuuksin karsiminen on lyhytnäköistä, koska työntekijän sairastaminen ja heikentynyt työkyky ne vasta kalliiksi tulevatkin. MAARIT UUSIKUMPU maarit.uusikumpu@jhl.fi 5
Markku Myllykangas, 63 Tervyessosiologian dosentti Markku Myllykangas Itä- Suomen yliopistosta on lääketeollisuuden kärkäs kriitikko. Hänet tunnetaan myös vaihtoehto- ja uskomushoitojen arvostelijana. Kotipaikka: Kuopio Perhe: vaimo, kaksi aikuista lasta ja Milakoira Julkaisut: Myllykangas M, Tuomainen T-P. PHARMAGEDDON. NÄIN SAIRAUSTEOLLISUUS TEKEE MEISTÄ KIPEITÄ. WSOY 2010. Myllykangas M. RAHAN RAISKAAMA TERVEYDEN- HUOLTO. Rasalas Kustannus 2009. Myllykangas M, Räsänen P. MITÄ MAKSAA IHMISHEN- KI? KESKUSTELUKIRJEITÄ ELÄMÄN ARVOSTA. Kirjapaja Oy 2006. Ryynänen O-P, Kukkonen J, Myllykangas M, Lammintakanen J, Kinnunen J. PRIORISOINTI TERVEYDENHUOLLOSSA. MI- TÄ MAKSAA, KUKA MAKSAA. Talentum 2006. Ryynänen O-P, Myllykangas M. TERVEYDEN- HUOLLON ETIIKKA. ARVOT MONIMUTKAISUU- DEN MAAILMASSA. WSOY 2000. Harrastukset: lapsenlapsen hoito, sulkapallo, sähly 6 motiivi
Dosentti Markku Myllykangas: Näin terveistä tehdään sairaita Sote-uudistus kaatui, mutta sairaat on hoidettava. Vai onko? Kenet jätetään hoitamatta, jos ja kun rahat loppuvat? Annetaan puheenvuoro lääketieteen toisinajattelijalle, terveyssosiologian dosentille Markku Myllykankaalle. ULLA PUUSTINEN KUVAT TIMO HARTIKAINEN Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen yksiköstä löytyy vihainen mies, terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas. Erityisen tulisia terveisiä hän lähettää lääketeollisuudelle, joka pyrkii tekemään normaaleista elämään kuuluvista ilmiöistä, kuten ikääntymisestä tai raskaudesta, lääkkeillä hoidettavia sairauksia. Ja lääketeollisuus tekee sen pelkkää ahneuttaan, hän sanoo. Yhtä tuliset terveiset lähtevät niille lääkäreille, jotka kulkevat lääkefirmojen talutusnuorassa. Ja Lääkäriliitolle, joka ei Myllykankaan mukaan tee elettäkään katkaistakseen tuota nuoraa. Lääkärien jatko- ja täydennyskoulutus on lääkefirmojen käsissä, eivätkä ne kouluta hyvää hyvyyttään, vaan edistääkseen valmisteiden myyntiä, saadakseen pillerit kaupaksi. Mikä tätä medikalisaatiota, lääketeollisuuden toimintatapoja ja koko terveydenhuoltoamme tutkinut ja kärkkäästi kritisoinut Markku Myllykangas on oikein miehiään ja miksi hän on niin vihainen? Otetaan siitä selko laittamalla hänet kommentoimaan joitain väittämiä. Aloitetaan helpolla. Väite 1: Jos ihminen on terve, häntä ei ole tutkittu tarpeeksi. Justiinsa! Ja mieluiten vielä yliopistosairaalassa. Näin lääke- ja muun sairausteollisuuden logiikka toimii. Enää niille ei riitä oikeasti sairaiden hoitaminen, vaan yhä useammasta terveestä on tehtävä sairas, Myllykangas väittää. Temppu tehdään peukaloimalla vaikkapa kolesterolin, verenpaineen tai luun mineraalitiheyden raja-arvoja, ja säätämällä ne niin, että suuri osa ihmisistä on sairaita ja säännöllisen lääkityksen tarpeessa. Terveen ja normaalin rajojen laskemisen ohella käyttöön on otettu sairaiden lukumäärän sekä sairauksien ja oireiden vakavuuden liioittelu. Myllykankaalla on siitäkin oiva esimerkki. Sinänsä asiallisen, poskiontelon tulehduksesta kertovan artikkelin loppuun lisätään lause hoitamattomana poskiontelon tulehdus voi olla kuolemaan johtava sairaus. Ja ihmiset uskovat. Oikeasti mikä tahansa, vaikka tikku sormessa, voi olla kuolemaan johtava. Tosiasiassa suuri osa meistä sairastaa poskiontelon tulehduksen tietämättä sairastavansa sitä. Onko tähän lisättävää? Ei tule äkkiä mieleen. M niin kuin masennus Väite 2: Ennen oli laivat puuta ja miehet rautaa. Nykyään asia on toisin päin, hiio-hei! Kun tyttöystävä lähtee kävelemään, paukahtaa päälle kolmen vuoden masennus ja kamala ahistus. Sama kuvio kuin edellä. On unohdettu, että suru ja luopuminen kuuluvat elämään. Sen sijaan yhä terveempiä pidetään masentuneina ja lääkitään, Myllykangas sanoo. Oikean masennussairauden vakavuutta dosentti ei kiistä. Hän kuitenkin muistuttaa siitä, että masennuksen yleisyyttä on tutkittu vuodesta 1982 lähtien samalla standardoidulla tavalla, mutta juuri mitään muutosta ei ole tapahtunut. Meillä on saman verran masentuneita kuin kolmekymmentä vuotta sitten, mutta pillereitä me popsimme moninkertaisen määrän. Myllykankaan mielestä myöskään monet laaja-alaiset neurologiset häiriöt, ADHD:t ja muut vastaavat oireyhtymät, eivät ansaitsisi diagnoosia. Etenkään, jos kyse on lapsista, sillä diagnoosi leimaa heidät pitkäksi aikaa. Myllykangas ymmärtää, että moni kokee diagnoosin saamisen vapauttavaksi, jopa terapeuttiseksi. Sen avulla voi ajatella, että vika ei ole minussa, vaan sairaudessa. Ihan sama, onko diagnoosi järkevä tai järjetön. Täydestä menee, kunhan sen saa latinaksi! Voi meitä. P niin kuin priorisointi Seuraavaksi käsitellään hienolta kuulostavaa sanaa, priorisointia. Se tarkoittaa hoidon vaikuttavuuden kriittistä motiivi 7
Näin terveistä... Markku Myllykangas luopuisi ensimmäisenä vaikuttamattomista massaseulonnoista, pelastushelikoptereista, turhista nivel- ja kaihileikkauksista, jälkipuinnista ja Aslak-kuntoutuksesta. - Jokainen terveydenhoitoon käytettävä sentti on kohdennettava niin, että sen kustannusvaikuttavuus on suuri, hän sanoo. tarkastelua ja turhista, vaikuttamattomista hoidoista luopumista. Väite 3: Sote-uudistus on ollut poliitikkojen ja valtiosääntöoppineiden puuhastelua. Pelkkä hallintorakenteiden uudistaminen ja päällekkäisyyksien karsiminen eivät riitä, tarvitaan priorisointia. Väite saa Markku Myllykankaan silmät loistamaan. Niin tarvitaan. Olisi tarvittu jo kaksikymmentä vuotta, koska on järjetöntä käyttää rahaa vaikuttamattomiin hoitoihin. Hoitoihin, joista potilas ei hyödy, vaan joista aiheutuu pikemminkin haittaa. Toinen priorisointia puoltava peruste on taloudellinen. Jokainen terveydenhuoltoon käytettävä sentti on käytettävä tuottavasti, eli kohdennettava niin, että sen kustannusvaikuttavuus on suuri. Hyvä, selkis! Mutta kuka päättää, ketä ja mitä sairauksia hoidetaan? Myllykankaan mielestä päätös hoidon painopisteistä ja linjavalinnoista kuuluu yksiselitteisesti poliitikoille. Mutta heille priorisointi on ruma sana. Poliitikot käyttävät priorisointityökaluna mieluummin vaikka juustohöylää kuin tutustuvat vaikuttavuusarvioihin, sillä silloin heidän ei tarvitse suututtaa ketään. Äänestäjille sanotaan, että katsokaa, me otetaan tasaisesti kaikilta ja kaikesta. Siihen Suomella ei Myllykankaan mukaan ole varaa, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon menot uhkaavat kasvaa pelkästään väestön ikääntymisen takia 7,4 miljardia euroa nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Äänestäjien tulisi vaati priorisointia kovaan ääneen. Samalla tulisi lisätä Finohtan, eli terveydenhoidon toimien vaikuttavuutta arvioivan elimen, voimavaroja, jotta se selviäisi urakastaan, hän sanoo. Onko kukaan koskaan kuullut Finohtasta? En minäkään. Myllykangas nyökkää. Meillä piti olla jo vuonna 2005 järjestelmä, jossa terveydenhoidon toimet olisi asetettu tärkeysjärjestykseen niiden kustannusvaikuttavuuden perusteella, mutta valmista ei ole tullut. Hänellä itsellään on lista valmiina. Ensimmäisenä tulisi luopua vaikuttamattomista, villinä rehottavista PSA-seulonnoista, mammografiasta, kymmenistä tuhansista turhista nivelleikkauksista, jälkipuinnista, lääkärihelikoptereista, Aslak-kuntoutuksesta. Eikä niistä kaihileikkauksistakaan paljon hyötyä ole. S niin kuin syöpäsairas Nyt otetaan miehestä mittaa. Paatuneimmankin mielestä lasten terveyden edistämiseksi on tehtävä kaikki, ja siksi väite 4 kuuluu: 5-vuotiaan syöpäsairaan hoito saa maksaa mitä tahansa, vaikka ennuste olisi huono. Ei saa. On katsottava kustannusvaikuttavuutta. Ja kääntäen: Kalliskin toimenpide on järkevä toteuttaa, jos se on kustannusvaikuttavuudeltaan hyvä. Esimerkiksi munuaisensiirto on hintava operaatio, mutta se maksaa itsensä nopeasti, vaikka laskettaisiin mukaan loppuelämän kestävä hylkimisenestolääkitys. "PRIORISOINTI ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ, MUTTA POLIITIKOILLE SE ON RUMA SANA." Hyöty tulee siirron jälkeen tarpeettoman dialyysihoidon kustannuksista ja siitä, että potilas kuntoutuu työelämään. Entä ansaitseeko myös 75-vuotias eläkeläinen uuden munuaisen? Ikäihmisten kohdalla on otettava käyttöön laatupainotteisten elinvuosien käsite. Se syrjii jossain määrin vanhuksia, mutta ei nykymenossakaan ole järkeä, hän sanoo. Esimerkki nykymenosta on kuvaava: Kun Suomessa alettiin tehdä sydämen ohitusleikkauksia, oli elektiivisissä leikkauksissa käytössä yläikäraja, jonka täyttäneille niitä ei tehty. Sittemmin julkisessa terveydenhoidossa on luovuttu ikärajoista. Nykyään ohitusleikkaus tehdään vaikka 95-vuotiaalle, jos arvioidaan, että hän siitä hyötyy ja selviää operaatiosta hengissä. K niin kuin kansantauti Julmaa puhetta, vai onko sittenkään? Markku Myllykangas soveltaisi panos-hyötyajattelua sairauksien hoitoon, mutta ei hoiva- ja huolenpitopalveluihin. Sairaista, vammaisista, vanhuksista ja kuolevista pidettäisiin huolta, mutta heidät säästettäisiin turhilta toimenpiteiltä. Heille taattaisiin hyvä elämä ja arvokas lähtö, hän sanoo. Ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa hän sen sijaan reivaisi uusille urille. Väite viisi: Kansantautien, kuten sydänja verisuonisairauksien, ennaltaehkäisy on kustannustehokkainta. Väärin. Vaikka voisimme poistaa kaikki sydänsairaudet ja syövät, terveydenhoitokulut vain kasvaisivat. Silloin ihmisten elinikä nousisi useilla vuosilla, ja meillä olisi entistä enemmän entistä vanhempia ja huonokuntoisempia. Ennaltaehkäisyn painopiste tulisikin Myllykankaan mielestä kohdistaa sellaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin, joiden korjaaminen ei sinällään lisää elinaikaa, vaan toimintakykyisiä vuosia. Silloin pitäisi keskittyä alkoholi- ja mielenterveysongelmien hoitoon, tapaturmien ehkäisyyn ja esimerkiksi silmävammojen torjuntaan. A niin kuin alkoholisti Jäljellä on enää yksi väite. Väite kuusi: Jokainen on vastuussa omasta terveydestään. Päihteiden väärinkäyttäjälle ei tule kustantaa yhteiskunnan varoin uutta maksaa. Vaikea väite. Perinteisesti terveydenhoito on lähtenyt siitä eettisestä periaatteesta, että missä on sairautta, siellä ei ole sijaa moralisoinnille. Onpa sairastumisen tai vammautumisen syy mikä tahansa, potilas tulee hoitaa, Myllykangas pyörittelee. Tuo periaate on johtanut siihen, että päivystyspalveluiden on toimittava ympäri vuorokauden, mutta yksilöiden vastuu terveydestä rajoittuu siihen, että toista ei saa sairastuttaa. Eli hiviä tai muuta vakavaa tarttuvaa tautia ei saa ehdoin tahdoin tartuttaa, mutta lähes kaikki muu käy. Olisi syytä pohtia, ovatko vastuut ihan kohdallaan. Jos on ilmeistä, että henkilö on ehdoin tahdoin pilannut hänelle kerran siirretyn maksan, miksi hänelle pitäisi kustantaa verovaroin vielä toinen. Aamen. n 8 motiivi
Vaivaton vaaliapu MOTIIVIRAATI Etsitkö ehdokasta vaalikoneesta? Ei 38 % Kyllä 62 % KYLLÄ Ei sieltä välttämättä saa vastauksia haluamiinsa kysymyksiin, mutta se on yksi väylä yrittää tutustua ehdokkaisiin. Oma ehdokas ei ole vielä selvillä, joten vaalikoneesta voisi olla apua. Vaalikone ei tietenkään yksin määrää äänestyspäätöstäni, mutta helpottaa sopivan ehdokkaan löytämistä kannattamani puolueen listalta. Aion tehdä sen ihan uteliaisuudesta, vaikka tiedän jo puolueen ja ehdokkaan ketä äänestän. Leo Happonen, Helsinki, edustajiston jäsen En etsi. Olen kyllä käynyt tutustumassa vaalikoneisiin, mutta sopiva ehdokas on aina löytynyt muuta kautta. Pidän kuitenkin vaalikoneita hyvänä ideana, ja uskon niiden olevan avuksi etenkin ihmisille, jotka eivät aktiivisesti seuraa politiikkaa. Moni Motiiviraatilainen etsii apua äänestyspäätökseensä vaalikoneesta. Vaalikoneet ovat Motiiviraatilaisille tuttu juttu. Jotkut etsivät ehdokkaiden joukosta hengenheimolaisia, toiset vastailevat kysymyksiin silkasta uteliaisuudesta, vaikka oma ehdokas onkin jo selvillä. EI Vaalikoneita on kaikenlaisia, joskus huvin vuoksi olen kokeillut, vastaukset eivät ole osuneet "oikean " ehdokkaan kohdalle. TIedän ja tunnen ehdokkaani, ei tarvitse etsiä! Toivottavasti saamme hänelle hyvän kamppanjan ja tarvittavan määrän ääniä. Kokeiltu on aikaisempina vuosina ja tuloksena ollut aika vekkuleita ehdotuksia ehdokkaiksi. Parempi katsella ja kuunnella itse, ja valita sitten äänestettävä. Edustajani on ollut jo pitkään sama henkilö. Meillä on hyvä keskusteluyhteys. Tarja Pietilä, Sastamala, edustajiston jäsen Käyn tutustumassa eri vaalikoneisiin, mutta niillä ei ole vaikutusta omaan äänestyspäätökseeni. Ylen vaaligalleria on ollut mukava uutuus perinteisten vaalikoneiden ohella. Videopätkien avulla saa hyvän kokonaiskuvan ehdokkaista. Myös poliitikot hyötyvät vaalikoneista, sillä ne tarjoavat ehdokkaille tasavertaisen mahdollisuuden tuoda esille näkemyksiään vaalibudjetin koosta riippumatta. Ilmoittaudu Motiiviraatiin Motiivin verkkosivulla www.jhl.fi/motiivi ja saat kysymykset suoraan sähköpostiisi. MOTIIVITSI TAUSTA Kotihoidon kehittäminen on jäänyt lapsipuolen asemaan. Pitäisikö sielläkin olla hoitajamitoitus, kyllä siitäkin pitäisi käydä keskustelua. Turun yliopiston lääketieteen emeritaprofessori ja omaishoitaja Sirkka- Liisa Kivelä kommentoi heinäkuussa 2013 voimaan astunutta vanhuspalvelulakia, Ylen verkkouutiset 16.3. motiivi 9
TYÖELÄMÄ Koonnut: Saija Heinonen, saija.heinonen@jhl.fi LIITON KANTA Lait kumoon, huoli jäi MITÄ? Eduskunta torppasi viime töinään lakiesitykset koulutuksen järjestäjäverkon supistamisesta ja rahoituksen uudistamisesta. Lakiesityksiin oli ladattu toisen asteen jättileikkauksia yhteensä 260 miljoonaa euroa. Sekä SAK että JHL kiirehtivät toisen asteen koulutuksen uudistamista heti eduskuntavaalien jälkeen. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaativat ennen lain käsittelyä lakiesityksien kumoamista, koska säästöjen kohdentaminen oli sopimatta. Huoli säätöjen kohdentamisesta elää vieläkin. Muun muassa SAK:n mukaan näin sekavassa tilanteessa ei voida taata kaikille nuorille peruskoulun jälkeisiä opiskelupaikkoja. Se arvioi, että säästöjen toteuttaminen ilman järjestäjäverkon uudistamista johtaa aloituspaikkojen vähentämiseen ja lähiopetustuntien leikkauksiin. SAK painottaa, ettei nuorten ammattikoulutuksen kestoon tule kajota säästöjä kohdennettaessa. Myös JHL ennakoi kaaosta, jos rahaleikkaukset pannaan toimeen ilman yhteistä päätöstä niiden kohdentamisesta. Alalla työskentelee 5000 JHL:n jäsentä, jotka pelkäävät tosissaan, miten sattumasäästöt oppilaitoksiin iskevät, toteaa JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Sekä SAK että JHL vaativat, että toisen asteen koulutuksen uudistamiseen tulee palata heti eduskuntavaalien jälkeen. Esimerkiksi vuosien 2016 2017 valtionosuuksien määräytymisperusteista ei ole nyt selvyyttä. Elorannan mukaan henkilöstön palvelussuhde- ja muutosturva tulee ottaa uudelleen valmisteltavassa hallituksen esityksessä riittävällä tavalla huomioon. On tuettava henkilöstön uudelleenkouluttautumista ja uudelleen sijoittumista joko nykyisen tai uuden työnantajan palvelukseen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli satatuhatta alle 30-vuotiasta on vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Kokonaan ammatillisen koulutuksen keskeytti nuorista 7,8 prosenttia. (MU) www.jhl.fi > tiedotteet Enintään tai peräti nolla tuntia MITÄ? Nollatuntisopimuksella voidaan työajaksi sopia mitä tahansa nollan ja esimerkiksi 40 viikkotunnin väliltä. Tällöin työnantaja ei työsopimuksessa sitoudu tarjoamaan välttämättä lainkaan työtä, eikä näin ollen myöskään maksamaan palkkaa. KUINKA YLEISTÄ? Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan jopa yli 80 000 palkansaajaa työskentelee nollasopimuksella. Nollatuntisopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Yli 70 prosentilla työsuhde oli toistaiseksi voimassa oleva, kun nollasopimuksella olevista määräaikaisia oli 28 prosenttia. Työvoimatutkimuksen tieto työsuhteen luonteesta perustui henkilön omaan ilmoitukseen. Yleisimmin nollasopimuksen solmii nuori työntekijä. Noin viidesosa 15 19-vuotiaista palkansaajista työskenteli kyseisellä sopimuksella, 20 24-vuotiaiden osuus oli noin 14 prosenttia ja alle kolmekymppisiä oli nollasopimuksella kuutisen prosenttia. Yli 30-vuotiaiden nollasopimuksella työskentelevien osuus oli muutama prosentti vastaavan ikäisistä palkansaajista. Lue lisää nollatyösopimuksiin liittyvistä velvoitteista ja sitovuudesta JHL:n blogista: http://www.jhlblogi.fi/nollatyosopimus-ontyoelaman-syopa/ Mikäli haluat ilmaista kantasi nollasopimuksia vastaan, käy allekirjoittamassa kansalaisaloite verkossa: https://www. kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1065 Puolet hyötyy työvoimakoulutuksesta TÄHTÄIMESSÄ TYÖ. Viime vuonna työvoimakoulutuksessa olleista 55 prosentilla koulutus vaikutti myönteisesti työnsaantiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana koulutuksen merkitys työn löytymisessä on noussut 31 prosentista 55 prosenttiin. Myös työvoimakoulutuksen laatu on parantunut. Kun koulutussuunnitelma laaditaan mahdollisimman henkilökohtaiseksi ja oppimistehtävät ovat työelämälähtöisiä, on työvoimakoulutuksesta suurin hyöty. Tiedot perustuvat työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteisiin vuosilta 2003, 2008, 2013 ja 2014. HYVÄ -ohjelma päättyy HYVÄ LOPUSSA. Työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n strateginen hoitoja hoivapalvelualan HYVÄ -ohjelma päättyy. Keväällä 2009 käynnistetty ohjelma keskittyi alan työ- ja elinkeinopoliittiseen kehittämiseen. Yksityinen sektori tuottaa keskimäärin 30 prosenttia sosiaalipalveluista ja 25 prosenttia terveyspalveluista. HYVÄ -ohjelman myötä käynnistyi muun muassa hoiva-avustajakoulutus. Projektissa kerättiin tietoa palvelujen ja alan yritysten kehityksestä, työvoimatarpeen ja -tarjonnan tilasta ja tulevaisuuden näkymistä, uusista toimintamalleista ja alan kansainvälistymismahdollisuuksista. Ohjelma toteutettiin yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen, toimiala- ja yrittäjäjärjestöjen, kehittäjäorganisaatioiden, kuntasektorin ja eri ministeriöiden sekä niiden hallinnonalojen kanssa. Katso myös HYVÄ-hankkeen video: https://www.youtube.com/ watch?v=6v9uhbilbfo Qr-koodi videoon: Yhä ylös yrittää TYÖTTÖMYYSASTE LIKI 9. Työttömiä oli tammikuussa 230 000, mikä oli 9 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, kun se samaan aikaan edellisenä vuonna oli 8,5 prosenttia. Työllisiä oli 14 000 enemmän kuin edellisvuoden tammikuussa. Työvoiman ulkopuolella olevia piilotyöttömiä oli 9 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuukausittaisesta työvoimatutkimuksesta 10 motiivi
HALOO! Työolot puntariin NETTITESTI. Hyvän työn mittarilla kuka tahansa voi testata työolonsa ja verrata niitä yli 1 200 työntekijän kokemuksiin. SAK:n testi mittaa työntekijän omaa kokemusta muun muassa työsuhteen turvallisuudesta, toimeentulosta sekä mahdollisuuksista vaikuttaa työhön. Koko työpaikan hyvyyttä tai huonoutta se ei mittaa Vastausten perusteella testi arvioi, ovatko vastaajan työolot keskimääräistä paremmat vai huonommat. Kokonaistuloksen lisäksi testi näyttää kymmenen eri tekijän vertailun muihin työpaikkoihin. Hyvän työn mittari perustuu SAK:n työolobarometriin keväältä 2014. Kiinnostava terveysala YKKÖSKIINNOSTAVA. Tällä hetkellä yläkoululaisten keskuudessa kiinnostavimmaksi toimialaksi on noussut terveyspalvelut. Viime vuoden ykkönen, matkailu- ja ravitsemisala on nyt sijalla kaksi ja kolmantena on edellisvuoden tapaan sosiaalipalvelut. Neljänneksi eniten kiinnostaa kulttuurija viihdeala. Alan valinnassa tärkeimmiksi kriteereiksi yläkoululaiset nostavat hyvän palkan, kiinnostavat työtehtävät ja työilmapiirin. Nuoret arvostavat myös hyviä työllisyysnäkymiä ja mahdollisuutta tehdä itselle tärkeitä asioita. Lukiolaisia kiinnostavien alojen kärjessä on kulttuuri ja viihde, toisena opetus- ja koulutusala, kolmantena terveyspalvelut. Lukioikäisten valintaperusteina ovat kiinnostavat työtehtävät ja mahdollisuus tehdä tärkeiksi kokemiaan asioita. Yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuudensuunnitelmia, koulutuspaikan valintakriteereitä sekä työelämään liittyviä ajatuksia on koottu TATin Kun koulu loppuu 2015-tutkimukseen. Duunikoneessa voi testata itselle sopivimpia ammatteja: kunkoululoppuu. fi/duunikone/ motiivi Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen Miksi lakia piti muuttaa? MITÄ? Tasa-arvolaissa kielletään sukupuolisesta identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta johtuva syrjintä. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan muun muassa pukeutumista ja käytöstä. MIKSI? Tasa-arvolaki on nyt linjassa yhdenvertaisuuslain ja Euroopan unionin tuomioistuimen päätösten kanssa. Miksi tasa-arvolakia piti muuttaa? Sieltä puuttuivat säännökset sukupuolivähemmistöistä. Lisäksi kaivattiin lakitasoisia säännöksiä siitä, mitä palkkakartoituksella tarkoitetaan, kuka edustaa työntekijöitä ja miten prosessi kulkee. Myös peruskouluilla on velvoite edistää tasa-arvoa. Onko sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta johtuva syrjintä ollut iso ongelma? Kyllä. Kyse on rajatusta henkilömäärästä, ja syrjintä on jäänyt piiloon. Tilanne on ollut heille hankala joka ikinen päivä. Nyt heidän ihmisoikeutensa turvataan, kuten muidenkin. Heille annetaan konkreettiset mahdollisuudet lähteä selvittämään epäiltyä syrjintätilannetta. Työnantajalle ja työpaikalle tulee velvoitteet ehkäistä syrjintää ennalta. Tämä koskee myös viranomaisia ja oppilaitoksia. Miten sukupuolivähemmistöjen syrjintä saadaan loppumaan työpaikoilla? Käydään läpi käytäntöjä ja menettelytapoja. Ehkäistään ennalta, jottei kukaan joudu huonompaan tai eriarvoiseen asemaan sukupuoliidentiteettinsä vuoksi. Jaetaan oikeaa tietoa ja kerrotaan, että sukupuolivähemmistöön kuuluvalla on oikeus toimia työyhteisön täysivaltaisina jäseninä. Mitä sen eteen voi tehdä? Kannattaa miettiä rekrytointitilanteita, työolojen järjestämistä ja työpaikan arkirutiineja. Mietitään ennalta, kuinka sukupuolivähemmistöön kuuluva työntekijä otetaan vastaan, ettei tämä tunne tulevansa kohdelluksi eri tavalla. Esimerkiksi työvaatetusta koskevissa ohjeissa voi antaa selkeästi erilaisia valinnanmahdollisuuksia. Miksi palkkakartoitusta piti täsmentää? Asioita oli jäänyt tulkinnan varaan. Nyt lakiin on selkeästi kirjattu, että työntekijöitä edustaa luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja. Prosessista haluttiin selkeä siten, että myös palkanosat vertaillaan. Palkkakartoituksesta ja tasaarvosuunnitelmasta pitää tiedottaa työntekijöille. Jos eroja havaitaan naisten ja miesten välillä, niiden syy pitää selvittää. Jos epäasiallisia palkkaeroja on, työnantajan pitää ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Myös läheissyrjintä ja oletettu syrjintä on kielletty. Mitä niillä tarkoitetaan? Läheissyrjintää on esimerkiksi se, jos koko seurueelta evätään pääsy ravintolaan, koska yksi heistä kuuluu sukupuolivähemmistöön tai on vammainen. Oletettu syrjintä perustuu luuloon. Pyöreämuotoinen nuori nainen voi tulla syrjityksi työnhaussa sen takia, että hänen arvellaan olevan raskaana. Kun ihminen jätetään valitsematta oletuksen perusteella, se on syrjintää. Tasa-arvovaltuutettu valvoo lain toteutumista Tasa-arvovaltuutettu valvoo, että lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta noudatetaan. Erityisesti valvottavana on syrjintä ja syrjivä ilmoittelu. Ne on kielletty laissa. Tasa-arvovaltuutettu seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskunnan eri alueilla, antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä edistää tasa-arvolain toteutumista tekemällä aloitteita, neuvoja ja ohjeita. Tasa-arvovaltuutettu valvoo myös, että sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja toteutuu. Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvoista astui voimaan 1987. Laki ei koske kirkkoa, uskonnon harjoitusta, perhe-elämää eikä yksityiselämään liittyviä suhteita. BIRGITTA SUORSA 11
TYÖPAIKOILTA LAHDEN SEUDUN KUNTATEKNIIKKA OY Potkut jo 60:lle? Mitä? Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:ssa käydään yt-neuvotteluja enintään 60 henkilön vähentämisestä. Valtaosa toteutunee irtisanomisin. Miksi? Yhtiö menetti Lahden keskustan ison katu- ja viheralueiden hoitourakan. Lisäksi kuntaomisteinen yhtiö varautuu kilpailutukseen ja urakoiden vähentymiseen muualla Lahden seudulla. Koonnut: Ulla Puustinen, ulla.puustinen@jhl.fi Yt-neuvottelun piirissä on koko Lahden Seudun Kuntatekniikan henkilöstö, noin 130 työntekijää. Heistä JHL:läisiä on lähes sata. Kilpailutuksessa hävitty keskustan urakka työllistää 30. Lisäksi vuodesta 2013 lähtien toistaiseksi lomautettuja, noin kymmentä henkilöä, uhkaa irtisanominen. Loput kuudestakymmenestä on varautumista kilpailutuksiin, jotka ratkeavat kevään aikana, pääluottamusmies Jari Hartman kertoo. Vähennyksillä yhtiö tavoittelee noin 1,5 miljoonan euron säästöä henkilöstökuluihin. Keskustan viisivuotisesta alueurakasta yhtiö jätti edullisimman, täpärästi 10 miljoonaa alittavan tarjouksen, mutta hävisi kilpailun laatupisteillä noin 800 000 euroa kalliimmalle tarjoukselle. Kuntatekniikan osalta työt loppuvat syyskuun lopussa, jolloin myös mahdolliset irtisanomiset astuvat voimaan. Pientä valonkajoa tuo se, että viranhaltijalla, joka päätöksen teki, ei välttämättä ole valtuuksia päättää usean vuoden sopimuksista. Siksi asia on edelleen selvityksessä, Hartman kertoo. Yhtiön henkilöstön lomauttamista koskeneet yt-neuvottelut päättyivät viime vuoden lopulla. Niiden seurauksena koko henkilöstö on tänä vuonna kahden viikon pakkolomalla. Pääluottamusmies Hartman ennakoi, että jatkoa seuraa. Tiettävästi koko yrityksen asema on tarkoitus arvioida lähiaikoina, hän sanoo. Henkilöstön vähentämistä koskevat yt:t päättyvät 20. huhtikuuta. Suomalaiset syövät mieluiten työpaikkalounaaksi lasagnen, tortillan tai lohikeiton. Kymmenen kärkeen kuuluvat myös lihapullat, paistetut muikut, makaronilaatikko ja silakkapihvit. JÄMSÄN SOTE Lisäeläke menetettiin Mitä? Jämsän sote-väki menettää kunnallisen lisäeläkkeen. Miksi? Kaupunki myönsi siirtyville vain kahden vuoden virkavapaan. Lähde: Amica-ravintoloiden kysely, 2015. Heikennys liittyy sote-palveluiden kilpailutukseen, jonka seurauksen noin 450 kaupungin työntekijää siirtyy ensi syksynä Pihlajalinna Terveys Oy:n palvelukseen. Heistä noin sata on JHL:n jäseniä. Siirtymistä koskevat yt-neuvottelut käytiin vauhdilla, kun päätös sote-palveluiden ulkoistuksesta helmikuun lopulla tehtiin. Sen seurauksena siirtyvä henkilöstö menettää lisäeläkkeen. Tämä johtuu siitä, että kaupunki myönsi vain kahden vuoden virkavapauden siirtyville. Jos se olisi myöntynyt koko sopimuskauden mittaiseen virkavapaaseen, henkilöstö olisi säilyttänyt kapungin palveluksessa ansaitsemansa edut. Lisäeläkkeet olivat työnantajalle kustannuskysymys. Jämsä olisi menettänyt arviolta 2,5 miljoonaa euroa. Alustavan arvion mukaan menetys koskee noin sataa henkilöä, eli lähes joka neljättä yksityisen palvelukseen siirtyvää. Kuuakausitasolla menetys on noin 300 euroa. Henkilöstö on todella pettynyt kaupungin ratkaisuun, sanoo JHL:n pääluottamusmies Marja-Liisa Juvén. VARSINAIS-SUOMEN ERITYISHUOLTOPIIRI Iso liikkeenluovutus Arkealle Entisin ehdoin. Noin 40 työntekijän työnantaja vaihtuu huhtikuun alussa, kun Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri siirtää siivous-, kiinteistönhoito- ja ruokapalvelunsa Turun kaupungin omistamalle Arkea Oy:lle. Likimain kaikki heistä ovat JHL:n jäseniä Järjestely tapahtuu liikkeenluovutuksella, eli tukipalveluhenkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä entiset etunsa säilyttäen. Lähellä eläkeikää oleville suotiin vielä mahdollisuus pysyä loppuun asti entisen työnantajan palveluksessa, pääluottamusmies Heli Kaleva kertoo. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin palvelukseen jää edelleen pari sataa JHL:n jäsentä. He työskentelevät enimmäkseen kehitysvammaisten ohjaajina ja hoitajina sekä toimistotehtävissä. KUOPIO Lomautusuhka väistyi Ylijäämäinen tulos. Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhoidon työntekijöitä koskenut lomautusuhka on väistynyt. Enimmillään se olisi koskenut tuhansia työntekijöitä. Uhka väistyi, kun kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotiedot valmistuivat. Niiden mukaan talous on tasapainossa. Viime keväänä ounasteltiin jopa 30 miljoonan alijäämää. Toteutuma tulee olemaan vahvasti ylijäämäinen. Se johtuu Kuopion Energian ja Savon ammattikorkeakoulutuskuntayhtymän yhtiöittämisestä sekä parantuneesta toiminnallisesta tuloksesta. TAPETILLA Kunnat saivat aikalisän työterveyshuollon yhtiöittämiselle. Yhtiöittämisvelvoite koskee kunnan muille kuin omille työntekijöilleen tarjoamaa laajaa työterveyshuoltoa, eli sairaanhoitoa. Siirtymäaika umpeutuu vuoden 2017 alussa. 12 motiivi
ORIVESI Runsas sata lomautetaan Mitä? Oriveden kaupunki lomauttaa noin 130 140 työntekijäänsä joko tämän kevään tai syksyn aikana. Kuukausipalkkaisten lomautus kestää kahdeksan päivää ja tuntipalkkaisten kuusi. Lomautukselta välttyy noin 60 prosenttia työntekijöistä. He tarttuivat työnantajan tarjoukseen ja suostuivat vähintään seitsemän päivän palkattomaan vapaaseen. Lomautusten ulkopuolella jäävät myös vuoropäiväkodeissa työskentelevät, määräaikaiset, luottamushenkilöt sekä osa koulujen henkilökunnasta ja talous- ja velkaneuvonnan väkeä. Pääluottamusmies Tapio Ryypön mukaan suurin osa JHL:läisistä otti talkoovapaan. Kaupungin palveluksessa on noin 150 liiton jäsentä. Orivesi tavoittelee vuosina 2015 2018 yli puolentoista miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoihin. Palkattomilla vapailla kertyy tänä vuonna noin 180 000 ja lomautuksilla noin 150 000 euroa. IHME KUVAT ANITA HÄRKÖNEN Me uhanalaiset! Raideammattilaisten osasto 51 tempaisi Helsingin asemalla matkustajaliikenteen konduktöörien puolesta. Tapahtumassa läpivalaistiin uhanalainen lähijunan konduktööri sekä hänen työnsä ja kyseltiin matkustajien kokemuksia konnareista. Adressin konduktöörien puolesta allekirjoitti 7 300 junan käyttäjää. AJANKUVA JUTTU Moni lääkärin virka on tyhjän panttina eli ilman hoitajaa varsinkin syrjä-suomessa. Mikä avuksi? Joensuussa koko kaupungin henkilöstö on valjastettu houkuttelemaan lääkäreitä. Työntekijä, joka onnistuu tavuttelemaan joko lääkärin tai hammaslääkärin Pielisen ja Pyhäselän rannoille, palkitaan vuoden vapaalipulla uimahalliin, kuntosaleille tai muihin kaupungin liikuntapalveluihin. Lisäksi hän saa lippupaketin Ilosaarirockiin. Konstit on monet! motiivi 13
PUHEENJOHTAJALTA EVVK Huhtikuulle siirretyt vaalit ovat ovella. Kansanedustajat ovat kirmanneet vaalikentille, ja puolueiden kampanjointi kiihtyy. Vaalit on tällä kertaa poikkeuksellisen odotetut ja tärkeät. Kuluneen hallituskauden viimeiset kuukaudet olivat tuskallista seurattavaa, kun jo päätettyjen asioiden toteutus kariutui milloin hallituspuolueiden keskinäiseen eripuraan milloin taas opposition jarrutukseen. Yhtä kaikki, vaalit ratkaisevat eduskunnan kokoonpanon, tulevan hallituspohjan ja hallitusohjelman. Ja jälleen kerran, vain annetut äänet lasketaan, mutta myös antamattomat äänet vaikuttavat vaalin lopputulokseen. On siis hyvä huomata, että äänestämättä jättäminen on myös asioihin vaikuttamista, ei vaikuttamatta jättämistä. Valitettavasti viime eduskuntavaaleissa todellisen jytkyn sai nukkuvien puolue. Toivottavasti tämä ei näissä vaaleissa toistu. JHL:n jäsentä motivoi äänestämään mahdollisuus vaikuttaa. Se, jos mikä on mahdollista tulevissa vaaleissa. Vaalinalusgallupit ovat kertoneet paitsi puolueiden suuruusjärjestyksestä myös suuresta joukosta äänestäjiä jotka vielä miettivät kantaansa. Näiden kannastaan epävarmojen äänillä puolueiden kannatusluvut voivat vielä kääntyä yllättävänkin paljon. Aikaisempi kokemus ja tämän hetkinen tieto kertovat myös sen, että JHL:n jäsenkentässä puoluekannastaan ja äänestämisestään epävarmojen osuus on melko suurta. Mutta nyt jos koskaan kannattaa selvittää, mitä eri puolueet tavoittelevat ja miten ehdokkaat tulevaisuutta hahmottavat. Ja löytää se omia arvoja ja tavoitteita lähellä oleva ehdokas ja antaa ääni hänelle. Suomen talouden tilanne, julkisten palvelujen tulevaisuus, työllisyyden parantaminen ja työmarkkinoiden uudistaminen ovat uuden hallituksen ratkottavana. Kun ratkottavia asioita on paljon, on myös useita eri vaihtoehtoja ratkoa niitä. Ja eri ratkaisut tuottavat erilaisia vaikutuksia yhteiskuntaan, sen jäseniin, ihmisryhmiin ja organisaatioihin. Mauno Koivisto sanoi aikanaan, että politiikka on aina väärää jonkun kannalta. Siinä kiteytyy oivallus siitä, että politiikka on valintojen tekemistä ja vaihtoehtojen puntarointia sekä taakan jakamista. Monet puolueiden nyt esillä pitämistä politiikkavaihtoehdoista koskettavat vahvasti joko työmarkkinoita tai julkisia palveluja. Ne taas koskettavat jokaista JHL:n jäsentä sekä työntekijänä että palvelujen käyttäjänä. Rajut leikkaukset kuntien ja valtion menoihin tarkoittavat väistämättä palvelujen heikkenemistä ja lomautusten, irtisanomisten ja ulkoistusten lisääntymistä. Työttömyysturvan heikennykset samaan aikaan toteutettuna olisivat raju toimenpide. Ja kun samalla tarjoillaan ammattiliittojen kaventuvaa mahdollisuutta huolehtia jäsenten eduista ja oikeuksista sekä halutaan heikentää työehtosopimusten tarjoamaa suojaa, ollaan valitsemassa politiikkaa, joka on perusteellisesti väärää palkansaajien ja julkisten palvelujen kannalta. Siksi toivon, että tunnettu, mutta vähemmän mairitteleva lyhenne EVVK saa huhtikuun vaaleissa JHL:läisten keskuudessa uuden sisällön Elämäni vaalit varmasti kiinnostaa. JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL 14 motiivi
TAUSTA Vihti osa-aikaisti kouluohjaajat Vihdin kouluohjaajien tilipussi uhkaa keventyä entisestään, sillä ensi elokuun alusta lähtien kunta on päättänyt osa-aikaistaa kaikki ohjaajansa. Vihdin päätös laskea kaikkien kouluohjaajien viikkotuntimäärä 20:een syntyi yt-neuvottelujen tuloksena tammikuussa. Lisäksi kunta irtisanoi kuusi henkilöä hallinnosta. Yksi ammattiryhmä, eli kouluohjaajat, joutuu kantamaan kunnan säästöistä kohtuuttoman ison osan, JHL:läisten pääluottamusmies Hannu Rantanen sanoo. Siihen on helppo yhtyä, sillä jo viime vuonna Vihti päätti olla jatkamatta määräaikaisten ohjaajien työsuhteita. Ja nyt sitten uusi pettymys: vakinaisten osa-aikaistaminen. Sivistysjohtaja Marjo Ojajärven mukaan 20 viikkotuntia on pohjatuntimäärä, josta voidaan liikkua koulukohtaisesti ja oppilaiden tarpeen mukaan ylöspäin. Jotkut ohjaajat saavat tehdä jatkossakin 38,25 tunnin työviikkoa, mutta toiset joutuvat tyytymään 20:een tai johonkin siltä väliltä. Tämä johtuu siitä, että ohjaukseen varatusta kokonaisresurssista, eli 2 100 tunnista, ei riitä kaikille, hän pahoittelee. motiivi Kunkin ohjaajan tilanne ratkeaa vasta syksyllä, kun on tehty lukujärjestykset ja selvitetty oppilaiden tarpeet. Etusijalla kokoaikatyöhön ovat ne ohjaajat, jotka työskentelevät aamupäivisin koulussa ja iltapäivisin iltapäivätoiminnassa. Näin taataan se, että tieto oppilaista kulkee koulusta iltapäivätoimintaan, Ojajärvi perustelee. Vihdissä on 80 vakituista kouluohjaajaa. Koulujen loma-aikaan Vihti on järjestänyt halukkaille korvaavaa työtä joko kouluilta, liikunta- ja nuorisotoimen leireiltä, kirjastosta tai museoista. Näin menetellään myös tulevana kesänä. Tilipussi kevenee JHL:läinen Sari Tähti on ollut Vihdin palveluksessa 17-vuotiaasta lähtien ensin ruokapalveluissa, sitten perhepäivähoitajana ja sitten taas ruokapalveluissa. Kolme vuotta sitten järjestyi kokoaikatyö kouluohjaajana, kun selkä ei enää kestänyt keittiötyötä, hän kertoo. Sari Tähti on viihtynyt Kuoppanummen koulukeskuksessa, mutta on kauhuissaan, jos pesti muuttuu osa-aikaiseksi. Aviomies on parhaillaan kotimiehenä eli työttömänä. Jos omat tulot tipahtavat 700-800 euroon kuussa, en tiedä, kuinka pärjäämme. Pitää yrittää keksiä kakkos- ja ehkä kolmostyökin, hän sanoo. Vihtikin hakee valtionapua Opetus- ja kuluttuuriministeriö on myöntänyt erityisvaltionosuutta, joka on tarkoitettu erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäynninohjaajien ja -avustajien OKM myönsi erityisavustusta palkkaamiseen. Myös Vihti on hakenut sitä. Osa-aikaistettuja ohjaajia raha ei auta, vaikka Vihti rahasta siivun saisikin, sillä erityisavustus on tarkoitettu ensisijaisesti uusien avustajien palkkaamiseen. Ei käy, että kunta ensin itse leikkaa avustajatunteja ja korjaa sitten tilannetta valtionavulla. On tapahduttava muutosta, pyrittävä toiminnan kehittämiseen, linjaa opetusneuvos Jussi Pihkala OKM:stä. n ULLA PUUSTINEN Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) on myöntänyt 10 miljoonaa euroa valtion erityisavustusta koulunkäynninohjaajien ja avustajien palkkaamiseen ja vaativaan erityisopetukseen liittyvään opetushenkilöstön ja ohjaajien koulutukseen. Määräraha on tarkoitettu vuosille 2015-2015. Hakuaika päättyi 16. maaliskuuta. Hakemusten tulva oli odotettavissa, koska kyse on lähes ilmaisesta rahasta, sanoo opetusneuvos Jussi Pihkala OKM:stä Avustus on 50 prosenttia ohjaajien palkkaamisen kokonaiskustannuksista ja peräti 80 prosenttia opetushenkilöstölle ja ohjaajille järjestetyn koulutuksen kustannuksista. Pihkala toivoo, että kunnat huomioivat omarahoitusosuuden lisätalousarvioissaan, sillä avustus on tarkoitettu käytettäväksi heti syyslukukauden alusta lukien. Avustus on käytettävä niiden esi- ja perusopetuksen oppilaiden tueksi, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmia, autismin kirjoa tai muuta monitarpeisuutta. Lisäksi avustus koskee aamu- ja iltapäivätoimintaa. JHL patisteli tekstiviestillä ohjaajina ja avustajina työskenteleviä jäseniään huolehtimaan, että mahdollisimman moni kunta hakisi erityisavustusta. Pienissä kunnissa, joissa ei ole omaa sivistys- tai koulutoimenjohtajaa, haku saattaa muuten jäädä huomioimatta. 15
JHL:N OPINTOPÄIVÄT Kirjastoala elää murroksessa: Itsepalvelukirjastot lisääntyvät, samoin vapaaehtoisten käyttö ja kirjastojen oma tapahtumatuotanto. Eikä kirjasto ole enää se entinen rauhan ja hiljaisuuden tyyssija. Joissain kirjastoissa on jouduttu palkkaamaan jopa vartija asiakkaiden ja henkilökunnan turvaksi. Vartija turvaa kirjastorauhaa ULLA PUUSTINEN PIIRROKSET ANITA POLKUTIE Maaseudulla vapaaehtoiset ovat turvanneet monen kyläkirjaston säilymisen, sillä muuten kunta olisi laittanut kirjaston ovet säppiin. Kaupungeissa taas lähikirjastojen aukioloa on saatu venytettyä itsepalvelukirjastoilla. Itsepalvelu madaltaa kirjaston kynnystä mahdollistamalla niidenkin asioinnin, jotka eivät pääse sinne normaaleina aukioloaikoina. Vapaaehtoisten käytön suhteen olen hiukan varauksellisempi. Ei ole kovin hyvä lähtökohta, jos sen ainoa tavoite on saada säästöä, linjaa Suomen Kirjastoseuran toimistopäällikkö Kristiina Kontiainen. Uuden kirjastolain valmistelu on juuri käynnistymässä, ja sen pykäliä hiottaessa on tarkoitus huomioida myös kirjastojen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutus henkilöstön pätevyysvaatimuksiin. Pikkutarkkuus kunniaan! Kirjastotyön muutos puhutti myös Kirjasto- ja tietopalvelualan kehittämispäiville kokoontuneita JHL:läisiä. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestettiin helmikuussa. Yksi puheenaihe oli kirjastojen lisääntynyt tapahtumatuotanto, johon kaikki kynnelle kykenevät on sitoutettu. Nykyään kirjastot ovat yhden sortin ohjelmatoimistoja. Pitääkö ihan kaikkeen suostua, ihmetteli pitkän linjan kirjastoammattilainen Raija Mustonen Raahesta. Myös joensuulainen Sirpa Havukainen kaipasi kirjastotyöhön vanhan ajan hyveitä, kuten pikkutarkkuutta. Ennen oli kunnia-asia, että kirja löytyi hyllystä siitä mistä pitikin. Nykyään järjestelytyöhön ei ehkä ole aikaakaan, mutta ei huolellisuutta myöskään arvosteta. Ei enää hyssyttelyä Muuttunut on myös kirjaston äänimaailma. Aiemmin kirjastoissa pyydettiin hiljaisuutta. Nykyään sitä ei erikseen pyydetä, eikä sitä kyllä saadakaan, totesi eräs työympäristönsä levottomuuteen työlääntynyt. Kristiina Kontiainen myöntää, että meno on muuttunut rauhattomammaksi. Mutta vaikka kirjastoissa ei enää vaadita hiljaisuutta, ei se tarkoita sitä, että huono käytös olisi sallittu. Asiakaspalvelussa tarvitaan silmää, jotta nähdään, milloin ja miten tilanteeseen kannattaa puuttua, hän huomauttaa. Vartija turvana Ihan tavatonta ei ole sekään, että kirjastoihin joudutaan palkkaamaan vartija asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta takaamaan. Esimerkiksi Vantaan Koivukylässä ulkopuolinen vartija on päivystänyt tammikuusta lähtien neljänä päivänä viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Vartijan apuun on jouduttu turvautumaan satunnaisesti muissakin kirjastoissa, mutta Koivukylässä tilanne on poikkeuksellinen, Vantaan kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainio myöntää. Kirjasto toimii rapistuneessa kauppakeskuksessa, jonka hoito on vuosia laiminlyöty. Lisäksi läheinen neulanvaihtopiste on houkutellut 5 6 narkomaania, jotka käyttävät kirjaston vessaa piikitykseen. Näiden käytös ennen ja jälkeen piikin on aika arvaamatonta, Vainio kertoo. Vartijan palkkaamisen lisäksi henkilöstön vahvuutta on lisätty, eli joka työvuorossa on vähintään kolme. Tilanne on harmittava niin asiakkaiden kuin henkilöstön kannalta, vaikka työntekijät ovatkin suhtautuneet asiaan jopa yllättävän tyynesti, Vainio sanoo. Vartijan läsnäolo on hänen mukaansa myös kustannuskysymys. Samalla rahalla palkkaisi yhden kirjastovirkailijan. n 16 motiivi
JHL:N OPINTOPÄIVÄT Uhkaako toimistorobotti? Digitalisaatio sekä monien tehtävien automatisointi ja itsepalvelu haastavat tulevaisuuden toimistotyön. Hoitaako palkanlaskennan jatkossa väsymätön toimistorobotti? Tietotekniikka uhkaa joka kolmatta työpaikkaa, julistivat otsikot Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan julkistaessa vuonna 2014 raporttinsa ammattien tulevaisuudesta. Tietotekniikan kehitys ja etenkin digitalisaatio uhkaavat myös toimisto- ja hallintoalan tehtäviä. Raportin mukaan esimerkiksi yleissihteerin ja palkanlaskijan tehtävät kuuluvat kahdenkymmenen uhanalaisimman ammatin joukkoon. Työssä tapahtuvat muutokset olivat puheena myös JHL:n järjestämillä Toimisto-, hallinto- ja it-alojen opintopäivillä helmikuussa. Kaksipäiväiseen koulutukseen osallistui ennätysmäärä, eli noin 70 jäsentä. Toimistotyön häviämiseen ei uskottu, mutta muutoksiin kyllä. Etenkin toistettavat rutiininomaiset tehtävät siirtyvät koneiden vastuulle ja itsepalvelu lisääntyy, mutta digitalisaatio ei korvaa ihmistyötä, vakuutti erityisasiantuntija Minna Salminen JHL:stä. Ennusteen mukaan toimistoalan työt siiloutuvat: rutiininomaiset asiat hoituvat itsepalveluna verkossa, mutta itsenäistä otetta, tiedonhankintaa ja käsityötä vaativat tehtävät jäävät. Ja se voi lisätä työn kuormittavuutta, huomautti Salminen. Digitalisaation ohella opintopäivien teemoina olivat asiakaspalvelun haasteet, henkilötietosuoja toimistotyössä sekä kehityskeskustelut. Yhdessä kirjastovirkailijoiden kanssa toimisto-, hallinto- ja it-ammattilaiset osallistuivat MAPA-koulutukseen, jossa opeteltiin ennakoimaan uhka- ja väkivaltatilanteita. n KUKA OLET, MITÄ TEET? Arja Moilanen, toimistonhoitaja/vapaaehtoistyön koordinaattori, Kotka Mitä teet Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksessä? Puolet työajastani kuluu toimisto- ja hallintoasioiden hoitoon eli laskutukseen, tilitykseen, nettisivujen ylläpitoon ja muihin rutiineihin. Puolet kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön koordinointiin, esimerkiksi vapaaehtoisten perehdytykseen. Mikä jäi opintopäivistä erityisesti mieleen? MAPA -koulutus eli uhkaavien tilanteiden ennaltaehkäisy. Kohtaan työssäni vaikeassa perhetilanteessa olevia, jolloin tunteet voivat kuumentua, tai asiakkaat saattavat olla päihtyneitä tai mielenterveydeltään häiriintyneitä. Kouluttaja Mika Honkalampi antoi käytännön vinkkejä siihen, kuinka toimia provosoimatta sekä työkaluja ennakointiin ja keinoja itsepuolustukseen. Onko tilanteissa todellista uhkaa? Toisinaan kyllä. Yksi esimerkki on lapsikaappauksen uhka, ja se on otettava huomioon. Jaana Ali-Kippari, toimistonhoitaja, Nokia motiivi Mitä teet työksesi? Toimin Nokian kotihoidon toimistonhoitajana ja vastaan muun muassa asiakaslaskutuksesta. Millainen on haastava asiakastilanne? Kun melkein kuuro kotihoidon asiakas soittaa ja on päättänyt, että hän on oikeassa, voi tilanteesta muodostua haastava. Samoin silloin, kun luurin toisessa päässä ovat virkaintoiset, lakipykälät ja muut oikeutensa hyvin tuntevat omaiset. Kotihoidon esimies tai sosiaalityöntekijä on tehnyt maksupäätökset, minä hoidan vain laskutusajon, mutta saan palautteen. Vanhojen mummojen tarinoista ja elämänviisaudesta myös nautin, he ovat työn suola. Olet ammatinvaihtaja eli siirryit ruokapalveluesimiehen työstä toimistoalalle. Mikä muuttui? Ei ole ikävä esimiestyötä, sillä siinä joutuu tasapainoilemaan ja toimimaan suodattimena kovan painaan alla. Nykyinen asiakaspalaute on herkkua entiseen verrattuna. Pia Lehtimäki, palkanlaskija, Nokia Toimit Nokian kaupungin henkilöstöpalveluissa palkanlaskijana. Miten digitalisaatio on muuttanut työtäsi? Paljon. Paperia syntyy vähemmän kuin ennen, ja kaikki tapahtuu nykyään verkossa ja sähköisesti. En pidä sitä pahana: on itsekin kehityttävä, jos haluaa pysyä muutoksessa mukana. Korvaako toimistorobotti jonain päivänä sinut? En usko. Jonkun on syötettävä koneelle palkan perusteet, eivät ne taivaasta ohjelmaan tipahda. Lisäksi jonkun on tarkistettava, että palkat on laskettu oikein. Jos löytyy virheitä, on tehtävä korjaukset takautuvasti. Eivät tietokoneohjelmat siihen taivu. Eikä mikään robotti osaa tulkita kunta-alan työehtosopimuksia. Milloin tiedät tehneesi työn hyvin? Kun kukaan ei palkkapäivän jälkeen soita ja valita, että palkkaa ei ole tilillä tai siitä puuttuu osa. Useimmiten vika ei edes ole laskijassa, vaan esimerkiksi pankkiyhteyksissä, mutta me kuulemme asiasta aina ensimmäisinä. 17
AMMATTIUUTISET Koonnut: Ulla Puustinen, ulla.puustinen@jhl.fi MOTIIVIN EDELTÄJÄ KUNTA JA ME -LEHTI 5/1965 KUVA KARI MERENHEIMO/LEMMINKÄINEN OY Lumensulatuskoneiden hankintahinta on puolesta miljoonasta eurosta ylöspäin. Jatkossa Helsinki voi hankkia joko omaa sulatuskalustoa tai ostaa palvelun yrityksiltä. UUSI MENETELMÄ TESTISSÄ Helsingin kaupungin rakennusvirasto on testannut tänä talvena ensimmäistä kertaa lumensulatuskonetta. Dieselmoottorilla varustetun laitteen sulatusteho on noin 150-300 kuutiota tunnissa eli enimmillään laite sulattaisi jopa 150 kuorma-autollista lunta päivässä. Sulatusta kokeiltiin kahdessa kohteessa, Mäntymäen kentällä ja Konalassa. Ensikokemukset ovat hyvät, mutta tarkempi analyysi uuden menetelmän hyödyistä ja kannattavuudesta valmistuu myöhemmin, kertoo ylläpitoinsinööri Kaisa Komulainen. Tähän asti pääkaupungin lumet on viety kuorma-autoilla kaupungin rakentamispalvelun Staran ylläpitämille lumenkaatopaikoille ja osa suoraan mereen. Sulatusmenetelmän mahdollinen käyttöönotto vähentäisi rekkarallia ja siitä aiheutuvia ympäristö- ja muita haittoja. Sulatuskoneiden käyttöönotto vaatii kuitenkin valmistelua, sillä testinkin perusteella sulamisvettä tulee paljon ja nopeasti. Kyseeseen tulee joko viemäröinti tai avo-oja, johon vesi lasketaan, Komulainen sanoo. Päätös sulatuskoneiden hankinnasta tehdään aikaisintaan syksyllä, jolloin kokeilun tuloksia on ehditty puntaroida. Vaihtoehtoina voi olla joko lumensulatuksen osto kokonaispalveluna tai laitteiden hankinta kaupungille ja niiden operoinnin kilpailuttaminen Staran ja yksityisten kesken. Suomessa lumensulatuslaitteita ei ole käytössä, mutta Kanadassa ja USA:ssa niistä on pitkät kokemukset. Myös Pietarissa ja Moskovassa sulatusmenetelmä on käytössä. SOSIAALIALAN OSAAJAT REKISTERIIN Sosiaalihuollon ammattilaiset aiotaan koota samantyyppiseen rekisteriin, joka on käytössä terveydenhuollon ammattilaisilla. Ehdotus sisältyy hallituksen esitykseen sosiaalialan ammattihenkilölaiksi. Lakiesityksen mukaan Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntäisi oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän, sosionomin ja geronomin ammattia. Lisäksi virasto myöntäisi lähihoitajille sosiaalihuollon ammattihenkilön nimikesuojan. Valviran ylläpitämään rekisteriin kirjattaisiin näissä ammateissa toimivien nimi, syntymäaika ja reksiteröintinumero sekä tiedot mahdollisista ammattioikeuksien poistoista ja niiden rajoittamisesta. Näin sosiaalihuollon asiakas voisi varmistaa rekisteristä työntekijän pätevyyden. Rekisteri toimisi samaan tapaan kuin Terhikki eli terveydenhoidon ammattilaisten tietopalvelu, josta potilas voi tarkistaa esimerkiksi häntä hoitaneen lääkärin ja hoitajan ammattipätevyyden. Sosiaalialan ammattihenkilölain on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2015. Liitto oli suojaverkko Viime syksynä voimaan tullut sairausvakuutuslaki ja sen määräämät edut tulevat asteittain voimaan, ja laki korvaa, kuten tunnettua, erinäisiä sairaanhoitokuluja. Tämä on antanut Kansayhtiöissä mahdollisuuden edelleen kehittää KTV-vakuutuksen etuja. Yksityistapaturmavakuutuksella ei korvata sellaisia sairaanhoitokuluja, mitkä on korvattava jonkin lain nojalla. Näin kulkevat uusi sairausvakuutuslaki ja yksityistapaturmavakuutus (KTV-vakuutus) osittain toistensa alueella sairaanhoitokulujen kohdalla. Sairausvakuutuslaki ei siis vaikuta yksityistapaturmavakuutuksen kuolemantapaus- ja invaliditeettikorvaukseen tai ohimenevään työkyvyttömyys- eli päivärahakorvaukseen. KTV-vakuutuksen maksu - 8 markkaa vuodessa pysyy muuttumattomana. Yhteisessä neuvottelutilaisuudessa tammikuussa kajottiin KTV-vakuutustoiminnan tehostamiseen ammattiyhdistysväen keskuudessa. Päädyttiin siihen, että kunkin osaston kokouksessa valittaisiin vakinainen luottamushenkilö, jonka tehtäviin kuuluisi KTV-vakuutuksen käytännöllinen hoito ts. vakuutushakemusten jakaminen osastojen jäsenille ja täytettyjen hakemusten toimittaminen osastojen välityksellä edelleen liiton toimistoon. Monet niistä tehtävistä, jotka aikoinaan olivat ammattiyhdistysliikkeen harteilla, ovat vähitellen siirtyneet yhteiskunnan vastuulle. Jotkut eduista ovat taas menettäneet merkityksensä. Kuvaavaa on se, että 1930-luvulla käytiin vilkasta keskustelua jäsenten hautausavustuksen oikeasta määrästä. Koko etu poistettiin parikymmentä vuotta sitten, ja se korvattiin matkavakuutuksella. 1930-luvulla olisi koko ajatus lomalla matkustamista tuntunut käsittämättömältä. Lomaa ei juuri ollut ja matkoja vielä vähemmän. Vanhasta ammattiliittojen tarjoamasta suojaverkosta on yhä jäljellä muita parempi työttömyysturva. Ajat ovat tosin menossa ankarampaan suuntaan, ja voi olla, että liittojen tarjoamille uusille suojaverkoille voi tulla vielä kysyntää. (RT) 18 motiivi
Joukkoliikenteelle paljon kiitosta Yli 80 prosenttia pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen matkustajista pitää bussikuljettajien ajotapaa miellyttävänä ja sujuvana. Lähes yhtä monen mielestä kuljettajat palvelevat asiakkaita ystävällisesti, mutta matkustamiseen ja reitteihin liittyvään neuvontaan tyytyväisten osuus on vain 67 prosenttia. Myös matkalipuntarkastajien toimintaa pitää lähes 85 prosenttia joukkoliikenteen matkustajista asiallisena ja kohteliaana. Tulokset perustuvat HSL:n vuotuiseen asiakastyytyväisyystutkimukseen, johon osallistui yli 25 000 matkustajaa. Kokonaisuutena ottaen 85,2 prosenttia matkustajista oli tyytyväisiä HSL-alueen joukkoliikenteeseen. Tyytyväisten osuus laski hieman syksyn 2013 erinomaisesta tasosta. Parhaimmat arvosanat sai metroliikenne. Heikoimmin menestyi lähijunaliikenne, johon 82 prosenttia oli tyytyväisiä. Syynä oli lähijunien täsmällisyyden heikkeneminen syksyllä 2014. HSL on avannut asiakastyytyväisyystutkimuksen yksityiskohtaiset vastaukset. Avoin nettitietokanta https://hsl.louhin.com/asty/ Jo 146 kuntaa on muuttanut koulunkäyntiavustaja-nimikkeen joko koulunkäynninohjaajaksi tai koulunkäyntiohjaajaksi. Kuntia on kaikkiaan 317, joista 16 sijaitsee Ahvenanmaalla. Latokartanon peruskoulu sai ensimmäisenä helsinkiläiskouluna kouluruokadiplomin. Koulun ravintolatoimikunta koostuu oppilaista, koulun henkilökunnasta ja JHL:läisisä osaajista. Kuvassa takana Luca Hammar ja ruokapalveluvastaaava Jesse Lindroos, keskellä Nadel Layne, kotitalousopettaja Riitta Aalto ja rehtori Satu Elo, edessä Noova Annala, Venla Ahola ja Palmian alue-esimies Jaana Bremer. Diplomin arvoista kouluruokaa Jo lähes 170 koululle on myönnetty kouluruokadiplomi. Diplomi on osoitus siitä, että kouluruokailussa toteutuvat sille asetetut ravitsemukselliset, kasvatukselliset ja ekologiset tavoitteet. Diplomin ansainneita kouluja löytyy Uudeltamaalta Lappiin, mutta helsinkiläiskouluista se on myönnetty vasta yhdelle, Latokartanon peruskoululle. Se suoritti diplomin helmikuussa. Latokartanon peruskoulun ruokapalveluista vastaa Helsingin kaupungin liikelaitos Palmian nelijäseninen tiimi ruokapalvelusvastaava Jesse Lindroosin johdolla. Idea diplomin hakemiseen tuli kotitalousopettaja Riitta Aallolta, ja koulun ravintolatoimikunta oli aktiivisesti mukana, Lindroos kertoo. AMMATTIUUTISET Diplomi ei vaatinut uuden opiskelua tai ruokapalveluiden tuunausta, sillä koulukeittiön valmistusprosessit, omavalvonta ja lajittelu olivat kunnossa. Myös ruokailuympäristön viihtyvyyteen, erityisruokavalioihin, ruokahävikkiin ja muihin arvioitaviin seikkoihin oli kiinnitetty jo aiemmin huomiota. Vain ruokailuun varattu aika ei kasvavien oppilasmäärien takia kaikilta osin täyttynyt, sanoo Lindroos. Diplomin tavoitteena on nostaa kouluruokailun arvostusta ja tasoa. Sen myöntää Ammattikeittiöosaajat ry. Jatkossa diplomi laajenee koskemaan myös päiväkoteja. Päiväkotiruokailun diplomimalli rakennetaan tänä vuonna ja otetaan käyttöön 2016. Pohjolakoti lyhyesti Oppia hoidosta On kulunut 100 vuotta Nuorten Ystävien Muhoksella sijaitsevan Pohjolakodin perustamisesta. Näissä merkeissä yhdistys on julkaissut kirjan Elämää etsimässä Pohjolakoti sata vuotta. Kirjan tositarinat perustuvat eri aikoina koulukodissa olleiden haastatteluihin. Kertomukset eivät jää Pohjolakodin seinien sisään, vaan kertovat taustaa ajasta ennen koulukotia ja sen jälkeen. Vanhimmat näistä kertomuksista ulottuvat kuitenkin vain puolen vuosisadan päähän. Pohjolan poikakoti perustettiin orpojen, laiminlyötyjen ja pahantapaisten poikien suojelukasvatuslaitokseksi. Alkuaan kuri oli ankaraa, työnteko rankkaa ja kasvatus tämän mukaista: yksiviivaista ja kovaa. Tämän vaiheen kuvaus kirjassa jää kuitenkin varsin vähään. Enemmän keskitytään nykyaikaisen Pohjolakodin esittelyyn, jolla ei muinaisen laitoksen kanssa ole juuri muuta yhteistä kuin sama kiinteistö. Laitoksen ja siellä tehtävän työn luonne ovat nykyään niin toiset. Kirjan vaikuttavuus perustuu pitkälti korkeatasoisiin uusiin kuviin. Vanhaa aineistoa ei juuri mukaan ole otettu, ja myös tilastot miltei loistavat poissaolollaan. Kiinnostavaa olisikin ollut syvällisempi vertailu vanhojen ja nykyisten kasvatustapojen välillä. Muutamat äskettäin tehdyt haastattelut eivät valitettavasti kerro paljonkaan sadan vuoden aikana tapahtuneesta tai koulukotien muutoksesta. (RT) Eva-Liisa Nikula: Elämää etsimässä Pohjolakoti 100 vuotta. Nuorten Ystävät ry 2015. 130 s. Uudistuva mielenterveystyö -teos pyrkii opastamaan alaan ymmärrettävästi. Oppikirja kuvaa mielenterveyshoitotyön auttamismenetelmiä, ja samalla potilaiden ja asiakkaiden omat voimavarat halutaan osaksi hoitoa ja kuntoutusta. Kirja lähtee siitä, että mielenterveys on yhä keskeisempi osa ihmisen hyvinvointia ja toimintakyvyn ylläpitoa. Korjaavan mielenterveystyön rinnalle tärkeäksi on noussut mielenterveyden edistäminen ja sen ylläpitäminen. Jokainenhan on itse myös oman mielenterveytensä työntekijä. Kansalaisten itsehoitotaidot ja osallistuminen itseään koskeviin päätöksiin ovat mielenterveystyötä. Itsehoitoon liittyvät kysymykset esitetään kirjassa arkisesti. Ne nivoutuvat sekä varsinaiseen mielenterveystyöhön että tukeen kriiseissä ja vaikeuksissa. Teos sisältää myös hoitajan ja auttajan ammattieettistä pohdintaa, koska vanha potilas-hoitajasuhde ei enää välttämättä pitkälle kanna. Kirja on tarkoitettu lähinnä hoito- ja sosiaalityön opiskelijoille. Jo ammatissa toimiville ja muille mielenterveystietoa tarvitseville se tarjoaa ajankohtaista tietoa. (RT) Heli Hätönen, Marjo Kurki, Tuulevi Larri, Maria Vuorilehto: Uudistuva mielenterveystyö. Edita 2014. 264 s. motiivi 19
TYÖSSÄ VIRTAA YÖTÄ PÄIVÄÄ Kun metroliikenteessä joskus tökkii, se tietää sähköä ja säpinää sähköasentaja Noora Ryhäselle. Ryhäsen ja hänen työtovereidensa tehtävänä on varmistaa katkeamaton sähkönsyöttö metroradalle ja että kaikki on niin kuin olla pitää. SAIJA HEINONEN KUVAT SAMI PERTTILÄ 20 motiivi