Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 1 OPETUSSUUNNITELMA Autoalan perustutkinto Autokorinkorjauksen osaamisala, autokorinkorjaaja Automaalauksen osaamisala, automaalari Autotekniikan osaamisala, ajoneuvoasentaja Varaosamyynnin osaamisala, varaosamyyjä Moottorikäyttöisten pienkoneiden osaamisala, pienkonekorjaaja Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma koskee - ammatillista peruskoulutusta - näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta - oppisopimuksen tietopuolisia opintoja Voimassa 1.8.2015 alkaen
Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Tutkintokohtainen opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä tutkinnon perusteiden ja Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman kanssa. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4 1 AUTOALAN PERUSTUTKINTO... 5 1.1 Ammattialan kuvaus... 5 1.2 Tutkinnon muodostuminen... 5 1.3 Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa... 6 1.4 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat... 9 1.5 Alan ammatit opintopolkuesimerkkejä... 9 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 11 2.1 Autotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 11 2.1.1 Auton tai moottoripyörän huoltaminen (45 osp)... 11 2.1.2 Auton korjaaminen (45 osp)... 14 2.2 Autokorinkorjauksen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 17 2.2.1 Huolto- ja korjaustyöt (30 osp)... 17 2.2.2 Pintavauriotyöt (30 osp)... 19 2.2.3 Mittaus- ja korivauriotyöt (30 osp)... 22 2.3 Automaalauksen osaamisalan pakolliset opinnot... 24 2.2.1 Huolto- ja korjaustyöt (30 osp)... 24 2.3.1 Pohjustustyöt (30 osp)... 24 2.3.2 Ruiskumaalaustyöt (30 osp)... 26 2.5 Varaosamyynnin osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 28 2.2.1 Huolto- ja korjaustyöt (30 osp)... 28 2.5.1 Varaosamyyntityö ja asiakaspalvelu (30 osp)... 28 2.5.2 Varastonhallinta (30 osp)... 30 2.6 Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 31 2.1.1 auton tai moottoripyörän huoltaminen (45 osp)... 31 2.6.1 Pienkoneiden korjaaminen (45 osp)... 31 2.7 Valinnaiset tutkinnon osat... 33 2.7.1 Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus (15 osp)... 33 2.7.2 Rengastyöt (15 osp)... 35 2.7.3 Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus (15 osp)... 36 2.7.4 Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus (15 osp)... 37 2.7.5 Hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien korjaus (15 osp)... 38 2.7.6 Paineilmajarrujen testaus ja korjaus (15 osp)... 40 2.7.7 Maalauksen esikäsittelytyöt (15 osp)... 41 2.7.8 Auton turvavarustetyöt (15 osp)... 42 2.7.9 Auton korin sähkövarustetyöt (15 osp)... 44 2.7.10 Auton lisävarustetyöt (15 osp)... 45 2.7.11 Eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt (15 osp)... 46 2.7.12 Autokorintyöt (15 osp)... 47 2.7.13 Kuviomaalaustyöt (15 osp)... 49 2.7.18 Vapaa-ajan ajoneuvojen sekä niiden varaosien myyntityö (15 osp)... 50 2.7.19 Lisävaruste- ja tarvikemyyntityö (15 osp)... 51 2.7.20 Rengas- ja vannemyynti (15 osp)... 52 2.7.21 Maastoajoneuvojen, mopojen ja mopoautojen huolto ja korjaus (30 osp)... 53 2.7.25 Varaosavaraston hoitaminen (15 osp)... 55 2
2.7.26 Varaosatyö ja varaston hallinta (15 osp)... 56 2.7.27 Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp)... 57 2.7.28 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta... 59 2.7.29 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta... 59 2.7.30 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa... 59 2.7.31 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa... 59 2.7.32 Yrityksessä toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa... 61 2.7.33 Huippuosaajana toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa... 63 2.7.34 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa 65 2.7.35 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa... 65 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT... 65 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)... 66 3.1.1 Äidinkieli... 66 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi... 69 3.1.3 Vieras kieli, englanti... 72 3.2 Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen (9 osp)... 76 3.2.1 Matematiikka... 76 3.2.2 Fysiikka ja kemia... 79 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen... 82 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp)... 86 3.3.1 Yhteiskuntataidot... 86 3.3.2 Työelämätaidot... 89 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta... 91 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto... 93 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osp)... 96 3.4.1 Kulttuurien tuntemus... 96 3.4.6 Osa alue kohdista 3.1.1. 3.3.4.... 99 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 104 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia... 104 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia... 104 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja... 105 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja... 105 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia... 105 5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT... 105 6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA... 106 6.1 Arviointi... 106 6.2 Työssäoppiminen... 108 6.3 Ohjaus... 109 Liitteet Autoalan perustutkinnon perusteet 2015 (Opetushallitus) www.esedu.fi sivuston Opetussuunnitelmat-alasivulta löytyvät Pedagoginen ohjelma liitteineen Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat Opintojen jaksotussuunnitelmat Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma 3
JOHDANTO Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon suorittamista ohjaa tutkintokohtainen opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on tarkoitettu sekä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Opetussuunnitelma perustuu tutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Jokaisesta tutkinnon osasta on linkki OPH:n eperusteet-palveluun, josta saa tarkat tiedot tutkinnon osan arviointikriteereistä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää mm. ammattialan kuvauksen, tutkinnon muodostumisen, tutkinnon rakenteen ja tutkinnon osien tarjonnan, suorittamisjärjestyksen ja toteuttamistavat, esimerkkejä opintopoluista sekä kaikkia perustutkintoja koskevia yleisiä ohjeita. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa, ja sen on vahvistanut oppilaitoksen johtoryhmä. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat nähtävillä oppilaitoksen nettisivuilla (www.esedu.fi) Opetussuunnitelmat-alasivuilla. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat osa Etelä-Savon ammattiopiston Pedagogista ohjelmaa, joka toimii samalla oppilaitoksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien lakisääteisenä yhteisenä osana. Pedagoginen ohjelma sisältää pedagogisen toiminnan ja kehittämisen linjaukset sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa koskevat lakisääteiset päätökset. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluu tämän asiakirjan lisäksi erilaisia opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia. Kullekin peruskoulutuksena tutkintoa suorittavalle opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman pohjalta oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen liittyvä asiakirja Wilmassa. Opiskelija saa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan ohjausta sekä ryhmänohjaajalta että opinto-ohjaajalta. Opiskelijaa tekee HOPSissa omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa ja muokata opintojen edetessä. Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisen suunnitelma, joka käsittää hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamisen suunnitelma dokumentoidaan Wilmaan. Oppisopimusopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, HEO. 4
1 AUTOALAN PERUSTUTKINTO 1.1 AMMATTIALAN KUVAUS Autoalan tehtävänä on yhteiskunnan yksityisen ja joukkoliikenteen sekä tavarakuljetusten ja muiden logististen palvelujen ja ihmisten liikkumiseen liittyvien harrastusten turvaaminen. Alalle koulutetaan ajoneuvoasentajia, autokorinkorjaajia, automaalareita ja varaosamyyjiä. Autoala toimintaympäristönä on kansainvälinen. Toiminta määräytyy kansainvälisesti yhtenevien ohjeiden sekä asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Laadun merkitys korostuu kaikissa asiakaspalvelutehtävissä. Materiaalin kierrätys ja uudelleenkäyttö edellyttävät puolestaan uusien asioiden oppimista. Ammattitaidollisia tavoitteita ovat moniosaaminen, palvelun laatu ja yhteistyökyky. Autoalan työtehtävissä on osattava soveltaa monipuolisesti tietoja ja taitoja sekä käyttää uutta tekniikkaa. Työsuoritukset on osattava tehdä tehokkaasti, taloudellisesti ja turvallisuutta edistävästi, työsuojelua edistävin menetelmin ja ympäristöhaittoja välttäen. Asennuksiin, korjauksiin ja huoltotöihin liittyviä tyypillisiä työpaikkoja ovat auto- ja autotarvikeliikkeet, autokorjaamot ja huoltoasemat. Ajoneuvoasentajilla, autokorinkorjaajilla ja automaalareilla on varsinaisten korjaamotöiden lisäksi valmiudet työskentelyyn autoteollisuudessa ja esimerkiksi erilaisia ajoneuvokoreja, erikoisajoneuvoja ja asuntovaunuja valmistavassa teollisuudessa. Autokaupan keskittyminen jatkuu edelleen. Uudet kauppatavat tulevat yhä merkittävämmiksi. Internet yleistyy tuotteiden ja palveluiden myynnissä. Sähköinen kaupankäynti on tuonut uusia vaatimuksia alan palvelutoimintaan. Teknologian nopean kehityksen jatkuva seuraaminen ja uuden tekniikan osaaminen on alalla yhä tärkeämpää. Varsinaisen ammattitaidon lisäksi tarvitaan yhteistyötaitoja, oma-aloitteisuutta, yrittäjyyttä ja valmiuksia jatkuvaan itsensä kehittämiseen. 1.2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Perustutkinto muodostuu - ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), - yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja - vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Osaamispisteet (osp) koskevat vain ammatillista peruskoulutusta (ns. nuorten koulutusta). Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perustai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon. 5
Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Etelä-Savon ammattiopisto ei pääsääntöisesti vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista, lukuun ottamatta lukio-opintoja. Tutkinnon rakenteen kuvaus löytyy tutkinnon perusteista ja Opetushallituksen ylläpitämästä opintopolku.fi eperusteet palvelusta: ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon muodostuminen ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto): Tutkinnon muodostuminen 1.3 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa. Muodostumistaulukon numerointi noudattaa tutkinnon rakennetta kuvaavan taulukon ja tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman numerointia. Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa Osaamispisteet koskevat vain ammatillista peruskoulutusta. Näyttötutkinnot muodostuvat vain ammatillisista tutkinnon osista. Taulukon numerointi noudattaa tutkinnon perusteiden numerointia. Osaamispisteet (osp) Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto AUTOALAN PERUSTUTKINTO 180 2 Ammatilliset tutkinnon osat 135 2.1 Autotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 90 2.1.1 Auton tai moottoripyörän huoltaminen 45 2.1.2 Auton korjaaminen 45 2.2 Autokorinkorjauksen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 90 2.2.1 Huolto- ja korjaustyöt 2.2.2 Pintavauriotyöt 2.2.3 Mittaus- ja korivauriotyöt 30 30 30 2.3 Automaalauksen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 90 2.2.1 Huolto- ja korjaustyöt 2.3.1 Pohjustustyöt 2.3.2 Ruiskumaalaustyöt 2.5 Varaosamyynnin osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 30 30 30 90 2.2.1 Huolto- ja korjaustyöt 30 2.5.1 Varaosamyyntityö ja asiakaspalvelu 30 2.5.2 Varastonhallinta 30 6
2.6 Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 90 2.1.1 Auton tai moottoripyörän huoltaminen 45 2.6.1 Pienkoneiden korjaaminen 45 2.7 Valinnaiset tutkinnon osat 45 2.7.1 Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus 15 2.7.2 Rengastyöt 15 2.7.3 Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus 15 2.7.4 Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus 15 2.7.5 Hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien korjaus 15 2.7.6 Paineilmajarrujen testaus ja korjaus 15 2.7.7 Maalauksen esikäsittelytyöt 15 2.7.8 Auton turvavarustetyöt 15 2.7.9 Auton korin sähkövarustetyöt 15 2.7.10 Auton lisävarustetyöt 15 2.7.11 Eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt 15 2.7.12 Autokorintyöt 15 2.7.13 Kuviomaalaustyöt 15 2.7.18 Vapaa-ajan ajoneuvojen sekä niiden varaosien myyntityö 15 2.7.19 Lisävaruste- ja tarvikemyyntityö 15 2.7.20 Rengas- ja vannemyynti 15 2.7.21 Maastoajoneuvojen, mopojen ja mopoautojen huolto ja korjaus 30 2.7.25 Varaosavaraston hoitaminen 15 2.7.26 Varaosatyö ja varaston hallinta 15 2.7.27 Yritystoiminnan suunnittelu 15 2.7.28 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10 15 osp 2.7.29 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* 2.7.30 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* - 2.7.31 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5-2.7.32 Yrityksessä toimiminen 15-2.7.33 Huippuosaajana toimiminen 15-2.7.34 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp - 2.7.34.1 Autokorin huolto, 5-15 osp - 2.7.34.2 Pienkoneiden huolto ja korjaus, 5-15 osp - 2.7.34.3 Pienkoneiden tekniikka ja varaosien myyntityö, 5-15 osp - 2.7.34.4 Ajoneuvojen rakenne ja katsastuskorjaus, 5-15 osp - 2.7.35 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp - * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. 7
3 Yhteiset tutkinnon osat 35-3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11-3.1.1 Äidinkieli 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3.1.3 Vieraat kielet - - - 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9-3.2.1 Matematiikka 3.2.2 Fysiikka ja kemia 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen - - - 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8-3.3.1 Yhteiskuntataidot 3.3.2 Työelämätaidot 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto - - - - 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7-3.4.1 Kulttuurien tuntemus 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 - - 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10-4.1 Ammatillisia tutkinnon osia - 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia - 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja - 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja - 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia - 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat - Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 35 osaamispistettä (Etelä-Savon ammattiopisto). Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Tässä opetussuunnitelmassa kuvattu yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden tarjonta koskee Mikkelin toimipisteitä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten 8
ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 1.4 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmä- ja paikkakuntakohtaisiin jaksotussuunnitelmiin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen etenemisaikatauluun. 1.5 ALAN AMMATIT OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ Autotekniikan osaamisala Autotekniikan osaamisalan suorittanut osaa toimia ajoneuvoasentajan tehtävässä. Hän osaa huoltaa ja korjata asiakkaan ajoneuvon sekä palvella asiakasta. Hän tuntee alansa lainsäädännön asettamat vaatimukset ja osaa varmistaa ajoneuvon liikenneturvallisuuden ja toimivuuden. Hän hallitsee huolto- ja korjaustöihin liittyvät tavallisimmat työmenetelmät ja osaa valita oikeat aineet ja tarvikkeet. Hän tuntee työhönsä liittyvät vastuut ja velvoitteet sekä työn turvalliseen tekemiseen liittyvät työsuojelusäädökset. Hän osaa käyttää alalla yleisesti esiintyviä tiedonhankinta- ja viestintävälineitä. AJONEUVOASENTAJAN POLKU (HENKILÖAUTOMEKAANIKKO) Auton tai moottoripyörän huoltaminen Auton korjaaminen Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus Auton korin sähkövarustetyöt Rengastyöt Autokorinkorjauksen osaamisala Autokorinkorjauksen osaamisalan suorittanut tietää autokorin rakenteeseen ja materiaaleihin liittyvät asiat sekä osaa erilaisia lämpökäsittelymenetelmiä. Hän joutuu autoa korjattavaksi purkaessaan sekä korjauksen jälkeen kootessaan käsittelemään auton muuta tekniikkaa, kuten esim. mekaanisia osia ja elektroniikkaa. Näistä työvaiheista selvitäkseen hänellä on asennusteknisiä taitoja. Hän osaa käyttää erilaisia korinkorjausmenetelmiä sekä tuntee auton pintakäsittelyyn liittyvät asiat. Autokorinkorjaaja tuntee auton yleisimmät alusta-, moottori- ja sähkölaiterakenteet. Hän selviytyy ammatissa tarvittavista hitsauksista, liitoksista, ohutlevytöistä ja metallien liimauksista. Hän tunnistaa korirakenteiden materiaalit ja osaa niiden edellyttämät korjaukset. Hän osaa tehdä pintaosien oikaisutyöt, korinosien oikaisun, vaihdon ja sovituksen sekä lasien vaihdon ja tuntee korinsähkötekniikan perusteet. 9
KORIKORJAAJAN POLKU Huolto- ja korjaustyöt Pintavauriotyöt Mittaus- ja korivauriotyöt Maalauksen esikäsitteytyöt Varaosatyö ja varaston hallinta Auton turvavarustetyöt Automaalauksen osaamisala Automaalauksen osaamisalan suorittanut hallitsee erilaisten materiaalien pintakäsittelyn, perusmaalaukset sekä auton korjausmaalauksen. Automaalari tarvitsee töissään korikorjaukseen liittyviä taitoja. Hän tuntee auton yleisimmät alusta-, moottori- ja sähkölaiterakenteet ja osaa tehdä niiden yksinkertaiset huollot. Hän osaa irrottaa, merkitä ja kiinnittää korin osat ja tehdä esikäsittelytyöt, auton suojauksen, pohjustustyöt ja ruosteenpoiston. Hän tuntee automaalaamoissa käytettävät hiomakoneet, hiontatekniikat ja -materiaalit, pohjatyöt, pohja- ja ruosteenestomaalit sekä eristys-, hioma- ja täytemaalit. Hän tuntee pintamaalauksen työvaiheet, osaa sekoittaa ja sävyttää värit ja tehdä paikka- ja häivytysmaalaukset. Hän tuntee korin muovilaadut ja niihin sopivat esikäsittely-, puhdistus-, pohjustus- ja pintamaalausmateriaalit ja -menetelmät. Hän ottaa työssään huomioon työturvallisuuden, taloudellisuuden, kuluttajansuojalain, korjausehdot ja asiakaspalvelun. AUTOMAALARIN POLKU Huolto- ja korjaustyöt Pohjustustyöt Eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt Autokorintyöt Ruiskumaalaustyöt Kuviomaalaustyöt Varaosamyynnin osaamisala Varaosamyynnin osaamisalan suorittanut osaa myydä, markkinoida ja palvella asiakasta. Hän hallitsee ajoneuvojen tekniikan sillä tasolla, että asiakaspalvelu ja myyntityö sujuvat joutuisasti. Hän osaa käyttää eri automerkkien ja riippumattomien varaosaliikkeiden tietokonepohjaisia ohjelmia ja hakemistoja sekä osaa varaosa- ja varastoalan tehtäviä käsin ja koneellisesti esim. automaattisilla laitteilla. Hän osaa tehdä varaston asiakirjat ja varastokirjanpidon käsin tai tietotekniikkaa käyttäen. Varaosamyyjä osaa logistiikan perusvalmiuksiin kuuluvat asiat, kuten tavaran varastoinnin, talouden pidon, kierrätyksen ja tietoverkkojen käytön. Hän tuntee varastotalouden ja sen vaikutuksen yrityksen talouteen sekä kansainvälisten materiaalivirtojen perustoiminnat. Varaosamyyjän tutkinnon suorittaneet sijoittuvat kaupan, teollisuuden, liikenteen ja julkisen sektorin palvelukseen. 10
VARAOSAMYYJÄN POLKU Huolto- ja korjaustyöt Varastonhallinta Varaosamyyntityö ja asiakaspalvelu Rengas- ja vannemyynti Lisävaruste- ja tarvikemyyntityö Vapaa-ajan ajoneuvojen sekä niiden varaosien myyntityö 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 AUTOTEKNIIKAN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 2.1.1 AUTON TAI MOOTTORIPYÖRÄN HUOLTAMINEN (45 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä auton tai moottoripyörän pesun, vahauksen ja tarkastaa mahdolliset korivauriot tunnistaa huollon yhteydessä esiin tulevat korroosioneston puutteet ja osaa neuvoa asiakasta jatkotoimenpiteitä varten tehdä auton tai moottoripyörän kuntohuollon tehdä auton tai moottoripyörän määräaikaishuollon valmistajan huolto-ohjelman mukaan jakopään huolto-osien vaihdon jarrujen huolto-osien vaihdon tehdä pyörien tarkastuksen ja tuntee rengasmääräykset sekä osaa tehdä rengastyön käyttää auton tai moottoripyörän huoltoon tarkoitettuja työvälineitä ja laitteita sekä säilyttää ja huoltaa niitä oikealla tavalla hoitaa asiakaspalvelutilanteen käyttää huoltotarvikkeita sekä jätteiden lajittelun ja uusiokäytön huolehtia ympäristönsuojelusta, työturvallisuudesta ja työpisteensä siisteydestä ottaa huomioon korjausehdot ja autoalan keskeisen lainsäädännön vaikutukset omassa työssään käyttää tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja alan ohjelmistoja alalla tarvittavan sanaston tunnistaa töissään työturvallisuusriskit ja tietää, miten välttää vaaratilanteet ja miten vaaratilanteessa tulee toimia, sekä tuntee yleistiedot ensiavun antamisesta edistää toiminnallaan työssään ja työyhteisössään yritystoiminnan tuloksellisuutta ylläpitää työkykyään. 11
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Ammattitaidon osoittamistavat tuntee yrittäjyyden periaatteen huoltotöissä. suorittaa SFS 6002 pätevyyden Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä autokorjaamossa tai moottoripyöräkorjaamossa autoon tai moottoripyörään huollon. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Työturvallisuus ja ympäristö Auton kori ja rakenne Keskeiset sisällöt Autoalan korjausehdot Autoalan työturvallisuus Tulityöohjeet Työkyvyn ylläpitäminen Huolehtii ympäristönsuojelusta Siisteys Asiakaspalvelu Yrittäjämäinen toiminta Ajoneuvon puhdistus Korroosio ja korroosionesto Korin rakenne Korin osien tunteminen Korimateriaalin tuntemus Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Tulityö, työturva, hätäensiapukoulutus Ergonomia Työskentelymenetelmät, työsuojelulaki Ympäristöystävällisyys, lajittelu Kausihuolto, perusteellinen puhdistus ja tarkastus Korroosiosuojauksen tarkistus Korroosiosuojauksen vaurioiden korjaus 12
Liitosmenetelmät ja materiaalit Ajoneuvon rakenne Sähkötekniikan perusteet Kuntohuolto Jarru-, alusta- ja rengastyöt Moottorin ja voimansiirron huolto Määräaikaishuolto ja asiakaspalvelu Raaka-ainetaloudellisuus Jätteiden uusiokäyttö Yleisimmät liitosmenetelmät Osien nimet -sanasto Ajoneuvon järjestelmien toiminta ja tarkoitus Järjestelmien toiminta Sähköturvallisuus Perussuureet ja kaavat Peruslaskutoimitukset Sähkökaaviot TVT Pyrotekniikka Korjaus- ja huolto-ohjeet Työvälineiden käyttö-, huolto ja korjaus Rengasmääräykset Auton mekaanisen kunnon tarkastus Yksinkertaisten mekaanisten vikojen korjaus Ajoneuvon suojaaminen Jarrujen huolto-osien vaihto Rengasmääräykset ja tarkistukset Yleisimmät alustankorjaustyöt Jakopään huolto-osien vaihto Moottorin yleisimmät huoltotoimenpiteet Voimansiirron yleisimmät huoltotoimenpiteet Työn vastaanotto ja luovutus Kustannusarvio Huolto-ohjelman käyttäminen Huoltotyökalujen käyttö TVT-laitteiden ja ohjelmien käyttö Hitsausmenetelmien tunnistus Liitosmenetelmien tunnistus Kierrejärjestelmät ja liitokset Mig/mag-hitsauksen suoritus Eri rakenteiden tuntemus Moottorien toiminta Jarru- ja voimansiirron rakenne SFS 6002 Mittausharjoitukset Kytkentäkaavion lukeminen Laite tuntemus Mittalaitteiden käyttö Ohjeiden käyttö Mittalaitteiden käyttö Katsastusmääräykset Yksinkertaiset jarru- ja alusta korjaukset Pakokaasutesti Auton liikenneturvallisuuden tarkistaminen Rengastyöt Jousien ja iskunvaimentimien vaihto Jarrupalojen ja levyjen vaihto Jarrujen ilmaus ja testaus Jakopäähuolto Öljyjen, tulppien, suodattimien vaihto Venttiilien säätö Asiakastyön vastaanotto ja luovutus Korjaamo-ohjelmien käyttö Varaosahallinta 13
Vaadittavat erillispätevyydet SFS 6002 Työturvallisuuskortti (suositeltava) EA1 (suositeltava) Muuta huomioitavaa 2.1.2 AUTON KORJAAMINEN (45 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa jarrujen vian haun ja korjauksen pyörän tuentaan liittyvän vian haun ja korjauksen mitata ja säätää pyörien asentokulmat korjata perus-, yksilevykytkimen vaihtaa vetoakselin murrosnivelen tehdä auton tarkastuksen määräaikaiskatsastusta varten käynnistinmoottorin ja latausgeneraattorin kunnon määrityksen ja vaihdon diagnosoida kansitiivistevaurion tehdä ohivuotomittauksen perusmoottoriin tehdä pakokaasumittauksen bensiini- ja dieselmoottoriseen autoon kunnostaa ajovalot käyttää auton korjaukseen tarkoitettuja työvälineitä ja laitteita sekä säilyttää ja huoltaa niitä hoitaa asiakaspalvelutilanteen ja neuvoa asiakasta ottaa huomioon kuluttajansuojalain ja autoalan keskeisen lainsäädännön vaikutukset omassa työssään alalla tarvittavan sanaston auton kokonaisrakenteen ja järjestelmien toimintatavan sekä niihin liittyvien fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hyödyntämisen ottaa huomioon auton turvavarusteet korjauksia tehdessään ilmastointilaitteeseen liittyvät työturvallisuus ja ympäristötekijät käyttää korjaamon tietojärjestelmää. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee moottorin ohjausjärjestelmän ja sähkökaavioiden periaatteen autokorjaamotoimintaan liittyvän pyroteknisten laitteiden käsittelyn ympäristö- ja työturvallisuusvaatimukset ilmastointilaitteisiin liittyen yrittäjyyden periaatteen korjaustöissä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä korjaustöitä ajoneuvokorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että 14
osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Auton korjaaminen Jarrujen korjaustyöt Alustan korjaustyöt Nelipyöräsuuntaus Keskeiset sisällöt Jarruja ja jarrutöitä koskevan lainsäädäntö Jarrujen toiminnan tarkistus ja vianhaku Jarrujen mekaniikan korjaustyöt Jarruhydrauliikan korjaustyöt Pyöräntuennan ja ohjauslaitteiden kunnon tarkistus Pyöräntuennankorjaukset valmistajan ohjeiden ja lainsäädännön mukaan Pyörän laakeroinnin tarkistus ja korjaus Erilaisten jousitus- ja pyöräntuentalaitteiden rakenteen tunteminen Pyörän asentokulmien vaikutukset Nelipyörämittaus Pyöräkulmien säätö valmistajan ohjeiden mukaan Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Jarrujen testaus dynamometrillä Jarrujärjestelmän kunnon tarkistus ja korjausehdotusten teko Jarrujen kunnostaminen tieliikennelain edellyttämään kuntoon Ajoneuvon pyörän tuentalaitteiden käyttökunnon määrittäminen Jousituksen toimintakunnon tarkistus Pyöränlaakerin kuluneisuuden tunnistaminen Ohjauslaitteiden käyttökunnon määritys Ajoneuvon renkaiden virhekulumien tunnistaminen Ajoneuvon pyörän suuntauksen suorittaminen 15
Renkaiden kulumavirheet Ajoneuvon oikeanlaisen ajokäytöksen toteaminen Katsastustarkistus Autosähkötekniikan perusteet Moottorin kunnon määritys Voimansiirto Sähköiset järjestelmät Tunteen ajoneuvon kuntoa säätelevän lainsäädännön Tuntee pakokaasujen koostumuksen ja niihin vaikuttavat seikat Korroosion vaikutus ajoneuvon käyttöturvallisuuteen Teknisesti ja taloudellisten kannattavien korjausten arviointi Kytkentäkaaviot Sähkötekniikan peruslait Käynnistys- ja latausjärjestelmien rakenne ja toiminta Sähköenergian varastointi Sähkön mittaustekniikka Ajoneuvon valaistusjärjestelmät Moottorin rakenne ja toiminta Moottorin toimintaedellytykset Moottorin kunnon merkitys pakokaasupäästöihin Ympäristönäkökohtien huomiointi Voimansiirron rakenne ja toiminta Välityssuhteiden vaikutus Ajoneuvojen voimansiirto laitteiden toiminta kunnon määritys Tuntee ilmastointilaitteeseen ja turvatekniikkaan liittyvät työturvallisuus- ja ympäristötekijät Diagnostiikkatesterien käyttö Moottorin ohjausjärjestelmän toiminta Sähköisten järjestelmien perusrakenne Suorittaa pakokaasupäästöjen mittauksen Suorittaa ajoneuvon katsastustarkistuksen tarkistuskaavakkeen mukaan Laatii korjausehdotukset ajoneuvon katsastuskuntoon saattamiseksi Suorittaa tarvittavat korjaukset ajoneuvon saattamiseksi tieliikennekelpoiseksi Käyttää kytkentäkaaviota sähköisten vikojen paikallistamisessa Lataus- ja käynnistysjärjestelmien kunnon määritys ja vianetsintä leismittarin käyttö sähkövikojen korjauksessa Moottorin mekaanisen kunnon mittaus ja toimintakunnon määritys Moottorin vuotojen paikallistaminen ja kunnostus Moottoritesterien käyttö moottorien kunnon diagnosoinnissa Kytkimen toimintakunnon määritys ja kunnostus Voimansiirto akseleiden kunnon määritys ja kunnostus Voimansiirron vuotojen diagnosointia ja kunnostus Voimansiirron toimintakunnon määritys ja korjaus ehdotusten teko Turvatekniikan toimintakunnon määritys ja komponenttien vaihto Ilmastoinnin toimintakunnon määritys työturvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioiden 16
Sähköisten järjestelmien vianhakumenetelmien tunteminen Diagnostiikkatesterien käyttö Asiakaspalvelu- ja korjaamotoiminta Vaadittavat erillispätevyydet - - Asiakaspalvelun periaatteet Korjaamon tietojärjestelmät Yrittäjyyden periaatteet korjaamotoiminnassa Aune-korjausehdot Muuta huomioitavaa Opiskelee osaa käyttää korjaamotoiminnan tietojärjestelmiä Osaa toimia asiakaspalvelutilanteissa Ymmärtää korjaamotoiminnan taloudelliset edellytykset 2.2 AUTOKORINKORJAUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 2.2.1 HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa hoitaa asiakaspalvelutilanteen ottaen huomioon moottoriajoneuvojen korjausehdot ja autoalan keskeisen lainsäädännön vaikutukset omassa työssään neuvoa asiakasta auton teknisissä ongelmissa alalla tarvittavan sanaston auton kokonaisrakenteen ja järjestelmien toimintatavan hakea ja noudattaa autonvalmistajan korjausohjeita käyttää auton huoltoon ja korjaukseen tarkoitettuja työvälineitä ja laitteita sekä säilyttää ja huoltaa niitä oikealla tavalla suorittaa auton korinhuollon tunnistaa auton korihuollon yhteydessä esiin tulevat korroosioneston puutteet ja osaa neuvoa asiakasta jatkotoimenpiteistä tehdä auton pyörien tarkastuksen suorittaa auton tarkastuksen mekaanisella tasolla määräaikaiskatsastusta varten korjata tarkastus- ja huoltotöiden yhteydessä havaitsemiaan yksinkertaisia vikoja autoalalle sovellettavia sähkötekniikan peruslakeja siten, että pystyy tekemään jännitemittauksia lukea yksinkertaisia auton sähkökaavioita käyttää tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja alan ohjelmistoja suojata ajoneuvon huolto- ja korjaustoimenpiteiden ajaksi toimia tulitöistä annettujen turvallisuusmääräysten mukaisesti huolehtia työpaikkansa työsuojelusta ja ympäristönsuojelusta 17
autokorjaamotoiminnassa käytettävien pyroteknisten laitteiden käsittelyn käyttää raaka-aineita taloudellisesti sekä osaa lajitella syntyneet jätteet ja tuntee uusiokäytön periaatteet ylläpitää työkykyään yrittäjyyden periaatteet huolto- ja korjaustöissä. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suorittaa SFS 6002 pätevyyden. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä huolto- ja korjaustöitä ajoneuvokorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Työturvallisuus ja ympäristö Keskeiset sisällöt Autoalan korjausehdot Autoalan työturvallisuus Tulityöohjeet Työkyvyn ylläpitäminen Huolehtii ympäristönsuojelusta Siisteys Asiakaspalvelu Yrittäjämäinen toiminta Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Tulityö, työturva, hätäensiapukoulutus Ergonomia Työskentelymenetelmät, työsuojelulaki Ympäristöystävällisyys, lajittelu 18
Auton kori ja rakenne Liitosmenetelmät ja materiaalit Ajoneuvon rakenne Sähkön perusteet Kuntohuolto Ajoneuvon puhdistus Korroosio ja korroosionesto Korin rakenne ja materiaalit Alan sanasto Raaka-ainetaloudellisuus Jätteiden uusiokäyttö Yleisimmät liitosmenetelmät Alan sanasto Kokonaisrakenne Järjestelmien toiminta Sähköturvallisuus Perussuureet ja kaavat Peruslaskutoimitukset Sähkökaaviot Tvt Pyrotekniikka Korjaus- ja huolto-ohjeet Työvälineiden käyttö-, huolto ja korjaus Rengasmääräykset Auton mekaanisen kunnon tarkastus Yksinkertaisten mekaanisten vikojen korjaus Ajoneuvon suojaaminen Kausihuolto, perusteellinen puhdistus ja tarkastus Korroosiosuojauksen tarkistus Korroosiosuojauksen vaurioiden korjaus Hitsausmenetelmien tunnistus Liitosmenetelmien tunnistus Kierrejärjestelmät Mig/mag-hitsauksen suoritus Eri rakenteiden tuntemus Moottorien toiminta Jarru- ja voimansiirron rakenne SFS 6002 Mittausharjoitukset Kytkentäkaavion lukeminen Laitetuntemus Mittalaitteiden käyttö Ohjeiden käyttö Mittalaitteiden käyttö Katsastusmääräykset Yksinkertaiset jarru- ja alusta korjaukset Pakokaasutesti Auton liikenneturvallisuuden tarkistaminen Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa 2.2.2 PINTAVAURIOTYÖT (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa määrittää erilaisten menetelmien avulla auton korin pintavaurioiden suuruuden, jonka perusteella hän osaa tehdä työsuunnitelman suojata vaurioille alttiit kohdat lisävaurioiden ehkäisemiseksi 19
tunnistaa autoissa käytettävät pintaosien yleisimmät materiaalit ja tehdä niille korjaukset ottaen huomioon automerkki- ja mallikohtaiset korjausohjeet sekä työmenetelmät pohjustaa maalattavan työkohteen hyvää korjaustyötapaa noudattaen tehdä pintavaurion oikaisutyön asianmukaisia välineitä käyttäen sekä huolehtia kohteen korroosionehkäisyn säilymisestä määrittää tarvittavat varaosat ja materiaalit suorittaa korin pintaosien vaihdot, liitokset ja sovitukset tunnistaa korirakenteiden ja käytettävien materiaalien vaikutukset eri liitosmenetelmiin tunnistaa tarvittavat liitosmenetelmät ja niiden perusteet (Mag/Mig-hitsaus, Mig-kaarijuotto, vastushitsaus, niittaus/liimaus ja liimaus) muoviosien tunnistuksen ja korjaamisen liima- ja kumitiivistelasien vaihdon pintavauriotöiden yhteydessä esiintyvien varusteiden, osien ja kokonaisuuksien irrottamisen, purkamisen, kokoamisen ja kiinnittämisen siten, että ajoneuvo on liikenneturvallisessa kunnossa kokoamisen jälkeen tarkastaa ja viimeistellä auton luovutuskuntoon valita tarvittavat työkalut ja välineet oikein sekä käyttää ja hoitaa niitä käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua lajitella syntyvät jätteet yrittäjyyden periaatteet pintavauriotöissä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä pintavaurioiden korjaustöitä autokorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* 20