Pyöräilyn edistämisen toimenpiteet ja taloudelliset hyödyt

Pyöräilyn edistämisen toimenpiteet ja taloudelliset hyödyt Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 11.2.2014, Kuntatalo Liikenne, liikuttaminen ja liikkuminen Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi p. 040 419 4555 Kuva: Jyväskylän Pyöräilyseura

Esityksen sisältö 1. Tausta ja valtakunnalliset tavoitteet edistämistyölle 2. Pyöräilyn edistämisohjelmia eri kunnissa 3. Kuntien toimenpiteitä 4. HEAT-menetelmä ja esimerkkilaskelmia 5. Toimintamalleja yhteistyöstä 6. Johtopäätökset 7. Kulkulaari.fi ja Poljin.fi http://www.kulkulaari.fi/ http://www.poljin.fi/

Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 Strategiassa määritetty tavoite: Vuonna 2020 kävely-, pyörä- ja joukkoliikennematkojen yhteinen kulkutapaosuus nousee 32 prosentista 35-38 prosenttiin ja henkilöautomatkojen vastaavasti vähenee. Tämä merkitsee, että kävely- ja pyörämatkoja tehdään vuonna 2020 vähintään 20 % enemmän kuin vertailuvuonna 2005.

Konkretisoi LVM:n laatimaa strategiaa -> vuonna 2020 20% enemmän kävely- ja pyöräilymatkoja Monen toimijan yhteinen linjaus Valtakunnallinen tahtotila kuntien ja seutujen oman työn tueksi kunnat ja seudut erilaisia Fokus vaikuttavimmissa toimissa, joilla tehokkaimmin siirtymää lyhyistä henkilöautomatkoista www.liikennevirasto.fi/julkaisut/suunnitelmia

Jäsennys muutamien maiden pyöräilypolitiikasta. Lähde: Kävely ja pyöräilypolitiikka Euroopassa (LVM)

Lähde: Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020

90 % Autolla tehtyjen matkojen prosen osuus eri pituisilla matkoilla 80 % 18 % 14 % 70 % 18 % 60 % 50 % 40 % 30 % 10 % 60 % 67 % 69 % Henkilöauto, matkustajana Henkilöauto, kulje ajana 20 % 35 % 10 % 0 % alle 2,5 km 2,5-5 km 5-7,5 km yli 7,5 km Matkan pituus Tampereen kaupunkisedun kuntalaisten (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi) tekemät matkat

Lähde: Valpastin Oy / Kokkolan liikennetutkimus

Montako automatkaa pitäisi korvata kävely- tai pyörämatkoilla? Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn strategiatyö

Tärkeät valinnat (Asenteet ja liikkumistottumukset) Reitti selvä (Infrastruktuuri ja ympäristö) Kaikki lähellä (Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko) Järjestelmä toimii (Institutionaalinen ympäristö) 33 kärkitoimea näiden teemojen alla

Pyöräilyn edistämisohjelmia Suomessa Helsinki: Pyöräilyn edistämissuunnitelma 2024 Valmistui 2013. Pääpainona laatuväylät eli baanat, kunnossapidon kehittäminen ja pyöräilypalvelut. Lisäksi tehty hyöty-kustannuslaskelma eri investointivaihtoehdoista. 1 euro pyöräilyyn tuo 8 euron hyödyt Mukana terveysvaikutusten taloushyötylaskelma (HEAT) Lahti: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2025 Valmistui 2013. Pääpainona toimenpiteet koskien ihmisten asenteita, yhdyskuntarakennetta sekä infrastruktuuria.

Pyöräilyn edistämisohjelmia Suomessa Seinäjoki: Pyöräilykaupunkistrategia 2015 valmistui 2012. Seinäjoen kaupunki haluaa edistää pyöräilyn olosuhteita tarjoamalla laadukkaat väylät ja hyvät pyöräpysäköintimahdollisuudet. Pyöräilyn lisääntymiseen vaikutetaan kaupungissa myös tiedotuksen ja viestinnän keinoin. Tehty 10 lupausta pyöräilyn edistämiseksi. Tampereen seutu: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030 valmistui 2012. Työssä on määritelty yhteensä 31 alustavaa kärkitoimenpidettä, joita tarkennetaan liikennemuotojen yksityiskohtaisten toimenpidesuunnitelmien laatimisessa. Keskeisinä kärkitoimenpiteinä ovat seurantaryhmän perustaminen, kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävien kehittäminen sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien ylläpidon ja hoidon määrittäminen.

Pyöräilyn edistämisohjelmia Suomessa Joensuun seutu: Kävelyn ja pyöräilyn strategia 2020 Valmistui 2012. Painopisteinä: motivointi, reittien selkeys ja suoruus ja liikennejärjestelmän toimivuus. Turku: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Valmistui 2010. Painopisteet: Arkiliikunta, elämyksellisyys, liikenneturvallisuus, esteettömyys

Pyöräilyn edistämisohjelmia Suomessa Espoo: Pyöräilyn edistämisohjelma 2024 Valmistui 2013. Pääpainona radan varsien pyörätiet, liityntäpysäköinti ja viheryhteydet. Kangasala: Pyöräilyn edistämisohjelma Valmistuu 2013 Ylöjärvi: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Valmistuu 2013 Kokkola: Kokkolan pyöräilykaupunkiohjelma Valmistuu 2013 Vantaa: Pyöräilyn edistämisohjelma Valmistuu 2013 Vaasa: Pyöräilyn edistämisohjelma Valmistuu 2014

Kokkolan pyöräilykaupunkiohjelma

Kokkolan ohjelman sisältöä.

Lähde: Työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset, Kokkolan kaupunki (Mobinet Oy ja Valpastin Oy)

Lähde: Valpastin Oy / Kokkolan pyöräilykaupunkiohjelma. Talvipyöräilyn kokeilujakso.

Kävelyn ja pyöräilyn visio 2030 Tampereen kaupunkiseudulla kävellään ja pyöräillään merkittävästi nykyistä enemmän. Kaupunkiseutu on kestävän liikkumisen esimerkkialue Suomessa. JK, PP, JL kulkutapaosuus 2005: 40 % => 2030: 50 60 % Kävelyn ja pyöräilyn arvostusta omina liikkumismuotoina kasvatetaan. Vaikutetaan ihmisten mahdollisuuksiin vähentää henkilöauton käyttöä. Kävely ja pyöräily eivät kilpaile joukkoliikenteen kanssa, vaan mieluummin tukevat sitä. Lähde: Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma

Kulkutapaosuuksien kehittyminen ja tavoite Tampereen kaupunkiseudulla Lähde: Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma

Lähde: Valpastin Oy / Kangasalan kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman vuorovaikutustilaisuus

Pyöräilyn edistämisprosessi Aloite edistämisohjelman laatimisesta (työohjelma) Vuorovaikutteinen suunnittelu (kaupungin työntekijät, muut sidosryhmät, asukkaat Edistämisohjelman poliittinen hyväksyminen ja sitouttaminen kaupungin toimintaan. Viestintä ja vuorovaikutus tärkeässä osassa koko prosessin ajan Maankäyttö, kaavoitus ja liikenne Rakentaminen ja ympäristö Liikunta ja matkailu Asukkaat Aktiiviset yhdistykset ja muut sidosryhmät

Tapahtui Oulussa keskiviikkona 27.11.2013. Tiistaina satoi lunta/räntää muutama cm, joka jäi väylille Yöllä pakastui (-8 astetta). Illalla oli nähtävissä, että keskiviikon pyöräilykeli on surkea, jos mitään ei tehdä (eikä muuten tehty ) Tiistaina tulleet pyöräilyurat jäätyivät yöllä epätasaiseksi pinnaksi Hankala keli jatkui myös seuraavina päivinä (28.11. ja 29.11).. Lähde: Navico Oy, Timo Perälä 2014)

Kelin vaikutus pyöräilymääriin -20 % -38 % -36 % 2500 2000 1500 1000 500 0 Ma 25.11 Ti 26.11 Ke 27.11 To 28.11 Pe 29.11 Ma 1.12 Ti 2.12 Ouluhalli Ainolan puisto Lämpötila min. -5-8 1-4 -9-12 -14 Lämpötila max. 0 4 6 4-4 -3 2 Lähde: Navico Oy, Timo Perälä 2014) Pyöräilijämäärät Oulun kaupungin automaattisilta laskentapisteiltä

Pyöräilymäärien vähenemän kustannusvaikutus Oulussa tehdään noin 78 000 pyöräilymatkaa / päivä -> 231 000 km / pvä Oulun seudun liikennetutkimus 2009 (OUSELI) Ke 27.11. - Pe 28.11 huono keli vähensi noina 3 päivänä yhteensä noin 67 700 pyöräilymatkaa -> 196 000 km Jotenkin muuten liikutaan OUSELI 2009 Menetetään 0,3 1,3 /km pyöräilyn hyötyjä Käytetään arvoa 0,8 /km 10 % 90 % Liikenteen hiukkaspäästöt Matka-aikakustannukset Onnettomuusvaikutukset Terveysvaikutukset - 151 142 3 sairaanhoitajaa vuodeksi Lähde: Navico Oy, Timo Perälä 2014)

Lähde: Joensuun kaupunki / liikenneinsinööri Jarmo Tihmalan esitys 10.12.2014

HEAT-menetelmä ja -työkalut HEAT (Health Economic Assessment Tool) WHO:n kehittämä menetelmä kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudelliseen arviointiin, julkaistu 2011 Suomenkielinen menetelmän kuvaus ja käyttäjänopas julkaistu pyöräilyviikolla 2013 http://www.kki.likes.fi/pages/userfiles/file/ma teriaalit/heat_raportti_nettiversio.pdf Englanninkielisen oppaan käännös Suosituksia Suomessa tehtävien laskelmien lähtöarvoiksi Esimerkkilaskelmia Pyöräilylle ja kävelylle omat työkalut: Pyöräily - HEAT for cycling Kävely - HEAT for walking http://www.heatwalkingcycling.org/ Lähde: WSP Finland Oy / Riikka Kallio 2013

HEAT-laskelmat Tehtyjä HEAT-laskelmia: Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia Helsinki Espoo Kokkola Tampere Joensuu Tulossa: Helsingin kaupungin työmatkapyöräily Hyvinkää Ylöjärvi Laskelman voi tehdä, kun suorite on tiedossa ja väestömäärä on tarpeeksi suuri. Lähde: WSP Finland Oy / Riikka Kallio 2013

Esimerkkejä koko Suomi Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia: NYKYINEN: Pyöräily Keskimääräinen pyöräily 274 km/vuosi ja 0,75 km/päivä (lähde HLT 2011) Keskimääräinen vuosihyöty 1 154 milj. Kävely Keskimääräinen kävely 1,07 km/päivä (lähde HLT 2011) Keskimääräinen vuosihyöty 3 711 milj. TAVOITE: Kävely- ja pyörämatkoja tehdään vuonna 2020 vähintään 20 prosenttia enemmän kuin vertailuvuonna 2005. Kävely Keskimääräinen vuosihyöty 371 milj. Keskimääräisen vuosihyödyn nykyarvo 82 milj. Pyöräily Keskimääräinen vuosihyöty 119 milj. Keskimääräisen vuosihyödyn nykyarvo 257 milj. Lähde: WSP Finland Oy / Riikka Kallio 2013 VERTAILUKSI Yleisten teiden uusien kevyen liikenteen väylien (90 km/vuosi) + alikulkujen/siltojen (10-15 kpl/vuosi) rakentamiseen käytetään arviolta yhteensä n. 25 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kävely- ja pyöräväylien kunnossapitoon käytetään karkean arvion mukaan vuosittain noin 12-13 miljoonaa euroa (varsinaista seurantatietoa ei ole) ¾ Ko. tietoja ei nykyisin kerätä ja seurata, joten koottua laskettua tietoa ei ole saatavilla

Lisääntyneen pyöräilyn hyödyt Espoossa Espoossa pyöräilyn kulkumuoto-osuus on 8 %. Tavoitteena on nostaa pyöräilyn kulkutapaosuus 15 %:iin vuoteen 2024 mennessä. Lisääntyneestä pyöräilystä saatavan vuosittaisen hyödyn nykyarvo on 8,3 milj. * Asukkaita väestöryhmässä 157 000 Pyöräilymäärän saavuttamiseksi kuluva aika 13 vuotta Laskenta-aika 18 vuotta Lähde: WSP Finland Oy / Riikka Kallio 2013

Lisääntyneen pyöräilyn terveyshyödyt Kokkolassa Kokkolan tavoitteena on nostaa kulkumuoto-osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä Lisääntyneen pyöräilyn terveyshyödyt* Keskimääräisen vuosihyödyn nykyarvo 1,1 milj. Vuosihyödyn keskiarvo 1,6 milj. Maksimihyöty viimeisenä vuonna 3,0 milj. Hyödyt koko laskenta-ajalta 21,0 milj. * Pyöräilijämäärän kasvuun kuluva aika 8 vuotta Laskenta-aika 13 vuotta Kuolleisuusaste 290/100000 Asukasmäärä väestöryhmässä 26279 Lähde: Valpastin Oy / Mari Päätalo 2013 Kuva: Matti Hirvonen

Eri vaikutusten suuruusluokka Lähde: Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013

Yhteenveto HEAT-tuloksista Suomessa Kaupunki Tavoite Ajanjakso/ hyödyt Helsinki pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 17 % vuoteen 2025 mennessä (arkisyksy). Kaksi investointitasoa 10 milj. ja 20 milj. vuosina 2013 2024: 10 milj. / vuosi investointi 310 milj. vuoteen 2054 mennessä. 20 milj. hyödyt 774 milj. Kummassakin tavoiteskenaariossa: euron investointi Helsingin pyöräteihin tuottaisi lähes kahdeksan euron hyödyt. Espoo pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 15 %:iin vuoteen 2024 mennessä (arkisyksy) Nykyarvo: 8,3 milj. / vuosi Kokkola Kuopio Tampere Joensuu pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 20%:iin vuoteen 2020 mennessä (arkisyksy) kaupungin henkilöstön työmatkapyöräilyn nykyinen taso (36 %, laajennetut kyselyn tulokset) pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 10%:iin vuoteen 2021 mennessä (nykyinen 6%) (koko vuosi) Kävelyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 20% vuoteen 2013 mennessä. Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 20% vuoteen 2013 mennessä. Nykyarvo: 1,6 milj. / vuosi Nykyarvo: 3,4 milj. / vuosi Nykyarvo: 5,4 milj. / vuosi Nykyarvo: 6,5 milj. / vuosi 80 milj. vuoteen 2030 mennesä Nykyarvo: 4,5 milj. / vuosi 50 milj. vuoteen 2030 mennesä Lähde: WSP Finland Oy / Riikka Kallio 2013

Euroopan pyöräilyn hyödyt Laskentaan on otettu huomioon kaikki pyöräilyn hyödyt Terveyshyödyt ovat yli puolet: 110 mrd. Terveyshyödyt laskettiin HEATmenetelmällä Nykyinen pyöräilijämäärä 34 milj. ihmistä on 7,4 % Euroopan väkiluvusta. ECF:n tavoitteena on nostaa kulkumuoto-osuus 15 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen mukaisen pyöräilyn hyödyt olisivat 400 mrd. Lähde: ECF European Cyclists Federation

Jyväskylään Suomen paras pyöräilybaana? Ensimmäinen ehdotus 7.11.2012 Käytöstä poistunut junarata (7 km) Laukaan suuntaan Kangas-Leppävesi yhteensä 11-12 km Keskusteluja ja maastokäyntejä ELY:n kanssa jne. http://jkl.kaupunkifillari.fi/blog/2012/11/07/jyvaskylaan -suomen-paras-pyorailybaana/ (Kuvat: JYPS)

Naurettava / Naurattava automatka -kampanja 20.9.-6.10.2013 Osa Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hanketta Naurattava matka -osiossa kerättiin tarroja kampanjassa mukana olevista liikkeistä Naurettava matka -osiossa kerrottiin tarinoita naurettavan lyhyistä automatkoista. yli 50 tarinaa, naurettavin voitti! Molemmissa palkintoina 2000 euron arvoinen laatikkopyörä http://www.jyps.info/ (Kuva: JYPS)

Pyöräilijän aamupalat Kolme tapahtumaa 2013: Pyöräilyviikon Pyörällä töihin - päivänä 14.5., Maailman ympäristöpäivänä 5.6. ja Liikkujan viikolla 18.9. Jokaisessa tapahtumassa jaettiin n. 500 sämpylää, kahvia, teetä, mehua yms. Mahdollisuus pikahuoltoon (pumppauttaa renkaat ja saada ketjut öljyttyä) Tukea Helsingin liikuntavirastosta ja kaupunkisuunnitteluvirastosta

(Kuva: Timo Hast)

Pyöräilevät kaupunginosat -projekti Pyöräilevä työmatkabussi Työmatka pyöräillään ennalta sovitun reitin ja aikataulun mukaan. Työmatkabussi on aikataulutettu olemaan määrätyissä reittipisteissä, eli pysäkeillä tiettynä kellon lyömänä, jolloin siihen voi liittyä mukaan kesken matkan. Työmatkabussissa aikaisemmin vain vähän pyöräilleet osallistujat oppivat suorimman tai muuten parhaan reitin kotilähiöstä työpaikan lähelle ja huomaavat, miten helppoa ja mukavaa pyöräily on. HePo kehitti myös yksinkertaisen karttasovelluksen, josta voi tarkistaa reitit ja aikataulut

Pyöräilevä työmatkabussi Kuva: Matti Kinnunen

Pyöräilevät kaupunginosat -projekti Katuajokoulutukset Puolentoista tunnin mittainen koulutus Puolen tunnin teoriaosuus o liikennesääntöjen perusteet katuajossa o pyörän paikka ajoradalla o ryhmittyminen ja risteyskäyttäytyminen o hyvän liikennekäytöksen perusteet. Tunnin mittaisessa käytännön harjoittelussa asioita opetellaan ajamalla rauhallisilla katuosuuksilla.

Pyöräilevät kaupunginosat -projekti Maahanmuuttajien pyöräilyopetus Tanskan Punaisen ristin esimerkin mukaisesti HePo toteuttaa aikuisten maahanmuuttajien pyöräilyopetusta. Tavoitteena on opettaa pyöräilyn perustaitoja maahanmuuttajille, joiden kotimaissa pyöräily ei ole niin yleistä. Erityisesti monet maahanmuuttajanaiset ovat jääneet vaille pyöräilyn opetusta. Pyöräily laajentaa liikkumisen piiriä ja monella tapaa edistää kotoutumista. Yhteistyötä järjestämisessä voidaan tehdä paikkakunnalla toimivien maahanmuuttajajärjestöjen kanssa.

Maahanmuuttajien pyöräilyopetus

Hyvä työpaikka pyöräillä -projekti

Hyvä työpaikka pyöräillä -projekti Palvelu kattaa seuraavat toimintamuodot: 1. Työpaikan pyöräilyn olosuhteiden arviointi ja kehittämisehdotukset 2. Pyöräilyaamiaiset henkilöstölle 3. Pyörän huollon opastus ja huoltopisteen perustaminen työpaikalle 4. Virkistäytymispäivä pyöräillen 5. Hyvä työpaikka pyöräillä -sertifikaatti 6. Vuotuinen "Paras työpaikka pyöräillä" kilpailu HePon jäseniä on koulutettu toteuttamaan eri toimintamuotoja työpaikoilla.

Uusia pyöräily-yhdistyksiä 2013 Turun Polkupyöräilijät ry (Turpo) Syksyllä 2013 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on ajaa työmatka-, asioimis- ja virkistyspyöräilijöiden etua sekä edistää pyöräilijöiden tarvitsemien palvelujen luomista Turussa sekä seudullisesti että kansallisesti. http://turunpolkupyorailijat.blogspot.fi/ Oulun Pol(0)kupyöräilijät (OuPo) syksyllä 2013 perustettu oululainen arkipyöräilyn edistämisyhdistys https://www.facebook.com/oulunpolkupyorailijat Joensuun Polkijat Vuonna 2013 perustettu joensuulaisten arkipyöräilijöiden äänitorvi ja edunvalvoja https://www.facebook.com/joensuunpolkijat

Johtopäätöksiä yhteistyöstä Edistämisohjelmat tärkeitä toimenpiteitä ja resursseja Määrätietoisuutta ja kunnianhimoa Integrointi ilmastotavoitteisiin hyödyllistä Taloushyötyjen osoittaminen Poliittinen hyväksyntä ja sitoutuminen Laskenta ja seurantaa mahdollistaa kehitystyön Keinovalikoimaa ja työkaluja on Hyviä esimerkkejä myös Suomesta Kiristyvät ilmastotavoitteet Suuremmat hyödyt pyöräilystä, koko potentiaali käyttöön Pyöräily on osa ratkaisua! Rohkeasti uusiin avauksiin ja yhteistyöhön! esim. Pyöräilykuntien verkoston kanssa

Kiitos! www.kulkulaari.fi www.poljin.fi Kilometrikisan 2013 voittaja Utajärven Pantterit 8 730 km/hlö