KUNTATULOKSET JA VERTAILUT

Transkriptio

1 KUNTATULOKSET JA VERTAILUT

2 Pyöräilykuntien verkosto ry Perustettu 1997 Yhdistykseksi 2005 Yli 120 jäsenyhteisöä 89 kuntaa Noin 4 miljoonaa asukasta Pyöräilykuntien verkosto haluaa: Kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän Suomessa Sujuvat ja laadukkaat pyöräilyolosuhteet kaikille Vahvistaa pyöräilyn edistäjien ja pyöräilijöiden yhteisöä

3

4

5 Kokonaisuus haltuun! Pyöräilypolitiikka Seuranta Pyöräliikenteen määrä Pyöräliikenteen kilpailukyky Pyöräverkon laatu Pyöräpysäköinti Turvallisuus Tyytyväisyys Viestintä, markkinointi ja kampanjat

6 PyöräKompassin avulla selvitetään, millaiset ovat kunnan pyöräilyolosuhteet, mihin osa-alueisiin kannattaa panostaa ja mitkä ovat kunnan vahvuudet. Tavoitetaso Kaupungin taso Politiikka Tyytyväisyys Pyöräliikenteen määrät Pyöräliikenteen kilpailukyky Seuranta Pyöräverkon laatu, kunnossapito Pyöräpysäköinti Turvallisuus Viestintä, markkinointi, kampanjat

7 Yhteenveto kunnittain Yhteenveto 2017 Helsinki Vantaa Turku Markkinointi, max 40p Politiikka, max 40p Seuranta, max 40p Lahti 25 Hyvinkää 20 Kangasala 15 Tampere 10 Jyväskylä 5 Tyytyväisyys, max 40 p 0 Pyöräliikenteen määrä, max 40 p Turvallisuus, max 40 p Pyöräliikenteen kilpailukyky, max 40p Pyöräpysäköinti, max 40p

8 Jyväskylä 2017 Markkinointi, max 40p Tyytyväisyys, max 40 p Politiikka, max 40p Seuranta, max 40p Pyöräliikenteen määrä, max 40 p Turvallisuus, max 40 p Pyöräliikenteen kilpailukyky, max 40p Pyöräpysäköinti, max 40p

9 Lahti 2017 Tyytyväisyys, max 40 p Markkinointi, max 40p Politiikka, max 40p Seuranta, max 40p Pyöräliikenteen määrä, max 40 p Turvallisuus, max 40 p Pyöräliikenteen kilpailukyky, max 40p Pyöräpysäköinti, max 40p

10 Turku 2017 Tyytyväisyys, max 40 p Markkinointi, max 40p Politiikka, max 40p Seuranta, max 40p Pyöräliikenteen määrä, max 40 p Turvallisuus, max 40 p Pyöräliikenteen kilpailukyky, max 40p Pyöräpysäköinti, max 40p

11 Vantaa 2017 Markkinointi, max 40p Tyytyväisyys, max 40 p Politiikka, max 40p Seuranta, max 40p Pyöräliikenteen määrä, max 40 p Turvallisuus, max 40 p Pyöräliikenteen kilpailukyky, max 40p Pyöräpysäköinti, max 40p

12 Vantaa 2017 Pyöräilypolitiikka Seuranta 25/40 p 34/40 p Pyöräliikenteen määrä 21/40p Pyöräliikenteen kilpailukyky 26,5/40 p Pyöräverkon laatu (kohteet arvioitu, ei vielä kokonaispisteitä) Pyöräpysäköinti Turvallisuus Tyytyväisyys Viestintä, markkinointi ja kampanjat 29/40 p 27/40 p 30/40 p 24,5/40 p

13 Jyväskylä 2017 Pyöräilypolitiikka Seuranta 35/40 p 28/40 p Pyöräliikenteen määrä (YKR-aineisto puuttuu) 12/40p Pyöräliikenteen kilpailukyky 16/40 p Pyöräverkon laatu (kohteet arvioitu, ei vielä kokonaispisteitä) Pyöräpysäköinti Turvallisuus Tyytyväisyys Viestintä, markkinointi ja kampanjat 25/40 p 15/40 p 0/40 p 28,5/40 p

14 PYÖRÄILYPOLITIIKKA

15 Pyöräilypolitiikka 40 Max 40 p Helsinki Vantaa Turku Lahti Hyvinkää Kangasala Tampere Jyväskylä Poliittinen asema, max 22p Resurssit, max 13p Sidosryhmätyö, max 5p

16 Pyöräilypolitiikka Mittarin avulla selvitetään, millainen pyöräilyn edistämisen poliittinen tahtotila ja toimenpiteiden tilanne kunnassa on. Mittarin yhdessä osa-alueessa arvioidaan, millainen poliittinen selkäranka edistämistyölle on voimassa olevan edistämisohjelman tai muun vastaavan ohjelman myötä. Lisäksi arvioitavana on ohjelman käsittelyprosessi ja vaikuttavuus. Tämän lisäksi arvioidaan vuosittain käytettäviä resursseja, sidosryhmätyötä ja toimenpiteiden laajuutta. Mittarin tulokset saadaan kuntakäynnin yhteydessä järjestettävän poikkihallinnollisen ryhmähaastattelun tuloksena. Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) Edistämisohjelma tai vastaava, tavoitteet, poliittinen asema (55 %) 1.1 Onko pyöräilyn edistäminen osa laajempaa kokonaisuutta? 1.2 Onko kunnassa voimassa oleva pyöräilyn edistämisohjelma tai vastaava? 1.3 Onko ohjelman tai pyöräilyn tavoitteita ja toimenpiteitä hyväksytty poliittisesti? Millä tasolla? 1.4 Onko pyöräilyn edistämiselle asetettu tavoitteita? Millaisia (laadullinen vs määrällinen)? 1.5 Onko ohjelma poikkihallinnollinen? 1.6 Onko ohjelman toteuttaminen ja seuranta vastuutettu selkeästi jollekin taholle? 1.7 Ovatko ohjelman toimenpiteet kattavia? Resurssit (33 %) 1.8 Millaiset henkilöstöresurssit ovat käytössä pyöräilyn edistämiseen? 1.9 Onko pyöräilyhankkeisiin osoitettu erillistä budjettia? 1.10 Mikä on pyöräilyn vuosittainen investointitaso? Sidosryhmätyö (13 %) 1.11 Tehdäänkö pyöräilyyn liittyvää yhteistyötä sidosryhmien kanssa? 1.12 Kerätäänkö asukkailta erikseen pyöräilyyn koskevaa palautetta? 1.13 Onko kunta Pyöräilykuntien verkoston jäsen?

17 Pyöräilypolitiikka Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) Edistämisohjelma tai vastaava, tavoitteet, poliittinen asema (55 %) 1.1 Onko pyöräilyn edistäminen osa laajempaa kokonaisuutta? 1.2 Onko kunnassa voimassa oleva pyöräilyn edistämisohjelma tai vastaava? 1.3 Onko ohjelman tai pyöräilyn tavoitteita ja toimenpiteitä hyväksytty poliittisesti? Millä tasolla? 1.4 Onko pyöräilyn edistämiselle asetettu tavoitteita? Millaisia (laadullinen vs määrällinen)? 1.5 Onko ohjelma poikkihallinnollinen? 1.6 Onko ohjelman toteuttaminen ja seuranta vastuutettu selkeästi jollekin taholle? 1.7 Ovatko ohjelman toimenpiteet kattavia? Resurssit (33 %) 1.8 Millaiset henkilöstöresurssit pyöräilyn edistämiseen on käytössä? 1.9 Onko pyöräilyhankkeisiin osoitettu erillistä budjettia? 1.10 Mikä on pyöräilyn vuosittainen investointitaso? Sidosryhmätyö (13 %) 1.11 Tehdäänkö pyöräilyyn liittyvää yhteistyötä sidosryhmien kanssa? 1.12 Kerätäänkö asukkailta erikseen pyöräilyyn koskevaa palautetta? 1.13 Onko kunta Pyöräilykuntien verkoston jäsen?

18

19

20 Pyöräilypolitiikka Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) Edistämisohjelma tai vastaava, tavoitteet, poliittinen asema (55 %) 1.1 Onko pyöräilyn edistäminen osa laajempaa kokonaisuutta? 1.2 Onko kunnassa voimassa oleva pyöräilyn edistämisohjelma tai vastaava? 1.3 Onko ohjelman tai pyöräilyn tavoitteita ja toimenpiteitä hyväksytty poliittisesti? Millä tasolla? 1.4 Onko pyöräilyn edistämiselle asetettu tavoitteita? Millaisia (laadullinen vs määrällinen)? 1.5 Onko ohjelma poikkihallinnollinen? 1.6 Onko ohjelman toteuttaminen ja seuranta vastuutettu selkeästi jollekin taholle? 1.7 Ovatko ohjelman toimenpiteet kattavia? Resurssit (33 %) 1.8 Millaiset henkilöstöresurssit ovat käytössä pyöräilyn edistämiseen? 1.9 Onko pyöräilyhankkeisiin osoitettu erillistä budjettia? 1.10 Mikä on pyöräilyn vuosittainen investointitaso? Sidosryhmätyö (13 %) 1.11 Tehdäänkö pyöräilyyn liittyvää yhteistyötä sidosryhmien kanssa? 1.12 Kerätäänkö asukkailta erikseen pyöräilyyn koskevaa palautetta? 1.13 Onko kunta Pyöräilykuntien verkoston jäsen?

21 Helsingin pyöräilyn edistämisohjelma

22 Pyöräilypolitiikka, Vantaa Politiikka 25/ Sidosryhmätyö, max 5p Resurssit, max 13p Poliittinen asema, max 22p Vantaalla pyöräilyn edistäminen on vahvasti esillä kaupungin liikennepoliittisessa ohjelmassa (VALO). Lisäksi Vantaa on allekirjoittanut eurooppalaisen pyöräilyn kattojärjestön ECF:n Brysselin julistuksen, jossa sitoudutaan mm. lisäämään pyöräilyn kulkutapaosuutta. Erillistä toimintaa ohjaavaa pyöräilyn edistämisohjelmaa ei ole. Pyöräilyn edistämistyötä tehdään kaupungin eri toimialoilla ja joissakin niistä varsin sitoutuneesti, mutta toiminnan koordinointi auttaisi tämän työn vahvistamisessa ja kehittämisessä. Investointien vuositaso (alle 10 / as) on suhteellisen pieni pääkaupunkiseudun kunnalle, ja matkaa tavoitetasoon (25 ) on vielä runsaasti. Sidosryhmätyötä järjestöjen suuntaan tehdään kaupungin toimesta, mutta sitä voisi tulevaisuudessa vahvistaa. Aktiivinen pyöräilijöitä edustava yhdistys on tällä hetkellä yhteinen Helsingin ja Espoon kanssa.

23 SEURANTA

24 Seuranta ja mittaaminen Esimerkkinä Tampereen kaupunkiseudun katsaus

25 Seuranta ja mittaaminen Esimerkkinä Tampereen kaupunkiseudun katsaus

26 Seuranta 40 Max 40 p Helsinki Vantaa Turku Lahti Hyvinkää Kangasala Tampere Jyväskylä Kulkutapaosuus, max 8p Liikennemäärät, max 8p Onnettomuudet, max 5p Motiivit/esteet, max 5p Taloudelliset hyödyt, max 5p Verkon laatu, max 5p Pyöräpysäköinti, max 5p

27 Seuranta, Vantaa Seuranta 34/ Pyöräpysäköinti, max 5p Verkon laatu, max 5p Taloudelliset hyödyt, max 5p Motiivit/esteet, max 5p Onnettomuudet, max 5p Liikennemäärät, max 8p Kulkutapaosuus, max 8p Pyöräilyolojen seurannan osalta Vantaa on Suomen parhaimmistoa. Vantaa on mukana seudullisessa liikennetutkimuksessa, jonka avulla seurataan kulkumuoto-osuuksien kehittymistä. Lisäksi kaupunki tekee ympärivuotisia laskentoja käsin ja koneellisesti. Asukkaiden mielipiteitä seurataan liikennebarometrin avulla, joka on pyöräilyn osalta yhtenäinen Espoon ja Helsingin kanssa. Tämä tuo lisäarvoa myös seudun pyöräilyn edistämistyöhön. Onnettomuuksien osalta seurataan niiden määriä, sijainteja ja tyyppejä. Läheltä piti-tilanteita ei vielä tällä hetkellä seurata, mutta Vantaa on mukana kehittämisprojektissa jossa aihetta tutkitaan. Taloudellisia hyötyjä on mitattu tavoiteltavien pyöräilymäärien osalta. Pyöräverkon osalta mitataan pituutta, mutta laadullisia mittauksia ei tehdä.

28 PYÖRÄLIIKENTEEN MÄÄRÄ

29 Pyöräliikenteen määrä 40 Pyöräilymäärän suhde potentiaaliin max 24 p, talvipyöräily max 16 p Turku Tampere Helsinki Lahti Jyväskylä Vantaa Hyvinkää Kangasala Pyöräilymäärän suhde potentiaaliin Talvipyöräilyn osuus

30 Pyöräliikenteen määrä, Vantaa Pyöräilijämäärä / arki-vrk Kaislaranta Kesä Työmatkapyöräilyn potentiaali Talvi Kytöpuisto Talvipyöräily Vantaalla pyöräilymääriä on tarkasteltu kahdessa kohteessa: Kaislarannassa ja Kytöpuistossa. Näissä laskentapisteissä pyöräilymäärät ovat noin 66 % potentiaalista. Tähän vaikuttaa työmatkapyöräilyn kannalta hyvät yhteydet sekä Tikkurilan asema merkittävänä liityntäliikenteen pisteenä. Kesäisin pyöräilevistä talvella jatkaa vain viidesosa. Muihin PyöräKompassin pilottikuntiin verrattuna talvipyöräilyn osuus on Vantaalla melko alhainen. Pyöräilijät Muilla kulkutavoilla liikkuvat Talvella jatkavat Muihin kulkutapoihin siirtyvät

31 PYÖRÄLIIKENTEEN KILPAILUKYKY

32 Pyöräliikenteen kilpailukyky 15 1 km max 15 p, 3 km max 15 p, 5 km max 10 p Turku Hyvinkää Helsinki Tampere Lahti Jyväskylä Kangasala Vantaa Pisteet 1km Pisteet 3km Pisteet 5km

33 Pyöräliikenteen kilpailukyky, Jyväskylä Pyöräilyn kilpailukyky heikko Pyöräilyn kilpailukyky hyvä Jyväskylässä pyöräilyn kilpailukyky suhteessa henkilöautoon on lyhyillä matkoilla hyvällä tasolla. Kilpailukyky on parhaimmillaan keskustan suunnasta pohjoiseen. Kolmen kilometrin ja sitä pidemmillä matkoilla keskustan suunnasta pyöräilyn kilpailukyky on koko kaupungin alueella heikko. Pyöräilyn kilpailukykyä heikentää erityisesti sujuvat autoliikenteen yhteydet Nopeus 1 km matkalla, max 15p 16/40 Nopeus 3 km matkalla, max 15 p Nopeus 5 km, max 10 p

34 Pyöräliikenteen kilpailukyky, Vantaa Pyöräilyn kilpailukyky heikko Pyöräilyn kilpailukyky hyvä Vantaalla pyöräilyn kilpailukyky suhteessa henkilöautoon on hyvä koko Tikkurilan alueella. Kilpailukyky alkaa heiketä Tikkurilan keskuksen ulkopuolella. Parhaimmillaan pyöräilyn kilpailukyky on etelän ja pohjoisen suuntaan Tikkurilan rautatieasemalta. Pyöräilyn kilpailukykyä Tikkurilan keskuksen alueella parantaa henkilöautoliikenteen ruuhkautuminen ja autoilun suorien nopeiden säteittäisten yhteyksien puuttuminen Nopeus 1 km matkalla, max 15p Nopeus 3 km matkalla, max 15 p Nopeus 5 km, max 10 p

35 PYÖRÄVERKON LAATU

36 Pyöräverkon laatu, Vantaa Liittymien Soveltuvuuvuugeometria reunakivet yhteensä Ajomuka- Pysty- Liittymien Pisteet Valaistus Viihtyisyys soveltuvuus (max 5 p) Opastus (max 2 p) (max 2 p) (max 8 p) (max 4 p) (max 2 p) (max 3 p) (max 35 p) Väylän reitti (max 9 p) Korso - Asolanväylä - Talvikkitie - Tikkurila Korso - Otavantie - Rekolantie - radanvarsi (itä) - Kauratie - Tikkurila Luhtitie - Myyrmäen urheilupuisto - Raappavuorentie - Myyrmanni Pähkinärinne - Rajatorpantie - Myyrmanni

37 Pyöräverkon laatu Vantaalla pyöräilyverkko on laatutasoltaan melko hyvää ja ennen kaikkea yhtenäistä. Varsinaisia huipputason väyliä ei havainnoitavissa reiteissä ollut, mutta reitit jatkuivat sujuvasti yhdistettyinä kevyen liikenteen väylinä kohteiden välillä. Pyöräily on pääosin sujuvaa ja löyhän kaupunkirakenteen ansiosta tilaa pyöräilylle on katuverkolla riittävästi ja väylät kulkevat loogisesti paikasta toiseen. Vantaan erityispiirre onkin sen monikeskuksisuus. Välimatkat keskusten sisällä ovat suhteellisen lyhyitä, mikä tukee pyörällä liikkumista. Viitoitusta oli reiteillä joissakin kohtaa, mutta sen jatkuvuudessa on vielä kehitettävää.

38 PYÖRÄPYSÄKÖINTI

39 Pyöräpysäköinti Mittarin avulla selvitetään kunnan pyöräpysäköinnin saavutettavuus, laatu ja riittävyys. Mittari jakautuu kahteen osioon, joista toinen on pyöräpysäköinnin suunnittelu ja toinen toteutus. Suunnittelun osalta arvioidaan, miten pyöräpysäköinti otetaan huomioon suunnittelussa ja onko siihen olemassa linjauksia tai suunnitteluperiaatteita. Suunnittelun arviointi tehdään kuntahaastatteluiden yhteydessä. Pyöräpysäköinnin toteutusta arvioidaan pyöräpysäköinnin riittävyyden, laadun ja kohteiden saavutettavuuden perusteella. Arviointi tehdään maastokäynnillä, jossa havainnoidaan ydinkeskustan lisäksi pyöräpysäköintiä 3-5 merkittävässä kohteessa. Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) Suunnittelu 30 % 6.1 Onko kunnassa voimassa oleva pyöräpysäköintisuunnitelma? 6.2 Onko kaupungin rakennusjärjestyksessä tai kaavoissa velvoite/normi pyöräpysäköinnin järjestämiseen? 6.3 Pyöräpysäköintipaikkojen datan hallinta Toteutus 70 % 6.4 Pysäköintipaikkojen määrä: Onko pysäköintikapasiteettia riittävästi? 6.5 Pysäköinnin laatu: Vastaako pysäköinnin laatu käyttötarkoitustaan? 6.6 Pysäköinnin sijainti: Onko pysäköinti oikein sijoitettu ja löytääkö sen helposti? Toteutuksen pisteytyksestä puolet voi saada ydinkeskustan asiointipysäköinnistä ja puolet merkittävimmistä pysäköintikohteista (työpaikkakeskittymät, koulut, rautatieasemat ja liityntäpysäköinti). Kukin valittu kohde arvioidaan erikseen alla olevien kriteerien avulla ja sille annetaan pisteet. Mittarin kokonaispisteet ovat arvioitujen kohteiden keskiarvo.

40 Pyöräpysäköinti 40 Max 40 p Helsinki Vantaa Turku Lahti Hyvinkää Kangasala Tampere Jyväskylä Suunnittelu, max 12p Pysäköinnin laatu, max 14p Pysäköintipaikojen määrä, max 8p Pysäköinnin sijainti, max 6p

41 Pyöräpysäköinti, Jyväskylä /40 Suunnittelu: Jyväskylässä tehty pyöräpysäköintisuunnitelma Lisäksi kaikissa uusissa kaavoissa käytetään Tanskan ohjeen mitoitus- ja laatukriteereitä. Tulevaisuuden kehittämiskohteeksi voi nostaa pyöräpysäköintiin liittyvän datan jatkojalostamisen ja tiedon saatavuuden parantamisen. Toteutus: Pyöräpysäköintipaikkoja on keskustan kävelyalueen reunamilla runsaasti. Tosin työmaiden vuoksi osa niistä ei ollut käytössä, mikä kuormittaa jäljellä jääneitä paikkoja. Myös matkakeskuksen yhteydessä on paljon pyöräpysäköintipaikkoja, mutta laadukkaita erityisesti pitkäaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja pysäköintipaikkoja ei ollut kuin muutama. Runkolukittavia telineitä tarvitaan lisää. Suunnittelu, max 12p Toteutus, max 28p

42 Pyöräpysäköinnin toteutus, Jyväskylä 25 Max 28 p Käyttöaste Runkolukitus Katos Pyörät telineissä Käytettävyys Kunto Lisävarusteet Saavutettavuus Opastus Pyöräily-yhteys

43 Pyöräpysäköinti, Vantaa Pysäköinti 29/ Suunnittelu, max 12p Toteutus, max 28p Suunnittelu: Vantaalla on yksittäisiä laadukkaita suunnitelmia (kuten Tikkurilan aseman alkuvuodesta 2018 valmistuva sisäpyöräpysäköintilaitos), mutta yleisempää kartoitusta tai tavoitteita ei ole suunnitelman muodossa. Asemien pysäköintitiedot löytyvät avoimena datana (osana seutuyhteistyötä). Toteutus: Pyöräpysäköintiin oli arvioitujen kohteiden perusteella panostettu hyvin. Pyöräpysäköintiä oli mitoitettu määrältään riittävästi ja laatutaso vastasi pysäköinnin tarkoitusta. Vantaalla pyöräily tukeutuu myös merkittävästi joukkoliikenteeseen, jolloin liityntäpysäköinti nousee merkittävään aseman matkaketjujen sujuvuuden kannalta. Liityntäpysäköintiin on panostettu hyvin Tikkurilan uuden aseman rakentamisen yhteydessä ja pysäköinnin laatu vastaa nykypäivän vaatimuksia.

44 Pyöräpysäköinnin toteutus, Vantaa 25 Max 28 p Käyttöaste Runkolukitus Katos Pyörät telineissä Käytettävyys Kunto Lisävarusteet Saavutettavuus Opastus Pyöräily-yhteys

45 TURVALLISUUS

46 40 Turvallisuus Max 40 p Onnettomuusmäärien pisteytys Helsinki Vantaa Turku Lahti Hyvinkää Kangasala Tampere Jyväskylä Onn. määrä (Poliisi), max 10p Onn. määrä työmatkoilla, max 10p Koettu turvallisuus, max 20p

47 Turvallisuus, Vantaa Turvallisuus 27/ Koettu turvallisuus, max 20p Onn. määrä työmatkoilla, max 10p Onn. määrä (Poliisi), max 10p Turvallisuusanalyysissä käytetyt tiedot, Vantaa: Pyöräilysuorite¹, km/henkilö/vrk: 0,617 Asukasluku (6/2017): Onn.lkm , (polkupyörä, kuolleet ja loukkaantuneet, 5 vuoden ka) ²: 28,6 Työmatkojen onn. (keskiarvo )³: 208,2 kpl Pyöräilyonnettomuuksien määrä pyöräilysuoritteeseen verrattuna kpl/vuosi (5 vuoden keskiarvo)/ pyöräily-km = 0,06 Pyöräilyonnettomuuksien määrä työmatkoilla pyöräilysuoritteeseen verrattuna kpl/vuosi (5 vuoden keskiarvo)/ pyöräily-km) = 0,04 ¹HLT 2010, pienet kaupungit ja suurten kaupunkien ympäryskunnat ²Poliisin rekisteri ³Tapaturmavakuutuskeskus

48 TYYTYVÄISYYS

49 Tyytyväisyys 40 max 40 p Helsinki Vantaa Turku Lahti Hyvinkää Kangasala Tampere Jyväskylä Pyöräilyolot, max 12p Pyöräväylien kunto, max 6p Talvikunnossapito, max 6p Pyöräpysäköinti, max 6p Pyöräilyn edistäminen, max 10 p

50 Tyytyväisyys, Vantaa / Pyöräilyoloihin eli pyöräilyn perusinfrastruktuuriin Vantaalla ollaan kohtuullisen tyytyväisiä, samoin pyöräpysäköintiin, pyöräväylien kuntoon ja talvikunnossapitoon. Kannustava tulos on myös se, että Vantaalla asukkaat suhtautuvat positiivisesti pyöräilyn edistämiseen Pyöräilyn edistäminen, max 10 p Pyöräpysäköinti, max 6p Talvikunnossapito, max 6p Pyöräväylien kunto, max 6p Pyöräilyolot, max 12p

51 VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA KAMPANJAT

52 Viestintä, markkinointi ja kampanjat 40 Max 40 p Helsinki Vantaa Turku Lahti Hyvinkää Kangasala Tampere Jyväskylä Suunnitelma, max 2p Kampanjoiden määrä, max 8p Kohderyhmät, max 11p Pyöräilymatkailu, max 4p Viestintäkanavat, max 4p Pyöräilykartat, max 6p Liikkumissuunnitelma, max 3p Pyöräilykatsaus, max 2p

53 Viestintä, markkinointi ja kampanjat, Jyväskylä Max 40 p Pyöräilykatsaus, max 2p Liikkumissuunnitelma, max 3p Pyöräilykartat, max 6p Viestintäkanavat, max 4p Pyöräilymatkailu, max 4p Kohderyhmät, max 11p Kampanjoiden määrä, max 8p Suunnitelma, max 2p Pyöräilyyn liittyvälle viestinnälle ja markkinoinnille ei ole olemassa yhtenäistä suunnitelmaa tai raameja. Tästä huolimatta Jyväskylä on Suomen selvä ykkönen Pyöräilyviikon järjestämisessä ja ihmisten innostamisessa pyöräilyn pariin. Viestinnän ja markkinoinnin kohderyhminä ovat monipuolisesti niin lapset kuin iäkkäätkin. Pyöräilymatkailun osalta toimintaa on Visit Jyväskylän ja pyöräily-yhdistyksen kautta. Pyöräilykarttojen osalta kehittämistä löytyy vielä reittioppaan mobiilisoveltuvuuden osalta ja reittitietojen avaamisen osalta. Jyväskylän kaupungin työntekijöiden pysäköinti muuttuu maksulliseksi ja tuloja käytetään viisaan liikkumisen tukemiseen. Tulevaisuuden kehittämiskohteena voisi olla Jyväskylän pyöräilyn edistämisen seurannan ja tilannekatsauksen julkaiseminen, ns. Pyöräilykatsaus.

54 Jyväskylässä 74 eri tapahtumaa 2018 Pyöräilyviikon aikana!

55 Viestintä, markkinointi ja kampanjat, Vantaa 24,5 / , Pyöräilykatsaus, max 2p Liikkumissuunnitelma, max 3p Pyöräilykartat, max 6p Viestintäkanavat, max 4p Pyöräilymatkailu, max 4p Kohderyhmät, max 11p Kampanjoiden määrä, max 8p Suunnitelma, max 2p Pyöräilyyn liittyvä viestintä ja markkinointi on suurelta osin seutuyhteistyötä. Tapahtumia ja tempauksia järjestetään pitikin vuotta, painottuen Pyöräilyviikkoon ja Liikkujan viikkoon. Lisääkin tapahtumia ja kampanjointia mahtuisi tämän kokoiseen kaupunkiin Viestinnän ja markkinoinnin kohteina on monipuolisesti muun muassa lapset ja työikäiset. Tulevaisuuden kehittämiskohteena voisi olla pyörämatkailun edistäminen esimerkiksi yhteistyössä kaupungin matkailutoimijoiden kanssa. Järjestöpuolen toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä voi kehittää jatkossa vielä monipuolisemmaksi.

56 Ja täältä lisää dataa : /pyöräkompassi Lisätietoja: Matti Hirvonen toiminnanjohtaja p , matti.hirvonen@poljin.fi